Visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä tieto- ja viestintätekniikan laaja-alaisessa pedagogisessa hyödyntämisessä opetuksessa, opetusharjoittelussa sekä niiden tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa. Harjoittelukoulut toimivat pedagogiikan lisäksi myös opetusteknologian soveltamisen edelläkävijöinä. Harjoittelukoulun opettajilla, oppijoilla ja opetusharjoittelijoilla on erinomaiset edellytykset toimia erilaisia päätelaitteita ja verkkopalveluita monipuolisesti hyödyntävinä sekä yhteiskunnassa aktiivisina median käyttäjinä ja tuottajina. Harjoittelukoulujen oppijat saavat harjoittelukoulussa tulevaisuuden jatkoopiskelun ja työelämän kannalta tarvittavat monipuoliset opiskelutaidot. Harjoittelukoulujen oppimisympäristö ja oppimisprosessi laajenevat ulos luokkahuoneesta ja tukevat yhteisöllistä oppimista ja oman osaamisen jakamista. Harjoittelukoulut käyttävät ja kehittävät laajamittaisesti sähköisiä oppimateriaaleja. Koulut varustavat opettajat ja oppijat toiminnan edellyttämällä teknologialla. Oppijoille mahdollistetaan omien päätelaitteiden (mm. tabletit, älypuhelimet) hyödyntäminen koulutyössä. Harjoittelukoulut tarjoavat oppilaille pääsyn koulun langattomaan verkkoon oppijoiden omilla laitteilla. Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma 2013-2016 Antti Hiitti Mikko Horila Tero Luodeslampi Tuomo Tammi
1. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet Käsillä oleva Tampereen normaalikoulun TVT-strategian toimeenpanosuunnitelma sisältää kuvauksen yksikkömme tieto- ja viestintätekniikan nykytilanteesta sekä konkreettisen suunnitelman lähivuosien tavoitteista ja toimista niihin pääsemiseksi. Viitekehyksenä yksikkökohtaiselle toimeenpanosuunnitelmalle toimii harjoittelukoulujen yhteinen TVT-strategia. Toimeenpanosuunnitelma on kirjoitettu harjoittelukouluverkoston yhteisen mallin mukaisesti ja otsikointi on siten vastaava, kuin muissakin harjoittelukouluissa. Dokumentissa käsitellään yksikkömme kiinteistöjä osin yhdessä ja osin erikseen. Tämä siksi, että kiinteistöjen tekninen tilanne poikkeaa toisistaan ja strategiakauden aikana pyritään yhdenmukaistamaan tekninen varustus ja palvelut. 1.1 Tarkoituksenmukaiset verkkoyhteydet Lounaantien kiinteistö Nekalan kiinteistön kiinteä verkko perustuu rakennuksessa aiemmin toimineen Nekalan koulun verkkoon. Verkon toimilaitteet uusittiin pääosin kesällä 2012. Kiinteä verkko kattaa koko rakennuksen ja verkon nopeus on toistaiseksi riittävä. Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on pääsy Internetiin langattoman utapac-verkon kautta myös omilla henkilökohtaisilla laitteillaan. Langattomassa verkossa ei kuitenkaan toistaiseksi toimi kaikki yliopiston palvelut (esim. Travel, etyöpöyä, Adobe Connect) ja tämä vaikeuttaa opettajien työskentelyä. Langattomaan verkkoon tulee saada käyttöön kaikki samat palvelut kuin kiinteäänkin verkkoon. Kuokkamaantien kiinteistö Kuokkamaantien kiinteistön kiinteä verkko kattaa lähes koko rakennuksen ja verkon nopeus on toistaiseksi riittävä. Henkilökunnalla ja opetusharjoittelijoilla on pääsy Internetiin langattoman utapac-verkon kautta myös omilla henkilökohtaisilla laitteillaan. Osa lukiolaisista pääsee verkkoon koulun hankkimilla henkilökohtaisilla ipadeillä tnk-wlan-verkon kautta. Langattomaan verkkoon tulee saada käyttöön kaikki samat palvelut kuin kiinteäänkin verkkoon. Kaikki oppilaskäyttöön tarvittavat laitteet sekä luokkien opettajien koneet on liitettävä langattomaan tnkwlan-verkkoon. Langattoman verkon katvealueet on poistettava. Tampereen