6 2017 23.3.2017 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Päälöydökset Tuottavimmat sairaanhoitopiirit vuonna 2015 olivat Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Päijät-Häme. Julkisten sairaaloiden tuottavuus ilman psykiatriaa kasvoi neljä prosenttia vuonna 2015 edellisestä vuodesta. Tuottavuuden nousu kohdistui pääosin keskussairaaloihin. Tuottavimmat keskussairaalat olivat Päijät-Hämeen, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan keskussairaalat. Yliopisto- ja keskussairaaloiden kustannukset käsittivät 89 prosenttia julkisten sairaaloiden somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksista. Sairaaloiden tuottavuus kasvoi vuonna 2015 Tuottavimmat sairaanhoitopiirien sairaalat vuonna 2015 olivat Pohjois-Karjalassa, Etelä- Savossa ja Päijät-Hämeessä (ei sisällä psykiatrista erikoissairaanhoitoa). Tuottamattomimmat sairaanhoitopiirien sairaalat olivat Vaasan sairaanhoitopiirissä ja Pohjois- Savossa. Tuottavin yliopistosairaala episodeilla mitattuna vuonna 2015 oli Tampereen yliopistollinen sairaala, tuottavimmat keskussairaalat olivat Päijät-Hämeen, Mikkelin ja Pohjois- Karjalan keskussairaalat ja muista sairaaloista (aluesairaalat tai vastaavat) tuottavin oli Pietarsaaren sairaala. Julkisten sairaaloiden erikoissairaanhoitopalvelujen tuottavuus ilman psykiatriaa kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2015 edellisestä vuodesta. Sairaalaryhmien välillä oli tuottavuuden kehityksessä eroja. Tuottavuus nousi keskussairaaloissa 8,4 prosenttia, johon on saattanut vaikuttaa osittain myös kirjaamiskäytäntöjen muutokset. Tuottavuus kasvoi yliopistollisissa sairaaloissa yhden prosentin ja muissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat) 0,4 prosenttia. Julkisten sairaaloiden somaattinen erikoissairaanhoito on keskittynyt suuriin sairaaloihin. Vuonna 2015 erikoissairaanhoidon kustannuksista 53 prosenttia aiheutui yliopistollisten sairaaloiden toiminnasta, 36 prosenttia keskussairaaloiden toiminnasta, 11 prosenttia aluesairaaloiden tai vastaavien ja erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden toiminnasta. Kuvio 1. Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Pirjo Häkkinen etunimi.sukunimi@thl.fi Petri Matveinen etunimi.sukunimi@thl.fi Pohjois-Karjalan shp Etelä-Savon shp Päijät-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Keski-Suomen shp Satakunnan shp Länsi-Pohjan shp Kymenlaakson shp Pirkanmaan shp Kaikki yhteensä Varsinais-Suomen shp Pohjois-Pohjanamaan shp HUS Etelä-Pohjanmaan shp Itä-Savon shp Lapin shp Pohjois-Savon shp Vaasan shp 109 108 107 107 107 105 105 102 102 100 96 96 95 95 95 95 92 90 121 121 121 0 20 40 60 80 100 120 140 ISSN 1798-0887
Tilastoraporttiin liittyvät sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannat löytyvät osoitteesta: http://www.thl.fi/fi/tilastot/tiedonkeruut/sairaaloiden-toiminta-ja-tuottavuus/raportointi Somaattinen erikoissairaanhoito Somaattinen erikoissairaanhoito käsittää kaiken muun erikoissairaanhoidon paitsi psykiatristen erikoisalojen hoidon. Kliinisenä erikoisalana yleislääketiede on suuntautunut perusterveydenhuoltoon, joten se ei sisälly sairaaloiden tuottavuustiedoissa somaattiseen erikoissairaanhoitoon. Poikkeuksen tästä muodostavat kuitenkin ne sairaalat, jotka kirjaavat yhteispäivystyksen kokonaan erikoissairaanhoitoon tai akuuttilääketieteeseen ilman erottelua erikois- ja yleislääketieteeseen. Tuottavuus Tuottavuus on toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten välinen suhde. Panoksina on käytetty sairaalan tai sen erikoisalan hoitotoiminnasta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos käsittää hoitoepisodien painotetun summan (ks. alla). Episodi Potilaan koko hoitoprosessi eli kaikki vuodeosastohoitojaksot, päiväkirurgian hoitojaksot, avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuoden aikana. Episodien painottamisella otetaan huomioon potilaiden vaikeusaste voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa. Alueellinen tarkastelu on sairaanhoitopiirikohtainen tai kuntakohtainen. Mukana ovat julkisten sairaaloiden tuottama somaattinen erikoissairaanhoito sekä yksityisten sairaaloiden tuottama somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito ja päiväkirurgia. Aluetarkastelussa episodi käsittää alueen väestön saman terveysongelman hoitamisen eri sairaaloissa kalenterivuoden aikana. Käsitteistä ja menetelmistä tarkemmin tilastoraportin luvuissa 3 5. 2
Sisällys 1. Palvelutuotannon, kustannusten ja tuottavuuden kehitys sairaaloittain... 4 1.1 Palvelutuotannon kehitys vuosina 2011 2015... 7 1.2 Hoitotoiminnan kustannusten kehitys vuosina 2011 2015... 11 1.3 Hoitotoiminnan tuottavuuden kehitys vuosina 2011 2015... 13 1.3.1 Episodituottavuuden kehitys... 13 1.3.2 Episodituottavuuden kehitys sisätautien erikoisalalla... 15 1.3.3 Episodituottavuuden kehitys kirurgian erikoisalalla... 17 1.4 Hoitotoiminnan tuottavuuserot vuonna 2015... 19 2. Palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus alueittain 2015... 22 2.1 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus somaattisilla erikoisaloilla... 22 2.2 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus sisätautien erikoisalalla... 24 2.3 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus kirurgian erikoisalalla... 25 2.4 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus naistentautien ja synnytysten erikoisalalla... 26 2.5 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus lastentautien erikoisalalla... 27 2.6 Palvelujen käyttö ja kustannusten poikkeamat kunnittain... 28 3. Käsitteet... 29 4. Aineistot... 32 5. Menetelmät... 33 6. Sairaaloiden toiminnan sisällön ja vaikeusasteen kuvaaminen... 35 Liitetaulukot... 36 Taulukoissa käytetyt symbolit... 36 3
1. Palvelutuotannon, kustannusten ja tuottavuuden kehitys sairaaloittain Julkisten sairaaloiden erikoissairaanhoitopalvelujen tuottavuus (ilman psykiatriaa) pysyi lähes ennallaan vuosina 2011 2014, mutta nousi vuonna 2015 edellisestä vuodesta 3,7 prosenttia (kuvio 2). Tuottavuus nousi eniten keskussairaaloissa, 8,4 prosenttia. Yliopistollisissa sairaaloissa tuottavuus nousi prosentin ja muissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat) 0,4 prosenttia. Kuvio 2. Tuottavuuden kehitys sairaalaryhmittäin vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 110 108 106 104 102 100 Yliopistosairaala Keskussairaala Muut sairaalat Yhteensä 98 96 2011 2012 2013 2014 2015 Tuottavuus on tuotoksen ja panoksen välinen suhde. Vuosien 2011 2014 aikana sairaaloiden palvelutuotanto (tuotos) ja kustannukset (panos) yhteensä nousivat samansuuntaisesti, mutta vuonna 2015 palvelutuotanto nousi kustannuksia enemmän. Palvelutuotanto nousi ajanjaksolla 2011 2015 kymmenen prosenttia ja reaalikustannukset kuusi prosenttia (kuvio 3). Kuvio 3. Tuotoksen ja kustannusten kehitys sairaalaryhmissä yhteensä vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100; mukana myös perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköt 112 110 108 106 104 102 100 98 Episodituotos Deflatoidut kustannukset 96 94 2011 2012 2013 2014 2015 4
