Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

Samankaltaiset tiedostot
Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

DEE Sähkötekniikan perusteet

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

DEE Sähkötekniikan perusteet

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

SATE.1040 Piirianalyysi IB syksy /8 Laskuharjoitus 1: Ohjatut lähteet

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

Harjoitus 5 / viikko 7

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Kirchhoffin jännitelain perusteella. U ac = U ab +U bc U ac = U ad +U dc. U ac = R 1 I 12 +R 2 I 12 U ac = R 3 I 34 +R 4 I 34, ja I 34 = U ac

DEE Sähkötekniikan perusteet Tasasähköpiirien lisätehtäviä

S PIIRIANALYYSI 1

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

DEE Sähkötekniikan perusteet

521302A PIIRITEORIA 1 Laskuharjoitukset - kevät 2016

521302A PIIRITEORIA 1 Laskuharjoitukset - syksy 2015

järjestelmät Luento 8

Jännitteenjaolla, sekä sarjaan- ja rinnankytkennällä saadaan laskettua:

521302A PIIRITEORIA 1. Laskuharjoitukset - syksy 2013

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

521302A PIIRITEORIA 1. Laskuharjoitukset - syksy 2014

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Luku Ohmin laki

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

Johdatus verkkoteoriaan 4. luento

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

1 Kertaus. Lineaarinen optimointitehtävä on muotoa:

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 5, Syksy 2015

KKT: log p i v 1 + v 2 x i = 0, i = 1,...,n.


Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Sähkötekniikka ja elektroniikka

FysE301/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

s = 11 7 t = = 2 7 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: k ( 2) = 0 2k = 8 k = 4

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

7. Resistanssi ja Ohmin laki

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2009, insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

DEE Sähkötekniikan perusteet

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. ( )

DEE Sähkötekniikan perusteet

Gaussin ja Jordanin eliminointimenetelmä

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN ALA MATEMATIIKAN PREPPAUSTEHTÄVIÄ Kesä 2015

SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017

Sähkötekiikka muistiinpanot

2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

Transkriptio:

SMG-00 Piirianalyysi I Luento 4 /

Kerrostamismenetelmä Lineaarisuus = Additiivisuus u u y y u + Homogeenisuus u y y Jos verkossa on useita energialähteitä, voidaan jokaisen lähteen vaikutus laskea erikseen ja summata tulokset yhteen. u y u y

Esimerkki Määritä kerrostamismenetelmällä oheisessa piirissä virta I x. 3

REVIEW QUESTION 6 Alla olevassa piirissä 4 :n vastuksen kuluttama teho on laskettu kerrostamalla: I P 0V 0 I 4 A 6W I P 6 6 I 5 4 4 A 3 A 36W 4 P P P 5W Onko tulos oikea?

Yhteenveto Kolmio-tähti -muunnos Lähdemuunnokset Kerrostamismenetelmä 5

Verkon systemaattinen ratkaisu Solmupisteiden lukumäärä n (node) Haarojen lukumäärä b (branch) 6

Verkon systemaattinen ratkaisu Muodostetaan suljettuja silmukoita siten, että jokaisessa uudessa silmukassa on vähintään yksi uusi haara mukana ja että lopulta jokainen haara kuuluu vähintään yhteen silmukkaan. 7

Silmukkavirtamenetelmä Valitaan silmukat (b-n+ kpl) ja muuttujiksi kuvitellut kiertävät silmukkavirrat. b-n+ yhtälöä riittää. Kaikkien haarojen virrat voidaan lausua edellä mainittujen silmukkavirtojen avulla. Elementtiyhtälöistä haarojen jännitteet. Täydellinen ratkaisu. 8

Esimerkki Muodosta lineaarinen yhtälöryhmä oheisen kytkennän silmukkavirroille. Minkälainen systematiikka kyseisiin yhtälöihin liittyy? 9

Matriisiyhtälö RI = E R ii silmukan i resistanssien summa, kaikki positiivisina. R ij silmukoiden i ja j yhteisen haaran resistanssi positiivisena, jos silmukoiden kiertosuunnat kulkevat samaan suuntaan resistanssin kautta, muutoin negatiivisena. I i silmukan i virta. E i silmukkaan i kuuluvien lähdejännitteiden, kiertosuunnan määräämä, oikealla etumerkillä varustettu summa. 0

Silmukkavirtamenetelmä (Cont.) Muunnetaan verkon mahdolliset virtalähteet ekvivalenttisiksi jännitelähteiksi. Poistetaan ylimääräiset rinnankytkennät. Kiinnitetään silmukat. Kirjoitetaan lineaarinen yhtälöryhmä silmukkavirroille. Suoritetaan ratkaisu. Esimerkki

REVIEW QUESTION 7 Oheissa kytkennässä vastuksen R kautta kulkeva virta on 0 A. Onko virtalähteen J arvo tällöin A) B) A A C) 3 A D) 4 A

Yhteenveto Verkon rakenne Silmukkavirtamenetlmä Lineaarinen yhtälöryhmä 3

Solmupistemenetelmä Tarkastellaan esimerkkikytkentää 4

Solmupistemenetelmä (Cont.) Valitaan referenssisolmu, jonka potentiaali voidaan ajatella nollaksi. Valitaan muuttujiksi muiden solmujen potentiaalit referenssisolmuun nähden. Ns. solmujännitteitä näin ollen n- kappaletta. Kaikkien haarojen jännitteet voidaan lausua em. solmujännitteiden avulla. Tällöin haaravirrat voidaan laskea, koska elementtiyhtälöt tunnetaan. Täydellinen ratkaisu. 5

Esimerkki Muodosta lineaarinen yhtälöryhmä oheisen verkon solmujännitteille. Minkälainen logiikka / systematiikka on todennettavissa kyseisistä yhtälöistä? 6

Matriisiyhtälö GU = J G ii solmuun i liittyvien konduktanssien summa, kaikki positiivisina. G ij solmujen i ja j välinen konduktanssi negatiivisena. U i solmun i potentiaali referenssisolmuun nähden. J i solmuun i kuuluvien lähdevirtojen summa, lähde positiivisena jos sen virta on solmuun päin. 7

REVIEW QUESTION 8 Onko oheisessa kytkennässä solmun yhtälö A) 6U -U -4U 3 =3 B) 3U -U -U 3 = C) 6U -6U -U 3 =-3 8

Solmupistemenetelmä (Cont.) Muunnetaan jännitelähteet virtalähteiksi. Poistetaan ylimääräiset rinnankytkennät. Numeroidaan solmut ja valitaan referenssisolmu. Kirjoitetaan yhtälöt. Suoritetaan ratkaisu. Mitoita oheisessa piirissä lähdejännite E siten, että kuvaan merkitty jännite v on 4 V. 9

Silmukkavirta- vs solmupistemenetelmä Valitaan se menetelmä, jolla työmäärä minimoituu. Verkko, jossa b haaraa ja n solmua. Esimerkiksi silmukkavirtamenetelmä on edullisempi, mikäli b n n n b 0