yliopiston normaalikoulu kokonaisuudessaan Ohjelmistojen osalta kehitys- ja uusintatarve on jatkuva. Tavoitteena on, että kouluilla on käytössään opetuskäyttöön soveltuvien ohjelmistojen tarkoituksenmukaiset ja toimivat versiot. Langattoman verkon osalta kouluun tarvitaan avoin vierailijaverkko, joka mahdollistaa myös oppilaiden omien laitteiden (BYOD) internet-yhteydet. Tavoitteena on, että kaikilla koulun oppilailla ja opiskelijoilla on mahdollisuus ja lupa hyödyntää koulun verkkoa opiskelussaan vuoden 2013 loppuun mennessä. 1
2 1.2 TVT-varustuksen tason varmistaminen Lounaantien kiinteistö Nekalan kiinteistön tekninen varustus on tällä hetkellä hyvä. Alakoulun konekantaa parannettiin siirtoprosessin yhteydessä ja kaikissa luokkatiloissa on uudehkot pöytätietokoneet. Myös tietokoneluokan koneet (24+1) ovat uudet. Sen sijaan koulun minikannettavat (2 * 15 kärryssä) ovat olleet käytössä kaksi vuotta ja uusintatarve lähestyy (2013). Tekniikan vanhentuessa nopeasti on tärkeää ylläpitää laitteiden määrä ja taso ennallaan, tämä edellyttää vuosittaisia resursseja hyvästä nykytilanteesta huolimatta. Muotialan kiinteistö Muotialan toimipisteen tekninen varustus perustuu strategiakauden alussa Hämeenlinnasta siirrettyyn vanhaan kalustoon. Konekanta uusitaan pikaisesti, ja leasing-sopimuksen erääntyessä 2013 tähän tarjoutuu luonteva tilaisuus; vanhat pc:t korvataan kannettavilla koneilla. Kuokkamaantien kiinteistö Kuokkamaantien kiinteistössä jokaisessa luokassa on pöytäkone, älytaulu ja äänentoistolaitteisto. Luokissa ja opettajien työtiloissa on runsaasti yli neljä vuotta vanhoja pöytäkoneita. Koulussa on iso määrä (80) noin kolme vuotta vanhoja minikannettavia. Kärryihin sijoitettujen minikannettavien lisäksi yläkoulu/lukiossa on käytössä uudehkoja Windows-tabletteja näppäimistötelakoilla. Lukion kursseja opettaville opettajille on halukkuuden mukaan tilattu suunnittelun tueksi ipadit. Tampereen yliopiston normaalikoulu kokonaisuudessaan Tavoitteena on, että kaikissa luokkatiloissa ja työtiloissa on nopeat ja ajanmukaiset tietokoneet. Luokkiin tarvitaan mahdollisuus kytkeä oma kannettava laite vaivattomasti dataprojektoriin ja äänentoistolaitteisiin. Lisäksi opettajilla tulee olla työnantajan tarjoamat tarkoituksenmukaiset välineet oman työnsä suunnitteluun ja valmisteluun. Opetusryhmien käyttöön tulee olla varattavissa tietokoneluokkia tai siirrettäviä laitekokonaisuuksia riittävästi. Tavoitteena on, että alakoulun osalta oppilaskäyttöön tarkoitettuja laitteita on oppilasmäärään suhteutettuna 1:4, yläkoulun osalta 1:2.ja lukion osalta 1:1 (lukiolaisten henkilökohtaiset koneet) Minikannettavien sekä kannettavien tietokoneiden käyttökierto tulee vakiinnuttaa kolmeen/neljään vuoteen ja pöytätietokoneiden neljään/viiteen vuoteen. Näin ollen koulun tulee varustautua uusimaan vuosittain ¼ pöytätietokoneista ja 1/3 kannettavista laitteista. Tulostimet, aktiivitaulut ja oheislaitteet uusitaan tarpeen mukaan, mutta kuitenkin niin, että tarkoituksenmukaisuus koko laitekannassa taataan. Laitekannan tason säilyttämiseksi ja varmistamiseksi on perusteltua siirtyä tietokoneiden hankinnassa kokonaisuudessaan leasing-vaihtoehtoon. Vaikka tämä sitoo pääomia tuleville vuosille, tulee ITkuluista näin helpommin budjetoitavia ja hallittuja. Leasing-vaihtoehtoa tukee myös yliopiston tietohallinnon kokemus ja suositukset. Muiden laitteiden (tulostimet, aktiivitaulut, kamerat yms.) osalta pitäydytään laitehankinnoissa. Laitehankintatarpeita on kuvattu tarkemmin investointisuunnitelmassa (liite 1.).