Yliopistollisten sairaaloiden palvelutuotanto ja reaalikustannukset nousivat vuosina 2011 2015 samassa suhteessa (kuvio 4). Tuotanto nousi tänä aikana 10 prosenttia ja kustannukset 9 prosenttia. Kuvio 4. Tuotoksen ja kustannusten kehitys yliopistosairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 112 110 108 106 104 102 100 Episodituotos Deflatoidut kustannukset 98 96 94 2011 2012 2013 2014 2015 Keskussairaaloiden palvelutuotanto ja kustannukset nousivat samassa suhteessa vuoteen 2014 saakka. Vuonna 2015 palvelutuotanto nousi 8 prosenttia edellisestä vuodesta, mutta reaalikustannukset pysyivät ennallaan (kuvio 5). Palvelutuotannon nousu viime vuoteen verrattuna kohdistui päivystys- ja ajanvarauskäynteihin. Joissakin keskussairaaloissa kaikki yhteispäivystyksen käynnit oli siirretty edellisvuodesta poiketen erikoissairaanhoitoon, mikä on lisännyt päivystyskäyntien kokonaismäärää erikoissairaanhoidossa. Ajanvarauskäyntien nousuun on vaikuttanut toiminnan lisääntymisen ohella myös joidenkin keskussairaaloiden Hilmo-poimintaohjelmien ja kirjaamiskäytäntöjen muutokset (näistä enemmän laatuselosteessa). Kuvio 5. Tuotoksen ja kustannusten kehitys keskussairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 114 112 110 108 106 104 102 Episodituotos Deflatoidut kustannukset 100 98 96 94 2011 2012 2013 2014 2015 5
Muissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat) palvelutuotanto ja reaalikustannukset nousivat vuoteen 2014 saakka (kuvio 6). Palvelutuotanto nousi tänä aikana 18 prosenttia ja reaalikustannukset 16 prosenttia. Vuonna 2015 sekä palvelutuotanto että reaalikustannukset laskivat kolme prosenttia. Näissä sairaaloissa on tapahtunut merkittäviä tuotannollisia muutoksia viime vuosina. Kuvio 6. Tuotoksen ja kustannusten kehitys muissa sairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 120 115 110 105 100 Episodituotos Deflatoidut kustannukset 95 90 2011 2012 2013 2014 2015 Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa on tapahtunut runsaasti toiminnallisia muutoksia tarkastelujakson aikana. Tässä sairaalaryhmässä on toimintoja lakkautettu ja näin ollen palvelutuotanto sekä reaalikustannukset ovat laskeneet erityisesti vuodesta 2014 lähtien (kuvio 7). Tämän sairaalaryhmän tietoihin liittyy myös muita enemmän puutteita, joten tiedot ovat tältä osin ainoastaan suuntaa-antavia. Kuvio 7. Tuotoksen ja kustannusten kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 2011 2012 2013 2014 2015 Episodituotos Deflatoidut kustannukset 6
1.1 Palvelutuotannon kehitys vuosina 2011 2015 Yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden toimintaan on vaikuttanut vuonna 2015 voimaan astunut Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (652/2013). Päivystystoimintoja on keskitetty yhä enemmän yliopisto- ja keskussairaaloihin. Yhteispäivystystoiminta kokonaisuudessaan kirjataan myös monissa sairaaloissa erikoissairaanhoitoon joko akuuttilääketieteeseen tai perinteisille erikoisaloille. Tämä näkyy mm. päivystyskäyntien määrän voimakkaana kasvuna sairaaloissa. Palvelutuotannon määrä painotetuilla episodeilla mitattuna on noussut kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa vuosina 2011 2015 (taulukko 1, liitetaulukko 1). Painotettujen episodien määrä nousi eniten (21 %) tänä aikana Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) ja vähiten (2 %) Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). Edelliseen vuoteen verrattuna palvelutuotanto nousi vuonna 2015 eniten (6 %) Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS). Vastaavana aikana muissa yliopistosairaaloissa palvelutuotanto nousi 3 4 prosenttia. Taulukko 1. Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistosairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Painotetut episodit Yliopistosairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 HYKS 100 100 101 103 107 KYS 100 101 101 99 102 OYS 100 104 105 106 112 TAYS 100 111 116 118 121 TYKS 1) 100 99 96 107 111 Yhteensä 100 102 103 106 110 1) Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin vuonna 2015 osaksi TYKS:n toimintaa. TYKS:n koko aikasarjan tietoihin 2011 2015 on sisällytetty em. sairaaloiden tiedot. Toiminta yliopistosairaaloissa on muuttunut yhä avohoitopainotteisemmaksi (liitetaulukot 5 6). Ajanvarauskäyntien määrät ovat lisääntyneet yliopistosairaaloissa 11 prosenttia ja päivystyskäynnit 7 prosenttia vuosina 2011 2015. Vuodeosastojaksot ml. päiväkirurgian hoitojaksot ovat puolestaan vähentyneet tänä aikana 3 prosenttia. Eniten vuodeosastojaksot ovat vähentyneet KYS:ssa (11 %) ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (9 %). Sen sijaan TAYS:ssa vuodeosastojaksot muista yliopistosairaaloista poiketen nousivat 3 prosenttia tänä aikana, vaikka niiden määrä kääntyikin vuonna 2015 laskuun. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty toiminnallisia muutoksia mm. Mäntän sairaalan lakkauttaminen ja Vammalan ja Valkeakosken sairaaloiden toiminnan supistaminen, mikä on vaikuttanut TAYS:n toimintaan. Avohoitokäynneistä sekä ajanvaraus- että päivystyskäyntien määrät kasvoivat eniten vuosien 2011 2015 välisenä aikana HYKS:ssa ja KYS:ssa. KYS:iä lukuun ottamatta päivystyskäyntien määrä kääntyi vuonna 2015 lievään laskuun muissa yliopistollisissa sairaaloissa. Ajanvarauskäyntien määrät laskivat vuonna 2015 TAYS:ssa ja TYKS:ssa, kun Hilmopoimintasääntöjä on tarkennettu näissä sairaaloissa poistamalla käyntejä, jotka nykyisen Hilmo-ohjeistuksen mukaisesti eivät sisälly käynteihin. Painotettujen episodimäärien kehitykseen on TAYS:ssa vuodesta 2012 lähtien vaikuttanut myös TAYS:n hoitoilmoitusaineiston (Hilmo-aineisto) laadun parantuminen. Aikaisemmin se oli muita yliopistosairaaloita puutteellisempaa diagnoosija toimenpidetietojen osalta. Tiedon laatu on parantunut erityisesti diagnoosien kirjaamisen ja toimenpidepoimintojen osalta viimeisten vuosien aikana, mikä näkyy myös painotettujen episodimäärien ja casemixin kehityksessä. TAYS:ssa painotettujen episodien määrä kasvoi vuonna 2015 kolme prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. TYKS:ssa on tapahtunut myös suuria muutoksia Hilmo-tietojen poiminnassa. Tuotantoympäristöä ja poimintasääntöjä on muutettu vuosien 2013 2015 välillä, minkä takia luvuissa on suuria vuosittaisia vaihteluja. TYKS:iin on fuusioitu vuoden 2015 alusta sairaanhoitopiirin muista sairaaloista Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala. Näiden sairaaloiden tiedot on yhdistetty TYKS:n tietoihin koko aikasarjan osalta. TYKS:n casemix on muita yliopistosairaaloita 7
