Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 20.05.2013 Sivu 1 / 111 Kokoustiedot Aika 20.05.2013 maanantai klo 17:30-23:00 Tauko: 19.55-20.20 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Timo Soini, puheenjohtaja (PerusS&Sit.) Anitra Ahtola (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.), poistui klo 22.15 76 käsittelyn aikana Abdirahman Ali (Vas.) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina-Richardson (SDP), poistui klo 22.30 76 käsittelyn aikana Henri Haaksiala (Kok.) Carl Haglund (SFP), poistui klo 22.45 76 käsittelyn aikana Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Matilda Hemnell (SFP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner (SDP), poistui tauon aikana, tilalle Antti Aarnio klo 20.47 73 Arja Juvonen (PerusS&Sit.), poistui klo 22.20 76 käsittelyn aikana, tilalle Kari Pajunen Kaarina Järvenpää (KD) Tuija Kalpala (Kok.), poistui klo 22.00 76 käsittelyn aikana Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.)
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 20.05.2013 Sivu 2 / 111 Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti (Kok.), saapui klo 17.57 73 käsittelyn aikana Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula Jouni Mykkänen (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna Päivi Salli (Vihr.) Marika Niemi (Kok.), saapui klo 17.44 73 käsittelyn aikana Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.), poistui klo 22.34 76 käsittelyn aikana, tilalle Toni Seppänen Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Harriet Klar (SDP) Markus Torkki (Kok.), poistui klo 20.25 73 käsittelyn aikana, tilalle Raija Meriläinen Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila Tiina Ahlfors (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Muut saapuvilla olleet Jyrki Myllärniemi kaupunginhallituksen jäsen Ritva Erkama vuosien 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, läsnä :t 70-75, poistui klo 20.50 Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Pirjo Mutanen talous- ja hallintojohtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 20.05.2013 Sivu 3 / 111 Maria Jyrkkä Pekka Heikkinen Mari Immonen Emma Holsti Jouni Majuri konserniohjauksen kehittämisjohtaja, poistui klo 20.50 75 käsittelyn jälkeen taloussuunnittelujohtaja, poistui klo 20.50 75 käsittelyn jälkeen kaupunginsihteeri nuorisovaltuuston edustaja, poistui klo 22.20 76 käsittelyn aikana kaupunginsihteeri, sihteeri Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Jukka Kilpi Markku Markkula Risto Nevanlinna Tarja Tallqvist Kari Uotila Liisa Kivekäs
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 20.05.2013 Sivu 4 / 111 Allekirjoitukset Timo Soini puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 27.5.2013 24.5.2013 Jaana Jalonen Sirpa Hertell Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 29.5.2013 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 20.05.2013 Sivu 5 / 111 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 70 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 71 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 72 Tarkastuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 8 täydennysvaali 73 1-2 Vuoden 2012 arviointikertomuksen hyväksyminen 10 74 3 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen 12 hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen 1.1. - 31.12.2012 75 4-5 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely 14 76 Lausunnon antaminen metropolialueen esiselvityksestä 19 77 6 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Gumbölen 49 Ratsastuskeskus Oy:n lainalle 78 7-8 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:lle annetun kaupungin 59 takauksen tarkistaminen ja yhteisväestösuojan rakentaminen 79 Tapiolan urheilupuistoon toteutettavan harjoitusjäähallin 67 lainan sopimusehtojen muutos 80 9 Matinkylän palvelutori, hankesuunnitelman hyväksyminen 69 81 Asemakaavan hyväksyminen, metrotunneli välillä 73 Matinkylä - Kivenlahti, alue 940100 82 Valtuustokysymys eläinsuojelusta sekä 87 kaupungineläinlääkärille säädettyjen valvontatehtävien hoidosta Espoossa ja yhteistoiminta-alueella 83 Valtuustoaloite Espoon terveydenhoitopalvelujen 92 saatavuuden ja laadun parantamisesta 84 Valtuustoaloite lapsiperheille tarjottavien kodin- ja 100 lastenhoitopalvelujen selvittämisestä 85 Kokouksessa jätetyt aloitteet 108
Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 6 / 111 70 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 8.5.2013 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 7 / 111 71 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jaana Jalonen ja Sirpa Hertell.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 8 / 111 5389/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 132 22.4.2013 72 Tarkastuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenen Susanna Rahkosen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Marjo Matikan (Vihr.) tilalle (Vihr.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenen Susanna Rahkosen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Marjo Matikan (Vihr.) tilalle Rolf Heikkisen (Vihr.). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi tarkastuslautakunnan jäsenen Susanna Rahkosen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Marjo Matikan (Vihr.) tilalle Rolf Heikkisen (Vihr.). Tarkastuslautakunnan jäsenen Susanna Rahkosen (Vihr.) henkilökohtainen varajäsen Marjo Matikka (Vihr.) pyytää 5.4.2013 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena työtehtävistä johtuva esteellisyys. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan varajäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.4.2013 132 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenen Susanna Rahkosen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Marjo Matikan (Vihr.) tilalle (Vihr.).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 9 / 111 Käsittely Päätös Asia käsiteltiin 137 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Valittu - Marjo Matikka - Lautakunnan sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 10 / 111 400/00.01.03/2013 Tarkastuslautakunta 45 25.4.2013 73 Vuoden 2012 arviointikertomuksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Ala-aho, puh. (09) 816 22087 Anneli Tiainen, puh. (09) 816 22092 Jukka Värre, puh. (09) 816 84924 Pertti Korhonen, puh. (09) 816 83264 Riitta Björklund, puh. (09) 816 22091 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Tarkastuslautakunta Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2012, 2 velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä, 3 antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esitetyt havainnot. Käsittely Puheenjohtaja Kauman kannattamana ehdotti että asiat 73-75 keskustellaan yhdessä ja päätöksenteko erikseen, ja että asian käsittely aloitetaan vanhan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Ritva Erkaman esittelyllä arviointikertomuksesta. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen. Asian käsittely keskeytettiin siksi ajaksi, kun vuosien 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Ritva Erkama esitteli arviointikertomusta. Erkaman esittelyn jälkeen asian käsittelyä jatkettiin. Päätös Valtuusto: Tarkastuslautakunnan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 11 / 111 Liite Selostus 1 PKS Tietojärjestelmien yhteentoimivuus 2012 2 Vuoden 2012 arviointikertomus Päätöshistoria Tarkastuslautakunta 25.4.2013 45 Päätösehdotus Kaupunginreviisori Virpi Ala-aho Tarkastuslautakunta hyväksyy arviointikertomuksen vuodelta 2012 ja antaa ulkoisen tarkastuksen yksikölle oikeuden tehdä siihen stilistisiä muutoksia. Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2012, 2 velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä, 3 antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esitetyt havainnot. Käsittely Päätös Tarkastuslautakunta valmisteli vuoden 2012 arviointikertomuksen valmiiksi. Tarkastuslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 12 / 111 613/02.06.01/2013 Tarkastuslautakunta 44 25.4.2013 74 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen 1.1. - 31.12.2012 Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Ala-aho, puh. (09) 816 22087 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Tarkastuslautakunta Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 1.1. 31.12.2012, 2 hyväksyy vuoden 2012 tilinpäätöksen, 3 myöntää vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville virkamiehille tilikaudelta 1.1. 31.12.2012. Päätös Liite Selostus Valtuusto: Tarkastuslautakunnan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Tilintarkastuskertomus 2012 Kuntalain mukaan kunnan tilinpäätös on laadittava maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava edellisen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Kuntalain mukaan tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Samassa yhteydessä käsitellään tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille. Tilinpäätöksen valmistelu kuuluu kaupunginhallitukselle ja tilintarkastuskertomuksen ja vastuuvapausasian valmistelu tarkastuslautakunnalle. Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenille ja johtaville viranhaltijoille (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 13 / 111 Kuntalain 75 :n 3 kohdan mukaan tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisten selvitykset sekä kaupunginhallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta. Päätöshistoria Tarkastuslautakunta 25.4.2013 44 Päätösehdotus Kaupunginreviisori Virpi Ala-aho Tarkastuslautakunta merkitsee tiedoksi tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 1.1. 31.12.2012 ja 1 saattaa tilintarkastuskertomuksen valtuustolle tiedoksi sekä esittää valtuustolle, että 2 vuoden 2012 tilinpäätös hyväksytään ja 3 valtuusto myöntää vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville virkamiehille tilikaudelta 1.1. 31.12.2012. Käsittely JHTT, KHT Pasi Leppänen esitteli vuoden 2012 tilinpäätöstarkastuksen tulokset sekä valtuustolle osoitetun tilintarkastuskertomuksen ja kaupunginhallitukselle osoitetun tilintarkastusmuistion. Puheenjohtaja esitti, että tarkastuslautakunta merkitsee tiedoksi kaupunginhallitukselle annetun tilintarkastusmuistion. Päätös Tarkastuslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti sekä lisäksi tarkastuslautakunta päätti merkitä tiedoksi kaupunginhallitukselle annetun tilintarkastusmuistion. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 14 / 111 613/02.06.01/2013 Kaupunginhallitus 101 25.3.2013 75 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09) 816 84017 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy Espoon kaupungin vuoden 2012 tilinpäätöksen, 2 päättää vuoden 2012 tuloksen käsittelystä seuraavaa - Tilakeskus-liikelaitos vähentää poistoeroa 3 921 406,58 euroa, - Logistiikka-liikelaitos vähentää poistoeroa 245 143,89 euroa, - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä 562 787,37 euroa lisätään rahastopääomaan, - Peruspalvelujen kehittämisrahaston ylijäämä 4 731 266,93 euroa lisätään rahastopääomaan, - Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä 94 811,43 euroa vähennetään rahastopääomasta, - Vahinkorahaston alijäämä 671 578,78 vähennetään rahastopääomasta, - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä 24 486 103,16 euroa kirjataan rahaston tilikauden ylijäämään, - Taseen kertyneistä ylijäämistä siirretään kaupungin peruspääomaan 600 000 000,00 euroa, - Investointirahaston rahastopääomaa lisätään 72 833 895,47 euroa. - Tilikauden ylijäämä 26 079 756,43 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään, 3 merkitsee Espoon tuottavuusohjelma 2009-2012 loppuraportin tiedoksi. Päätös Liite Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Tilinpäätös 2012 5 Tuottavuusohjelman loppuraportti
Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 15 / 111 Selostus Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi tilinpäätökseen sisällytetään konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja. Talouden toteutuminen Espoon kaupungin tulos vuodelta 2012 oli kohtuullinen. Kaupungin vuosikate oli 145,5 milj. euroa ja tilikauden tulos 26 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli n. 20 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat olennaisesti ennakoitua suuremmat rahoitustuotot. Tulosta vastaavasti heikensivät poikkeuksellisen suuret alaskirjaukset 14 milj. euroa sekä verotulojen ennakoitua huonompi kehitys ja jääminen alle muutetun talousarvion. Vuosikatetta asukasta kohden kertyi 567 euroa eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Huolimatta kohtuullisesta tuloksesta, on kaupungin käyttökate eli kate ennen rahoitustuottoja heikentynyt 25 milj. eurolla verrattuna vuoteen 2011. Kate on heikentynyt, koska menokehitys on ollut suurempaa kuin ulkoisten tulojen ja verotulojen kehitys. Investointitarve huomioiden vuosikatetaso on korkeintaan kohtuullinen. Toimintatuottojen kokonaismäärä oli 252,7 milj. euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 7 milj. euroa eli 2,8 prosenttia. Maksutuotot 107,1 milj. euroa nousivat 15,7 prosenttia ja vastaavasti myyntituotot 51,1 milj. euroa laskivat 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkoisten kulujen kokonaismäärä oli 1 512 milj. euroa. Kulut kasvoivat 74 milj. euroa eli 5,1 prosenttia. Kulujen kokonaiskehitys vuonna 2012 oli melko maltillista, sillä se kattoi lähes 4 500 henkilön asukasmäärän ja palvelutarpeen kasvun, palkkojen sopimuskorotukset sekä inflaation tuomat hinnannousut. Merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 592 milj. euroa, jossa kasvua oli 2,2 prosenttia ja palveluiden ostot 660 milj. euroa, jossa kasvua oli 7,3 prosenttia. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin 210 milj. euroa. Avustusten kulut olivat 131,2 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 9,0 prosenttia. Merkittävin avustusmuoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin 46 milj. euroa. Toimintatuotot kattoivat 16,7 prosenttia toimintakuluista ja tunnusluku laski hieman edellisestä vuodesta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 16 / 111 Verorahoituksen kehitys oli vuonna 2012 ennakoitua heikompaa ja verotuloja tilitettiin kaikkiaan 1 249 milj. euroa eli ainoastaan 1,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Verotulot alittivat talousarvion yhteensä 8,3 milj. eurolla. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 067,5 milj. euroa ja yhteisöveroa 116,1 milj. euroa. Erityisesti yhteisöveron kehitys oli heikkoa, sillä tilitykset olivat 20 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna. Verotuloon perustuva valtionosuuden tasausvähennys oli kaikkiaan 172,1 milj. euroa, mikä vastaa yli kolmen tuloveroprosentin tuottoa Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 13 787 henkilöä ja se kasvoi noin 250 henkilöllä. Kasvu kohdentui pääsääntöisesti sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen peruspalveluihin. Kaupungin investointeja toteutettiin 218 milj. eurolla. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon ja koulujen peruskorjauksiin liittyviä investointeja tytäryhtiöidensä kautta n. 70 milj. eurolla. Kaupungin rahoitustilanne pysyi vakaana ja kaupungin pitkäaikaiset lainat lyhenivät 1,3 milj. eurolla. Lautakunnat ja johtokunnat ovat käsitelleet tilinpäätöksen kokouksissaan. Käsittelyn jälkeen kaupungin tilinpäätökseen on tehty ryhmähenkivakuutuskirjauksen oikaisu, jonka johdosta kaupungin tulos parantui n. 2,5 milj. euroa. Oikaisu vaikutti kaikkien toimialojen henkilöstömenojen toteumiin. Tilinpäätösasian liitteenä on tuottavuusohjelma 2009-2012 loppuraportti, joka tuodaan tiedoksi valtuustolle. Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-strategiassa oli vuonna 2012 yhteensä 53 erilaista tulostavoitetta, joista osa oli kaikille toimialoille yhteisiä tai esiintyvät useammassa kuin yhdessä tuloskortissa. Laskettaessa kaikkien toimialojen tuloskorteissa olevat tulostavoitteet oli Espoo-strategiassa vuodelle 2012 asetettu yhteensä 99 tulostavoitetta. Kaikki 99 tulostavoitetta olivat sitovia. Toimialoilla oli tulostavoitteiden lisäksi omia tavoitteita, jotka eivät olleet valtuustoon nähden sitovia. 28 tulostavoitetta jäi toteutumatta tai toteutui aikataulustaan myöhässä. Useat tulostavoitteet olivat kaikkien toimialojen tuloskorteissa ja mahdollinen poikkeama on huomioitu siten useassa kortissa. Valtuusto hyväksyi 12.12.2012 lokakuun kuukausiraportin yhteydessä poikkeamat tulostavoitteiden toteutumisessa. Poikkeamiksi esitettyjen tulostavoitteiden osalta tavoitteet jäivät toteutumatta tai ne toteutuivat osin. Valtuuston käsittelyn jälkeen on ilmennyt muutoksia kolmen tulostavoitteen toteutumissa ja ne ovat toteutuneet, toisin kuin lokakuun kuukausiraportissa on ilmoitettu. Nämä liittyvät toimintakatteen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 17 / 111 kehitykseen konserniesikunnassa, sivistystoimessa sekä tekninen ja ympäristötoimessa. Tuloksen käsittely Päätösehdotuksessa on esitys tuloksen käsittelystä ja siinä investointirahaston rahastopääomaa lisätään 72 833 895,47 euroa. Investointirahaston pääomaa on vähennetty vuosina 2008-2010 Kehä I:n rakentamisen valtionosuuden rahoittamiseksi. Tehty 72 833 895,47 euron vähennys lisätään rahastopääomaan. Tiehallinto on palauttanut Espoon kaupungille oman osuutensa Kehä I:n rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista korottomana eli 44 578 953,00 euroa tammikuussa 2012 ja 38 261 808,32 euroa maaliskuussa 2013. Menettelytapa on rahaston sääntöjen sekä tehdyn alkuperäisen päätöksen mukainen ja se on käyty läpi tilintarkastajan kanssa. Rahastojen käsittelyesitykset perustuvat rahastojen sääntöihin. Kaupungin peruspääomaa esitetään korotettavaksi 600 000 euroa. Esitys pohjautuu Kuntaliiton talousarviosuositukseen ja tilintarkastajan kannanottoon, jonka mukaan kunnan peruspääomaa on perusteltua kasvattaa jos peruspääoman määrä on olennaisesti pysyvien vastaavien määrä alempi. Peruspääoman korotus on tasetekninen ratkaisu. Mahdolliset tarkistukset Tarkastuksessa mahdollisesti esiin nousevien tilipäätöksen tarkistusten tekemiseksi esitetään, että konserniesikunta oikeutetaan tekemään teknisiä tarkistukset tilinpäätökseen. Mahdolliset tarkistukset eivät voi muuttaa tilikauden tulosta tai päätöksessä esitettyä tilikauden tuloksen käsittelyä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 25.3.2013 101 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 allekirjoittaa Espoon kaupungin vuoden 2012 tilinpäätöksen ja toimittaa sen tilintarkastajille tarkastettavaksi, 2 saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuustolle käsiteltäväksi,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 18 / 111 3 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään tilinpäätökseen mahdolliset tekniset tarkistukset. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon kaupungin vuoden 2012 tilinpäätöksen 2 päättää vuoden 2012 tuloksen käsittelystä seuraavaa - Tilakeskus-liikelaitos vähentää poistoeroa 3 921 406,58 euroa, - Logistiikka-liikelaitos vähentää poistoeroa 245 143,89 euroa, - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä 562 787,37 euroa lisätään rahastopääomaan, - Peruspalvelujen kehittämisrahaston ylijäämä 4 731 266,93 euroa lisätään rahastopääomaan, - Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä 94 811,43 euroa vähennetään rahastopääomasta, - Vahinkorahaston alijäämä 671 578,78 vähennetään rahastopääomasta, - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä 24 486 103,16 euroa kirjataan rahaston tilikauden ylijäämään, - Taseen kertyneistä ylijäämistä siirretään kaupungin peruspääomaan 600 000 000,00 euroa, - Investointirahaston rahastopääomaa lisätään 72 833 895,47 euroa. - Tilikauden ylijäämä 26 079 756,43 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään, 3 merkitsee Espoon tuottavuusohjelma 2009-2012 loppuraportin tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 19 / 111 3456/00.04.01/2012 Kaupunginhallitus 154 6.5.2013 76 Lausunnon antaminen metropolialueen esiselvityksestä Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) 816 22252 Markku Takala, puh. (09) 816 22069 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon metropolialueen esiselvityksestä: Taustaa Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan 11.4.2012 ja 25.2.2013, ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevassa lausunnossa Espoon valtuusto esitti metropoliratkaisun tekemistä Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. Valtuusto ehdotti, että asetetaan metropoliratkaisun selvitysryhmä, jossa on edustajat valtiolta, kunnista ja yliopistoilta. Kuntarakennelakiluonnoksessa valtuusto piti myönteisenä sitä, ettei se sisällä yleisempiä säännöksiä ns. pakkoliitoksista vaan, että pakkoliitokset ovat mahdollisia vain vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien kohdalla. Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 20 / 111 Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista metropolia. Metropolialue tarvitsee demokraattisen ja ketterän hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun on vahvistettava seudun asukkaiden osallistumista. Yhteenveto Kuntauudistuksen tärkein asia metropolialueella on metropolikaava, jolla maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä ohjataan siten, että kasvu voidaan hoitaa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä tulee vahvistaa. Metropoliratkaisu tarvitaan Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. Metropolialueen rajaus koskemaan 14 Helsingin seudun kunnan muodostamaa aluetta on Espoon mielestä perusteltu. Aluerajaus on jatkoa nykyiselle Helsingin seudun yhteisyölle ja Mal -aiesopimuksen toteuttamiselle. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Seudun asukasluku on nyt 1,3 miljoonaa ja se kasvaa vuoteen 2050 mennessä 2 miljoonaan asukkaaseen. Viimeisten 60 vuoden aikana Helsingin seudun väkiluku on kaksinkertaistunut ja Espoon kymmenkertaistunut. Metropoliratkaisussa ei metropolihallinnon vahvuutta ja kuntien määrää pidä tiukasti sitoa toisiinsa. Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistäminen edellyttää jatkossakin yhteistyötä kaikkien seudun kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Erittäin vahvan metropolihallinnon perustamiselle ei ole hallinnollista tai taloudellista tarvetta. Erittäin vahva metropolihallinto ei tuo sellaista lisäarvoa, jolla sen perustamista voitaisiin järkevästi ja taloudellisesti perustella. Kuntarakennelaki edellyttänee kaikilta kunnilta kuntajakoselvitystä. Espoo pitää metropolialueen esiselvityksessä suositeltua vaihtoehtoa kuntajakoselvityksestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa perusteltuna, sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL- ja palveluyhteistyötä. Kuntajakoselvityksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, eikä Espoo hyväksy pakkoliitoksia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 21 / 111 Espoon kommentit selvittäjin tekemiin vaihtoehtoihin Vaihtoehto 1 (kahden suurkunnan ja sopimusyhteistyön malli) Espoo osana Suur-Helsinkiä Espoo ei pidä järkevänä kahden suurkunnan mallia ja siihen liittyvää metropolialueen sopimusyhteistyömallia. Espoo ei pidä tarpeellisena kuntajakoselvitystä Helsingin kanssa. Suur-Helsingin muodostaminen olisi koko metropolialueen kehityksen kokonaishallinnan ja seudun haasteiden ratkaisun kannalta riittämätön ja väärä alue. Lähipalveluiden järjestämisen kustannukset kasvaisivat. Itse fuusioprosessi olisi raskas ja erilaisten järjestelmien uudistamisen ja palvelujen harmonisoinnin kustannukset muodostuisivat suuriksi. Sopimusyhteistyö Uhkana olisi, että kahden suurkunnan muodostaminen olisi sisäisesti niin haastava ja pitkä prosessi, että sen aikana ei kyettäisi yhdessä keskittymään metropolialueen yhdyskuntarakenteen eheyttämishaasteisiin, joukkoliikenteen kehittämiseen ja sosiaalisen asuntotuotannon kehittämiseen. Suurkunnat olisivat niin erikokoisia, ettei keskeisenä haasteena pidetyn kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen syntyisi yhteistä agendaa, synergiaa eikä lisäarvoa. Espoo yhtyy selvittäjien arvioon seuraavissa asioissa: - Yhteistyöhön liittyen riskinä on, että valta ja vastuut kilpailukyvyn kehittymisestä jakautuvat epätasaisesti. Silloin vahva pääkaupunki voi olla liian määräävässä asemassa suhteessa Keski-Uusimaahan. Toisaalta myös vastuut kilpailukyvyn kehittämisestä voisivat jäädä vahvalle pääkaupungille toisen kunnan kohdistaessa kehittämispanoksensa omaan toimintaansa. - Yhteistyön tulosten ja hyötyjen jakautuessa epätasaisesti, voisivat kunnat kilpailla entistä voimakkaammin asukkaista ja yrityksistä. Lähinnä kyseessä olisi siis jo nykyisessä tilanteessa todetut yhteistyön haasteet, mutta kilpailijoiden määrä olisi vähäisempi ja kunnat vahvempia. - Vaikka suuressa organisaatiossa voidaan kehittää edelleen esimerkiksi markkinoiden analysointikykyä ja osaamista, on uhkana pienille organisaatiolle ominaisen ketteryyden menettäminen. Vaihtoehto 2 (vahvat peruskunnat ja metropolihallinto) Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi Kuntarakenteen osalta Espoo pitää perusteltuna esiselvityksen suositusta kuntajakoselvityksen tekemisestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 22 / 111 on yhteistyösopimus Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL- ja palveluyhteistyötä. Kuntajakoselvityksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. 260 000 asukkaan Espoo on vahva peruskunta. Espoo pystyy järjestämään SOTE- palvelut itse. Espoo on myös valmis tekemään yhteistyötä SOTE- palveluiden järjestämisessä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin sekä HUS:in kanssa. Metropolihallinto Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja ketterän hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun ja sen hallinnon on vahvistettava seudun asukkaiden hyvinvointia ja osallistumista. Metropoliratkaisun kannalta maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämistä ja kehittämistä ohjaavan metropolikaavan valmistelun ja päätöksenteon yhdistäminen on metropolialueen tulevaisuuden kokonaishallinnan kannalta keskeistä. Metropolialue tarvitsee koko aluetta käsittävän metropolikaavan, jolla kasvua voi ohjata järkevästi. Metropolikaava, joka korvaa maakuntakaavan, koko kunnan kattavat yleiskaavat ja pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan, on Espoon mielestä kannatettava ratkaisu. Sen vaikutukset saavat olla enintään nykyisen yleiskaavan vaikutukset. Kunnat päättävät asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Ely -keskukselta tulee siirtää kaavoitus- ja HLJ-tasoiset liikenneasiat metropolihallinnolle. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Valtion päätösvaltaa siirretään HLJ -tasoisista liikennehankkeista (ajoitus ja rahoitus) seutuhallinnolle. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella. Metropolihallinnolle esitetyt tehtävät ja toimivalta vaikuttavat keskeisesti päätöksentekoon ja organisointiin. Metropolilain ja metropolikaavaa koskevan lain valmistelu olisi käynnistettävä heti, koska niitä koskevien suunnitelmien olisi oltava valmiina ennen kuntaliitostarpeiden arviointia. Muutamia tarkennuksia ehdotettuun metropolihallintoon: HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelu ja HSY:n seututieto tulee siirtää metropolihallintoon, mutta siihen ei pidä liittää HSL:n ja HSY:n palvelutoimintaa. SOTE- alueen ja HUS:n toimintoja ja rakenteita tulee muuttaa nykyisestä ilman, että hyvin toimivia rakenteita muutetaan. Erityisiä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 23 / 111 kehittämistarpeita kohdistuu ikäihmisten hoidon ja kuntoutuksen parantamiseen. Kuntien asuntotuotantoyhtiöiden yhdistäminen ei ole Espoon osalta tarpeellista. Kuuma kunnat selvittävät asiaa osaltaan. Muiden asuntotuotantoyhtiöiden rinnalle voidaan perustaa uuden seututason sosiaalisen asuntotuotannon liikelaitos. Metropolihallinnon rahoitustapa vaatii lisäselvitystä. Alueen kunnille ja mahdolliselle metropolihallinnolle sen tehtävistä riippuen on turvattava tehtäviin nähden riittävä rahoitus. Valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa tulee huomioida metropolialueen ja kasvukuntien erityistarpeita. Verotulontasaus pitää järjestää kansallisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Väylärahaston toimintamalli ja päätöksenteko jää epäselväksi. Tarvitaan kansallinen uusi ICT-toimintamalli. Kuntien ICT-yhteistyössä pelkästään Helsingin seudulla tehtävä yhteistyö ei riitä, vaan avainasemassa on merkittävien kuntatoimijoiden, suurten kaupunkien ja koko julkisen hallinnon yhteistyö. Jää epäselväksi, mitä ruotsinkielisten palvelujen siirrolla metropolihallintoon tavoitellaan. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Espoo ei puolla työllisyyden ja maahanmuuton kotoutuksen siirtoa seutuhallinnolle. Selvityksessä kotoutuminen nähdään kuntien peruspalveluista ja työhallinnon palveluista irrallaan olevana kokonaisuutena, joka voidaan hoitaa yhdeltä luukulta. Metropoliseudulla on tärkeää kehittää kaikkia julkisia palveluja vastaamaan entistä paremmin maahanmuuttajienkin tarpeisiin, jos heidän väestöosuutensa kaksinkertaistuu yli viidesosaan 2030 mennessä. Esiselvityksessä kotouttamispolitiikkaa lähestyttiin lähinnä humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien integrointiin liittyvien kysymysten kautta. He muodostavat noin 10 prosenttia Suomen maahanmuuttajista. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on eräänä punaisena lankana työllisyyden hoidon ja kotouttamispolitiikan kiinteä yhteys (esim. kotouttamispolitiikan koordinointivastuun siirtäminen SM:stä TEM:öön). Alhainen työllisyysaste on kotouttamispolitiikan keskeisin yksittäinen ongelma, joka tuskin poistuu päiväjärjestyksestä, jos vastuu aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutuksesta ja työllisyydenhoidosta siirretään työja elinkeinohallinnolta metropolihallinnolle. Lainsäädännössä työ- ja elinkeinohallinnolla on rooli esim. pääasiallisesti kotoutumiskoulutuksesta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 24 / 111 vastaavana tahona. Näiltä osin selvityshenkilöiden esitykset loisivat sekaannusta. Ammatillisen koulutuksen koordinaatiota tulee kehittää, mutta ammatillisen koulutuksen metropolihallintoon liittämisen tuoma lisäarvo on epätodennäköinen. Työpajat, etsivä nuorisotyö, työpankki, valmentava koulutus linkittävät ammatillisen koulutuksen niin tiiviisti toisen asteen kokonaisuuteen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ettei kokonaisuuden hallinnan kannalta ole tarkoituksenmukaista purkaa nykyistä mallia ja vaihtaa aivan toisella periaatteella toimivaan malliin. Kun erot eri kuntien kustannuksissa ovat noin 10 %, olisi ratkaisu myös hyvin kallis. Vaihtoehto 3 (vahva metropolihallinto ja vaihtoehtoiset kuntarakenteet) Espoo ja Kauniainen tai Espoo, Kauniainen ja Vihti Kuntarakenteen osalta Espoo pitää perusteltuna esiselvityksen suositusta kuntajakoselvityksen tekemisestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL- ja palveluyhteistyötä. Kuntajakoselvityksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. 260 000 asukkaan Espoo on vahva peruskunta. Espoo pystyy järjestämään SOTE- palvelut itse. Espoo on myös valmis tekemään yhteistyötä SOTE- palveluiden järjestämisessä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin sekä HUS:in kanssa. Metropoliratkaisun kannalta maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämistä ja kehittämistä ohjaavan metropolikaavan valmistelun ja päätöksenteon yhdistäminen on metropolialueen tulevaisuuden kokonaishallinnan kannalta keskeistä. Vahva metropolihallinto Erittäin vahvan metropolihallinnon perustamiselle ei ole hallinnollista tai taloudellista tarvetta. Metropolihallinnolle esitetyt tehtävät ja siihen liitettävät organisaatiot ja toiminnot muodostavat niin laajan kokonaisuuden, jota ei voi pitää seudun kehityksen kokonaishallinnan kannalta tarkoituksenmukaisena eikä lisäarvoa tuovana. Metropolihallinnon yhteydessä olisi lukuisia erilaisia palvelutoimintoja ja -organisaatioita, josta syntyisi nykytilaan verrattuna lisäkustannuksia ja tehottomuutta. Metropolihallinnolle ei pidä antaa toimivaltaa toisen asteen koulutuksesta. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia, jotka rikastavat alueen toisen asteen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 25 / 111 koulutustarjontaa. Opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenne siirtymillä. Useimmat lukiot ovat kehittyneet ja profiloituneet vahvasti oman lähialueensa näköisiksi oppilaitoksiksi ja kulttuurilaitoksiksi. Niiden sidokset ovat syvällä alueen peruskoulujärjestelmässä ja vanhempien merkitys alueellisina vaikuttajina on merkittävä. Paikallisia lukioita täydentävät alueella toimivat valtakunnalliset erityislukiot. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei tuo lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehitä koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenee. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta nousisi. Yksityisten oppilaitosten merkittävä osuus alueella ei mahdollista koko toisen asteen koulutuksen järjestämisen siirtämistä metropolihallinnon tehtäväksi, joten yhdistäminen koskisi vain kunnallista koulutusta. Ratkaisussa esitetään metropolihallinnolle huonosti kunnalliseen itsehallintoon ja osin valtionhallintoon soveltuvia tehtäviä ja toimivaltaa. Ne ovat myös vaikeasti toteutettavissa. Aiemmin esitetyn lisäksi Espoo ei hyväksy metropolialueen kuntien keskinäistä verotulotasausta. Metropolihallinnolle ei saa antaa toimivaltaa arvioida seudun kuntarakenteen muutostarpeita. Käsittely Puheenjohtaja Kauman kannattamana ehdotti käsittelyjärjestyksen muuttamista siten, että asia käsitellään pykälän 80 käsittelyn jälkeen, jos pykälät 77-80 voidaan hyväksyä yksimielisesti ilman keskustelua. Jos jotakin em. pykäliä ei voida hyväksyä yksimielisesti ilman keskustelua, käsitellään kyseessä oleva pykälä esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan käsittelyjärjestyksen muuttamista koskevan ehdotuksen. Koska pykälät 77 ja 78 hyväksyttiin yksimielisesti ilman keskustelua, mutta ei pykäliä 79 ja 80, niin tämä asia käsiteltiin asian 78 jälkeen. Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Kauma Kivistön kannattamana teki seuraavan kokonaismuutosehdotuksen: Valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon metropolialueen esiselvityksestä: Taustaa Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan 11.4.2012 ja 25.2.2013, ettei Espoo hyväksy
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 26 / 111 pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevassa lausunnossa Espoon valtuusto esitti metropoliratkaisun tekemistä Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. Valtuusto ehdotti, että asetetaan metropoliratkaisun selvitysryhmä, jossa on edustajat valtiolta, kunnista ja yliopistoilta. Kuntarakennelakiluonnoksessa valtuusto piti myönteisenä sitä, ettei se sisällä yleisempiä säännöksiä ns. pakkoliitoksista vaan, että pakkoliitokset ovat mahdollisia vain vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien kohdalla. Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista metropolia. Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun on vahvistettava seudun asukkaiden osallistumista. Yhteenveto Espoo katsoo, että metropoliratkaisu on Helsingin seudun ongelmien ratkaisemisen kannalta keskeinen. Metropolialueelle tarvitaan metropolikaava, jolla maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä ohjataan siten, että kasvua voidaan hallita sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä tulee vahvistaa. Metropoliratkaisu tarvitaan Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. Metropolialueen rajaus koskemaan 14 Helsingin seudun kunnan muodostamaa aluetta on Espoon mielestä perusteltu. Aluerajaus on jatkoa nykyiselle Helsingin seudun yhteisyölle ja Mal aiesopimuksen toteuttamiselle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 27 / 111 Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Seudun asukasluku on nyt 1,3 miljoonaa ja se kasvaa vuoteen 2050 mennessä 2 miljoonaan asukkaaseen. Viimeisten 60 vuoden aikana Helsingin seudun väkiluku on kaksinkertaistunut ja Espoon kymmenkertaistunut. Metropoliratkaisussa ei metropolihallinnon vahvuutta ja kuntien määrää pidä tiukasti sitoa toisiinsa. Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistäminen edellyttää jatkossakin yhteistyötä kaikkien seudun kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Erittäin vahvan metropolihallinnon perustamiselle ei ole hallinnollista tai taloudellista tarvetta. Erittäin vahva metropolihallinto ei tuo sellaista lisäarvoa, jolla sen perustamista voitaisiin järkevästi ja taloudellisesti perustella. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Kuntarakennelaki edellyttänee kaikilta kunnilta kuntajakoselvitystä. Espoo pitää metropolialueen esiselvityksessä suositeltua vaihtoehtoa kuntajakoselvityksestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa perusteltuna, sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL- ja palveluyhteistyötä. Kuntajakoselvityksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, eikä Espoo hyväksy pakkoliitoksia. Siten Espoolle mahdolliset kuntajakoselvitysalueet ovat: Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti, Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi ja Espoo - Kauniainen. Espoon kommentit selvittäjin tekemiin vaihtoehtoihin Vaihtoehto 1 (kahden suurkunnan ja sopimusyhteistyön malli) Espoo osana Suur-Helsinkiä Espoo ei pidä järkevänä kahden suurkunnan mallia ja siihen liittyvää metropolialueen sopimusyhteistyömallia. Espoo ei pidä tarpeellisena kuntajakoselvitystä Helsingin kanssa. Suur-Helsingin muodostaminen olisi koko metropolialueen kehityksen kokonaishallinnan ja seudun haasteiden ratkaisun kannalta riittämätön ja väärä alue. Lähipalveluiden järjestämisen kustannukset kasvaisivat. Itse fuusioprosessi olisi raskas ja erilaisten järjestelmien uudistamisen ja palvelujen harmonisoinnin kustannukset muodostuisivat suuriksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 28 / 111 Sopimusyhteistyö Uhkana olisi, että kahden suurkunnan muodostaminen olisi sisäisesti niin haastava ja pitkä prosessi, että sen aikana ei kyettäisi yhdessä keskittymään metropolialueen yhdyskuntarakenteen eheyttämishaasteisiin, joukkoliikenteen kehittämiseen ja sosiaalisen asuntotuotannon kehittämiseen. Suurkunnat olisivat niin erikokoisia, ettei keskeisenä haasteena pidetyn kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen syntyisi yhteistä agendaa, synergiaa eikä lisäarvoa. Espoo yhtyy selvittäjien arvioon seuraavissa asioissa: - Yhteistyöhön liittyen riskinä on, että valta ja vastuut kilpailukyvyn kehittymisestä jakautuvat epätasaisesti. Silloin vahva pääkaupunki voi olla liian määräävässä asemassa suhteessa Keski-Uusimaahan. Toisaalta myös vastuut kilpailukyvyn kehittämisestä voisivat jäädä vahvalle pääkaupungille toisen kunnan kohdistaessa kehittämispanoksensa omaan toimintaansa. - Yhteistyön tulosten ja hyötyjen jakautuessa epätasaisesti, voisivat kunnat kilpailla entistä voimakkaammin asukkaista ja yrityksistä. Lähinnä kyseessä olisi siis jo nykyisessä tilanteessa todetut yhteistyön haasteet, mutta kilpailijoiden määrä olisi vähäisempi ja kunnat vahvempia. - Vaikka suuressa organisaatiossa voidaan kehittää edelleen esimerkiksi markkinoiden analysointikykyä ja osaamista, on uhkana pienille organisaatiolle ominaisen ketteryyden menettäminen. Vaihtoehto 2 (vahvat peruskunnat ja metropolihallinto) Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi Kuntarakenteen osalta Espoo pitää perusteltuna esiselvityksen suositusta kuntajakoselvityksen tekemisestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL ja palveluyhteistyötä. Kuntajakoselvityksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Siten Espoolle mahdolliset kuntajakoselvitysalueet ovat: Espoo Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti, Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi ja Espoo - Kauniainen. 260 000 asukkaan Espoo on vahva peruskunta. Espoo pystyy järjestämään SOTE-palvelut itse. Espoo on myös valmis tekemään yhteistyötä SOTE-palveluiden järjestämisessä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin sekä HUS:in kanssa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 29 / 111 Metropolihallinto Espoo katsoo, että metropoliratkaisu on Helsingin seudun ongelmien ratkaisemisen kannalta keskeinen. Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun ja sen hallinnon on vahvistettava seudun asukkaiden hyvinvointia ja osallistumista. Metropoliratkaisun kannalta maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämistä ja kehittämistä ohjaavan metropolikaavan valmistelun ja päätöksenteon yhdistäminen on metropolialueen tulevaisuuden kokonaishallinnan kannalta keskeistä. Metropolialue tarvitsee koko aluetta käsittävän metropolikaavan, jolla kasvua voi ohjata järkevästi. Metropolikaava, joka korvaa maakuntakaavan, koko kunnan kattavat yleiskaavat ja pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan, on Espoon mielestä kannatettava ratkaisu. Sen vaikutukset saavat olla enintään nykyisen yleiskaavan vaikutukset. Kunnat päättävät asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Ely -keskukselta tulee siirtää kaavoitus- ja HLJ-tasoiset liikenneasiat metropolihallinnolle. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Valtion päätösvaltaa siirretään HLJ-tasoisista liikennehankkeista (ajoitus ja rahoitus) seutuhallinnolle. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella. Metropolihallinnolle esitetyt tehtävät ja toimivalta vaikuttavat keskeisesti päätöksentekoon ja organisointiin. Metropolilain ja metropolikaavaa koskevan lain valmistelu olisi käynnistettävä heti, koska niitä koskevien suunnitelmien olisi oltava valmiina ennen kuntaliitostarpeiden arviointia. Laissa tulee määritellä tehtävät ja hallinto tulee järjestää sen mukaisesti. Muutamia tarkennuksia ehdotettuun metropolihallintoon: HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelu ja HSY:n seututieto tulee siirtää metropolihallintoon, mutta siihen ei pidä liittää HSL:n ja HSY:n palvelutoimintaa. SOTE-alueen ja HUS:n toimintoja ja rakenteita tulee kehittää siten, että hyvin toimivia rakenteita ei pureta. Erityisiä kehittämistarpeita kohdistuu ikäihmisten hoidon ja kuntoutuksen parantamiseen. Kuntien asuntotuotantoyhtiöiden yhdistäminen ei ole Espoon osalta tarpeellista. Kuuma kunnat selvittävät asiaa osaltaan. Muiden