1.3 Harjoittelukoulujen erityispiirteet osana yliopistojen tietohallintokokonaisuutta Oppilaiden ja opettajien kirjautumiskäytänteitä tulee kehittää niin, että Single Sign On -periaate toteutuu. Opettajien osalta tämä tarkoittaa yhdellä tunnuksella kirjautumista mm. toimialueelle, Wilmaan, Eranokseen ja Opitiin. Alakoulun oppilaiden osalta on tällä hetkellä käytössä yhteinen luokkatunnus, mutta henkilökohtainen tunnus mahdollistaisi parhaimmillaan useamman palvelun (mm. toimialue, Opit, Moodle) käyttämisen yhdellä kirjautumisella ja tehostaisi työskentelyä. Yläkoulun ja lukion oppilaille pitää mahdollistaa henkilökohtainen kirjautuminen työasemille ja tallentaminen henkilökohtaiseen verkkokansioon tai pilvipalveluun. Opettajille tulee varmistaa mahdollisuus hallita omia laitteitaan (luokan tietokone, opettajan käytössä oleva kannettava tietokone) pääkäyttäjän oikeuksin. Opettajien henkilökohtaiset tarpeet ja toimintamallit vaihtelevat ja yliopiston tietohallinnon ohjelmavakiot eivät ole riittäviä opettajien tarpeeseen nähden. Harjoittelukouluilla on perustehtävänään kehittää opetusta edelläkävijänä ja tämä edellyttää jatkuvia kokeiluhankkeita, joissa selvitetään erilaisten teknisten ratkaisuiden soveltuvuutta kouluun. Tämä tarkoittaa yliopiston vakiointimalleista poikkeamista ja erilaisten mobiilien päätelaitteiden käyttöä opetus- ja opiskelukäytössä. 1.4 Tekninen ja pedagoginen tuki Tampereen normaalikoulu toimii yhteistyössä Tampereen yliopiston tietohallinnon kanssa. Tietohallinnon ja koulun mikrotuen toiminnan rajapintoja tulee tarkentaa ja selventää. Koulun mikrotukihenkilöille tulee taata tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet kaikkeen perustason ylläpitoon tällä hetkellä liian moni käytännön asia on tietohallinnon takana. Normaalikoululla on tällä hetkellä kaksi mikrotukihenkilöä, toinen toimii alakoulun kiinteistössä ja toinen yläkoulun/lukion kiinteistössä. Malli on toimiva ja kahden mikrotukihenkilön malli tulee vakiinnuttaa. Mikrotukihenkilöillä tulee olla valmiudet antaa pedagogista tukea. Tietohallinnon tuen sekä koulun mikrotuen lisäksi kouluissa tulee jatkaa tukiopettajatoimintaa, jossa resursoidaan tukitunteja kollegoiden tukemiseen (vrt. alakoulun HelpIT-toiminta ja yläkoulu-lukion kollegavalmennus) koulun omalla rahoituksella. Tukiopettajille on taattava mahdollisuus osallistua tehtävässä tarvittavaan koulutukseen. Tukipalvelutunnit tulee sisällyttää tukiopettajien vuosiviikkotunteihin tuntilaskutuksen sijaan. Koulun TVT-ryhmä kartoittaa vuosittain tukitarpeen ja esittää rehtorille tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä tarpeeseen vastaamiseksi. 3
2. Opettajien TVT-taidot ja täydennyskoulutus 2.1 Teknisten ja pedagogisten perustaitojen varmistaminen Syksyllä 2012 toteutetun valtakunnallisen osaamiskartoituksen tuloksia (liite 2.) hyödynnetään suunniteltaessa kalenterivuoden 2013 koulutuksia. Tampereen normaalikoululla toteutetaan vuosittain/kahden vuoden välein osaamiskartoitus, jonka myötä seurataan opettajien TVT-taitojen kehittymistä ja jonka avulla suunnitellaan vuosittaisia TVT-koulutuksia. Vuosittaisia TESO-päiviä hyödynnetään myös TVT-koulutuksissa ½ - 1 päivää lukuvuodessa. Edellisellä varmistetaan opettajien mahdollisuus osallistua ko. koulutuksiin. 