alhaisempi vuodeosastohoitojaksojen ja ajanvarauskäyntien osalta. Sen sijaan päivystyskäyntien casemix on muita yliopistosairaaloita korkeampi. Keskussairaaloiden palvelutuotannon määrän kehityksessä vuosina 2011 2015 oli suuria sairaalakohtaisia vaihteluja (taulukko 2, liitetaulukko 2 ja liitetaulukot 5 7). Palvelutuotanto kasvoi Kymenlaakson keskussairaalaa lukuun ottamatta muissa keskussairaaloissa. Painotettujen episodien määrä nousi eniten vuodesta 2011 Pohjois-Karjalan keskussairaalassa (32 %) ja Päijät-Hämeen keskussairaalassa (28 %). Tänä ajanjaksona päivystyskäyntien määrä lisääntyi Pohjois-Karjalassa 126 prosentilla ja Päijät-Hämeessä 162 prosentilla. Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä kirjataan kaikki yhteispäivystyksen käynnit akuuttilääketieteen päivystyskäynneiksi. Näitä käyntejä ei ole eroteltu Hilmo-ohjeiden mukaisesti yleislääketieteen (15Y) ja erikoissairaanhoidon (15E) akuuttilääketieteen käynneiksi. Kirjaamiskäytäntö muuttui vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa ja vuonna 2015 Päijät-Hämeessä. Päivystyskäyntien määrä kasvoi vuonna 2015 edellisestä vuodesta huomattavasti myös Lapin keskussairaalassa (44 %), Länsi-Pohjan keskussairaalassa (109 %), Savonlinnan keskussairaalassa (112 %) ja Seinäjoen keskussairaalassa (18 %). Näissä sairaaloissa on yhteispäivystyksestä tullut osa erikoissairaanhoidon päivystystoimintaa. Lapin sairaanhoitopiirin päivystyskäynteihin sisältyy myös perustason akuuttilääketieteen (15Y) päivystyskäynnit, vaikka niistä aiheutuneet kustannukset eivät sisälly ilmoitettuihin kustannustietoihin. Myös ajanvarauskäyntien määrä on noussut keskussairaaloissa, erityisesti vuonna 2015. Eniten ajanvarauskäynnit kasvoivat vuonna 2015 edellisestä vuodesta Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa (52 %) ja Savonlinnan keskussairaalassa (27 %). Keski-Pohjanmaan keskussairaalan noususta noin 60 prosenttia johtuu vuodeosastopotilaiden konsultaatiokäynneistä, jotka ovat poimiintuneet poikkeuksellisesti vuoden 2015 Hilmo-aineistoon. Hilmo-ohjeistuksen mukaan vuodeosastopotilaiden konsultaatiokäyntejä ei sisällytetä avohoitokäyntitietoihin, vaan ne ovat osa vuodeosastopotilaan hoitoa. Keski- Pohjanmaalla ei aikaisemmin ole hoitajien käyntejä poimittu hoitoilmoitusaineiston ajanvaraskäynteihin, nyt tämä korjaus on tehty. Edellä mainittujen lisäksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa ajanvaraustoiminta on kasvanut vuonna 2015 noin 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Savonlinnan keskussairaalan kirjaamiskäytäntöjä ja Hilmo-pomintaehtoja on muutettu, minkä vuoksi ajanvarauskäyntien määrä on kasvanut. Länsi-Pohjan keskussairaalassa on kirjattu akuuttilääketieteen erikoisalalle myös ajanvarauskäyntejä, joiden määrä on lisääntynyt (16 %) vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Näistä lisäyksistä noin puolet on asiantuntijoiden välisiä akuuttilääketieteen erikoisalalle kirjattuja hoitopuhelu- /kirje käyntejä. Akuuttilääketieteen ajanvarauskäynteihin on tilastoitunut myös hoitajan käyntejä. Nykyisen Hilmo-ohjeistuksen mukaan asiantuntijakäyntejä ei poimita Hilmoon. Monissa keskussairaaloissa (9:ssä) myös hoitojaksojen määrä nousi vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten hoitojaksojen määrä nousi Päijät-Hämeen keskussairaalassa (11 %) ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa (10 %). Taulukko 2. Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Painotetut episodit Keskussairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 100 103 107 117 Hyvinkään sairaala 100 98 98 98 102 Kainuun keskussairaala 100 104 105 109 116 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 103 109 106 113 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 102 105 105 123 Keski-Suomen keskussairaala 100 101 98 101 106 Kymenlaakson keskussairaala 100 101 102 98 97 Lapin keskussairaala 100 106 109 108 106 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 101 98 102 114 Mikkelin keskussairaala 100 97 100 103 114 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 107 117 122 132 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 103 106 106 128 Satakunnan keskussairaala 100 91 95 97 102 Savonlinnan keskussairaala 100 97 95 97 100 Seinäjoen keskussairaala 100 98 98 97 112 Vaasan keskussairaala 100 104 99 106 110 Yhteensä 100 101 102 104 112 8
Myös muun sairaalaryhmän sairaaloissa palvelutuotannon kehitys on vaihdellut runsaasti (taulukko 3, liitetaulukko 3 ja liitetaulukot 5 7). Näissä sairaaloissa on myös tapahtunut muutoksia tarkastelujakson aikana. Sairaaloiden määrä on supistunut edellisistä vuosista, kun Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin vuonna 2015 osaksi TYKS:n toimintaa. Näiden sairaaloiden aikasarjatiedot on siirretty myös osaksi TYKS:n tietoja Mäntän sairaalan erikoissairaanhoito siirtyi osaksi TAYS:n toimintaa vuoden 2013 alussa Ylä Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen toiminnan loputtua. Mäntän sairaala lakkautettiin kokonaan vuoden 2014 lopussa. Uusina sairaaloina tiedonkeruuseen on tullut mukaan vuonna 2014 Rauman sairaala sekä Pohjois-Kymen sairaala. Nämä sairaalat toimittivat taannehtivasti myös aikaisempien vuosien kustannustietoja. Terveys Oy:n omistama Jokilaakson sairaala oli mukana vuonna 2014, mutta se on jäänyt seurannasta pois vuonna 2015. Nämä sairaalat eivät näy aikasarjoissa, koska laskenta lähtee vuoden 2011 indeksistä. Ne sisältyvät kuitenkin tämän sairaalaryhmän yhteensä lukuihin. Muun ryhmän sairaaloissa palvelutuotanto supistui vuosien 2011 2015 välisenä aikana kaikissa muissa sairaaloissa paitsi Lohjan, Oulaskankaan, Porvoon, Raaseporin ja Turunmaan sairaaloissa (taulukko 3). Lohjan sairaalassa on muista tämän sairaalaryhmän toiminnasta poiketen lisääntynyt myös hoitojaksojen määrä, erityisesti vuonna 2015 (8 %). Lisäksi Lohjan sairaalassa on noussut tänä aikana päivystyskäyntien (15 %) ja ajanvarauskäyntien (6 %) määrä. Päivystyskäyntien määrä on noussut myös Raaseporin sairaalassa (entinen Länsi-Uudenmaan aluesairaala), koska niihin on sisältynyt