Finanssikriisistä pankkiunioniin

Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Kuka hyötyy pankkiunionista? Pentti Hakkarainen Studia Monetaria, Rahamuseo

Talouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni

Talouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat Pasi Holm

Euro & talous 4/2013 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Euroalueella joitakin merkkejä käänteestä rahapolitiikalla tuetaan talouskasvua pidemmän aikaa

Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja

Euroalueen talous ja EKP:n rahapolitiikka

Kansainvälisen talouden näkymät

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Euroalueen uudistaminen: Kriisin opetuksia ja Suomen Pankin lähtökohtia

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Kattavan arvion tulokset

EKP:n rahapolitiikasta ja pankkiunionista Erkki Liikanen Pääjohtaja / Suomen Pankki Julkinen 1

Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Finanssikriisi syyskuussa 2012 jäsenmaiden ja EKP:n työnjako

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Hallintomaksulain muutoksen merkitys ja RVV:n toiminta. Talousvaliokunta

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen II Kriisinratkaisua koskevat ehdotukset

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely E43/2017 vp

Yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävät rahoitusjärjestelyt

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Rahapolitiikasta ja pankkijärjestelmän tilasta

Globaaleja kasvukipuja

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Rahapolitiikasta ja pankkijärjestelmän tilasta

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

Kansainvälisen talouden näkymät

Euro & talous 1/2013 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Globaaleja kasvukipuja

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Missä menee finanssikriisi? Onko SP haarakonttori vai vaikuttaja? Kommentteja EKP:n rahapolitiikasta ja mandaatista

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa Julkinen

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talouskasvun edellytykset

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talouden näkymät vuosina

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Talouden näkymät -- kasvun merkitys kansantaloudelle

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla Raimo Sailas

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri Samu Kurri

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Paperi-insinöörien syyskokous Penna Urrila Johtava ekonomisti

Kansainvälisen talouden näkymät

Rakennemuutos, ikääntyminen ja epävarmuus haasteina uudistumiskyky entistäkin tärkeämpi Pääjohtaja Erkki Liikanen

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Pääekonomisti Jukka Palokangas

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Rahoitusmarkkinaosasto. Jaakko Weuro Markku Puumalainen

Mihin pankkiunionia tarvitaan?

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Transkriptio:

Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen

Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125 120 115 110 105 100 95 90 85 2008/I = 100 2008/I = 100 2008 2010 2012 2014 Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat. 26586@BKT_taso(2008) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 2

Suomen talouden kriisin jälkeinen kehitys huolestuttavaa 105 Korkean luottoluokituksen maat* Euroalue Suomi BKT, 2008/I = 100 GIIPS** Saksa 100 95 90 85 2008 2009 2010 2011 2012 2013 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Suomi ja Itävalta. ** Kreikka (2011-2013 arvio), Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset, Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 3

Suomen talouden kolme suurta haastetta Teollisuuden rakennemuutos Väestön ikääntyminen Kansainvälinen talouskehitys Ukrainan tilanteeseen liittyvät uhat Vahvistettava talouden kasvuperustaa ja uusiutumiskykyä 4

Pankkiunioni vastaa pankkitoimintaa Yhteinen rahapolitiikka, yhdentyneet rahoitusmarkkinat ja ylikansalliset pankit, MUTTA kansalliset viranomaiset valvonta ja kriisinratkaisu eri tasolla kuin toiminta Pankin ja sen kotivaltion kohtalonyhteys Pankkien valvonta vastaamaan pankkien todellista toimintaympäristöä

Mistä osista pankkiunioni koostuu? Pankkiunioni Pankkivalvonta Tehokas, ylikansallinen ja yhdenmukainen valvonta Kriisinratkaisu Harmonisoidut ja ylikansallisesti toimivat välineet Sijoittajan vastuu (bail-in) Toimialan vastuu (rahastot) Talletussuoja Harmonisointi Toimialan vastuu (rahastot) Yhteinen sääntökirja Pankkituki (bail-out) Kallis, poliittisesti latautunut Tapauskohtainen poliittinen harkinta Kun tämä toteutetaan huolella tämän tarve pienenee merkittävästi! 6

Yhteinen pankkivalvonta; aikataulu Marraskuu 2013 Yhteistä pankkivalvontamekanismia koskeva asetus tuli voimaan Siirtymäaika EKP:n suoraan valvontaan tulevien pankkien kattava arviointi on käynnissä Ylin johto on nimitetty Valvontatyön käytännön valmistelut Marraskuu 2014 (12 kuukautta asetuksen hyväksymisen jälkeen) Yhteinen valvontamekanismi ottaa valvontavastuun 7

Pankkien kattava arviointi rakentaa luottamusta Riskiarvio Tasesaamisten laadun arviointi Stressitesti Kattaa 128 pankkiryhmää Suomesta Nordea Pankki Suomi, OP-Pohjola - ryhmä ja Danske Bank Parantaa avoimuutta, rakentaa luottamusta pankkisektoriin sekä määrittää ja toteuttaa korjaavat toimenpiteet 8

Pankkien elvytys- ja kriisinratkaisu Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (BRRD); kansallinen, jokaisessa EUmaassa Yhtenäiset työkalut pankin hallittuun alasajoon eri EU-maissa Sopu Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston (Ecofin) ja komission välillä saavutettiin joulukuussa 2013. Direktiivin täytäntöönpano valmisteilla kansallisesti. Sijoittajanvastuu (bail-in) voimaan 1.1.2016 Toimialan vastuu (rahastot) Yhteinen kriisinratkaisumekanismi (SRM); EU-tasolla, toteutetaan noudattaen BRR-direktiiviä Sopu Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston (Ecofin) ja komission välillä saavutettiin maaliskuussa 2014. Euroopan parlamentti hyväksyi SRM-asetuksen täysistunnossaan huhtikuussa. Voimaan asteittain 2016 mennessä. 9

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi* Pankkiunionin toinen keskeinen pilari Keskeisenä elementtinä sijoittajanvastuu Tukee yhteisen pankkivalvonnan toimivuutta Mahdollistaa ylikansallisen pankin hallitun, nopean ja tehokkaan uudelleenjärjestelyn tai alasajon Ehkäisee pankin ongelmien leviämistä muihin pankkeihin tai muualle rahoitusjärjestelmään Tukee yhteisen pankkivalvonnan toimivuutta ja lievittää pankkien ns. liian suuri kaatumaan - ongelmaa * Single Resolution Mechanism (SRM) 10

Pankkiunionin hyödyt Yhteiskunnalle Sijoittajavastuu & valvonta = tosiasiallinen toiminta Pankeille Yhdenmukaiset säännöt; kilpailu Asiakkaille Ydintoiminnot varmistuvat 11

Kiitos! 12