2.2 Oppimisalustat ja sähköiset oppimateriaalit Opettajille ja tukihenkilöille tarjotaan mahdollisuus kouluttautua opetusympäristöjen sekä verkkoympäristöjen käyttöön resurssien puitteissa. Koulutuksia ja ohjausta järjestetään mahdollisuuksien mukaan omalla koululla, mutta opettajat voivat resurssien puitteissa osallistua työnantajan kustannuksella myös muiden koulutuksentarjoajien koulutustarjontaan. Osallistuminen muiden koulutuksentarjoajien koulutuksiin voidaan lukea TESO-koulutukseksi esimiehen kanssa niin sovittaessa. Sähköisiä oppimisympäristöjä hankitaan harkinnan ja resurssien mukaan. 2.3 Sosiaalinen (yhteisöllinen) media opetuksessa Koulussa tuotetaan yhteiset pelisäännöt sosiaalisen median hyödyntämisestä opetustyössä. Samassa yhteydessä varmistetaan opettajien tekijänoikeustuntemus riittävällä koulutuksella ja tiedotuksella. Tietoturvallisuudesta järjestetään tietoiskutyyppistä koulutusta. Opettajille järjestetään tarvittavaa koulutusta sosiaalisen median työkalujen hallintaan ja niiden hyödyntämiseen opetus- ja ohjaustyötä tukevana elementtinä. Harjoittelukoulun opettajien rooli opetuksen kehittäjänä edellyttää ajanmukaisten välineiden ja ympäristöjen hallintaa sekä hyödyntämistä omassa työssä. 4 3. TVT ohjatussa harjoittelussa sekä kodin ja koulun yhteistyössä 3.1 TVT:n hyödyntäminen ohjatussa harjoittelussa Ohjaavat opettajat tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen ja perusteltuun teknologian käyttöön harjoittelussa. Opettajat kannustavat ja tukevat harjoittelijoita toteuttamaan erilaisia kokeiluja teknologian käytössä. Laitteiston tulee mahdollista yllä kuvattu toiminta. Harjoittelijoiden tilat varustetaan alle 4-vuotiailla pöytäkoneilla ja tulostusmahdollisuudella.
3.2 TVT kodin ja koulun yhteistyössä Jokaisen koulumme opettajan tulee hallita oppilastietojärjestelmän sujuva käyttö kodin ja kouluvälisessä yhteistyössä. Lisäksi opettajat voivat käyttää muita soveltuvia ja tarkoituksenmukaisia välineitä kotien suuntaan tapahtuvaan viestintään. Huoltajia perehdytetään oppilastietojärjestelmän käyttöön vanhempainilloissa. Yläkoulussa ja lukiossa luokanohjaajat ja ryhmänohjaajat perehdyttävät oppilaita ja opiskelijoita oppilastietojärjestelmän käyttöön. 4. Strategialiitynnät ja sidosryhmät Tampereen yliopiston normaalikoulu toimii tiiviissä yhteistyössä useiden eri julkishallinnon, järjestöjen sekä alueellisten toimijoiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään mm. kustantajien ja muiden kaupallisten toimijoiden kanssa. Edellisten lisäksi yksittäisen harjoittelukoulun lähiverkostoon kuuluu oma yliopisto, sen opettajankoulutuslaitos ja tiedekunta sekä alueelliset verkostot. 5. Arviointi Koulun TVT-strategiaa ja sen toteutumista arvioidaan vuosittain, arvioinnin toteuttaa TVT-ryhmä. Oppilaiden osaamiselle määritellään tavoitetaso alakoulun ja yläkoulun päätteeksi. Opetusharjoittelijoiden osaamisen arviointia toteutetaan yhdessä opettajankoulutuslaitoksen kanssa. 6. Liitteet Liite 1: Investointisuunnitelma (talokohtainen) Liite 2: Osaamiskartoituksen 2012 keskeiset tulokset (talokohtainen) 5