vuodesta 2014 lähtien myös yleislääketieteen päivystyskäyntejä. Palvelutuotanto laski eniten Vammalan aluesairaalassa (37 %), jossa toimintaprofiilia on muutettu viime vuosien aikana osana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kokonaisuutta. Sairaalan päivystystoiminta on lopetettu samoin kun synnytystoiminta. Taulukko 3. Painotettujen episodien määrän kehitys muissa sairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 1) Painotetut episodit Muut sairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 Forssan sairaala 100 98 99 90 96 Iisalmen sairaala 100 111 96 93 97 Lohjan sairaala 100 101 103 103 107 Mäntän sairaala 100 73 - - - Oulaskankaan sairaala 100 102 104 105 103 Pietarsaaren sairaala 100 100 93 82 85 Porvoon sairaala 100 99 101 102 101 Raahen sairaala 100 96 99 91 78 Raaseporin sairaala 100 103 101 111 115 Turunmaan sairaala 100 102 102 108 105 Valkeakosken sairaala 100 115 108 99 93 Vammalan aluesairaala 100 73 60 61 63 Varkauden sairaala 100 106 73 101 98 Yhteensä 2) 100 106 115 118 115 1) Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin vuonna 2015 TYKS:iin. Myös kaikki aikasarjatiedot on siirretty TYKS:n tietoihin. 2) Yhteensä luku sisältää myös ne sairaalat, jotka tulleet mukaan laskentaan vuoden 2011 jälkeen: Rauman sairaala 2012, Pohjois- Kymen sairaala 2013 ja Jokilaakson sairaala 2014. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden osalta tiedoissa on ollut paljon puutteita, erityisesti avohoitokäyntejä ei ole pystytty toimittamaan Hilmo-aineiston vaatimalla tavalla. Myös näiden sairaaloiden toiminnoissa on tapahtunut muutoksia. 9
Haminan seudun perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksikkö on lakkautettu vuonna 2015 ja siirretty osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Imatran erikoislääkärijohtoinen terveyskeskustoiminta itsenäisenä yksikkönä päättyi vuoden 2014 aikana. Nokian kaupungin terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan toiminta päättyi 31.12.2014. Heinolan terveyskeskuksen erikoissairaanhoidossa naistentautien ja synnytysten erikoisalan toiminta päättyi vuoden 2014 aikana. Vuonna 2015 Heinolan terveyskeskuksen erikoissairaanhoito käsittää sisätautien ja kirurgian elektiivistä avohoito- ja päiväkirurgista toimintaa, joskin nekin ovat vähentyneet. Käyntitiedoissa on ollut puutteita Kuopion, Kuusamon, Oulun ja Porin erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa. Pieksämäen erikoislääkärijohtoisen sairaalan Hilmo-tiedoissa oli virheitä, joten Pieksämäen tiedot on poistettu aineistosta. Tampereen erikoislääkärijohtoisen terveyskeskussairaalan kohdalla on tapahtunut koodausvirhe Hilmo-poiminnassa. Tällä on ollut vaikutusta päivystyskäyntien ja ajanvarauskäyntien määriin. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tiedot eivät ole vertailukelpoisia puutteellisten aineistojen vuoksi. Myös tämän sairaalaryhmän toiminnot ovat laajuudeltaan hyvin erilaisia. Esim. Helsingin perusterveydenhuollon somaattisen erikoissairaanhoidon toiminta käsittää lähes kokonaan sisätautien erikoissairaanhoitoa. Helsingin terveyskeskuksen sisätautien päivystys on edelleen Suomen suurin sisätautien päivystävä yksikkö julkisella sektorilla. Sen osuus julkisen sektorin sisätautien päivystyskäynneistä oli 18 prosenttia vuonna 2015, kun seuraavaksi suurimman HYKS:n osuus sisätautien päivystyskäynneistä oli 14 prosenttia. Taulukko 4. Painotettujen episodien määrän kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2010 = 100 Erikoislääkärijohtoiset Painotetut episodit tk-sairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 Haminan seudun terveyskeskus 1) 100 88 97 78 - Heinolan terveyskeskus 100 92 53 33 19 Helsingin terveyskeskus 100 112 118 124 122 Imatran terveyskeskus 1) 100 90 85 - - Kuopion terveyskeskus 2) 100 122 115 129 41 Kuusamon terveyskeskus 2) 100 99-77 64 Nokian terveyskeskus 1) 100 102 62 58 - Oulun terveyskeskus 3) 100 101 102.... Pieksämäen terveyskeskus 4) 100 92 99 95.. Porin terveyskeskus 4) 100 121 137 262.. Tampereen terveyskeskus 5) 100 107 111 123 139 Turun terveyskeskus 100 109 111 123 133 Yhteensä 100 107 103 103 89 1) Haminan seudun ja Nokian avohoitokäyntien tiedot puuttuvat vuodelta 2014. Nokian erikoislääkärijohtoinen sairaalatoiminta päättyi vuoden 2015 alusta. Imatran erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta päättyi vuonna 2014 ja Haminan seudun 2015. 2) Kuopion ja Kuusamon erikoislääkärijohtoisista tk-sairaaloista puuttui vuonna 2015 Hilmo-tiedoista avohoitokäynnit. 3) Oulun tk:sta on ilmoitettu erikoisalakohtaisia kustannustietoja, mutta Hilmo-tietojen kautta on saatu vain yleislääketieteen hoitojaksoja eikä erikoisalakohtaisia käyntejä lainkaan. 4) Pieksämäen ja Porin tk:n erikoisalakohtaiset Hilmo-tiedot virheelliset, joten aineistot on poistettu. 5) Tampereen erikoislääkärijohtoisen tk-sairaalan Hilmon avohoitotiedoissa virheellisyyksiä. Liitetaulukoissa 1 4 on esitetty painotettujen avo- ja laitoshoidon suoritteiden sekä yhteensä kaikkien hoitojaksojen (=DRG-pisteiden) kehitys indekseinä sairaaloittain. Liitetaulukoissa 5 7 on esitetty vuodeosastohoitojaksojen (ml. päiväkirurgia), päivystyskäyntien sekä ajanvarauskäyntien kehitys absoluuttisina lukuina. Sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannoissa on tarkempia tuottajakohtaisia, palvelutuotantoa kuvaavia tietoja. Tietokannoissa Jokilaakson sairaalan tiedot ovat nimellä Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. 10
1.2 Hoitotoiminnan kustannusten kehitys vuosina 2011 2015 Hoitotoiminnasta aiheutuneet kustannukset nousivat reaalisesti kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa (taulukko 5). Kustannuskehitys on ollut maltillisinta Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa, jossa reaalikustannukset (deflatoidut kustannukset) nousivat 6 prosenttia vuosina 2011 2015. Vastaavana ajanjaksona kustannukset ovat kasvaneet eniten KYS:ssa (14 %). TAYS:n reaalikustannukset pysyivät vuonna 2015 edellisen vuoden tasolla. Muissa yliopistosairaaloissa kustannukset nousivat tänä aikana 3 5 prosenttia. Taulukko 5. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin yliopistosairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Deflatoidut kustannukset Yliopistosairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 HYKS 100 101 102 106 109 KYS 100 105 107 110 114 OYS 100 103 104 105 109 TAYS 100 100 105 106 106 TYKS 100 102 104 105 110 Yhteensä 100 101 103 106 109 Hoitotoiminnan kokonaiskustannukset laskivat Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Mikkelin, Satakunnan ja Savonlinnan keskussairaaloissa reaalisesti vuosina 2011 2015 (taulukko 6). Kanta-Hämeessä kustannukset ovat pudonneet erityisesti vuosien vuonna 2015. Kustannusmuutokset näyttäisivät liittyvän päivystysjärjestelyihin. Kanta-Hämeessä otettiin akuuttilääketieteen erikoisala käyttöön vuonna 2015 ja sen myötä on siirretty 10,6 milj. euroa perustason akuuttilääketieteeseen (15Y), mikä ei kuulu sairaaloiden tuottavuusvertailuun. Näin ollen erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset ovat vähentyneet edellisestä vuodesta. Keski-Suomessa kustannukset laskivat vuonna 2015 useimmilla erikoisaloilla verrattuna vuoteen 2014, mutta eniten kustannukset laskivat fysiatriassa (34 %), vaikka erikoisalalla käyntien määrät ovat nousseet (22 %). Myös Mikkelin keskussairaalassa kustannukset vähenivät vuonna 2015. Vähennys on jakautunut tasaisesti lähes kaikille erikoisaloille. Taulukko 6. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin keskussairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Deflatoidut kustannukset Keskussairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 100 101 105 104 Hyvinkään sairaala 100 102 102 106 105 Kainuun keskussairaala 100 99 109 106 111 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 100 102 101 96 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 99 101 102 103 Keski-Suomen keskussairaala 100 100 98 100 95 Kymenlaakson keskussairaala 100 109 105 108 100 Lapin keskussairaala 100 110 105 113 109 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 102 101 104 111 Mikkelin keskussairaala 100 100 110 103 97 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 103 105 116 119 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 106 104 104 114 Satakunnan keskussairaala 100 93 92 94 94 Savonlinnan keskussairaala 100 98 97 99 93 Seinäjoen keskussairaala 100 103 103 103 106 Vaasan keskussairaala 100 104 109 105 106 Yhteensä 100 102 102 104 104 11
Muiden sairaaloiden ryhmässä kustannuskehitys vaihteli yliopisto- ja keskussairaaloita enemmän (taulukko 7). Kustannuskehitykseen on vaikuttanut erityisesti näissä sairaaloissa tapahtuneet toiminnalliset muutokset. Kustannukset nousivat viidessä sairaalassa vuosina 2011 2015. Vastaavana aikana kustannukset laskivat seitsemässä sairaalassa. Eniten kustannukset nousivat Lohjan sairaalassa (12 %), jossa palvelutuotanto nousi tänä aikana seitsemän prosenttia. Kustannukset laskivat eniten Vammalan aluesairaalassa (34 %), jossa myös toimintaprofiilia on suunnitelmallisesti muutettu. Vammalan aluesairaalassa kustannukset ovat laskeneet mm. naistentautien ja synnytysten erikoisalalla, koska näiden erikoisalojen toiminta on loppunut lähes kokonaan vuoden 2012 aikana ja siirtynyt osaksi TAYS:n toimintaa. Sairaalassa on lopetettu myös erikoissairaanhoidon päivystystoiminta, mikä näkyy kustannusten vähenemisenä. Taulukko 7. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin muissa sairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Deflatoidut kustannukset Muut sairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 Forssan sairaala 100 101 98 96 94 Iisalmen sairaala 100 99 95 106 106 Lohjan sairaala 100 103 102 105 112 Mäntän sairaala 100 70 - - - Oulaskankaan sairaala 100 102 98 99 93 Pietarsaaren sairaala 100 98 91 82 76 Porvoon sairaala 100 97 100 103 102 Raahen sairaala 100 97 92 87 73 Raaseporin sairaala 100 103 101 100 106 Turunmaan sairaala 100 98 101 99 98 Valkeakosken sairaala 100 100 106 105 106 Vammalan aluesairaala 100 68 60 65 66 Varkauden sairaala 100 107 94 90 98 Yhteensä 1) 100 104 113 116 113 1) Yhteensä luku sisältää myös ne sairaalat, jotka tulleet mukaan laskentaan vuoden 2010 jälkeen: Rauman sairaala 2012, Pohjois- Kymen sairaala 2013 ja Jokilaakson sairaala 2014. Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa kustannuskehityksen vaihtelu on ollut erittäin suurta sairaaloiden toimintaprofiilimuutosten takia (taulukko 8). Taulukko 8. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Erikoislääkärijohtoiset Deflatoidut kustannukset tk-sairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 Haminan seudun terveyskeskus 100 100 102 97 - Heinolan terveyskeskus 100 95 91 47 26 Helsingin terveyskeskus 100 99 98 101 99 Imatran terveyskeskus 100 105 98 - - Kuopion terveyskeskus 100 175 116 271 144 Kuusamon terveyskeskus 100 98-99 76 Nokian terveyskeskus 100 100 98 86 - Oulun terveyskeskus 100 103 95.... Pieksämäen terveyskeskus 100 99 95 91.. Porin terveyskeskus 100 88 95 125.. Tampereen terveyskeskus 100 102 98 99 97 Turun terveyskeskus 100 103 110 114 119 Yhteensä sairaalatyyppi 100 101 96 91 74 12
1.3 Hoitotoiminnan tuottavuuden kehitys vuosina 2011 2015 1.3.1 Episodituottavuuden kehitys Tuottavuuden kehitykseen vaikuttavat sekä kustannukset että palvelutuotanto. Jos esimerkiksi kustannukset ja palvelutuotanto kehittyvät samassa suhteessa, niin tuottavuus säilyy entisellään. Jos taas kustannukset nousevat, mutta palvelutuotanto pysyy entisellään, tuottavuus laskee. Palvelutuotantoa mitataan tässä episodeilla. Palvelutuotannon mittaamisessa on otettu huomioon sairauksien hoidon vaikeusaste painottamalla episodeja episodikustannuspainoilla. Käsitteitä ja menetelmiä on kuvattu tarkemmin luvussa 3. Episodituottavuuden kehityksessä on sairaalakohtaisia eroja (taulukot 9 12). Keskimäärin paras tuottavuuden kehitys eri sairaalaryhmistä oli keskussairaaloissa. Näissä sairaaloissa on kustannuskehitys keskimäärin ollut yliopistosairaaloihin ja muuhun sairaalaryhmään verrattuna maltillisempaa. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tuottavuuden kehitystä ei voi verrata vuosittain, koska näiden sairaaloiden datassa on paljon puutteita. Yliopistollisista sairaaloista paras tuottavuuden kehitys oli TAYS:ssa, jonka tuottavuus nousi 15 prosenttia vuosina 2011 2015 (taulukko 9). TAYS:n tuottavuuden kehitykseen vuosien 2011 2012 välillä vaikutti erityisesti toiminnan lisääntyminen sekä vuodeosasto- että polikliinisessa hoidossa. Tähän on vaikuttanut osaltaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden toimintaprofiilien muutokset. Lisäksi TAYS:n hoitoilmoitusaineiston laadun parantuminen kirjaamisen ja aineistojen poimintojen vuoksi on tarkentanut tuottavuusarviota. TAYS:n tuottavuus pysyi lähes ennallaan vuosina 2012 2014. Tuottavuuden nousuun vuonna 2015 on vaikuttanut erityisesti se, että reaalikustannukset ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Vuosina 2011 2015 tuottavuus laski yliopistollisista sairaaloista eniten KYS:ssa (11 %). Tänä aikana KYS:ssa reaalikustannukset nousivat huomattavasti enemmän kuin palvelutuotanto. Taulukko 9. Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Episodituottavuus Yliopistosairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 HYKS 100 99 99 97 98 KYS 100 97 94 91 89 OYS 100 102 101 101 103 TAYS 100 111 110 111 115 TYKS 100 97 92 103 101 Yhteensä 100 101 99 100 101 Episodituottavuus nousi Kymenlaakson ja Lapin keskussairaaloita sekä Hyvinkään sairaalaa lukuun ottamatta muissa keskussairaaloissa vuosina 2011 2015. Keskussairaaloissa tuottavuus kasvoi erityisesti vuonna 2015. Tuottavuus nousi eniten vuosina 2011 2015 Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa (20 %) ja laski eniten Hyvinkään sairaalassa ja Lapin keskussairaalassa (3 %). Keski-Pohjanmaan keskussairaalan tuottavuuden nousu perustuu ennen kaikkea palvelutuotannon kasvuun. Keski-Pohjanmaalla lisääntyivät vuonna 2015 sekä vuodeosastohoitojaksojen määrä että ajanvaraus- ja päivystyskäyntien määrä. Ajanvarauskäynteihin sisältyi kuitenkin sinne kuulumattomia vuodeosastopotilaiden konsultaatiokäyntejä. 13
Taulukko 10. Episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Episodituottavuus Keskussairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 100 102 102 113 Hyvinkään sairaala 100 96 96 92 97 Kainuun keskussairaala 100 106 96 103 104 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 103 107 105 117 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 103 105 102 120 Keski-Suomen keskussairaala 100 101 100 100 111 Kymenlaakson keskussairaala 100 93 97 91 98 Lapin keskussairaala 100 96 103 96 97 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 99 97 98 103 Mikkelin keskussairaala 100 96 91 99 118 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 104 112 105 110 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 97 102 101 113 Satakunnan keskussairaala 100 98 103 104 108 Savonlinnan keskussairaala 100 98 98 98 108 Seinäjoen keskussairaala 100 95 95 94 106 Vaasan keskussairaala 100 100 91 102 103 Yhteensä 100 99 100 100 108 Muiden sairaaloiden ryhmässä episodituottavuus nousi seitsemässä sairaalassa ja laski viidessä sairaalassa (taulukko 11). Tuottavuus nousi vuosina 2011 2015 eniten Pietarsaaren sairaalassa (11 %) ja laski eniten Valkeakosken sairaalassa (12 %). Pietarsaaren sairaalassa on tänä aikana palvelutuotanto vähentynyt 15 prosentilla, mutta kustannukset ovat laskeneet vielä enemmän 24 prosentilla. Valkeakosken sairaalassa on tuottavuuden kehitykseen vaikuttanut erityisesti vuosien 2014 2015 palvelutuotannon lasku suhteessa nouseviin kustannuksiin. Taulukko 11. Episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Episodituottavuus Muut sairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 Forssan sairaala 100 97 101 93 102 Iisalmen sairaala 100 112 101 88 92 Lohjan sairaala 100 98 101 98 95 Mäntän sairaala 100 104 - - - Oulaskankaan sairaala 100 100 106 106 110 Pietarsaaren sairaala 100 102 102 100 111 Porvoon sairaala 100 101 102 99 99 Raahen sairaala 100 99 108 106 106 Raaseporin sairaala 100 100 100 111 108 Turunmaan sairaala 100 104 101 109 107 Valkeakosken sairaala 100 115 102 94 88 Vammalan aluesairaala 100 108 101 93 96 Varkauden sairaala 100 99 78 112 101 Yhteensä 1) 100 102 102 102 102 1) Yhteensä luku sisältää myös ne sairaalat, jotka ovat tulleet mukaan laskentaan vuoden 2011 jälkeen: Rauman sairaala 2012, Pohjois- Kymen sairaala 2013 ja Jokilaakson sairaala 2014. 14
Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa tuottavuuden kehityksessä on sairaalakohtaisia vaihteluja (taulukko 12). Sairaalat poikkeavat suuresti toisistaan sekä tuotantoprofiilin että kustannusten osalta (liitetaulukko 10). Vuoden 2015 aineistossa on myös paljon puutteita. Tuottavuus on noussut Helsingin ja Turun erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa. Tampereen aineisto ei ole vertailukelpoinen tuottavuuden kehityksen osalta. Taulukko 12. Episodituottavuuden kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Erikoislääkärijohtoiset Episodituottavuus tk-sairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 Haminan seudun terveyskeskus 100 88 95 80 - Heinolan terveyskeskus 100 97 58 70 71 Helsingin terveyskeskus 100 114 119 122 123 Imatran terveyskeskus 100 86 86 - - Kuopion terveyskeskus 100 70 99 48 28 Kuusamon terveyskeskus 100 101-77 84 Nokian terveyskeskus 100 102 63 67 - Oulun terveyskeskus 100 98 107.... Pieksämäen terveyskeskus 100 93 105 104.. Porin terveyskeskus 100 137 144 209.. Tampereen terveyskeskus 100 105 113 124 143 Turun terveyskeskus 100 106 101 108 112 Yhteensä 100 106 108 114 120 1.3.2 Episodituottavuuden kehitys sisätautien erikoisalalla Akuuttilääketieteen erikoisalan käyttöönotto saattaa vaikuttaa erikoisalakohtaisten tietojen vertailukelpoisuuteen. Tämä erikoisala on käytössä yliopistosairaaloista KYS:ssa, OYS:ssa ja TYKS:ssa. Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa oli sisätautien päivystyskäyntejä vuonna 2015 ainoastaan 171 kappaletta, koska aikaisemmin sisätauteihin kirjaantuneet päivystyskäynnit kirjaantuvat nyt erikoissairaanhoidon akuuttilääketieteen erikoisalalle (15 E). Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on edelleen sisätautien päivystyskäyntejä (10 827 kpl), mutta ne ovat vähentyneet 66 prosenttia vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2014. Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa akuuttilääketieteen erikoisalalle on kirjaantunut 2 561 hoitojaksoa ja 327 ajanvarauskäyntiä, mutta ei yhtään päivystyskäyntiä. Sairaaloilla on ollut vaikeuksia myös kustannusten kohdentamisessa eri erikoisaloille. Akuuttilääketieteellä ja kustannusten kohdentamisella eri erikoisaloille saattaa olla vaikutusta myös erikoisalakohtaisiin tuottavuustietoihin, mutta sairaalan kokonaistuottavuuteen ym. niillä ei pitäisi olla vaikutusta. Taulukko 13. Sisätautien episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Sisätautien episodituottavuus Yliopistosairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 HYKS 100 101 101 105 95 KYS 100 100 98 99 91 OYS 100 104 99 92 88 TAYS 100 120 111 119 120 TYKS 100 98 90 97 94 Yhteensä 100 103 100 103 98 Sisätautien erikoisalan episodituottavuus huononi vuosina 2011 2015 yliopistollisissa sairaaloissa TAYS:ia lukuun ottamatta (taulukko 13). Sisätautien tuottavuus laski tuona aikana eniten OYS:ssa. Sisätautien kustannukset OYS:ssa olivat nousseet 11 prosenttia vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka sisätautien päivystyskäynnit olivat siirtyneet 15