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 30 / 111 asuntotuotantoyhtiöiden rinnalle voidaan perustaa uuden seututason sosiaalisen asuntotuotannon liikelaitos. Metropolihallinnon rahoitustapa vaatii lisäselvitystä. Alueen kunnille ja mahdolliselle metropolihallinnolle sen tehtävistä riippuen on turvattava tehtäviin nähden riittävä rahoitus. Valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa tulee huomioida metropolialueen ja kasvukuntien erityistarpeita. Verotulontasaus pitää järjestää kansallisesti valtionosuusjärjestelmän kautta, niin että siinä otetaan huomioon myös metropolialueen erityisongelmat. Väylärahaston toimintamalli ja päätöksenteko jää epäselväksi. Tarvitaan kansallinen uusi ICT-toimintamalli. Kuntien ICT-yhteistyössä pelkästään Helsingin seudulla tehtävä yhteistyö ei riitä, vaan avainasemassa on merkittävien kuntatoimijoiden, suurten kaupunkien ja koko julkisen hallinnon yhteistyö. Jää epäselväksi, mitä ruotsinkielisten palvelujen siirrolla metropolihallintoon tavoitellaan. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Espoo ei puolla työllisyyden ja maahanmuuton kotoutuksen siirtoa seutuhallinnolle. Selvityksessä kotoutuminen nähdään kuntien peruspalveluista ja työhallinnon palveluista irrallaan olevana kokonaisuutena, joka voidaan hoitaa yhdeltä luukulta. Metropoliseudulla on tärkeää kehittää kaikkia julkisia palveluja vastaamaan entistä paremmin maahanmuuttajienkin tarpeisiin, jos heidän väestöosuutensa kaksinkertaistuu yli viidesosaan 2030 mennessä. Esiselvityksessä kotouttamispolitiikkaa lähestyttiin lähinnä humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien integrointiin liittyvien kysymysten kautta. He muodostavat noin 10 prosenttia Suomen maahanmuuttajista. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on eräänä punaisena lankana työllisyyden hoidon ja kotouttamispolitiikan kiinteä yhteys (esim. kotouttamispolitiikan koordinointivastuun siirtäminen SM:stä TEM:öön). Alhainen työllisyysaste on kotouttamispolitiikan keskeisin yksittäinen ongelma, joka tuskin poistuu päiväjärjestyksestä, jos vastuu aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutuksesta ja työllisyydenhoidosta siirretään työja elinkeinohallinnolta metropolihallinnolle. Lainsäädännössä työ- ja elinkeinohallinnolla on rooli esim. pääasiallisesti kotoutumiskoulutuksesta vastaavana tahona. Näiltä osin selvityshenkilöiden esitykset loisivat sekaannusta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 31 / 111 Ammatillisen koulutuksen koordinaatiota tulee kehittää, mutta ammatillisen koulutuksen metropolihallintoon liittämisen tuoma lisäarvo on epätodennäköinen. Työpajat, etsivä nuorisotyö, työpankki, valmentava koulutus linkittävät ammatillisen koulutuksen niin tiiviisti toisen asteen kokonaisuuteen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ettei kokonaisuuden hallinnan kannalta ole tarkoituksenmukaista purkaa nykyistä mallia ja vaihtaa aivan toisella periaatteella toimivaan malliin. Kun erot eri kuntien kustannuksissa ovat noin 10 %, olisi ratkaisu myös hyvin kallis. Vaihtoehto 3 (vahva metropolihallinto ja vaihtoehtoiset kuntarakenteet) Espoo ja Kauniainen tai Espoo, Kauniainen ja Vihti Kuntarakenteen osalta Espoo pitää perusteltuna esiselvityksen suositusta kuntajakoselvityksen tekemisestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL ja palveluyhteistyötä. Kuntajakoselvityksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Siten Espoolle mahdolliset kuntajakoselvitysalueet ovat: Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti, Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi ja Espoo - Kauniainen. 260 000 asukkaan Espoo on vahva peruskunta. Espoo pystyy järjestämään SOTE- palvelut itse. Espoo on myös valmis tekemään yhteistyötä SOTE- palveluiden järjestämisessä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin sekä HUS:in kanssa. Metropoliratkaisun kannalta maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämistä ja kehittämistä ohjaavan metropolikaavan valmistelun ja päätöksenteon yhdistäminen on metropolialueen tulevaisuuden kokonaishallinnan kannalta keskeistä. Vahva metropolihallinto Erittäin vahvan metropolihallinnon perustamiselle ei ole hallinnollista tai taloudellista tarvetta. Metropolihallinnolle esitetyt tehtävät ja siihen liitettävät organisaatiot ja toiminnot muodostavat niin laajan kokonaisuuden, jota ei voi pitää seudun kehityksen kokonaishallinnan kannalta tarkoituksenmukaisena eikä lisäarvoa tuovana. Onnistuneella metropoliratkaisulla luodaan hyvät edellytykset segregaation torjumiselle. Metropolihallinnon yhteydessä olisi lukuisia erilaisia palvelutoimintoja ja -organisaatioita, josta syntyisi nykytilaan verrattuna lisäkustannuksia ja tehottomuutta. Metropolihallinnolle ei pidä antaa toimivaltaa toisen asteen koulutuksesta. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 32 / 111 pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia, jotka rikastavat alueen toisen asteen koulutustarjontaa. Opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenne siirtymillä. Useimmat lukiot ovat kehittyneet ja profiloituneet vahvasti oman lähialueensa näköisiksi oppilaitoksiksi ja kulttuurilaitoksiksi. Niiden sidokset ovat syvällä alueen peruskoulujärjestelmässä ja vanhempien merkitys alueellisina vaikuttajina on merkittävä. Paikallisia lukioita täydentävät alueella toimivat valtakunnalliset erityislukiot. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei tuo lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehitä koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenee. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta nousisi. Yksityisten oppilaitosten merkittävä osuus alueella ei mahdollista koko toisen asteen koulutuksen järjestämisen siirtämistä metropolihallinnon tehtäväksi, joten yhdistäminen koskisi vain kunnallista koulutusta. Ratkaisussa esitetään metropolihallinnolle huonosti kunnalliseen itsehallintoon ja osin valtionhallintoon soveltuvia tehtäviä ja toimivaltaa. Ne ovat myös vaikeasti toteutettavissa. Aiemmin esitetyn lisäksi Espoo ei hyväksy metropolialueen kuntien keskinäistä verotulotasausta. Metropolihallinnolle ei saa antaa toimivaltaa arvioida seudun kuntarakenteen muutostarpeita. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kauman ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon metropolialueen esiselvityksestä: Taustaa Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan 11.4.2012 ja 25.2.2013, ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevassa lausunnossa Espoon valtuusto esitti metropoliratkaisun tekemistä Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. Valtuusto ehdotti, että asetetaan metropoliratkaisun selvitysryhmä, jossa on edustajat valtiolta, kunnista ja yliopistoilta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 33 / 111 Kuntarakennelakiluonnoksessa valtuusto piti myönteisenä sitä, ettei se sisällä yleisempiä säännöksiä ns. pakkoliitoksista vaan, että pakkoliitokset ovat mahdollisia vain vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien kohdalla. Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista metropolia. Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun on vahvistettava seudun asukkaiden osallistumista. Yhteenveto Espoo katsoo, että metropoliratkaisu on Helsingin seudun ongelmien ratkaisemisen kannalta keskeinen. Metropolialueelle tarvitaan metropolikaava, jolla maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä ohjataan siten, että kasvua voidaan hallita sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä tulee vahvistaa. Metropoliratkaisu tarvitaan Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. Metropolialueen rajaus koskemaan 14 Helsingin seudun kunnan muodostamaa aluetta on Espoon mielestä perusteltu. Aluerajaus on jatkoa nykyiselle Helsingin seudun yhteisyölle ja Mal-aiesopimuksen toteuttamiselle. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Seudun asukasluku on nyt 1,3 miljoonaa ja se kasvaa vuoteen 2050 mennessä 2 miljoonaan asukkaaseen. Viimeisten 60 vuoden aikana Helsingin seudun väkiluku on kaksinkertaistunut ja Espoon kymmenkertaistunut.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 34 / 111 Metropoliratkaisussa ei metropolihallinnon vahvuutta ja kuntien määrää pidä tiukasti sitoa toisiinsa. Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistäminen edellyttää jatkossakin yhteistyötä kaikkien seudun kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Erittäin vahvan metropolihallinnon perustamiselle ei ole hallinnollista tai taloudellista tarvetta. Erittäin vahva metropolihallinto ei tuo sellaista lisäarvoa, jolla sen perustamista voitaisiin järkevästi ja taloudellisesti perustella. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Kuntarakennelaki edellyttänee kaikilta kunnilta kuntajakoselvitystä. Espoo pitää metropolialueen esiselvityksessä suositeltua vaihtoehtoa kuntajakoselvityksestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa perusteltuna, sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL- ja palveluyhteistyötä. Kuntajakoselvityksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, eikä Espoo hyväksy pakkoliitoksia. Siten Espoolle mahdolliset kuntajakoselvitysalueet ovat: Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti, Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi ja Espoo - Kauniainen. Espoon kommentit selvittäjin tekemiin vaihtoehtoihin Vaihtoehto 1 (kahden suurkunnan ja sopimusyhteistyön malli) Espoo osana Suur-Helsinkiä Espoo ei pidä järkevänä kahden suurkunnan mallia ja siihen liittyvää metropolialueen sopimusyhteistyömallia. Espoo ei pidä tarpeellisena kuntajakoselvitystä Helsingin kanssa. Suur-Helsingin muodostaminen olisi koko metropolialueen kehityksen kokonaishallinnan ja seudun haasteiden ratkaisun kannalta riittämätön ja väärä alue. Lähipalveluiden järjestämisen kustannukset kasvaisivat. Itse fuusioprosessi olisi raskas ja erilaisten järjestelmien uudistamisen ja palvelujen harmonisoinnin kustannukset muodostuisivat suuriksi. Sopimusyhteistyö Uhkana olisi, että kahden suurkunnan muodostaminen olisi sisäisesti niin haastava ja pitkä prosessi, että sen aikana ei kyettäisi yhdessä keskittymään metropolialueen yhdyskuntarakenteen eheyttämishaasteisiin, joukkoliikenteen kehittämiseen ja sosiaalisen asuntotuotannon kehittämiseen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 35 / 111 Suurkunnat olisivat niin erikokoisia, ettei keskeisenä haasteena pidetyn kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen syntyisi yhteistä agendaa, synergiaa eikä lisäarvoa. Espoo yhtyy selvittäjien arvioon seuraavissa asioissa: - Yhteistyöhön liittyen riskinä on, että valta ja vastuut kilpailukyvyn kehittymisestä jakautuvat epätasaisesti. Silloin vahva pääkaupunki voi olla liian määräävässä asemassa suhteessa Keski-Uusimaahan. Toisaalta myös vastuut kilpailukyvyn kehittämisestä voisivat jäädä vahvalle pääkaupungille toisen kunnan kohdistaessa kehittämispanoksensa omaan toimintaansa. - Yhteistyön tulosten ja hyötyjen jakautuessa epätasaisesti, voisivat kunnat kilpailla entistä voimakkaammin asukkaista ja yrityksistä. Lähinnä kyseessä olisi siis jo nykyisessä tilanteessa todetut yhteistyön haasteet, mutta kilpailijoiden määrä olisi vähäisempi ja kunnat vahvempia. - Vaikka suuressa organisaatiossa voidaan kehittää edelleen esimerkiksi markkinoiden analysointikykyä ja osaamista, on uhkana pienille organisaatiolle ominaisen ketteryyden menettäminen. Vaihtoehto 2 (vahvat peruskunnat ja metropolihallinto) Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi Kuntarakenteen osalta Espoo pitää perusteltuna esiselvityksen suositusta kuntajakoselvityksen tekemisestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL ja palveluyhteistyötä. Kuntajakoselvityksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Siten Espoolle mahdolliset kuntajakoselvitysalueet ovat: Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti, Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi ja Espoo - Kauniainen. 260 000 asukkaan Espoo on vahva peruskunta. Espoo pystyy järjestämään SOTE- palvelut itse. Espoo on myös valmis tekemään yhteistyötä SOTE- palveluiden järjestämisessä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin sekä HUS:in kanssa. Metropolihallinto Espoo katsoo, että metropoliratkaisu on Helsingin seudun ongelmien ratkaisemisen kannalta keskeinen. Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun ja sen hallinnon on vahvistettava seudun asukkaiden hyvinvointia ja osallistumista. Metropoliratkaisun kannalta maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämistä ja kehittämistä ohjaavan metropolikaavan valmistelun ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 36 / 111 päätöksenteon yhdistäminen on metropolialueen tulevaisuuden kokonaishallinnan kannalta keskeistä. Metropolialue tarvitsee koko aluetta käsittävän metropolikaavan, jolla kasvua voi ohjata järkevästi. Metropolikaava, joka korvaa maakuntakaavan, koko kunnan kattavat yleiskaavat ja pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan, on Espoon mielestä kannatettava ratkaisu. Sen vaikutukset saavat olla enintään nykyisen yleiskaavan vaikutukset. Kunnat päättävät asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Ely -keskukselta tulee siirtää kaavoitus- ja HLJ-tasoiset liikenneasiat metropolihallinnolle. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Valtion päätösvaltaa siirretään HLJ-tasoisista liikennehankkeista (ajoitus ja rahoitus) seutuhallinnolle. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella. Metropolihallinnolle esitetyt tehtävät ja toimivalta vaikuttavat keskeisesti päätöksentekoon ja organisointiin. Metropolilain ja metropolikaavaa koskevan lain valmistelu olisi käynnistettävä heti, koska niitä koskevien suunnitelmien olisi oltava valmiina ennen kuntaliitostarpeiden arviointia. Laissa tulee määritellä tehtävät ja hallinto tulee järjestää sen mukaisesti. Muutamia tarkennuksia ehdotettuun metropolihallintoon: HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelu ja HSY:n seututieto tulee siirtää metropolihallintoon, mutta siihen ei pidä liittää HSL:n ja HSY:n palvelutoimintaa. SOTE-alueen ja HUS:n toimintoja ja rakenteita tulee kehittää siten, että hyvin toimivia rakenteita ei pureta. Erityisiä kehittämistarpeita kohdistuu ikäihmisten hoidon ja kuntoutuksen parantamiseen. Kuntien asuntotuotantoyhtiöiden yhdistäminen ei ole Espoon osalta tarpeellista. Kuuma kunnat selvittävät asiaa osaltaan. Muiden asuntotuotantoyhtiöiden rinnalle voidaan perustaa uuden seututason sosiaalisen asuntotuotannon liikelaitos. Metropolihallinnon rahoitustapa vaatii lisäselvitystä. Alueen kunnille ja mahdolliselle metropolihallinnolle sen tehtävistä riippuen on turvattava tehtäviin nähden riittävä rahoitus. Valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa tulee huomioida metropolialueen ja kasvukuntien erityistarpeita. Verotulontasaus pitää järjestää kansallisesti valtionosuusjärjestelmän kautta, niin että siinä otetaan huomioon myös metropolialueen erityisongelmat. Väylärahaston toimintamalli ja päätöksenteko jää epäselväksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 37 / 111 Tarvitaan kansallinen uusi ICT-toimintamalli. Kuntien ICT-yhteistyössä pelkästään Helsingin seudulla tehtävä yhteistyö ei riitä, vaan avainasemassa on merkittävien kuntatoimijoiden, suurten kaupunkien ja koko julkisen hallinnon yhteistyö. Jää epäselväksi, mitä ruotsinkielisten palvelujen siirrolla metropolihallintoon tavoitellaan. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Espoo ei puolla työllisyyden ja maahanmuuton kotoutuksen siirtoa seutuhallinnolle. Selvityksessä kotoutuminen nähdään kuntien peruspalveluista ja työhallinnon palveluista irrallaan olevana kokonaisuutena, joka voidaan hoitaa yhdeltä luukulta. Metropoliseudulla on tärkeää kehittää kaikkia julkisia palveluja vastaamaan entistä paremmin maahanmuuttajienkin tarpeisiin, jos heidän väestöosuutensa kaksinkertaistuu yli viidesosaan 2030 mennessä. Esiselvityksessä kotouttamispolitiikkaa lähestyttiin lähinnä humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien integrointiin liittyvien kysymysten kautta. He muodostavat noin 10 prosenttia Suomen maahanmuuttajista. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on eräänä punaisena lankana työllisyyden hoidon ja kotouttamispolitiikan kiinteä yhteys (esim. kotouttamispolitiikan koordinointivastuun siirtäminen SM:stä TEM:öön). Alhainen työllisyysaste on kotouttamispolitiikan keskeisin yksittäinen ongelma, joka tuskin poistuu päiväjärjestyksestä, jos vastuu aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutuksesta ja työllisyydenhoidosta siirretään työja elinkeinohallinnolta metropolihallinnolle. Lainsäädännössä työ- ja elinkeinohallinnolla on rooli esim. pääasiallisesti kotoutumiskoulutuksesta vastaavana tahona. Näiltä osin selvityshenkilöiden esitykset loisivat sekaannusta. Ammatillisen koulutuksen koordinaatiota tulee kehittää, mutta ammatillisen koulutuksen metropolihallintoon liittämisen tuoma lisäarvo on epätodennäköinen. Työpajat, etsivä nuorisotyö, työpankki, valmentava koulutus linkittävät ammatillisen koulutuksen niin tiiviisti toisen asteen kokonaisuuteen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ettei kokonaisuuden hallinnan kannalta ole tarkoituksenmukaista purkaa nykyistä mallia ja vaihtaa aivan toisella periaatteella toimivaan malliin. Kun erot eri kuntien kustannuksissa ovat noin 10 %, olisi ratkaisu myös hyvin kallis. Vaihtoehto 3 (vahva metropolihallinto ja vaihtoehtoiset kuntarakenteet) Espoo ja Kauniainen tai Espoo, Kauniainen ja Vihti