akuuttilääketieteeseen. Toisaalta vuonna 2015 sisätautien ajanvarauskäyntien määrä OYS:ssa nousi 19 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan hoitojaksojen määrä oli pysynyt lähes ennallaan. Myös keskussairaaloissa on otettu käyttöön akuuttilääketieteen erikoisala, minkä seurauksena sisätautien päivystyskäyntien määrä on vähentynyt keskussairaaloissa. Päijät-Hämeen, Pohjois-Karjalan, Kanta-Hämeen ja Länsi-Pohjan keskussairaaloissa oli vuonna 2015 vain muutama päivystyskäynti sisätautien erikoisalalla. Myös Lapin ja Seinäjoen keskussairaaloissa on otettu käyttöön akuuttilääketieteen erikoisala vuonna 2015. Näissä sairaaloissa on myös sisätautien päivystyskäyntejä edelleen, vaikka niiden lukumäärä on vähentynyt vuodesta 2014: Lapissa 29 prosenttia ja Seinäjoella 43 prosenttia. Savonlinnan keskussairaalassa lisääntyi vuonna 2015 sisätautien päivystyskäyntien määrä 96 prosentilla vuodesta 2014, kun yhteispäivystyksestä tuli osa erikoissairaanhoidon päivystystoimintaa. Sisätautien ajanvarauskäyntien ja hoitojaksojen samoin kuin kustannusten kehityksessä oli myös suuria sairaalakohtaisia vaihteluja. Sisätautien tuottavuus keskussairaaloissa nousi 9 prosenttia vuosien 2011 2015 aikana (taulukko 14). Tuottavuus nousi erityisesti vuonna 2015. Tuottavuuden kehitys vaihteli erittäin paljon sairaaloiden välillä. Tuottavuus nousi 12 keskussairaalassa ja laski neljässä vuosina 2011 2015. Tuottavuus nousi eniten tänä aikana Mikkelin keskussairaalassa (33 %) ja laski eniten Hyvinkään sairaalassa (14 %). Etelä-Savossa sisätautien palvelutuotanto nousi samanaikaisesti kun reaalikustannukset laskivat. Hyvinkään sairaalassa sisätautien erikoisalan reaalikustannukset nousivat suhteessa enemmän kuin palvelutuotanto nousi, mikä näkyy tuottavuuden heikentymisenä. Taulukko 14. Sisätautien episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Sisätautien episodituottavuus Keskussairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 103 107 107 112 Hyvinkään sairaala 100 90 89 87 86 Kainuun keskussairaala 100 105 108 122 125 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 100 108 109 129 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 100 107 101 116 Keski-Suomen keskussairaala 100 102 102 106 108 Kymenlaakson keskussairaala 100 93 95 87 94 Lapin keskussairaala 100 95 106 95 94 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 97 92 96 119 Mikkelin keskussairaala 100 127 96 105 133 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 107 97 86 89 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 99 110 106 110 Satakunnan keskussairaala 100 101 111 118 119 Savonlinnan keskussairaala 100 100 95 94 103 Seinäjoen keskussairaala 100 92 101 101 119 Vaasan keskussairaala 100 101 88 106 104 Yhteensä 100 100 101 102 109 Muiden sairaaloiden ryhmässä sisätautien episodituottavuuden kehityksessä oli myös suuria sairaalakohtaisia vaihteluja. Monessa sairaalassa palvelutuotanto oli muuttunut, esim. päivystystoiminta oli lopetettu. Episodituottavuus nousi neljässä sairaalassa ja laski kahdeksassa vuosina 2011 2015 (taulukko 15). Sisätautien tuottavuus nousi eniten Oulaskankaan sairaalassa (28 %) ja laski eniten Raahen sairaalassa (24 %). Oulaskankaan sairaalassa sisätautien palvelutuotanto on noussut, kun vastaavana aikana kustannukset ovat laskeneet. Raahessa sekä sisätautien kustannukset että palvelutuotanto ovat vähentyneet huomattavasti vuosien 2014 2015 välillä. Vuoden 2015 sisätautien palvelutuotantoon ei sisältynyt vuodeosastohoitojaksoja eikä päivystyskäyntejä. 16
Taulukko 15. Sisätautien episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Sisätautien episodituottavuus Muut sairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 Forssan sairaala 100 98 101 100 97 Iisalmen sairaala 100 101 106 98 98 Lohjan sairaala 100 96 105 100 86 Mäntän sairaala 100 117 - - - Oulaskankaan sairaala 100 111 119 141 128 Pietarsaaren sairaala 100 95 109 95 105 Porvoon sairaala 100 106 107 120 87 Raahen sairaala 100 102 110 104 76 Raaseporin sairaala 100 102 95 106 113 Turunmaan sairaala 100 92 93 111 106 Valkeakosken sairaala 100 118 114 114 92 Vammalan aluesairaala 100 111 94 88 86 Varkauden sairaala 100 96 77 103 94 Yhteensä 1) 100 103 107 111 102 1) Yhteensä luku sisältää myös ne sairaalat, jotka tulleet mukaan laskentaan vuoden 2011 jälkeen: Rauman sairaala 2012, Pohjois- Kymen sairaala 2013 ja Jokilaakson sairaala 2014. 1.3.3 Episodituottavuuden kehitys kirurgian erikoisalalla Yliopistollisten sairaaloiden kirurgian erikoisalan episodituottavuus nousi vuosina 2011 2015 KYS:iä lukuun ottamatta muissa yliopistosairaaloissa (taulukko 16). Eniten kirurgian episodituottavuus nousi TAYS:ssa (16 %) ja laski eniten tänä aikana KYS:ssa (7 %). OYS:ssa kirurgian erikoisalan päivystyskäyntejä oli vain 300, koska päivystyskäynnit kirjaantuvat siellä akuuttilääketieteen erikoisalalle (15E). Taulukko 16. Kirurgian episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Kirurgian episodituottavuus Yliopistosairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 HYKS 100 99 102 96 109 KYS 100 96 93 88 93 OYS 100 111 112 104 111 TAYS 100 111 109 108 116 TYKS 100 100 94 110 101 Yhteensä 100 102 102 100 107 Kirurgian erikoisalan episodituottavuus nousi vuosina 2011 2015 Kainuun ja Kymenlaakson keskussairaaloita lukuun ottamatta muissa keskussairaaloissa (taulukko 17). Tuottavuus kasvoi erityisesti vuonna 2015. Tänä aikana on myös tarkennettu kirjaamisia ja poimintoja Hilmoon, millä saattaa olla vaikutusta sairaaloiden tuottavuuden kehitykseen. Kirurgian tuottavuus nousi vuosina 2011 2015 eniten Mikkelin keskussairaalassa (26 %) ja laski eniten Kymenlaakson keskussairaalassa (7 %). 17
Taulukko 17. Kirurgian episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Kirurgian episodituottavuus Keskussairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 100 102 101 121 Hyvinkään sairaala 100 102 101 99 108 Kainuun keskussairaala 100 109 93 97 96 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 106 110 106 120 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 101 97 96 109 Keski-Suomen keskussairaala 100 100 98 98 110 Kymenlaakson keskussairaala 100 92 102 90 93 Lapin keskussairaala 100 100 110 106 113 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 100 98 95 104 Mikkelin keskussairaala 100 91 90 109 126 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 99 111 99 104 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 96 98 95 101 Satakunnan keskussairaala 100 94 98 98 107 Savonlinnan keskussairaala 100 95 97 94 108 Seinäjoen keskussairaala 100 93 90 90 104 Vaasan keskussairaala 100 101 98 102 108 Yhteensä sairaalatyyppi 100 98 99 98 108 Muiden sairaaloiden ryhmässä kirurgian episodituottavuus nousi eniten vuosina 2011 2015 Raahen sairaalassa (17 %) ja laski eniten Iisalmen sairaalassa (10 %). Raahen sairaalassa oli kirurgian palvelutuotanto lisääntynyt enemmän kuin kustannukset olivat nousseet tänä aikana. Iisalmen sairaalassa oli kirurgian palvelutuotanto laskenut suhteessa enemmän kuin kustannukset olivat laskeneet, minkä vuoksi tuottavuus laski. (Taulukko 18) Taulukko 18. Kirurgian episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa 2011 2015; indeksi 2011 = 100 Kirurgian episodituottavuus Muut sairaalat 2011 2012 2013 2014 2015 Forssan sairaala 100 96 102 88 108 Iisalmen sairaala 100 112 94 74 90 Lohjan sairaala 100 101 99 100 105 Mäntän sairaala 100 61 - - - Oulaskankaan sairaala 100 96 104 101 109 Pietarsaaren sairaala 100 108 101 102 110 Porvoon sairaala 100 102 102 92 104 Raahen sairaala 100 99 105 106 117 Raaseporin sairaala 100 87 90 102 100 Turunmaan sairaala 100 105 103 101 105 Valkeakosken sairaala 100 113 95 78 112 Vammalan aluesairaala 100 109 111 102 107 Varkauden sairaala 100 110 85 150 101 Yhteensä 1) 100 100 99 97 105 1) Yhteensä luku sisältää myös ne sairaalat, jotka tulleet mukaan laskentaan vuoden 2011 jälkeen: Rauman sairaala 2012, Pohjois-Kymen sairaala 2013 ja Jokilaakson sairaala 2014. 18
1.4 Hoitotoiminnan tuottavuuserot vuonna 2015 Tuottavuutta on tarkasteltu kahdella eri mittausmenetelmällä. Toisessa tuotoksena on käytetty painotettuja avo- ja laitoshoitojaksoja (= NordDRG Full -hoitojaksot = DRG-pisteet) ja toisessa painotettuja episodeja. Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuuserot ovat viime vuosina hieman kaventuneet. Vuonna 2015 tuottavuuserot yliopistollisten sairaaloiden välillä olivat keskimäärin 3 prosenttia, kun vuonna 2011 ne olivat 5 prosenttia. Tuottavimman ja tuottamattomimman yliopistollisen sairaalan välinen ero vuonna 2015 oli 9 prosenttia ja vuonna 2011 vastaavasti 18 prosenttia. Yliopistollisista sairaaloista paras episodituottavuus vuonna 2015 oli Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (kuvio 8). TAYS:n episodituottavuus oli 6 prosenttia parempi kuin yliopistosairaaloissa keskimäärin. Käytettäessä mittarina DRG - tuotosta (DRG-pisteet), TAYS ja TYKS olivat tuottavuudeltaan parhaita yliopistosairaaloita. Tuottavuudeltaan heikoin yliopistosairaala oli HYKS, jonka tuottavuus oli 3 prosenttia alhaisempi kuin yliopistosairaaloissa keskimäärin. Kuvio 8. Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 TAYS 106 105 OYS 96 101 TYKS 101 107 KYS 98 98 HYKS 97 97 60 70 80 90 100 110 Episodituottavuus DRG-tuottavuus Tuottavuuserot keskussairaaloissa ovat yliopistosairaaloita suuremmat. Keskussairaaloiden väliset tuottavuuserot ovat hieman kaventuneet viime vuosina. Vuonna 2015 tuottavuuserot keskussairaaloiden välillä olivat keskimäärin 7 prosenttia samoin kun vuonna 2011. Tuottavimman ja tuottamattomimman keskussairaalan välinen ero oli 29 prosenttia vuonna 2015, kun se vuonna 2011 oli hieman korkeampi, 31 prosenttia. Tuottavuudeltaan parhaat keskussairaalat vuonna 2015 olivat Päijät-Hämeen, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan keskussairaalat ja episodituottavuudeltaan heikoin oli Vaasan keskussairaala (kuvio 9). 19
Kuvio 9. Keskussairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Päijät-Hämeen keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Satakunnan keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Lapin keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Vaasan keskussairaala 89 86 89 87 89 86 85 89 103 102 101 98 101 103 100 100 101 99 97 99 97 96 98 107 108 107 108 113 113 112 113 113 50 60 70 80 90 100 110 120 Episodituottavuus DRG-tuottavuus Muiden sairaaloiden ryhmässä paras episodituottavuus oli vuonna 2015 Pietarsaaren sairaalassa ja heikoin tuottavuus Iisalmen sairaalassa. Kuvio 10. Muiden sairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Pietarsaaren sairaala Rauman sairaala Vammalan aluesairaala Turunmaan sairaala Forssan sairaala Pohjois-Kymen sairaala Valkeakosken sairaala Raahen sairaala Oulaskankaan sairaala Raaseporin sairaala Porvoon sairaala Varkauden sairaala Lohjan sairaala Iisalmen sairaala 79 82 90 88 90 98 99 98 96 98 98 100 96 113 109 112 114 112 104 109 115 108 110 107 105 104 103 103 60 70 80 90 100 110 120 Episodituottavuus DRG-tuottavuus 20
Keskimääräinen tuottavuusero muussa sairaalaryhmässä ei ole kaventunut viime vuosina. Vuonna 2015 tuottavuusero oli aluesairaaloiden ja vastaavien sairaaloiden välillä keskimäärin 8 prosenttia. Tilanne oli sama myös viisi vuotta aikaisemmin. Sen sijaan tuottavimman ja tuottamattomimman sairaalan välinen ero on kaventunut tänä aikana. Ero oli 31 prosenttia vuonna 2015, kun se vuonna 2011 oli huomattavasti korkeampi, 53 prosenttia. Kuvio 11. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Heinolan terveyskeskus 103 124 Tampereen terveyskeskus 101 101 Helsingin terveyskeskus 98 101 Turun terveyskeskus 100 107 Kuusamon terveyskeskus 99 104 Kuopion terveyskeskus 58 58 0 20 40 60 80 100 120 140 Episodituottavuus DRG-tuottavuus Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tietoihin tulee suhtautua edelleen kriittisesti. Näiden sairaaloiden palvelutuotanto ja potilaiden vaikeusaste (casemix) poikkeaa hyvin paljon toisistaan. Myös tietojen kirjaamisessa sekä Hilmo-poiminnassa ja kustannusten poiminnassa on eroja, mikä myös osittain saattaa selittää tuottavuuseroja. Kuusamon ja Kuopion aineistosta puuttuu kokonaan avohoitokäynnit. Suurimpien ja päivystävien erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden, Helsingin, Tampereen ja Turun tuottavuuserot ovat melko vähäiset (kuvio 11). DRG pisteen laskennalliset kustannukset Liitetaulukossa 8 on esitetty DRG-pisteen laskennalliset kustannukset sairaaloittain ja niiden poikkeamat sairaalaryhmän keskikustannuksesta vuonna 2015. Yliopistollisista sairaaloista matalin DRG-pisteen kustannus oli Turun yliopistollisessa sairaalassa (649 ). Keskussairaaloista matalin DRG-pisteen kustannus oli Pohjois-Karjalan keskussairaalassa (560 ) ja muussa sairaalaryhmässä matalin DRG-pisteen kustannus oli Turunmaan sairaalassa (516 ). Erikoislääkärijohtoisista terveyskeskussairaaloista matalin DRG-pisteen kustannus oli Heinolan terveyskeskuksessa (616 ). Sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannasta (Benchmarking-tietokannat) löytyvät NordDRG Full -ryhmäkohtaiset laskennalliset kustannukset sairaaloittain. Lisäksi tietokannasta löytyy sairaalaryhmäkohtaiset keskimääräiset kustannukset DRG-ryhmittäin. 21