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 38 / 111 Kuntarakenteen osalta Espoo pitää perusteltuna esiselvityksen suositusta kuntajakoselvityksen tekemisestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL- ja palveluyhteistyötä. Kuntajakoselvityksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Siten Espoolle mahdolliset kuntajakoselvitysalueet ovat: Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti, Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi ja Espoo - Kauniainen. 260 000 asukkaan Espoo on vahva peruskunta. Espoo pystyy järjestämään SOTE- palvelut itse. Espoo on myös valmis tekemään yhteistyötä SOTE- palveluiden järjestämisessä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin sekä HUS:in kanssa. Metropoliratkaisun kannalta maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämistä ja kehittämistä ohjaavan metropolikaavan valmistelun ja päätöksenteon yhdistäminen on metropolialueen tulevaisuuden kokonaishallinnan kannalta keskeistä. Vahva metropolihallinto Erittäin vahvan metropolihallinnon perustamiselle ei ole hallinnollista tai taloudellista tarvetta. Metropolihallinnolle esitetyt tehtävät ja siihen liitettävät organisaatiot ja toiminnot muodostavat niin laajan kokonaisuuden, jota ei voi pitää seudun kehityksen kokonaishallinnan kannalta tarkoituksenmukaisena eikä lisäarvoa tuovana. Onnistuneella metropoliratkaisulla luodaan hyvät edellytykset segregaation torjumiselle. Metropolihallinnon yhteydessä olisi lukuisia erilaisia palvelutoimintoja ja -organisaatioita, josta syntyisi nykytilaan verrattuna lisäkustannuksia ja tehottomuutta. Metropolihallinnolle ei pidä antaa toimivaltaa toisen asteen koulutuksesta. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia, jotka rikastavat alueen toisen asteen koulutustarjontaa. Opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenne siirtymillä. Useimmat lukiot ovat kehittyneet ja profiloituneet vahvasti oman lähialueensa näköisiksi oppilaitoksiksi ja kulttuurilaitoksiksi. Niiden sidokset ovat syvällä alueen peruskoulujärjestelmässä ja vanhempien merkitys alueellisina vaikuttajina on merkittävä. Paikallisia lukioita täydentävät alueella toimivat valtakunnalliset erityislukiot. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei tuo lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehitä koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenee. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 39 / 111 koulutuksen yksikköhinta nousisi. Yksityisten oppilaitosten merkittävä osuus alueella ei mahdollista koko toisen asteen koulutuksen järjestämisen siirtämistä metropolihallinnon tehtäväksi, joten yhdistäminen koskisi vain kunnallista koulutusta. Ratkaisussa esitetään metropolihallinnolle huonosti kunnalliseen itsehallintoon ja osin valtionhallintoon soveltuvia tehtäviä ja toimivaltaa. Ne ovat myös vaikeasti toteutettavissa. Aiemmin esitetyn lisäksi Espoo ei hyväksy metropolialueen kuntien keskinäistä verotulotasausta. Metropolihallinnolle ei saa antaa toimivaltaa arvioida seudun kuntarakenteen muutostarpeita. Oheismateriaali Selostus - Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä - Metropolialueen esiselvitys - loppuraportti (Metropoli meille kaikille) Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella. Hallitusohjelman mukaan tarve metropolialuetta koskevalle erilliselle laille selvitetään. Hallitus linjasi 5.6.2012 iltakoulussa kuntauudistuksen jatkovalmistelua metropolialueen osalta siten, että alueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Hallitus päätti selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Hallitus päätti käynnistää työn esiselvityksellä, jossa kartoitetaan tulevat kuntajakoselvitysalueet ja erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi. Valtiovarainministeriö nimesi 21.8.2012 esiselvityksen toteuttamiseksi kuusi selvityshenkilöä, joiden toimeksianto päättyi 28.2.2013. Esiselvitystyötä ohjasi heinäkuussa 2012 asetettu johtoryhmä, jonka toimikausi päättyi 28.2.2013. Metropolipolitiikan neuvottelukunta on ollut mukana esiselvityksen valmistelussa toimien sen seurannasta vastaavana toimielimenä. Esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa osana kuntauudistusta ja yhteistyössä alueen kuntien kanssa alueen kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi ja tämän osalta yhteisesti hoidettavat tehtävät, vaihtoehdot päätöksenteon organisoimiseksi sekä tehtävien rahoitusvaihtoehdot. Selvityshenkilöiden väliraportti julkistettiin 11.1.2013. Tämän jälkeen järjestettiin kuulemiskierros alueen kunnille. Selvityshenkilöt esittivät
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 40 / 111 lopulliset ehdotuksensa alueen hallinnon rakenteiden kehittämisestä 5.3.2013 julkaistussa loppuraportissa. Metropolialueen esiselvityksen loppuraportissa selvityshenkilöt esittävät toimeksiantonsa mukaisesti vaihtoehdot alueen tuleviksi kuntajakoselvitysalueiksi sekä näihin kytkeytyvät vaihtoehdot metropolihallinnon malleiksi. Lisäksi selvityshenkilöt ovat suositelleet yhtä mallia. Raportissa on myös arvioitu erityisesti päävaihtoehtojen 1 ja 2 toteutuksen vaikutuksia eri näkökulmista. Selvityshenkilöt ehdottavat kolmea seuraavaa vaihtoehtoista mallia, joista kaksi ensimmäistä ovat päävaihtoehtoja. 1. Suurkunnat ja sopimusyhteistyö 2. Vahvat peruskunnat ja vaaleilla valittu metropolihallinto. 3. Vahva vaaleilla valittu metropolihallinto ja vaihtoehtoiset kuntarakenteet Selvityshenkilöt suosittelevat toteutettavaksi mallia Vahvat peruskunnat ja vaaleilla valittu metropolihallinto. Metropolialueen esiselvityksen rinnalla valmistellaan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sekä valtionosuusuudistusta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 6.5.2013 154 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ehdottaa, että valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon metropolialueen esiselvityksestä: Taustaa Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan 11.4.2012 ja 25.2.2013, ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevassa lausunnossa Espoon valtuusto esitti metropoliratkaisun tekemistä Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. Valtuusto ehdotti, että asetetaan metropoliratkaisun selvitysryhmä, jossa on edustajat valtiolta, kunnista ja yliopistoilta. Kuntarakennelakiluonnoksessa valtuusto piti myönteisenä sitä, ettei se sisällä yleisempiä säännöksiä ns. pakkoliitoksista vaan, että pakkoliitokset ovat mahdollisia vain vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien kohdalla. Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 41 / 111 elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista metropolia. Metropolialue tarvitsee demokraattisen ja ketterän hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun on vahvistettava seudun asukkaiden osallistumista. Yhteenveto Kuntauudistuksen tärkein asia metropolialueella on metropolikaava, jolla maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä ohjataan siten, että kasvu voidaan hoitaa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä tulee vahvistaa. Metropoliratkaisu tarvitaan Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. Metropolialueen rajaus koskemaan 14 Helsingin seudun kunnan muodostamaa aluetta on Espoon mielestä perusteltu. Aluerajaus on jatkoa nykyiselle Helsingin seudun yhteisyölle ja Mal aiesopimuksen toteuttamiselle. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Seudun asukasluku on nyt 1,3 miljoonaa ja se kasvaa vuoteen 2050 mennessä 2 miljoonaan asukkaaseen. Viimeisten 60 vuoden aikana Helsingin seudun väkiluku on kaksinkertaistunut ja Espoon kymmenkertaistunut. Metropoliratkaisussa ei metropolihallinnon vahvuutta ja kuntien määrää pidä tiukasti sitoa toisiinsa. Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistäminen edellyttää jatkossakin yhteistyötä kaikkien seudun kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Erittäin vahvan metropolihallinnon perustamiselle ei ole hallinnollista tai taloudellista tarvetta. Erittäin vahva metropolihallinto ei tuo sellaista lisäarvoa, jolla sen perustamista voitaisiin järkevästi ja taloudellisesti perustella. Kuntarakennelaki edellyttänee kaikilta kunnilta kuntajakoselvitystä. Espoo pitää metropolialueen esiselvityksessä suositeltua vaihtoehtoa kuntajakoselvityksestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa perusteltuna,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 42 / 111 sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL ja palveluyhteistyötä. Kuntajakoselvityksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, eikä Espoo hyväksy pakkoliitoksia. Espoon kommentit selvittäjin tekemiin vaihtoehtoihin Vaihtoehto 1 (kahden suurkunnan ja sopimusyhteistyön malli) Espoo osana Suur-Helsinkiä Espoo ei pidä järkevänä kahden suurkunnan mallia ja siihen liittyvää metropolialueen sopimusyhteistyömallia. Espoo ei pidä tarpeellisena kuntajakoselvitystä Helsingin kanssa. Suur-Helsingin muodostaminen olisi koko metropolialueen kehityksen kokonaishallinnan ja seudun haasteiden ratkaisun kannalta riittämätön ja väärä alue. Lähipalveluiden järjestämisen kustannukset kasvaisivat. Itse fuusioprosessi olisi raskas ja erilaisten järjestelmien uudistamisen ja palvelujen harmonisoinnin kustannukset muodostuisivat suuriksi. Sopimusyhteistyö Uhkana olisi, että kahden suurkunnan muodostaminen olisi sisäisesti niin haastava ja pitkä prosessi, että sen aikana ei kyettäisi yhdessä keskittymään metropolialueen yhdyskuntarakenteen eheyttämishaasteisiin, joukkoliikenteen kehittämiseen ja sosiaalisen asuntotuotannon kehittämiseen. Suurkunnat olisivat niin erikokoisia, ettei keskeisenä haasteena pidetyn kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen syntyisi yhteistä agendaa, synergiaa eikä lisäarvoa. Espoo yhtyy selvittäjien arvioon seuraavissa asioissa: - Yhteistyöhön liittyen riskinä on, että valta ja vastuut kilpailukyvyn kehittymisestä jakautuvat epätasaisesti. Silloin vahva pääkaupunki voi olla liian määräävässä asemassa suhteessa Keski-Uusimaahan. Toisaalta myös vastuut kilpailukyvyn kehittämisestä voisivat jäädä vahvalle pääkaupungille toisen kunnan kohdistaessa kehittämispanoksensa omaan toimintaansa. - Yhteistyön tulosten ja hyötyjen jakautuessa epätasaisesti, voisivat kunnat kilpailla entistä voimakkaammin asukkaista ja yrityksistä. Lähinnä kyseessä olisi siis jo nykyisessä tilanteessa todetut yhteistyön haasteet, mutta kilpailijoiden määrä olisi vähäisempi ja kunnat vahvempia. - Vaikka suuressa organisaatiossa voidaan kehittää edelleen esimerkiksi markkinoiden analysointikykyä ja osaamista, on uhkana pienille organisaatiolle ominaisen ketteryyden menettäminen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 43 / 111 Vaihtoehto 2 (vahvat peruskunnat ja metropolihallinto) Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi Kuntarakenteen osalta Espoo pitää perusteltuna esiselvityksen suositusta kuntajakoselvityksen tekemisestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL ja palveluyhteistyötä. Kuntajakoselvityksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. 260 000 asukkaan Espoo on vahva peruskunta. Espoo pystyy järjestämään SOTE- palvelut itse. Espoo on myös valmis tekemään yhteistyötä SOTE- palveluiden järjestämisessä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin sekä HUS:in kanssa. Metropolihallinto Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja ketterän hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun ja sen hallinnon on vahvistettava seudun asukkaiden hyvinvointia ja osallistumista. Metropoliratkaisun kannalta maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämistä ja kehittämistä ohjaavan metropolikaavan valmistelun ja päätöksenteon yhdistäminen on metropolialueen tulevaisuuden kokonaishallinnan kannalta keskeistä. Metropolialue tarvitsee koko aluetta käsittävän metropolikaavan, jolla kasvua voi ohjata järkevästi. Metropolikaava, joka korvaa maakuntakaavan, koko kunnan kattavat yleiskaavat ja pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan, on Espoon mielestä kannatettava ratkaisu. Sen vaikutukset saavat olla enintään nykyisen yleiskaavan vaikutukset. Kunnat päättävät asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Ely -keskukselta tulee siirtää kaavoitus- ja HLJ -tasoiset liikenneasiat metropolihallinnolle. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Valtion päätösvaltaa siirretään HLJ -tasoisista liikennehankkeista (ajoitus ja rahoitus) seutuhallinnolle. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella. Metropolihallinnolle esitetyt tehtävät ja toimivalta vaikuttavat keskeisesti päätöksentekoon ja organisointiin. Metropolilain ja metropolikaavaa koskevan lain valmistelu olisi käynnistettävä heti, koska niitä koskevien suunnitelmien olisi oltava valmiina ennen kuntaliitostarpeiden arviointia. Muutamia tarkennuksia ehdotettuun metropolihallintoon:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 44 / 111 HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelu ja HSY:n seututieto tulee siirtää metropolihallintoon, mutta siihen ei pidä liittää HSL:n ja HSY:n palvelutoimintaa. SOTE- alueen ja HUS:n toimintoja ja rakenteita tulee muuttaa nykyisestä ilman, että hyvin toimivia rakenteita muutetaan. Erityisiä kehittämistarpeita kohdistuu ikäihmisten hoidon ja kuntoutuksen parantamiseen. Kuntien asuntotuotantoyhtiöiden yhdistäminen ei ole Espoon osalta tarpeellista. Kuuma kunnat selvittävät asiaa osaltaan. Muiden asuntotuotantoyhtiöiden rinnalle voidaan perustaa uuden seututason sosiaalisen asuntotuotannon liikelaitos. Metropolihallinnon rahoitustapa vaatii lisäselvitystä. Alueen kunnille ja mahdolliselle metropolihallinnolle sen tehtävistä riippuen on turvattava tehtäviin nähden riittävä rahoitus. Valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa tulee huomioida metropolialueen ja kasvukuntien erityistarpeita. Verotulontasaus pitää järjestää kansallisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Väylärahaston toimintamalli ja päätöksenteko jää epäselväksi. Tarvitaan kansallinen uusi ICT toimintamalli. Kuntien ICT-yhteistyössä pelkästään Helsingin seudulla tehtävä yhteistyö ei riitä, vaan avainasemassa on merkittävien kuntatoimijoiden, suurten kaupunkien ja koko julkisen hallinnon yhteistyö. Jää epäselväksi, mitä ruotsinkielisten palvelujen siirrolla metropolihallintoon tavoitellaan. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Espoo ei puolla työllisyyden ja maahanmuuton kotoutuksen siirtoa seutuhallinnolle. Selvityksessä kotoutuminen nähdään kuntien peruspalveluista ja työhallinnon palveluista irrallaan olevana kokonaisuutena, joka voidaan hoitaa yhdeltä luukulta. Metropoliseudulla on tärkeää kehittää kaikkia julkisia palveluja vastaamaan entistä paremmin maahanmuuttajienkin tarpeisiin, jos heidän väestöosuutensa kaksinkertaistuu yli viidesosaan 2030 mennessä. Esiselvityksessä kotouttamispolitiikkaa lähestyttiin lähinnä humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien integrointiin liittyvien kysymysten kautta. He muodostavat noin 10 prosenttia Suomen maahanmuuttajista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 45 / 111 Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on eräänä punaisena lankana työllisyyden hoidon ja kotouttamispolitiikan kiinteä yhteys (esim. kotouttamispolitiikan koordinointivastuun siirtäminen SM:stä TEM:öön). Alhainen työllisyysaste on kotouttamispolitiikan keskeisin yksittäinen ongelma, joka tuskin poistuu päiväjärjestyksestä, jos vastuu aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutuksesta ja työllisyydenhoidosta siirretään työja elinkeinohallinnolta metropolihallinnolle. Lainsäädännössä työ- ja elinkeinohallinnolla on rooli esim. pääasiallisesti kotoutumiskoulutuksesta vastaavana tahona. Näiltä osin selvityshenkilöiden esitykset loisivat sekaannusta. Ammatillisen koulutuksen koordinaatiota tulee kehittää, mutta ammatillisen koulutuksen metropolihallintoon liittämisen tuoma lisäarvo on epätodennäköinen. Työpajat, etsivä nuorisotyö, työpankki, valmentava koulutus linkittävät ammatillisen koulutuksen niin tiiviisti toisen asteen kokonaisuuteen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ettei kokonaisuuden hallinnan kannalta ole tarkoituksenmukaista purkaa nykyistä mallia ja vaihtaa aivan toisella periaatteella toimivaan malliin. Kun erot eri kuntien kustannuksissa ovat noin 10 %, olisi ratkaisu myös hyvin kallis. Vaihtoehto 3 (vahva metropolihallinto ja vaihtoehtoiset kuntarakenteet) Espoo ja Kauniainen tai Espoo, Kauniainen ja Vihti Kuntarakenteen osalta Espoo pitää perusteltuna esiselvityksen suositusta kuntajakoselvityksen tekemisestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL ja palveluyhteistyötä. Kuntajakoselvityksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. 260 000 asukkaan Espoo on vahva peruskunta. Espoo pystyy järjestämään SOTE- palvelut itse. Espoo on myös valmis tekemään yhteistyötä SOTE- palveluiden järjestämisessä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin sekä HUS:in kanssa. Metropoliratkaisun kannalta maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämistä ja kehittämistä ohjaavan metropolikaavan valmistelun ja päätöksenteon yhdistäminen on metropolialueen tulevaisuuden kokonaishallinnan kannalta keskeistä. Vahva metropolihallinto Erittäin vahvan metropolihallinnon perustamiselle ei ole hallinnollista tai taloudellista tarvetta. Metropolihallinnolle esitetyt tehtävät ja siihen liitettävät organisaatiot ja toiminnot muodostavat niin laajan kokonaisuuden, jota ei voi pitää seudun kehityksen kokonaishallinnan kannalta tarkoituksenmukaisena eikä lisäarvoa tuovana. Metropolihallinnon yhteydessä olisi lukuisia erilaisia
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 46 / 111 palvelutoimintoja ja organisaatioita, josta syntyisi nykytilaan verrattuna lisäkustannuksia ja tehottomuutta. Metropolihallinnolle ei pidä antaa toimivaltaa toisen asteen koulutuksesta. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia, jotka rikastavat alueen toisen asteen koulutustarjontaa. Opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenne siirtymillä. Useimmat lukiot ovat kehittyneet ja profiloituneet vahvasti oman lähialueensa näköisiksi oppilaitoksiksi ja kulttuurilaitoksiksi. Niiden sidokset ovat syvällä alueen peruskoulujärjestelmässä ja vanhempien merkitys alueellisina vaikuttajina on merkittävä. Paikallisia lukioita täydentävät alueella toimivat valtakunnalliset erityislukiot. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei tuo lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehitä koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenee. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta nousisi. Yksityisten oppilaitosten merkittävä osuus alueella ei mahdollista koko toisen asteen koulutuksen järjestämisen siirtämistä metropolihallinnon tehtäväksi, joten yhdistäminen koskisi vain kunnallista koulutusta. Ratkaisussa esitetään metropolihallinnolle huonosti kunnalliseen itsehallintoon ja osin valtionhallintoon soveltuvia tehtäviä ja toimivaltaa. Ne ovat myös vaikeasti toteutettavissa. Aiemmin esitetyn lisäksi Espoo ei hyväksy metropolialueen kuntien keskinäistä verotulotasausta. Metropolihallinnolle ei saa antaa toimivaltaa arvioida seudun kuntarakenteen muutostarpeita. 2 toteaa, että kaupunginhallitus lähettää lausunnon kuntauudistustyöryhmän käsiteltäväksi ennen valtuuston käsittelyä. Käsittely Asia käsiteltiin 141 jälkeen. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 47 / 111 Gestrin teki seuraavan muutosehdotuksen: Ehdotan seuraavia muutoksia lausuntoon metropolialueen esiselvitys Sivu 2 Yhteenveto Ehdotan seuraavaa muotoilua kuudenteen kappaleeseen : Kuudes kappale korvataan seuraavalla tekstillä: 260 000 asukkaan Espoo on vahva peruskunta. Kuntarakennelaki edellyttänee kaikilta kunnilta kuntajakoselvitystä. Espoo pitää metropolialueen kuntajakoselvitystä vain Kauniaisten kanssa perusteltuna. Kuntajakoselvityksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, eikä Espoo hyväksy pakkoliitoksia. Sivu 3 Vaihtoehto 2 (vahvat peruskunnat ja metropolihallinto) Muutosehdotus: Ensimmäinen kappale korvataan seuraavalla tekstillä: Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi Kuntarakenteen osalta Espoo pitää perusteltuna esiselvityksen suositusta kuntajakoselvityksen tekemistä vain Kauniaisten kanssa. Kuntajakoselvityksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Muutoehdotus: Toinen kappale korvataan seuraavalla tekstillä: 260 000 asukkaan Espoo on vahva peruskunta. Espoo pystyy järjestämään SOTE- palvelut itse. Espoo on myös valmis tekemään yhteistyötä SOTE- palveluiden järjestämisessä Kauniaisten sekä HUS:in kanssa. Sivu 6 Vaihtoehto 3 (vahva metropolihallinto ja vaihtoehtoiset kuntarakenteet) Espoo ja Kauniainen tai Espoo, Kauniainen ja Vihti Muutosehdotus: Ensimmäinen kappale korvataan seuraavalla tekstillä: 260 000 asukkaan Espoo on vahva peruskunta. Kuntarakennelaki edellyttänee kaikilta kunnilta kuntajakoselvitystä. Espoo pitää metropolialueen kuntajakoselvitystä vain Kauniaisten kanssa perusteltuna. Kuntajakoselvityksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, eikä Espoo hyväksy pakkoliitoksia. Muutosehdotus: Toinen kappale korvataan seuraavalla tekstillä: 260 000 asukkaan Espoo on vahva peruskunta. Espoo pystyy järjestämään SOTE- palvelut itse. Espoo on myös valmis tekemään yhteistyötä SOTE- palveluiden järjestämisessä Kauniaisten sekä HUS:in kanssa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 48 / 111 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Gestrinin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Gestrin ilmoitti eriävän mielipiteensä. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 49 / 111 1764/02.07.00/2013 Kaupunginhallitus 134 22.4.2013 Kaupunginhallitus 142 6.5.2013 77 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:n lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Olavi Louko, puh. (09) 816 25390 Carl Slätis, puh. (09) 816 84419 Juha Pulkkinen, puh. (09) 816 25911 Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. (09) 816 84330 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Gumbölen Ratsastuskeskus Oy Lainan antaja kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 1,2 milj. euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 15 vuotta lainan/lainojen ensimmäisestä nostosta, Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 1 vuosi lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko, 2 että laina tulee nostaa rakennusten peruskorjauksen edistymistä vastaavissa erissä, 3 että yhtiön tulee pitää rakennettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 50 / 111 4 että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada maanvuokraoikeuteen ja rakennuksiin kiinnitys, jonka määrä on 1,3 kertaa kaupungin takaamien lainojen määrä ja jota paremmalla etusijalla on vain kaupungille vuokrasopimuksen velvoitteiden vakuudeksi haettava vastaava kiinnitys, jonka määrä on 3 kertaa vuosivuokra, 5 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,30 % p.a. laskettuna lainan/lainojen keskisaldolle, 6 että takaussitoumus voidaan allekirjoittaa vasta, kun maavuokrasopimus on allekirjoitettu. Päätös Liite Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Kartta - Kaupunginhallituksen päätös 22.04.2013 134 Selostus Takaus Gumbölen Ratsastuskeskus Oy hakee Espoon kaupungin takausta lainalle, jonka se ottaa Gumbölen kartanon tallin ja maneesin peruskorjausta varten.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 51 / 111 Hanke on tarkoitus rahoittaa yhtiön osakkeenomistajilta nostettavalla vähintään 250 000 euron omarahoitusosuudella sekä korkeintaan 1 200 000 euron suuruisella, Espoon kaupungin takaamalla lainalla. Lainan korko ja lyhennyksen katetaan yhtiön A-osakkeiden (41 kpl) omistajilta kerättävällä rahoitusvastikkeella. Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:n yhtiökokous hyväksyi 4.2.2013 hankkeen ja päätti nostaa ensimmäisen erän omarahoitusosuudesta (650 euroa/a-osake) peruskorjauksen suunnittelijakustannuksia varten. Kaupungin myöntämät takaukset per 31.12.2012 ovat 898 milj. euroa, josta täytetakaukset 21 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä takauksista Länsimetron osuus on 490 milj. euroa, Espoon Asunnot Oy:n osuus 172 milj. euroa ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen osuus 132 milj. euroa. Hakijaa ja hanketta koskevat tiedot Kiinteistö Espoon kaupunki omistaa Kumpyölin kylän tilan Storgård RN:o 11:0. Tilalla sijaitsee Gumbölen kartanon päärakennus, jossa on kaupungin edustustiloja ja kaupunginjohtajan virka-asunto. Kartanon talouskeskuksessa päärakennuksen eteläpuolella sijaitsee talli ja entinen meijeri sekä muita rakennuksia. Vuokra-alueella ei ole asemakaavaa. Espoon eteläosin yleiskaavassa vuokra-alue on pääosin julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) ja osittain virkistysaluetta (V). Vuokra-alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö, jolle sijoitetut toiminnot ja uudisrakentaminen tulee huolellisesti sovittaa ympäristöön. Vuokra-alueen rakennukset liitealueineen Talli on vuodesta 1974 ollut Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:n käytössä hevostallina vuokrasopimusten perusteella. Vuokraus on käsittänyt myös entisen meijerirakennuksen ja tallin vieressä olevan puruvajan sekä ratsastustoimintaan liittyviä viereisiä ratsastus-, laidun- ja pysäköintialueita. Yhtiö on rakennuttanut alueelle ratsastushallin, joka on vuokra-aikana siirtynyt vuokranantajan eli kaupungin omistukseen. Vuokralainen Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:n toimialana on vuokrasopimuksen nojalla hallita mainitun tilan maa-aluetta ja tällä olevaa tallirakennusta ja maneesirakennusta, myydä maneesi- ja tallipalveluja sekä edistää ratsastusharrastusta ja muuta hevosurheilua sekä harjoittaa näihin liittyvää toimintaa. Jokainen yhtiön A-sarjan osakkeista, joita on vähintään 40 kpl, oikeuttaa yhden tallipaikan hallintaan. Yhtiön toiminta keskittyy osakkaiden hevosiin eikä se tarjoa ratsastuspalveluja suurelle yleisölle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 52 / 111 Gumbölen Ratsastajat ry on ratsastuskeskukseen liittyvä seura, jonka tarkoituksena on edistää jäsenensä ratsastusharrastus- ja kilpailutoimentaa järjestämällä koulutusta, kilpailuja ja yhteisiä tapahtumia. Nykyinen vuokrasopimus Nykyisin voimassa oleva kaupungin ja yhtiön välinen vuokrasopimus on tehty määräajaksi vuoden 2008 alusta vuoden 2017 loppuun, minkä jälkeen se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Tähän vuokrasopimukseen sovelletaan lakia liikehuoneiston vuokrauksesta. Vuokra-ajan alkaessa vuokra oli 2 880 euroa kuukaudessa lisättynä arvonlisäverolla. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. Voimassa olevan vuokrasopimuksen mukaan vuokranantaja vastaa rakennusten peruskorjauksista. Vuokralainen vastaa rakennusten toiminnallisista muutoksista ja ylläpitää rakennusten kuntoa kustannuksellaan vuokranantajan hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Vuokratut rakennukset ovat huonokuntoisia ja peruskorjauksen tarpeessa. Tarvittavat peruskorjaukset kaupungin teettäminä tulisivat tilakeskuksen arvion mukaan maksamaan vähintään 2,5 miljoonaa euroa. Uudet viranomaismääräykset edellyttävät muutoksia hevosten tiloihin tallissa. Vuokralainen pystynee tekemään korjaukset selvästi edullisemmin. Nykyisen kaltainen huoneenvuokrasopimus tässä ja yleensä vastaavassa kohteessa on ongelmallinen. Vuokranantajalle vanhojen erikoisrakennusten vuokraaminen on usein tappiollista, jos siihen sisältyy vuokranantajalle osittainkin rakennusten kunnossa pitämistä koskeva velvoite. Toisaalta huoneenvuokralaisen on vaikea sitoutua rakennusten ja siihen liittyvän alueen kunnossapitoon. Tallin ja muiden rakennusten tarvittavat korjaukset vaatisivat huomattavaa taloudellista panostusta, johon kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista käyttää verovaroja. Vaikka kaupunki korjaisi vanhan tallin ja muut rakennukset, on vaikea saada kaupungille kannattavaa vuokrasopimusta. Vanhojen erikoiskäytössä olevien rakennusten kuten hevostallin isännöinti ei myöskään sovellu kaupungin tilakeskukselle. Vaihtoehto vuokrasopimukselle Vuokrasopimuksen vaihtoehtona on malli, jossa kaupunki myy rakennukset ja vuokraa tarvittavan maa-alueen rakennusten ostajalle. Omistajan sitoutuminen ja intressi rakennustensa kunnostamiseen ja ylläpitämiseen on olennaisesti parempi kuin vuokralaisen tai kaupungin. Vuokraoikeus rakennuksineen on siirtokelpoinen. Vuokralainen voi saada vuokraoikeuteen ja rakennuksiin kiinnityksiä, joita se voi käyttää vakuutena.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 53 / 111 Neuvottelut Tilakeskus-liikelaitos ja Gumbölen Ratsastuskeskus Oy ovat neuvotelleet vuokra-alueen ja rakennusten saattamisesta uusien viranomaismääräysten edellyttämään kuntoon ja neuvotteluissa on sovittu, että kaupunki myy vuokra-alueella omistamansa liitekartan mukaiset rakennukset 1-4 ja 7 Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:lle ja maa-alue vuokrataan erillisellä maanvuokrasopimuksella. Lisäksi on sovittu, että kaupunki purkaa ratsastushallin. Esitys vuokraamisesta ja myynnistä Maa-alue vuokrataan Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:lle. Vuokra-aika on 30 vuotta. Perusvuokraksi on neuvoteltu 10 000 euroa ja rakennusten myyntihinnaksi 30 000 euroa. Vuokra sidotaan täysimääräisesti elinkustannusindeksiin. Vuokrassa ja myyntihinnassa on otettu huomioon vuokra-alueella olevien rakennusten huono kunto ja uusien viranomaismääräysten edellyttämä huomattava korjaustarve. Yhteenveto järjestelyn perusteista Kaupungin kannalta katsoen esitetty järjestely on edullinen, koska - voidaan välttää vähintään 2,5 miljoonan euron peruskorjausinvestointi, johon ei edes ole määrärahaa - vastuu rakennusten kunnossapidosta ja hoidosta saadaan kokonaan pois kaupungilta - suojellut rakennukset voidaan pitää niille sopivassa käytössä ja säilyttää - maa-alue pysyy kuitenkin kaupungin omistuksessa - takauksessa ei ole käytännössä taloudellista riskiä, koska pahimmillaan rakennukset vain palautuvat kaupungille niin kuin olisivat ilman ehdotettavia järjestelyjä - jos nykyinen vuokralainen joutuisi luopumaan rakennuksista, uuden maksukykyisen vuokralaisen löytäminen olisi käytännössä mahdotonta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.4.2013 134 Päätösehdotus Päätös Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus: päätti 22.4.2013 14 yksimielisesti jättää asian pöydälle. Kaupunginhallitus 6.5.2013 142
Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 54 / 111 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 päättää, että Espoon kaupunki vuokraa noin 4,2 hehtaarin suuruisen, oheiseen liitekarttaan rajatun kuusi palstaa käsittävän alueen Espoon Kumpyölin kylän tilasta Storgård RN:o 11 Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:lle ratsastuskeskustoimintaa varten. Vuokrauksen pääehdot ovat seuraavat: 1.1 Vuokra-aika on 30 vuotta. 1.2 Vuosivuokra on 10 000 euroa (perusvuokra). Vuokra sidotaan täysimääräisesti elinkustannusindeksiin (huhtikuu 2013). 1.3 Vuokra-alueella sijaitsevat liitekartalla numeroin 1-6 merkityt rakennukset. Rakennus numero 7 sijaitsee vuokra-alueen ulkopuolella. Rakennukset numerot 5 ja 6 omistaa Gumbölen Ratsastajat ry. Vuokralaisella on vuokra-alueella myös erillinen kasteluun tarkoitettu kastelukoppi. Vuokranantaja ja vuokralainen ovat sopineet, että vuokranantaja myy edellä mainitut rakennukset numerot 1-4 ja 7 vuokralaiselle erillisellä kauppakirjalla. Vuokralaisella on oikeus rakentaa vuokra-alueelle lisää ratsastuskeskuksen toimintaan liittyviä rakennuksia. Rakentamiseen tarvitaan kuitenkin normaali lupa. 1.4 Vuokralainen huolehtii rakennustensa ja vuokra-alueen kunnossapidosta, siisteydestä ja turvallisuudesta. Valmiita rakennuksia numerot 1-3 (talli, puruvaja, meijeri) ei saa osaksikaan purkaa ilman vuokranantajan kirjallista suostumusta. Puusto kuuluu vuokralaiselle. Alueella kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä luvatta kaataa, mikäli ne eivät aiheuta vaaraa turvallisuudelle. Vuokranantaja osallistuu tallirakennusta rasittavan pinta- tai valumavesiongelman ratkaisemiseen erikseen sovittavalla tavalla. Maa- tai kiviaineksia, joilla vuokralainen on vuokra-aikana parantanut vuokra-aluetta, ei saa poistaa. 1.5 Vuokralaisella ei ole oikeutta alivuokrata tai muutoin luovuttaa vuokraaluetta tai osaa siitä kolmannelle ilman vuokranantajan kirjallista suostumusta. Vuokralaisella on kuitenkin oikeus sallia rakennusten numerot 5 ja 6 (puomivarasto ja kioski) pitäminen vuokra-alueella ilman alivuokrasopimusta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 55 / 111 1.6 Alue on osa Gumbölen virkistysaluetta, eikä jalankulkua ja polkupyöräilyä vuokra-alueen läpi saa tarpeettomasti estää. Vuokranantajalla on oikeus sijoittaa alueelle jalankulku- ja pyöräilyreittejä osoittavia kylttejä ja muita alueen virkistyskäyttöä palvelevia opasteita. Vuokralaisella on oikeus pitää liitekartassa merkitty rakennus numero 7 (WC) nykyisellä paikallaan vuokra-alueen ulkopuolella ja käyttää sitä. 1.7 Alkuperäisen vuokra-kauden päätyttyä vuokranantaja on velvollinen lunastamaan vuokralaisen omistamat vuokra-alueella sijaitsevat rakennukset numerot 1, 2 ja 3 (talli, puruvaja ja meijeri). Vuokranantajalla on oikeus lunastaa myös lunastusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävää vuokra-alueella olevaa vuokralaisen omaisuutta, jonka voidaan katsoa palvelevan kiinteistön tulevaa käyttöä. 1.8 Vuokranantaja maksaa lunastamastaan omaisuudesta hinnan, joka on 60 % omaisuuden teknisestä arvosta vuokrasuhteen päättymisen ajankohtana. Jos maanvuokraoikeus rakennuksineen on kiinnitetty ja tähän on perustettu panttioikeus, vuokranantaja suorittaa, mikäli asia on riidaton, panttioikeudenhaltijalle tämän sitä vaatiessa hyvissä ajoin ennen vuokraajan päättymistä, lunastushinnasta panttioikeuden rauetessa tämän saatavan asianmukaisella etuoikeudella, enintään panttikirjan osoittamaan määrään, minkä jälkeen ylijäämä tulee vuokramiehelle. 1.9 Mikäli asianosaiset sopivat vuokra-ajan pidentämisestä tai vuokra-alue annetaan vuokrakauden päättyessä välittömästi uudelleen vuokralle entiselle vuokalaiselle, vuokranantajan lunastusvelvollisuus siirtyy uuden vuokrakauden loppuun. Jos vuokranantaja on viimeistään vuotta ennen alkuperäisen vuokra-ajan päättymistä ilmoittanut vuokralaiselle olevansa halukas vuokra-ajan pidentämiseen vähintään 25 vuodeksi entisin ehdoin, tai tekemään uuden vuokrasopimuksen alkamaan edellisen sopimuskauden päättymisestä lukien oleellisesti entisin ehdoin tai sellaisesta vuokramaksusta, joka ei ylitä vuokra-alueen käypää vuokraa uudelleen vuokraamisen ajankohtana, mutta vuokralainen ei ole vuokranantajan asettamassa määräajassa hyväksynyt tarjousta, vuokranantaja ei ole velvollinen suorittamaan lunastusta. Tällöin rakennukset numerot 1, 2 ja 3, (talli, puruvaja ja meijeri) siirtyvät vuokra-ajan päättyessä vuokranantajan omistukseen korvauksetta mahdollisine sähkö- ja vesiliittymineen. 1.10 Vuokralainen hakee parhaalla etusijalla kolminkertaisen vuosivuokran määräisen kiinnityksen vuokraoikeuteen ja vuokra-alueella sijaitseviin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 56 / 111 vuokralaisen omistamiin rakennuksiin ja luovuttaa panttikirjan vuokranantajalle vakuudeksi vuokrasopimuksen velvoitteista. Muutoin noudatetaan kaupungin tonttien ja maa-alueiden vuokrauksessa käytettäviä yleisiä ehtoja. 2 päättää, että Espoon kaupunki myy Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:lle Espoon Kumpyölin kylän tilalla Storgård RN:o 11 sijaitsevat seuraavat liitekartalla numeroin 1-4 ja 7 merkityt rakennukset: Nro Nimi Kerrosala noin m2 1 Talli 450 2 Puruvaja 300 3 Meijeri 90 4 Ratsastushalli 1200 7 Wc 8 Kaupan pääehdot ovat seuraavat: 2.1 Kauppahinta on 30 000 euroa ja se maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. 2.2 Omistusoikeus siirtyy ostajalle heti. Rakennukset ovat jo ostajan hallinnassa viimeksi 28.8.2007 allekirjoitettujen liikehuoneiston vuokrasopimusten nojalla. 2.3 Ostaja on toiminut vuokrasopimuksen nojalla tallirakennuksessa ja osassa puruvajarakennusta vuodesta 1974 lähtien. Vuokrasopimukseen on 1990 luvulla liitetty vuokralaisen rakennuttama ratsastushalli, jonka omistus on siirtynyt vuokranantajalle. Meijeri on myöhemmin liitetty vuokrasopimukseen ratsastuskeskuksen työntekijän asunnoksi. Rakennukset ovat huono- tai purkukuntoisia ja tämä on otettu huomioon kauppahinnassa. Ostajan tulee kustannuksellaan korjata tilat ratsastuskeskustoimintaansa varten tarvittavaan kuntoon ja ylläpitää rakennusten numerot 1-3 (talli, puruvaja, meijeri) kuntoa ottaen huomioon näiden rakennusten ja niiden ympäristön kulttuurihistoriallinen ja museaalinen arvo. Myyjä on teettänyt tallin katon ja sähköjärjestelmän saneeraukset, joihin urakoitsijalla on YSE:n mukainen 10 vuoden vastuu. Myyjä siirtää ostajalle näihin YSE-vastuisiin liittyvät oikeutensa urakoitsijaan nähden tämän kauppakirjan allekirjoituksin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 57 / 111 Myyjän tiedossa ei ole kaupan kohteessa olevia olennaisia virheitä tai korjaustarpeita, joita ei olisi otettu huomioon ostajalle esitetyissä asiakirjoissa. 2.4 Kauppakirjan allekirjoituksin sovitaan päättymään 28.8.2007 allekirjoitettu huoneenvuokrasopimus, joka käsittää edellä mainitut rakennukset niiden käyttöön liittyvine maa-alueineen. Kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä osapuolet allekirjoittavat maanvuokrasopimuksen tilan 49-416-11-0 noin 4,2 hehtaarin alueesta, jolla rakennukset sijaitsevat. 2.5 Ostaja vastaa kaupan kohteena olevissa rakennuksissa ja vuokraamallaan alueella käyttämänsä sähkön ja veden sekä tuottamansa jäteveden kustannuksista 3 valtuuttaa teknisen toimen johtajan päättämään maanvuokrasopimuksen ja rakennusten kauppakirjan tarkemmista ehdoista, 4 ehdottaa, että valtuusto päättää 4.1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Gumbölen Ratsastuskeskus Oy Lainan antaja kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 1,2 milj. euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 15 vuotta lainan/lainojen ensimmäisestä nostosta, Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 1 vuosi lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko, 4.2 että laina tulee nostaa rakennusten peruskorjauksen edistymistä vastaavissa erissä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 58 / 111 4.3 että yhtiön tulee pitää rakennettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan, 4.4 että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada maanvuokraoikeuteen ja rakennuksiin kiinnitys, jonka määrä on 1,3 kertaa kaupungin takaamien lainojen määrä ja jota paremmalla etusijalla on vain kaupungille vuokrasopimuksen velvoitteiden vakuudeksi haettava vastaava kiinnitys, jonka määrä on 3 kertaa vuosivuokra. 4.5 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,30 % p.a. laskettuna lainan/lainojen keskisaldolle, 4.6 että takaussitoumus voidaan allekirjoittaa vasta, kun maavuokrasopimus on allekirjoitettu. Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja Päätös on voimassa 30.11.2013 saakka, johon mennessä vuokrasopimus ja kauppakirja on allekirjoitettava. Jos tämä päätös raukeaa, kaupunki ei vastaa yritykselle aiheutuneista kustannuksista, haitasta tai vahingoista. Käsittely Asia käsiteltiin 154 jälkeen. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Tarja Wist, Gumbölen Ratsastuskeskus Oy
Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 59 / 111 2111/02.05.05/2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 33 29.4.2013 Kaupunginhallitus 143 6.5.2013 78 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:lle annetun kaupungin takauksen tarkistaminen ja yhteisväestösuojan rakentaminen Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Pirinen, puh. (09) 816 25713 Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. (09) 816 84330 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy noin 3 800 suojapaikkaa käsittävän alueellisen yhteisväestönsuojan toteuttamisen Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen yhteyteen enintään 3,5 milj. euroa kustannuksin (alv 0 %) maaliskuun 2013 kustannustasossa (rakennuskustannusindeksin arvo 106,8, 2010=100), 2 hyväksyy, että kaupunki luovuttaa väestönsuojapaikkojen käyttöoikeuksia korvauksella 1 200 euroa/suojapaikka maaliskuun 2013 kustannustasossa (rakennus-kustannusindeksin arvo 106,8, 2010=100); kulloinkin perittävän korvauksen suuruus määritetään korottamalla korvaus maksuajankohdan rakennuskustannusindeksin mukaiseen kustannustasoon, 3 tarkistaa kaupungin myöntämää omavelkaista takausta seuraavasti Lainan saaja: Tapiolan Keskuspysäköinti Oy Lainan antaja: Kilpailutuksen perusteella Lainan määrä: enintään 30 milj. euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika: Lainan lyhennykset: Lainan korko: enintään 12 vuotta kunkin lainan ensimmäisen laina-erän nostosta puolivuosittain, neljä vapaavuotta kiinteä tai vaihtuva 4
Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 60 / 111 päättää, että takauksesta peritään takausprovisioita 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Lisäsopimus osakassopimukseen 28.2.2013 8 Yhtiöjärjestys, muutettu - Pysäköintihalli/yhteisväestösuojan luonnossuunnitelmat Selostuksen tiivistelmä Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n pysäköintilaitosta esitetään laajennettavaksi. Pysäköintiyhtiö toteuttaa kalliopysäköintilaitokseen 110 autopaikan laajennusosan, johon liittyen kaupunki merkitsee 110 uutta pysäköintiyhtiön osaketta ja varustaa laajennusosan noin 3 800 suojapaikan yhteisväestönsuojaksi. Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen pysäköintipaikkojen kokonaispaikkamäärä kohoaa näin yli 2 000 paikkaan. Pysäköintiyhtiön pysäköintiosakkeiden kokonaismäärä kohoaa 2 043 osakkeeseen, josta kaupungin osuus on 557 osaketta. Tapiolan keskukseen tarvitaan uusi yhteisväestönsuoja, koska alueelle on tulossa merkittävästi uutta rakennusoikeutta. Nykyisen Tuulimäen väestönsuojan suojapaikat on täysimääräisesti käytetty. Yhteisväestönsuojaan sijoitetaan myös metron suojapaikat. Keskuspysäköinnin yhteyteen toteutettuna suojatilat saadaan parhaalla mahdollisella tavalla hyötykäyttöön. Laajennusosa tulee louhia nyt käynnissä olevan kalliopysäköintilaitoksen louhinnan yhteydessä. Kaupungin rahoitusosuus pysäköintipaikkojen osalta on noin 5 milj. euroa, joka rahoitetaan pysäköintiyhtiön ottamalla kaupungin takaamalla lainalla. Kaupungin vastuulla olevat yhteisväestönsuojan kustannukset ovat noin 3,5 milj. euroa, jotka peritään aikanaan kiinteistöiltä väestönsuojamaksuina. Tapiolan keskuspysäköintijärjestelmän toteuttamisen eteneminen Tapiolan Keskuspysäköinti Oy perustettiin 23.12.2008. Osakkeiden määrä oli yhteensä 1 501, joiden omistus jakaantui seuraavasti: kaupunki 331, Länsimetro Oy 370 ja yksityiset kiinteistöyhtiöt (5 kpl) 800 osaketta. Tapiolan keskuksen suunnitelmien edetessä kaupunginhallitus osaltaan päätti 21.6.2010, 17.1.2011 ja 23.1.2012 pysäköintiyhtiön yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muutoksista niin, että tällä hetkellä yhtiössä on yhteensä 1933 pysäköintiin liittyvää A-osaketta ja yhteensä 353 keskushuoltoon liittyvää B-osaketta. Kaupungilla on 447 A-osaketta ja 90 B-osaketta. Länsimetro Oy:llä on 370 liityntäpysäköintiin liittyvää A- osaketta. Pysäköintiyhtiön suurimmalla omistajalla LähiTapiola-ryhmällä on 1 071 A-osaketta ja 263 B-osaketta. Lisäksi Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:llä on 45 A-osaketta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 61 / 111 Valtuusto myönsi 31.1.2011 takauksen yhtiön lainalle kaupungin osakkeiden osalta, taattava lainan enimmäismäärä 15 milj. euroa. Valtuusto päätti 27.2.2012 korottaa valtuutuksen 25 milj. euroon. Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:öön kuuluvan Tapionaukion pysäköintilaitoksen (331 paikkaa) rakentaminen käynnistettiin kesäkuussa 2011 ja laitos otettiin käyttöön 28.3.2013. Edellisen lisäksi Tapionaukiolle valmistuu 120 paikkaa kesällä 2013. Keskuksen alapuolelle kallioon metron pohjoispuolelle tulevan keskuspysäköintilaitoksen (noin 1 500 paikkaa) ja keskushuollon louhintatyöt käynnistyivät keväällä 2012. Louhintatöistä on tehty nyt noin 75 %. Keskuspysäköintilaitos ja keskushuolto valmistuvat samanaikaisesti metron kanssa vuoden 2015 lopussa. Kaupunki on toteuttanut yhdessä Länsimetro Oy:n kanssa keskuspysäköinnin ajotunnelit. Alueellinen yhteisväestönsuoja Tapiolan keskuksen eteläpuolella on Tuulimäen alueellinen yhteisväestönsuoja, joka on liikuntakäytössä. Suojassa on yhteensä noin 5 200 suojapaikkaa, jotka ovat täysimääräisesti useiden keskuksen kiinteistöjen voimassa olevien rakennuslupien mukaisia suojapaikkoja. Tapiolan keskukseen on tulossa merkittävästi uutta rakennusoikeutta. Monet kiinteistöt sijaitsevat niin, ettei niihin ole mahdollista tehdä kiinteistökohtaisia väestönsuojia. Monissa tapauksissa tiloja on tarkoituksenmukaista käyttää liike- ja palvelutiloina eikä niitä silloin voi toteuttaa väestönsuojatiloiksi. Tapiolan keskukseen tarvitaan lisää yhteisväestönsuojatilaa. Lisätilan tarvetta keventää jonkin verran se, että vuonna 2011 voimaan tullut pelastuslaki edellyttää liike- ja toimistotiloilta suoja-alaa vain 1 %, kun vaatimus oli aikaisemmin 2 %. Toiseen suuntaan vaikuttaa kuitenkin se, että uuden lain mukaan suoja-paikan pinta-ala on 0,75 m2, kun se oli aikaisemmin 0,6 m2. Yhteisväestönsuoja on tarkoituksenmukaisinta ja taloudellisinta toteuttaa yhteiskäyttöisenä pysäköintitilan kanssa. Tapiolan keskuspysäköinnin normaaleja halleja ei voida toteuttaa väestönsuojatiloina, koska lukuisat pysty-yhteydet eivät mahdollista kohtuuhintaista ja tarkoituksenmukaista ratkaisua. Parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui yksitasoisen pysäköintihallin toteuttaminen keskuspysäköinnin pohjoispuolelle. Tällä ratkaisulla saadaan myös Tapiolan kulttuurinen keskus kytkettyä keskuspysäköintiin, kun laitokseen tulee käynti Kulttuurikeskuksen ja Keskustornin väliseltä aukiolta. Väestönsuojatoiminnon kannalta sijainti keskuksen pohjoisosassa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 62 / 111 on tarkoituksenmukainen, kun toinen yhteisväestönsuoja sijaitsee keskuksen eteläosassa. Suunnitelmissa yhteisväestönsuojaan on esitetty noin 3 800 suojapaikkaa ja 110 pysäköintipaikkaa. Pysäköintiyhtiöön 110 uutta A-osaketta Pysäköintihalli, joka toimii myös yhteisväestönsuojana, tulee olemaan osa keskuspysäköintiä. Tämä järjestetään siten, että pysäköintiyhtiöön tulee 110 uutta A-osaketta, jotka kaupunki merkitsee. Tämä johtaa siihen, että kaupungin kustannusosuus kohoaa 25 milj. eurosta 30 milj. euroon. Kaupunki rahoittaa keskuspysäköinnin ja keskushuollon toteuttamista pysäköintiyhtiön ottamalla kaupungin takaamalla lainalla. Pysäköintiyhtiön laajennus edellyttää kaupungin takausvastuun vastaavaa korottamista. Tältä pohjalta Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:lle on laadittu osakassopimuksen lisäsopimus ja tarkistettu yhtiöjärjestys, jotka ovat liitteenä. Yhtiöjärjestykseen ei ole tullut merkittäviä muutoksia. Kun A-osakkeiden määrä lisääntyy 110 osakkeella, kokonaisosakemääräksi tulee 2 043 A-osaketta. Muut kiinteistönomistajat eivät tässä vaiheessa ole kiinnostuneita uusien osakkeiden merkitsemisestä, koska niiden uudistushankkeet käynnistyvät aikaisintaan vuonna 2016. Kaupunki on alkuaan merkinnyt pysäköintiyhtiön osakkeita tavoitteenaan luovuttaa osakkeita uudistettaville kiinteistöille sitä mukaa kuin uudistushankkeet käynnistyvät. Kaupunki tulee kaavojen yhteydessä laadittaviin maankäyttösopimuksiin sisällyttämään velvoitteen ostaa kaupungilta kaavojen ja rakennuslupien edellyttämät autopaikat keskuspysäköintilaitoksesta. Pysäköintihallin varustaminen yhteisväestönsuojaksi Pysäköintihallin varustaminen yhteisväestönsuojaksi edellyttää poistumisteihin ja ilmanvaihtojärjestelyihin erityisrakenteita ja -ratkaisuja sekä -varusteita. Kalliorakenteisiin liittyvät yhteisväestönsuojan vaatimukset hoidetaan pysäköintihallin sijoittamisella kallioon niin, että vaatimukset täyttyvät. Esityksessä lähdetään siitä, että kaupunki vastaa yhteisväestönsuojan edellyttämien lisärakenteiden ja -varusteiden kustannuksista. Nämä rakenteet ja varusteet tulevat suoraan kaupungin omistukseen. Näiden kustannusarvio on 3,5 milj. euroa (alv 0 %). Pysäköintiyhtiö hyväksyy yhteisväestönsuojajärjestelyn kaupungin kanssa ja sen, että yhteisväestönsuojaksi sisustettu pysäköintihalli otetaan kriisiaikana kaupungin toimesta väestönsuojakäyttöön.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 63 / 111 Tarkoitus on, että väestönsuojarakenteet ja -varustelu toteutetaan osana pysäköintilaitoksen sisustusurakkaa. Väestönsuojakorvauksen suuruus Tuulimäen yhteisväestönsuoja ja uusi yhteisväestönsuoja muodostavat koko-naisuuden, johon sijoitetaan kaikki Tapiolan keskuksen väestönsuojapaikat lukuun ottamatta kiinteistöjen omiin väestönsuojiin osoitettuja paikkoja. Kun kaupunki ja kiinteistö tekevät maankäyttösopimuksen uuden asemakaavan pohjalta, kaupunki edellyttää, että kiinteistön tarvitsemat uudet suojapaikat osoitetaan kaupungin yhteisväestönsuojaan ja kaupunki perii tästä suoja-paikkakohtaisen korvauksen. Korvaus väestönsuojapaikasta on määritetty talokohtaisen suojan toteutus-kustannusten perusteella. Korvaukseksi suojapaikkaa kohti on määritetty 1 200 euroa/suojapaikka maalis-kuun 2013 kustannustasossa (rakennuskustannusindeksin arvo 106,8, 2010=100). Korvauksen kiinteistökohtainen suuruus määritetään aikanaan tarkistamalla korvaus maksamisajankohdan kustannustasoon rakennuskustannusindeksin pohjalta. Pysäköintihalli/yhteisväestönsuojan rakentaminen Tapiolan metroaseman louhintatyö ja metroaseman viereen sen pohjoispuolelle tulevan keskuspysäköintilaitoksen ja keskushuollon louhintatyöt ovat jo pitkällä. Pysäköintihalli/yhteisväestönsuojan louhinta tulee käynnistää ennen kesää 2013, jotta louhinta saadaan tehtyä ennen pysäköintilaitoksen sisustustöiden käynnistämistä. Myöhemmin pysäköintihalli/yhteisväestönsuojan louhinta on käytännössä mahdotonta. Kaupungin vastuulla olevien yhteisväestönsuojarakenteiden ja - varusteiden tekeminen ja hankkiminen ajoittuu vuosille 2014 ja 2015. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto 29.4.2013 33 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto 1 ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevat Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n osakassopimuksen lisäsopimuksen ja muutetun yhtiöjärjestyksen edellyttäen, että valtuusto hyväksyy yhteisväestösuojan toteuttamisen sekä takauspäätöksen tarkistuksen 2
Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 64 / 111 ehdottaa, että kaupunginhallitus päättää merkitä Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n A-osakkeita 110 kappaletta. Osakkeet kirjataan Tapiolan taseyksikköön. 3 ehdottaa, että kaupunginhallitus oikeuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään liitteenä olevaan osakassopimuksen lisäsopimukseen ja muutettuun yhtiöjärjestykseen tarvittaessa vähäisiä teknisluontoisia korjauksia 4 esittää kaupunginhallitukselle, että valtuusto 4.1 hyväksyy noin 3 800 suojapaikkaa käsittävän alueellisen yhteisväestönsuojan toteuttamisen Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen yhteyteen enintään 3,5 milj. euroa kustannuksin (alv 0 %) maaliskuun 2013 kustannustasossa (rakennuskustannusindeksin arvo 106,8, 2010=100) 4.2 hyväksyy, että kaupunki luovuttaa väestönsuojapaikkojen käyttöoikeuksia korvauksella 1 200 euroa/suojapaikka maaliskuun 2013 kustannustasossa (rakennus-kustannusindeksin arvo 106,8, 2010=100); kulloinkin perittävän korvauksen suuruus määritetään korottamalla korvaus maksuajankohdan rakennuskustannusindeksin mukaiseen kustannustasoon 4.3 tarkistaa kaupungin myöntämää omavelkaista takausta seuraavasti Lainan saaja: Tapiolan Keskuspysäköinti Oy Lainan antaja: Kilpailutuksen perusteella Lainan määrä: enintään 30 milj. euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika: Lainan lyhennykset: Lainan korko: enintään 12 vuotta kunkin lainan ensimmäisen laina-erän nostosta puolivuosittain, neljä vapaavuotta kiinteä tai vaihtuva 4.4 päättää, että takauksesta peritään takausprovisioita 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle Käsittely Louko poistui kokoushuoneesta ennen tämän asian käsittelyä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 65 / 111 Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 6.5.2013 143 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat Tapiolan Keskus-pysäköinti Oy:n osakassopimuksen lisäsopimuksen ja muutetun yhtiöjärjestyksen edellyttäen, että valtuusto hyväksyy yhteisväestösuojan toteuttamisen sekä takauspäätöksen tarkistuksen 2 merkitsee Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n A-osakkeita 110 kappaletta. Osakkeet kirjataan Tapiolan taseyksikköön. 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään liitteenä olevaan osakassopimuksen lisäsopimukseen ja muutettuun yhtiöjärjestykseen tarvittaessa vähäisiä teknisluontoisia korjauksia 4 ehdottaa, että valtuusto 4.1 hyväksyy noin 3 800 suojapaikkaa käsittävän alueellisen yhteisväestönsuojan toteuttamisen Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen yhteyteen enintään 3,5 milj. euroa kustannuksin (alv 0 %) maaliskuun 2013 kustannustasossa (rakennuskustannusindeksin arvo 106,8, 2010=100) 4.2 hyväksyy, että kaupunki luovuttaa väestönsuojapaikkojen käyttöoikeuksia korvauksella 1 200 euroa/suojapaikka maaliskuun 2013 kustannustasossa (rakennus-kustannusindeksin arvo 106,8, 2010=100); kulloinkin perittävän korvauksen suuruus määritetään korottamalla korvaus maksuajankohdan rakennuskustannusindeksin mukaiseen kustannustasoon 4.3 tarkistaa kaupungin myöntämää omavelkaista takausta seuraavasti Lainan saaja: Tapiolan Keskuspysäköinti Oy Lainan antaja: Kilpailutuksen perusteella
Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 66 / 111 Lainan määrä: enintään 30 milj. euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika: Lainan lyhennykset: Lainan korko: enintään 12 vuotta kunkin lainan ensimmäisen laina-erän nostosta puolivuosittain, neljä vapaavuotta kiinteä tai vaihtuva 4.4 päättää, että takauksesta peritään takausprovisioita 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle Käsittely Päätös Teknisen toimen johtaja poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 5-kohta). Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 67 / 111 1819/02.05.06/2013 Kaupunginhallitus 133 22.4.2013 79 Tapiolan urheilupuistoon toteutettavan harjoitusjäähallin lainan sopimusehtojen muutos Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. (09) 816 84330 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto antaa lainan takaajana suostumuksensa Tapiolan harjoitusareena Oy:n lainan sopimusehtojen muuttamiselle siten, että ensimmäisen lyhennyksen maksupäivä on 31.3.2014. Lisäksi lainan korkomarginaali nousee ja lainan tasalyhennyksen määrä suurenee viimeisen lyhennyksen maksupäivän säilyessä ennallaan 31.3.2026. Käsittely Puheenjohtaja Kankkosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Päätös Valtuusto 13.12.2010 11 - Päätös Valtuusto 27.02.2012 19 Valtuusto päätti 13.12.2010 11 muun muassa myöntää omavelkaisen takauksen perustettavan harjoitusjäähalliyhtiön lainalle. Lainamäärä sai olla enintään 4 miljoonaa euroa ja laina-aika 15 vuotta. Lainassa sai olla enintään kaksi lyhennysvapaata vuotta laskettuna ensimmäisen lainaerän nostosta. Tästä valtuuston päätöksestä ei valitettu ja se tuli lainvoimaiseksi. Tapiolan monitoimiareena Oy:n sekä kaupungin yhdessä perustama yhtiö, Tapiolan Harjoitusareena Oy, on nostanut lainaa yhteensä 500 000 euroa, mikä on pääasiassa käytetty harjoitushallin suunnittelukustannuksiin. Lainan velkakirja on allekirjoitettu 9.5.2011 ja ensimmäinen erä on nostettu 12.10.2011. Velkakirjan ehtojen mukaan ensimmäisen lyhennyksen maksupäivä on ollut 31.3.2013.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 68 / 111 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.4.2013 133 Tarjouskilpailun perusteella hankkeen kokonaiskustannukset kuitenkin nousivat alkuvaiheessa arvioidusta 5 miljoonasta 8 miljoonaan euroon. Tämä vuoksi halliyhtiö pyysi tarvittavaa lisälainaa varten lisätakausta. Valtuusto päättikin 27.2.2012 19 tarkistaa aiempaa päätöstään ja myöntää takauksen yhteensä enintään 7 miljoonan euron lainalle. Lisäksi laina-aikaa pidennettiin 20 vuoteen. Tästä valtuuston uudesta päätöksestä valitettiin Helsingin hallintooikeudelle, joka 14.11.2012 antamallaan päätöksellä hylkäsi valituksen kokonaisuudessaan. Hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen KHO:een, jossa asian käsittely on vielä kesken. Valtuuston uudempi takauspäätös ei ole tehdyn valituksen johdosta saanut lainvoimaa, joten Tapiolan Harjoitusareena Oy on joutunut keskeyttämään hankkeen eteenpäin viemisen. Yhtiö pyysi tästä syystä myös lainan antaneelta pankilta lainaehtojen muuttamista siten, että ensimmäistä lyhennyksen maksupäivää siirrettäisiin vuodella eteenpäin 31.3.2014 saakka. Tähän pankki suostuikin, mutta samalla lainan korkomarginaali nostettiin 2,5 kertaiseksi 0,50 %:sta 1,25 %:iin ja lainaehtojen muutos vaatii myös takaajan eli kaupungin suostumuksen. Tapiolan Harjoitusareena Oy:n tasekirja v. 2012 sekä velkakirja siihen nyt tehtävine muutoksineen ovat tarvittaessa nähtävänä kokouksessa. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa lainan takaajana suostumuksensa Tapiolan harjoitusareena Oy:n lainan sopimusehtojen muuttamiselle siten, että ensimmäisen lyhennyksen maksupäivä on 31.3.2014. Lisäksi lainan korkomarginaali nousee ja lainan tasalyhennyksen määrä suurenee viimeisen lyhennyksen maksupäivän säilyessä ennallaan 31.3.2026. Käsittely Päätös Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 69 / 111 1861/10.03.02/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 22 22.4.2013 Kaupunginhallitus 151 6.5.2013 80 Matinkylän palvelutori, hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Aulikki Torniainen, puh. (09) 816 25311 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 10.4.2013 päivätyn Matinkylän palvelutorin hankesuunnitelman. Käsittely Puheenjohtaja Kankkosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. 9 Hankesuunnitelma 10.4.2013 - Päätös Kulttuurilautakunta 19.3.2013 16 - Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2012 94 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on myöntänyt 7.9.2009 Citycon Oyj:lle ja NCC Property Development Oy:lle varauksen suunnitella Matinkylän metroaseman ja liityntäterminaalin maankäytön osana kauppakeskus Ison Omenan kaupallista kokonaisuutta. Valtuusto on 27.2.2012 hyväksynyt Piispanportin asemakaavan muutoksen (Matinkylän metrokeskus, alue 312400). Kaavamuutos on tullut voimaan 18.4.2012. Kaavamuutokseen liittyy kaupunginhallituksen 13.2.2012 hyväksymä kaupungin ja Länsimetron sekä Cityconin ja NCC:n välinen yhteistoimintasopimus, jolla on sovittu pääperiaatteet Matinkylän metrokeskuksen ja siihen liittyvien rakennelmien toteutuksesta ja kustannusvastuista sekä aikatauluista. Espoon Matinkylään kauppakeskus Iso Omenan eteläpuolella sijaitsevalle tontille rakennettava Matinkylän metrokeskus yhdistää länsimetron
Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 70 / 111 pääteaseman, linja-autoterminaalin ja huippumodernin kauppakeskuksen saman katon alle. Hankkeeseen kuuluu myös 16 kerroksinen asuinkerrostalo, 26 879 neliömetriä uutta liiketilaa sekä noin 950 uutta pysäköintipaikkaa mukaan lukien 357 metron liityntäpysäköintipaikkaa. Kauppakeskusyhtiö Citycon Oyj ja rakennusyhtiö NCC Property Development Oy suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä metroaseman maanpäälliset liiketilat ja asunnot. Maanalaiset tilat toteutetaan kaupungin ja Länsimetron sekä Cityconin ja NCC:n yhteishankkeena. Matinkylä on metron pääteasema ja sen vuoksi tärkeä liityntäliikenteen keskus, jonka kautta ennustetaan kulkevan yli 30 000 matkustajaa päivittäin. Matkustajaennusteiden mukaan se on uuden linjan vilkkain asema. Metrokeskus on saanut 11.4.2013 rakennusluvan. Hankkeen rakentaminen käynnistynee kesäkuun alussa. Tavoitteena on metrokeskuksen valmistuminen metron liikennöinnin alkaessa vuoden 2015 lopussa. Matinkylän palvelutori -hankkeen tavoitteena on tuoda kuntalaispalvelut hyvin tavoitettavaan liikenteen solmukohtaan, tukea kaupunkikeskuksen asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia, palvelujen saavutettavuutta ja omaehtoista toimintaa tarjoamalla kuntalaispalveluja yhteisen palvelukonseptin mukaisesti ja kustannustehokkaasti yhdellä palvelutorilla. Tavoitteena on mahdollisimman suuri tilojen yhteis- ja monikäyttö, muunneltavuus, joustavuus, tehokkuus, turvallisuus ja viihtyisyys. Palveluja tarjotaan yhden neuvonta- ja palvelupisteen periaatteella. Palvelutori sijoittuu Matinkylän tulevan metrokeskuksen 3. kerrokseen, Ison Omenan laajennukseen. Kyseessä on vuokrahanke, jonka alustava laajuus on noin 6 500 htm². Lopullinen laajuus vahvistuu suunnitelmien edetessä ja vuokrasopimuksessa. Valtuuston päätöksen 13.12.2005 mukaan palveluverkon kehittämisen tavoitteena on toteuttaa yli toimialojen tapahtuvaa lähipalvelujen, alue- ja keskitettyjen palvelutoimintojen suunnittelua siten, että palvelut sijoitetaan hyödyntäen rata- ja tulevaa metroliikennettä mahdollisimman hyvin. Länsimetro valmistuu suunnitelmien mukaan vuonna 2015. Yksi Länsimetron keskeisimmistä liikenneasemista sijoittuu Matinkylään Ison Omenan liikekeskuksen laajennuksen yhteyteen. Valtuusto on päättänyt 13.12.2010 Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 - kokonaisuudesta. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päätöksellään 20.9.2012 94 Matinkylän Palvelutorin, Ison Omenan yhteyteen sijoittuvien toimitilojen tarveselvityksen ja esitti Tilakeskus -liikelaitokselle, että se vuokraa sosiaali- ja terveyspalveluja varten yhteensä 1 800 m2 toimitilaa 20 vuoden vuokrasopimuksella.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 71 / 111 Päätöshistoria Kulttuurilautakunta hyväksyi päätöksellään 19.3.2013 16 Matinkylän Palvelutorille sijoittuvien Matinkylä-Olarin aluekirjaston (Kirjasto Omena) ja Matinkylän yhteispalvelupisteen tarveselvitykset ja esitti Tilakeskus - liikelaitokselle, että se vuokraa näitä sivistystoimen palveluja varten yhteensä 4 400 hyöty-m2 toimitilaa 20 vuoden vuokrasopimuksella. Kohteen rakennuttaja ja vuokranantaja on Citycon Oyj. Palvelutorille yhteiseen toimintatilaan sijoitetaan käynnistysvaiheessa aluekirjasto, terveysasema, suun terveydenhuolto, neuvola, nuorisopoliklinikka ja yhteispalvelupiste. Poliisilla, Kelalla, TE-keskuksella ja muilla julkisilla palveluntarjoajilla on myös mahdollisuus sijoittaa toimintojaan yhteiseen asiointipisteeseen. Terveysaseman yhteyteen tulee HUS laboratorio ja HUS kuvantaminen. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia muiden palvelujen tarjoamiseen palvelutorilla. Yhteiset tilat helpottavat kuntalaisten asiointia ja mahdollistavat vuokrattujen tilojen tehokkaan käytön, tuovat synergiaetuja ja edesauttavat yhteistoimintaa toimialojen välillä. Alustava kokonaisvuokra tiloista on noin 1,5 miljoonaa euroa / v (kustannustaso 9/2013). Tilasuunnittelu käynnistyy kesällä 2013, kun toimijoiden yhteinen palvelukonsepti valmistuu. Metrokeskus valmistuu loppuvuodesta 2015 tai alkuvuodesta 2016, jolloin myös palvelutori otetaan käyttöön. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 22.4.2013 22 Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 10.4.2013 päivätyn Matinkylän palvelutorin hankesuunnitelman. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 6.5.2013 151 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 10.4.2013 päivätyn Matinkylän palvelutorin hankesuunnitelman.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 72 / 111 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 73 / 111 241/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 84 30.5.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10 23.1.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 69 24.4.2013 Kaupunginhallitus 152 6.5.2013 81 Asemakaavan hyväksyminen, metrotunneli välillä Matinkylä - Kivenlahti, alue 940100 Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh. (09) 816 24111 Meiri Siivola, puh. (09) 816 82694 Mikla Koivunen, puh. (09) 816 24053 Petri Suominen, puh. (09) 816 40240 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 21.5.2012 päivätyn ja 6.5.2013 muutetun Matinkylä - Kivenlahti metrotunneli metrotunnelin Mattby - Stensvik asemakaavan, piirustusnumero 6734, joka käsittää alueita 23. kaupunginosassa (Matinkylä), 31. kaupunginosassa (Kaitaa), 33. kaupunginosassa (Soukka), 34. kaupunginosassa (Espoonlahti) ja 42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue 940100. Käsittely Puheenjohtaja Kankkosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta osa1 - Kaavakartta osa2 - Kaavakartta osa3 - Kaavakartta osa4 - Kaavakartta osa5 - Kaavakartta osa6 - Kaavakartta osa7 - Kaavakartta osa8
Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 74 / 111 - Havainnekuva Saunalahti - Havainnekuva Kivenlahti-Espoonlahti - Havainnekuva Espoonlahti-Kaitaa - Havainnekuva Kaitaa-Finnoo - Lisäselvitysmuistio kaupunkisuunnittelulautakunnalle - Asemakaavan rajaus Selostus Esittelijän kannanotto Valtuusto on 11.6.2012 päättänyt hyväksyä Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman, joka koskee vain osuutta Matinkylä - Kivenlahti. Kaupunkisuunnittelulautakunta on päätöksessään 24.4.2013 69 todennut, että ensimmäisessä vaiheessa on tarkoituksenmukaista rakentaa metro Matinkylästä Kivenlahteen, jolloin varikko sijoittuu Sammalvuoreen. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ) ja valtioneuvoston vuonna 2012 eduskunnalle antamassa liikennepoliittisessa selonteossa ei käsitellä Länsimetron jatketta Kivenlahti - Saunalahti välillä. Tämän vuoksi esittelijä esittää, että Länsimetron jatkeen metrotunnelia koskeva asemakaava hyväksytään vain koskien osuutta Matinkylä - Kivenlahti. Selostuksen tiivistelmä Tavoitteena on kaavoittaa maanalaiset tilat Matinkylä - Saunalahti metrotunnelia ja metroasemia sekä niihin liittyviä tiloja varten. Kaavalla mahdollistetaan myös metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet; metroaseman sisäänkäyntihalli ja -yhteydet sekä hätäpoistumistiet, kuilut ja louhinta-/ajotunnelit. Kaavaan sisältyy myös maanalaisia kalliopysäköintitiloja. Kaavaehdotuksessa on kuusi asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti ja Saunalahti. Kaavassa on varauduttu kahteen vaihtoehtoiseen varikkoalueeseen; Sammalvuoreen ja Harmaakallioon. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoituksenmukaista rakentaa metro Matinkylästä Kivenlahteen, jolloin varikko sijoittuu Sammalvuoreen. Seudullisissa suunnitelmissa metron seuraava rakennusvaihe länteen on esitetty välille Matinkylä - Kivenlahti. Sammalvuori on myös toiminnallisten, teknisten ja ympäristösyiden kannalta soveltuvampi vaihtoehto varikolle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 75 / 111 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Matinkylä-Saunalahti metrotunneli metrotunneln Mattby-Bastvik maanalainen asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6734, käsittää alueita 23. kaupunginosassa (Matinkylä), 31. kaupunginosassa (Kaitaa), 33. kaupunginosassa (Soukka), 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), 42. kaupunginosassa (Saunalahti), 43. kaupunginosassa (Vanttila) ja 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue 940100. Vireilletulo Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätöksen 19.5.2008 yhteydessä Espoon valtuusto kehotti kaupunginhallitusta aloittamaan pikaisesti Matinkylän ja Kivenlahden välisen metroyhteyden suunnittelun yhteistyössä valtion kanssa. Vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2010 nimikkeellä Matinkylän-Iivisniemen metrotunneli, alue 940100. Laajentuneen kaavaalueen vireilletulo on kuulutettu yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 17.1.2012 ja tarkistettu 14.1.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä. Alueen kuvaus Alue käsittää noin 9 kilometriä pitkän pääosin maanalaisen osuuden Matinkylän, Kaitaan, Soukan, Espoonlahden, Saunalahden, Vanttilan ja Kurttilan kaupunginosissa. Kaava-alue on metrotunnelin osuudelta keskimäärin 120 metriä leveä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 76 / 111 Alue on pääosin rakennettua kaupunkiympäristöä. Suunnittelualue on Espoon kaupungin, Liikenneviraston ja yksityisten maanomistajien omistuksessa. Kaavatilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa 8.11.2008 ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on pääosin taajamatoimintojen aluetta. Alueelle on osoitettu seutuliikenteen rata, joka on osoitettu Matinkylästä Kauklahteen ohjeellisen seutuliikenteen radan merkinnällä siten, että linjaus kulkee Kauklahdenväylän itäpuolella. Nyt laadittavan maanalaisen asemakaavan tavoite ja laajuus eivät ole ristiriidassa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan kanssa. Alueella on voimassa 22.6.2010 ympäristöministeriön vahvistama 1. vaihemaakuntakaava. Siinä tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista, mm. jätevedenpuhdistamon vaihtoehtoiset sijainnit siirtoviemärivarauksineen. 2. vaihemaakuntakaava: maakuntakaavan uudistaminen. Kaavassa keskitytään erityisesti aluerakenteen ja liikenteen kysymyksiin. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 20.3.2013. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on edelleen pääosin taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi metrolinjan vaikutusalueella on Tiivistettävä taajamatoimintojen alue - rasterimerkintä. Kaavassa metron linjaus kulkee hankesuunnitelman mukaisesti Kauklahdenväylän länsipuolella. Myös Kirkkonummen suuntaan on osoitettu liikenteen yhteystarve. Nyt laadittavan maanalaisen asemakaavan tavoite ja laajuus ovat Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteiden mukaisia. Alueella on voimassa 14.12.2012 ympäristöministeriön vahvistama 3. vaihemaakuntakaava: Blominmäen jätevedenpuhdistamo. Kaavaan on merkitty siirtoviemärin ohjeellinen linjaus suunnittelualueen itäosaan. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavassa on osoitettu uudet raideverkon osuudet punaisella. Kaavamääräyksen mukaan sijainti on ohjeellinen ja yhteys sitova. Yleiskaavan yleismääräyksen mukaisesti sallitaan maanalaisten tilojen rakentaminen. Nyt laadittava maanalainen asemakaava on yleiskaavan mukainen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 77 / 111 Finnoon osayleiskaava Suunnittelualueella on vireillä Finnoon osayleiskaava, jonka luonnos oli nähtävillä 24.10. - 22.11.2011. Siinä metrolinja ja -asema ovat esitetty ohjeellisella sijainnilla. Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 31.10.2012 ehdottaa kaupunginhallitukselle Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavatavoitteiden hyväksymistä. Kaupunginhallitus hyväksyi tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet 25.3.2013. Nyt laadittava maanalainen asemakaava on kaupunginhallituksen 22.11.2010 hyväksymän Finnoo - vision tavoitteiden mukainen, Finnoon osayleiskaavaluonnoksen ja myös Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteiden mukainen. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta ja maakuntakaavoista ovat kaavaselostuksessa. Asemakaava Alue on pääosin asemakaavoitettu, alueella on voimassa useita eri vuosina laadittuja asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia. Asemakaavoittamattomia alueita on Matinkylässä, Kaitaalla, Sammalvuoressa, Kivenlahdessa ja Vanttilassa. Alueella on vireillä asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia, jotka on lueteltu asemakaavaselostuksessa. Metroasemien ympäristöjä tullaan jatkossa kehittämään ja kaavoittamaan. Finnoon aseman ympäristön kaavoitus on ehdotuksen valmisteluvaiheessa (Finnoo I, 441500) ja Espoonlahden aseman ympäristön luonnos on valmisteilla (Espoonlahden keskus, 410307). Länsimetro ja Länsimetron jatke -hankkeet Länsimetro -hanke käsittää raideyhteyden Helsingin Ruoholahdesta länteen Matinkylään. Länsimetron jatke -hanke käsittää nyt suunnitteilla olevan osuuden Matinkylästä Saunalahteen. Valtuusto hyväksyi Länsimetron jatkeen Matinkylä Kivenlahti hankesuunnitelman 11.6.2012. Rakentamisen aloittamisesta päätetään erikseen valtion osallistumisen varmistuttua. Länsimetron jatkeen rakennussuunnittelu käynnistyi huhtikuussa 2013. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoituksenmukaista rakentaa metro Matinkylästä Kivenlahteen hyväksytyn Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) aiesopimuksen mukaisesti, jolloin varikko sijoittuu Sammalvuoreen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 78 / 111 Asemakaavaehdotus Yleisperustelu ja -kuvaus Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätöksen 19.5.2008 yhteydessä Espoon kaupunginvaltuusto kehotti kaupunginhallitusta aloittamaan pikaisesti Matinkylän ja Kivenlahden välisen metroyhteyden suunnittelun yhteistyössä valtion kanssa. Kaava perustuu Länsimetron jatkeesta laadittuun hankesuunnitelmaan ja sen jälkeen tehtyihin suunnittelutarkennuksiin. Matinkylän Saunalahden metrotunnelin kaava laaditaan maanalaisena asemakaavana, periaatteiltaan kaava noudattaa aiemmin Länsimetroa varten tehtyä asemakaavaa. Kaavalla mahdollistetaan Matinkylä - Saunalahti metrotunnelin ja metroasemien sekä niihin liittyvien tilojen rakentaminen. Maanalaisten osuuksien lisäksi kaavassa osoitetaan tarvittavat yhteydet maanpintaan. Kaavaehdotuksessa on kuusi asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti ja Saunalahti. Kaavassa on varauduttu kahteen vaihtoehtoiseen varikkoalueeseen; Sammalvuoreen ja Harmaakallioon. Kaava-alue muodostuu metrotunnelista metroasemineen sekä niiden louhinta-, huolto- ja pelastustunnelien vaatimista tilavarauksista. Kaavaalueella on myös vaihtoehtoiset varikkoaluevaraukset sekä varauksia mahdolliselle kalliopysäköinnille Finnoossa, Soukassa ja Kivenlahdessa. Maanpintaan ulottuvia yhteyksiä ovat asemien sisäänkäynnit, louhinta- / ajotunnelit sekä paineentasauskuilut ja poistumistiet. Maanpintaan nousevissa tilavarauksissa on merkintä /p. Kaavassa ei määritellä erikseen kerrosalaa. Kaavassa määritellyt tilat saa rakentaa maanpäälliseen asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi maanpäällisen kaavan käyttötarkoituksesta riippumatta. Maanpintaan nousevien tilojen suunnittelussa tulee huomioida viereiset alueet ja kaupunkikuva. Mahdollinen uudis- ja täydennysrakentaminen mahdollistetaan erikseen maanpäällisillä asemakaavoilla ja asemakaavan muutoksilla. Metrotunnelia varten varattu maanalainen tila (ma-lm) Merkintä kattaa metrotunnelin maanalaiset tilat suojavyöhykkeineen. Metrotunnelin aluevaraus pohjautuu Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman linjaukseen. Aluevaraus on pääosin noin 120 metriä leveä ja se muodostettu siten, että noin 20 metriä leveä kaksoistunneli kulkee alueen keskellä ja sen molemmin puolin on varattu vielä noin 50 metriä tilaa liikkumavaraa ja suojavyöhykettä varten. Tilaan saa sijoittaa rakentamisen, huollon, ilmastoinnin ja turvallisuusjärjestelyjen vaatimat tilat, laitteet ja yhteydet. Korkeusasema on merkitty raiteen ylimpänä likimääräisenä korkeusasemana. Korkeusasema vaihtelee välillä noin -40 - -10.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 79 / 111 Metrotunnelia ja metrovarikkoa varten varattu maanalainen tila (ma- LMV) Metrojunien varikkoa varten varatut vaihtoehtoiset alueet sijaitsevat Sammalvuoressa ja Harmaakalliossa. Maanpäälle tehtäviä rakenteita ovat ajotunnelin suuaukon, henkilökunnan sisäänkäynnin ja teknisten kuilujen rakennukset. Sammalvuoren varikkovaihtoehto sijaitsee Nöykkiönkadun ja Länsiväylän ramppien kainalossa. Ratalinjalta ajo varikolle tapahtuu Espoonlahden ja Kivenlahden asemien väliseltä rataosuudelta. Harmaakallion varikkovaihtoehto sijaitsee Kauklahdenväylän itäpuolella. Suunniteltuun metrolinjastoon nähden varikko sijaitsee Saunalahden aseman jälkeen. Sammalvuori on toiminnallisten, teknisten ja ympäristösyiden kannalta soveltuvampi vaihtoehto varikolle. Perustelut: - Toiminnallisesti Sammalvuoren sijainti on parempi. Tilanne on vastaava nykyisen Itäkeskuksen varikon kanssa. Sammalvuoren varikko mahdollistaa metron jatkamisen joko Kirkkonummen tai Kauklahden suuntaan paremmin kuin Harmaakallion vaihtoehto. Metron liikennöinnin kannalta saavutetaan joitakin toiminnallisia hyötyjä siitä, että varikolle menevät junat eivät joudu ajamaan koko rataosuuden päähän asti vaan varikko sijaitsee linjaosuuden varrella. - Harmaakallion varikko sijaitsee Brinkinmäen pohjavesialueella. Pohjavesialueelle rakentaminen sisältää riskejä ja edellyttää erillistä luvittamista sekä kattavaa käytönaikaista seurantaohjelmaa. - Louhittavat kalliomäärät olisivat Harmaakalliossa noin 90 000 kuutiota suuremmat. Kivenlahteen päättyvän metron kustannusarvio on 767 milj. euroa. Jos rataa jatkettaisiin niin, että myös Saunalahteen tulisi asema, olisi tämän ratkaisun kustannusarvio 910 milj. euroa. Harmaakallion varikko Sammalvuoren sijaan kasvattaisi kustannusarvion 915 milj. euroon. - Espoon ympäristökeskus ja Uudenmaan ELY-keskus lausuivat kaavaehdotuksesta, että varikko pitäisi sijoittaa ympäristönäkökulmien vuoksi Sammalvuoreen eikä pohjavesialueelle Harmaakallioon. Varaukset metroasemille (ma-lma) Tilat on varattu metroaseman laituritasoa, lippuhallia ja sisäänkäyntihallia varten. Tilaan saa sijoittaa aseman sisäänkäynnin vaatimat tilat, laitteet ja yhteydet. Varaus sisältää maanpintaan johtavat tilat, kuten esimerkiksi aseman sisäänkäynnit. Asemien aluevaraukset ovat laajat ja mahdollistivat sisäänkäynneille myös muitakin vaihtoehtoja kuin nyt on suunniteltu. Rakennuslupavaiheessa on neuvoteltava kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa, jotta huomioidaan mahdollinen muu rakentaminen ja suunnittelutilanne. Finnoon asema sijoittuu nykyisen jätevedenpuhdistamon alueelle. Finnoon tuleva pääkatuverkko ja keskuksen maankäyttösuunnitelmat on
Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 80 / 111 otettu suunnittelussa huomioon. Aseman ja sisäänkäyntien sijainnit tarkentuvat jatkossa maankäyttösuunnitelmien täsmentyessä. Kaitaan asema sijoittuu lähelle Kaitaantien ja Iivisniementien liittymää. Pääsisäänkäynti sijoittuu Kaitaantien ja Iivisniemenkadun liittymän tuntumaan. Toinen sisäänkäynti sijaitsee kalliomäellä, jonne on suunnitteilla uudisrakentamista. Soukan asema sijoittuu Yläkartanontien alapuolelle Soukan kauppakeskuksen välittömään läheisyyteen. Läntinen sisäänkäynti on integroitu Yläkartanontien ja Soukansillan varren liikerakennukseen. Itäinen sisäänkäynti on sijoitettu Soukantorin laidalle, Kaskivuorenraitin ja Soukanraitin risteykseen. Sisäänkäyntiin on kulkuyhteys sekä Soukantorilta, että Soukantien tasoilta. Espoonlahden asema sijoittuu kauppakeskus Lippulaivan lounaispuolelle. Sisäänkäyntejä on sijoitettu Espoonlahdenkadulle, Solmutorille ja Espoonlahdentorille. Lippuhalleja voidaan integroida myös kauppakeskus Lippulaivaan. Kivenlahden asema sijoittuu Kivenlahdentien eteläpuolelle. Aseman läntiset sisäänkäynnit sijaitsevat Kivenlahdentien pohjois- ja eteläpuolella. Itäinen sisäänkäynti ja lippuhalli on sijoitettu Merenkäynti -jalankulkureitin päätteeseen. Saunalahden aseman pohjoinen sisäänkäynti on sijoitettu Saunalahdenja Kompassikadun kiertoliittymän länsipuolelle. Eteläinen sisäänkäynti ja sen maanpäällinen lippuhalli sijaitsee Kummelivuorentien varressa. Maanpintaan johtavat ilmanvaihtokuilut ja hätäpoistumistiet (map) Metrotunnelissa on kuilurakennuksia (map-1) asemien välillä noin 600 metrin välein ja ne ovat noin 100 m² suuruisia. Kuilu toimii tunnelin ilmanvaihtokuiluna paineen tasaamiseksi. Poikkeustilanteissa kuilu on hätäpoistumistie ja savunpoistokuilu. Varikkoalueen kuilurakennuksia (map-2) voidaan käyttää myös varikolla työskentelevien ihmisten kulkuyhteytenä. Louhinta-, työ- ja huoltotunnelit (mal-1) ja niihin johtavat ajoluiskat (ma-ajo-1) Louhinta-, työ- ja huoltotunnelit on suunniteltu jokaiselle asemalle ja kummallekin varikkovaihtoehdolle. Finnoossa, Espoonlahdessa ja Sammalvuoressa työtunnelille ja/tai ajoluiskalle on kaksi vaihtoehtoista sijaintia. Pysäköintilaitokset (ma-py) Kalliopysäköintilaitoksia on suunniteltu Finnooseen, Soukkaan ja Kivenlahteen. Rakennusalalle saa sijoittaa /p merkitylle osalle myös maanpintaan johtavat kulkuyhteydet ja ilmanvaihtokuilut. Pysäköintilaitoksiin johtavat tunnelit ja ajoluiskat on merkitty mal-2 ja ma-
Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 81 / 111 ajo-2 merkinnöillä. Pysäköintilaitoksiin on tarkoitus tulla myös liityntäpysäköintipaikkoja. Selvitykset Maanalaisessa asemakaavassa käsitellään Länsimetron jatkeeseen liittyvät aihepiirit ja asiat hyvin laajalti yhtenä kokonaisuutena. Selvityksiä on selostettu erillisessä muistiossa, joka on asian oheismateriaalina. Kaavaratkaisun vaikutuksista on koottu kaavaselostukseen tiivistelmät ja yhteenvedot mm. erillisestä ympäristövaikutusselvityksestä ja hankesuunnitelmasta sekä keskitytty niihin vaikutuksiin, joita ei em. selvityksissä ole arvioitu. Kaavan liittyvät selvitykset on nähtävänä kokouksessa. Viranomaisneuvottelu Kaavan alkuvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 2.2.2012. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.5.2012 84 Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Matinkylä Saunalahti metrotunnelin asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Kaavalla mahdollistetaan metron rakentaminen; metrotunneli, lippuhalli, sisääntulohalli sekä tarvittavat kuilut ja muut yhteydet. 1.2 Asemien laatutaso on korkea ja niistä tehdään moderneja, viihtyisiä ja turvallisia. 1.3 Metro suunnitellaan siten, että se palvelee nykyistä asutusta, palveluita, työpaikka-alueita ja tulevaisuuden maankäyttöä. 1.4 Metro suunnitellaan siten, että nykyiselle ja tulevalle asumiselle sekä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 82 / 111 muulle käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän rakentamisen ja käytön aikaisia häiriöitä. 1.5 Suunnittelussa turvataan merkittävien kulttuuri-, luonto- ja maisemaarvojen säilyminen. 2 pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Käsittely Asia käsiteltiin asian 4 (82 ) jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että - lisätään kohdan 1.2 loppuun: Jokaisesta asemasta tehdään kyseistä aluetta ilmentävä ja samalla toisiin verrattuna omaleimainen, jotta metron käyttäjä sen helposti tunnistaa. - lisätään kohdan 1.3 loppuun: Kunkin aseman muodostama tunnelikokonaisuus sisäänmenojen määrän ja sijoittelun osalta suunnitellaan huolella siten, että metron käytön houkuttelevuus on suuri ja että lautakunta voi näistä kaavoituksen edetessä perustellusti päättää. - lisätään uusi kohta 1.6: Autojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota siten, että vuoropysäköintiä korostetaan ja pysäköintipakkoja voidaan vaiheittain lisätä tarpeen mukaisesti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Matinkylä Saunalahti metrotunnelin asemakaavoituksen pohjaksi: 1. Kaavalla mahdollistetaan metron rakentaminen; metrotunneli, lippuhalli, sisääntulohalli sekä tarvittavat kuilut ja muut yhteydet. 1.2 Asemien laatutaso on korkea ja niistä tehdään moderneja, viihtyisiä ja turvallisia. Jokaisesta asemasta tehdään kyseistä aluetta ilmentävä ja samalla toisiin verrattuna omaleimainen, jotta metron käyttäjä sen helposti tunnistaa. 1.3 Metro suunnitellaan siten, että se palvelee nykyistä asutusta, palveluita,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 83 / 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.1.2013 10 työpaikka-alueita ja tulevaisuuden maankäyttöä. Kunkin aseman muodostama tunnelikokonaisuus sisäänmenojen määrän ja sijoittelun osalta suunnitellaan huolella siten, että metron käytön houkuttelevuus on suuri ja että lautakunta voi näistä kaavoituksen edetessä perustellusti päättää. 1.4 Metro suunnitellaan siten, että nykyiselle ja tulevalle asumiselle sekä muulle käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän rakentamisen ja käytön aikaisia häiriöitä. 1.5 Suunnittelussa turvataan merkittävien kulttuuri-, luonto- ja maisemaarvojen säilyminen. 1.6 Autojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota siten, että vuoropysäköintiä korostetaan ja pysäköintipakkoja voidaan vaiheittain lisätä tarpeen mukaisesti. 2 pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Matinkylä-Saunalahti metrotunnelin asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 940100 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 21.5.2012 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Matinkylä-Saunalahti metrotunneli metrotunneln Mattby-Bastvik asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6734, joka käsittää alueita 23. kaupunginosassa (Matinkylä), 31. kaupunginosassa (Kaitaa), 33. kaupunginosassa (Soukka), 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), 42. kaupunginosassa (Saunalahti), 43. kaupunginosassa (Vanttila) ja 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue 940100 3 pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen päätökseen;
Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 84 / 111 Lautakunta päättää lisäksi: - todeta että aikaisempien päätösten ja valmisteluohjeiden mukaisesti pitää tällä asemakaavalla mahdollistaa molempien varikkovaihtoehtojen toteuttaminen. Mikäli paikka päätetään sijoittaa Harmaakallioon niin tällöin on tarkoituksenmukaista toteuttaa myös Saunalahden metroaseman rakentaminen, - todeta että varikon sijoituspäätös edellyttää aikaisempia suunnitelmia tarkempaa selvitystyötä liikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen hoitamisessa välillä Kivenlahti-Kauklahti sekä myös Kivenlahdesta Kirkkonummen suuntaan Kantatie 51:n rinnalla, - päättää, että ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä pitää lautakunnalle tuoda toiminnallisista ja taloudellisista hyödyistä ja kustannuksista riittävän perusteellinen arvio koskien näitä kahta varikkovaihtoehtoa mukaan lukien arviot mukaan lukien arviot varikon sijaintipäätöksen vaikutuksia joukkoliikenteen määriin ja Saunalahden - aleen liikennetarpeen hoitamiseen. Lisäksi on tehtävä tarvittavat täydennykset ympäristöselvityksiin ja pohjaveden vaatimat hoitosuunnitelmat. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko hänen tekemänsä muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Matinkylä-Saunalahti metrotunnelin asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 940100 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 21.5.2012 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Matinkylä-Saunalahti metrotunneli metrotunneln Mattby-Bastvik asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6734, joka käsittää alueita 23. kaupunginosassa (Matinkylä), 31. kaupunginosassa (Kaitaa), 33. kaupunginosassa (Soukka), 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), 42. kaupunginosassa (Saunalahti), 43. kaupunginosassa (Vanttila) ja 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue 940100 3 pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Lautakunta päättää lisäksi: - todeta että aikaisempien päätösten ja valmisteluohjeiden mukaisesti pitää tällä asemakaavalla mahdollistaa molempien varikkovaihtoehtojen toteuttaminen. Mikäli paikka päätetään sijoittaa Harmaakallioon niin tällöin on tarkoituksenmukaista toteuttaa myös Saunalahden metroaseman rakentaminen, - todeta että varikon sijoituspäätös edellyttää aikaisempia suunnitelmia tarkempaa selvitystyötä liikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 85 / 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.4.2013 69 hoitamisessa välillä Kivenlahti-Kauklahti sekä myös Kivenlahdesta Kirkkonummen suuntaan Kantatie 51:n rinnalla, - päättää, että ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä pitää lautakunnalle tuoda toiminnallisista ja taloudellisista hyödyistä ja kustannuksista riittävän perusteellinen arvio koskien näitä kahta varikkovaihtoehtoa mukaan lukien arviot mukaan lukien arviot varikon sijaintipäätöksen vaikutuksia joukkoliikenteen määriin ja Saunalahden aleen liikennetarpeen hoitamiseen. Lisäksi on tehtävä tarvittavat täydennykset ympäristöselvityksiin ja pohjaveden vaatimat hoitosuunnitelmat. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Matinkylä-Saunalahti metrotunnelin asemakaavaehdotuksesta, alue 940100 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 21.5.2012 päivätyn ja 15.4.2013 muutetun Matinkylä-Saunalahti metrotunneli metrotunneln Mattby-Bastvik asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6734, joka käsittää alueita 23. kaupunginosassa (Matinkylä), 31. kaupunginosassa (Kaitaa), 33. kaupunginosassa (Soukka), 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), 42. kaupunginosassa (Saunalahti), 43. kaupunginosassa (Vanttila) ja 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue 940100 3 toteaa, että ensimmäisessä vaiheessa on tarkoituksenmukaista rakentaa metro Matinkylästä Kivenlahteen, jolloin varikko sijoittuu Sammalvuoreen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 6.5.2013 152 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 päättää, että kaava-alueesta rajataan pois väli Kivenlahti Saunalahti oheisen kartan mukaisesti ja samalla kaavan nimi muutetaan muotoon Matinkylä Kivenlahti metrotunneli
Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 86 / 111 2 toteaa 11.6.2012 hyväksymänsä Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman koskevan vain osuutta Matinkylä Kivenlahti. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 3 hyväksyy 21.5.2012 päivätyn ja 6.5.2013 muutetun Matinkylä - Kivenlahti metrotunneli metrotunneln Mattby - Stensvik asemakaavan, piirustusnumero 6734, joka käsittää alueita 23. kaupunginosassa (Matinkylä), 31. kaupunginosassa (Kaitaa), 33. kaupunginosassa (Soukka), 34. kaupunginosassa (Espoonlahti) ja 42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue 940100 Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote päätöksestä liitteineen - Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä liitekartta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 87 / 111 1549/11.03.05/2013 Kaupunginhallitus 150 6.5.2013 82 Valtuustokysymys eläinsuojelusta sekä kaupungineläinlääkärille säädettyjen valvontatehtävien hoidosta Espoossa ja yhteistoiminta-alueella Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Hemminki, puh. (09) 816 23063 Taija Kuronen, puh. (09) 816 23220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Nevalaisen ja 16 muun valtuutetun 18.3.2013 jättämään valtuustokysymykseen eläinsuojelusta sekä kaupungineläinlääkärille säädettyjen valvontatehtävien hoidosta Espoossa ja Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen yhteistoiminta-alueella sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Kankkosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustokysymys - Eviran kirje 21.6.2012 Valvontatehtävien järjestäminen Espoossa Uuden eläinlääkintähuoltolain (765/2009) yhteydessä aiemmin suoraan virkaeläinlääkäreille osoitetut valvontatehtävät siirrettiin kunnan velvoitteeksi huolehtia kunnaneläinlääkäreille säädettyjen tai määrättyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä alueellisen suunnitelman ja valtakunnallisen ohjelman mukaisesti. Eviran ohjeen (15903/ 2010) Valtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista mukaan Kuntien tulee ensisijaisesti pyrkiä hoitamaan valvontatehtävät perustamalla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueille valvontaeläinlääkärien virkoja. Valtio korvaa kunnalle valvontatehtävien hoidosta aiheutuneet kustannukset (Valtioneuvoston asetus 103172009).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 88 / 111 Eläinlääkintähuoltolakiin perustuvien valvontatehtävien järjestäminen seutuyksikössä Eläinlääkintähuoltolain muuttumisen johdosta Espoon seudun ympäristöterveyden virkaeläinlääkärit pohtivat tarkoin, miten eläinlääkintähuolto, eläinlääkäripalvelut ja valvontatehtävät olisi parhaiten järjestettävissä. (Raportti Eläinlääkintähuollon järjestäminen Espoossa, Kirkkonummella ja Kauniaisissa / kevät 2011). Eläinlääkintähuollon järjestämisessä harkittiin neljää eri mallia, joiden vaikutuksia arvioitiin eläinlääkintähuollon saatavuuden, eläinlääkintähuollon laadun, esteellisyyden, henkilöstövaikutusten ja kustannusten kannalta. Työryhmä päätyi malliin, jossa kaupungin kahdella praktikkoeläinlääkärillä on yhteisvastaanotto, molemmilla praktikkoeläinlääkäreillä on sekä vastaanottoa että valvontatehtäviä (alustavasti 20 % työajasta). Kyseisen toimintatavan katsottiin turvaavan pitkällä tähtäimellä parhaiten eläinlääkintähuollon tavoitteet. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt eläinlääkintähuollon muutoksia 14.4.2011 47, pääasiassa silloin ajankohtaisen praktikkoeläinlääkärin yhteisvastaanoton perustamisen kannalta, jolloin lautakunnan listatekstin liitteenä oli myös seutuyksikön koko eläinlääkintähuoltoa käsittelevä raportti. Syyt, miksi päädyttiin siihen, että erillistä valvontaeläinlääkärin virkaa ei perusteta: - jääviysongelmat pystytään työnjaollisesti estämään, oman asiakkaan eläimiä koskevia valvontatehtäviä ei tehdä. Molemmat eläinlääkärit varaavat 30 % työajasta, 1-2 työpäivää viikossa pelkästään valvontatyöhön. Espoossa kaupungineläinlääkärien merkitys eläinlääkäripalvelujen tuottajana on pieni, palvelut hankitaan pääasiassa yksityispraktikoilta. Asukkaat eivät ole palvelujen saannissa riippuvaisia virkaeläinlääkäristä. Tuotantoelämiä koko seutuyksikön alueella on vähän. Eläinsuojeluilmoitusten kohteena olevia eläimiä ei yleensä viedä eläinlääkärin vastaanotolle. - eläinlääkärien työkuvan tulee olla sellainen, että eläinlääkärit jaksavat ja viihtyvät työssään - vakituiset, pysyvät viranhaltijat turvaavat pitkäjänteisen, suunnitelmallisen valvontatyön ja sen kehittämisen - epäilyilmoituksiin perustuvat eläinsuojelutarkastukset kohdistuvat valtaosin pieneläimiin. Valvontakäynnit ihmisten kotona ovat henkisesti kuormittavia. Aiempaa useammin näillä eläinten omistajilla on päihdetai mielenterveysongelmia ja osa on aggressiivisia eläinsuojeluvalvojalle. Poliisin apuun joudutaan yhä useammin turvautumaan. - ammattimaiseen eläinten kanssa harjoitettavaan toimintaan kohdistuvat eläinten hyvinvoinnin valvontakäynnit sujuvat pääsääntöisesti ongelmitta. - eläinlääkärit saavat kollegatukea toisiltaan ja myös loma-aikoina on valvontatehtävien lainsäädännön hallitseva eläinlääkäri paikalla. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 16.12.2011 Espoon eläinlääkintähuoltosuunnitelman, johon myöskään Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei esittänyt muutoksia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 89 / 111 Espoon seudun ympäristöterveys on esittänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (15.6.2012) valvontatehtävien hoitomallinsa ja että molemmat praktikkokaupungineläinlääkärien virat hyväksyttäisiin valtion puolelta osittaisiksi (30%) valvontaeläinlääkärin viroiksi. Evira on 21.6.2012 todennut, että Espoon ratkaisu eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävien hoitamisesta on perusteltu ja mahdollinen toteuttaa hallintolain sekä eläinlääkintähuoltolain puitteissa. Espoon tulee eläinlääkintähuoltosuunnitelmassaan ja kunnaneläinlääkärien tehtäväjaossa erityisesti huomioida esteellisyyssäännökset tehtävien hoidossa Eviran Eläinten terveys- ja hyvinvointiyksiköstä 15.4.2013 neuvottelevalta virkamieheltä Sanna Hellströmiltä saadun tiedon mukaan Suomeen on perustettu 58 valvontaeläinlääkärin virkaa, joista täytettynä on 43. Virkojen täyttämisessä on Sanna Hellströmin mukaan ollut haasteita ja nyt jää nähtäväksi, miten pysyvästi virat saadaan täytetyksi. Hellströmin mukaan virkojen työkuvan riittävään monipuolisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, 100 % valvontatehtäviä sisältäviä valvontaeläinlääkärin virkoja on 19 kpl. Eläinsuojeluilmoitukset ja niiden johdosta tehtävät toimenpiteet Suurin osa eläinsuojeluilmoituksia tehdään kaupungineläinlääkärille suoraan puhelimitse tai sähköpostitse. Osan ilmoituksista välittää poliisi, osan terveystarkastajat ja osa tulee Suomen eläinsuojeluyhdistykseltä. Kaikkiin eläinsuojeluilmoituksiin reagoidaan. Akuutit eläinsuojelutapaukset hoidetaan saman päivän aikana ja muuten kiirearvion perusteella. Poliisilta voidaan pyytää virka-apua, mutta eläinsuojelutarkastuksia poliisit eivät juuri itsenäisesti tee, poikkeuksena illat ja viikonloput, mikäli kiireellisiä tapauksia ilmenee. Näissäkin tapauksissa kaupungineläinlääkäri tekee lopulta eläinsuojelupäätökset. Valvontatehtävät 1.1.- 10.4.2013 (lukumäärät, toimenpiteet) Eläinsuojelutarkastuskäyntejä tai tarkastuksen yhteydessä jätettyjä yhteydenottopyyntöjä on tänä vuonna tehty yhteensä 92 kpl (vuonna 2012 yhteensä 224 kpl). Kiireellisiä eläinsuojelupäätöksiä (eläinsuojelulain 44 mukaisia päätöksiä) on näistä tapauksista ollut 9 kpl ja muita eläinsuojelulain perusteella annettuja määräyksiä (eläinsuojelulain 42 ) on ollut 16 kpl. Luku 92 sisältää myös 3 tallitarkastusta ja 3 eläinkaupan tarkastusta (nk. säännöllinen, ilman epäilyä tehty eläinsuojeluvalvonta). Lisäksi on tehty 1 tarkastus ulkomailta säännöllisesti koiria myyntiin tuovan henkilön kotiin (myös ilman epäilyä tehty, vuosittainen tarkastus). Annetulle määräykselle on aina määräaika, jonka kuluessa eläimen omistajan tulee tehdä määrätyt toimenpiteet. Annettuja määräyksiä valvotaan tekemällä kohteeseen uusintatarkastus (luku 92 sisältää myös nämä uusintatarkastukset). Kiireellisissä tapauksissa eläimet otetaan välittömästi huostaan, mikäli tarve vaatii. Usein tämä huostaanotto on määräaikainen ja omistajalla on mahdollisuus saada eläin takaisin, mikäli hän on saanut vaaditut toimenpiteet tehtyä. Nämä kiirepäätökset johtavat
Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 90 / 111 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.4.2013 42 lähes aina myös rikostutkintaan ja mahdolliseen syyteharkintaan. Huostaanottopaikkana on yleensä Viikin löytöeläintalo. Muut valvontatehtävät (tarttuvat eläintaudit) Muita kaupungineläinlääkärien virkatöitä on tehty 1.1.-10.4.2013 seuraavasti: - hevosten vientitodistuksia ja -tarkastuksia 27 kpl - laittomasti maahan tuodun hevosen tarkastus ja verinäytteiden otto 1 kpl - ulkomaille lähtevien koirien ja kissojen terveystodistukset 3 kpl - laittomasti maahantuotujen koirien ja kissojen käännytys- tai lopetuspäätökset 8 kpl (sekä lopetettujen eläinten toimitus EVIRAan rabies-tutkimuksiin) - salmonellavalvontanäytteet munantuottajalta (1 kpl) Tänä vuonna tullaan vielä tekemään ainakin seuraavat, vuosittain toistuvat tarkastukset: - peuratarhan tarkastus (1 kpl) - mehiläistarhojen tarkastukset (useita kymmeniä) - lammas- ja vuohitilojen scrabie-tarkastukset (4 kpl) Jos valvontatyön osuus kasvaa, on harkittava, hankitaanko lisäresursseja vai voidaanko praktikkoeläinlääkärien viikkotyöosuuksia muuttaa tarvetta vastaavaksi. Todennäköisesti epäilyilmoituksiin perustuvia praktikkoeläinlääkärien eläinten omistajien kotiin tekemiä tarkastuskäyntejä ei eläinlääkärien turvallisuuden takia jatkossa voida tehdä yksin. Espoon seudun ympäristöterveyteen ei ole tullut asukkailta valituksia valvontatehtävien hoidosta. Myöskään aluehallintovirastolla ja Eviralla ei ole ollut Espoon eläinlääkintähuollon järjestelyihin huomautettavaa. Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Nevalaisen ja 16 muun valtuutetun 18.3.2013 jättämään valtuustokysymykseen eläinsuojelusta sekä kaupungineläinlääkärille säädettyjen valvontatehtävien hoidosta Espoossa ja Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen yhteistoiminta-alueella sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 91 / 111 Kaupunginhallitus 6.5.2013 150 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Nevalaisen ja 16 muun valtuutetun 18.3.2013 jättämään valtuustokysymykseen eläinsuojelusta sekä kaupungineläinlääkärille säädettyjen valvontatehtävien hoidosta Espoossa ja Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen yhteistoiminta-alueella sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 92 / 111 5100/06.00.00/2011 Kaupunginhallitus 148 6.5.2013 83 Valtuustoaloite Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen, puh. (09) 816 32264 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaakko Maurialan ja 22 muun valtuutetun 12.9.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Kankkosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite Valtuutettu Jaakko Mauriala ja 22 muuta valtuutettua ovat jättäneet 12.9.2011 valtuustoaloitteen Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi. Aloite on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 15.5.2012, kaupunginhallituksessa 4.3.2013 ja valtuustossa 18.3.2013. Viime mainitussa kokouksessa valtuusto on palauttanut aloitteen ja pyytänyt toimenpideohjelmaa jonojen lyhentämiseksi. Kevättalven 2013 aikana liikkeellä on myös Aluehallintoviraston selvityspyyntö terveysasemien jonotilanteesta. Käsiteltäessä sitä sosiaalija terveyslautakunnassa 20.3.2013 Marika Niemi on tehnyt selvityspyynnön terveysasemien tilanteesta. Hänen esittämiensä kysymyksien vastaukset on sovittu annettaviksi tämän valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 93 / 111 Alkuperäisen valtuustoaloitteen ehdotus ryhmitellä potilaat eri tavoin on hyvä. Käytännössä ajatuksen voi toteuttaa myös asemien ja alueiden sisällä ilman potilasryhmien erottelua eri asemille. Tämä menettely turvaisi aseman monipuolisemman palvelutarjonnan ja samalla työn monipuolisuus säilyisi, mikä on tärkeä motivointitekijä henkilöstölle. Akuuttihoidon keskittämistä on tehty monilla tavoilla. Terveysasemat tuottavat päiväaikana arkisin monin verroin enemmän akuuttikäyntejä kuin Jorvin virka-ajan ulkopuolinen päivystys muina aikoina. Keskittämistä on tehty tapaturmapotilaille, kun murtumaepäilyt ja niiden jatkohoito kipsauksineen on keskitetty kahdelle asemalle. Nykyisin ensihoito arvioi, kuinka todennäköisesti ambulanssia tarvitseva potilas päätyy sairaalahoitoon vähintään seuraavaksi yöksi. Jos tämä on todennäköistä, niin potilas kuljetetaan Jorviin päivälläkin. Suuralueiden sisällä ambulanssit vievät lisääntyvästi potilaat vain suurimmille asemille, joilla ylläpidetään seurantamahdollisuuksia. Suuralueiden sisällä potilaita ohjataan tarvittaessa suurimmille asemille, joissa on ensiaputyyppinen päivystys ilman ajanvarausta (eri alueilla vähän eri mallit). Tulevan Omenatorin konsepti liittyy kävelevien potilaiden akuuttihoitoon. Hoitajavetoista pitkäaikaissairauksiin painottuvaa kiireetöntä hoitoa toteutetaan osittain Samarian kokeilumallissa. Nykyään hoitajienkin saatavuus on vaikeutunut, mikä vaikeuttaa hoitajavetoisten järjestelmien kehittämistä. Tämän ehdotuksen riskinä on moniammatillisen yhteistyön mureneminen. Erikoissairaanhoidon jalkautuminen terveysasemille liittyy myös terveydenhuoltolakiin. HUS strategia jalkauttaa vuoteen 2016 mennessä alueen terveysasemille 150 erikoislääkärityövuotta, josta Espoon osuus on 20. Tässä voimme hyödyntää keväällä käynnistyvien yhteistyömallien kokemuksia. Espoon ja HUS:n yhteinen diabeteskeskus aloittaa toukokuussa 2013, reumakeskus on aloittanut pienimuotoisena jo huhtikuussa 2013. Toimenpideohjelma terveyskeskusjonojen lyhentämiseksi Loppuvuodesta 2012 syntyneen ajanvarauskirjojen ulkopuolisen ns. palvelupyyntökirjan purkaminen on välttämätöntä keväällä 2013. 18.3.2013 palvelupyyntökirjoilla oli 3 500 pitkään hoitoa odottanutta espoolaista. Vaikka määrä ei ole Espoon mittakaavassa suuri (terveysasemilta tuotetaan vuodessa 175 000 lääkärin vastaanottoa), niin palvelupyyntökirja on läpinäkymätön ja sitoo erittäin paljon työvoimaa aiheuttaen hukkatyötä. Palvelupyyntökirjalla hoitoa jonottaneille järjestetään lääkäriaika ensisijassa Espoon omille terveysasemille erikseen hankituille jonoa purkaville vuokralääkäreille. Mikäli hoitotakuun sallima kolmen kuukauden enimmäisodotus uhkaa ylittyä, järjestetään jonottaneille lääkärinaika yksityisille lääkäriasemille. Lääkäreiden ajanvarauskirjat avataan kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin. Toukokuun alussa aloittaa toimintansa Mediverkko Oy:n operoima Espoon 11. terveysasema Espoon keskuksessa. Sopimusteitse on varmistettu, että jono kiireettömään hoitoon on korkeintaan kuuden viikon mittainen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 94 / 111 Sopimuskauden alussa Mediverkon operoimalta terveysasemalta saavat palvelunsa 14 000 postinumeroalueen 02760 asukasta, mutta sopimus mahdollistaa toiminnan laajenemisen, mikäli espoolaisilla on halua listautua Mediverkon operoimalle terveysasemalle. Jonokirjan käyttö lopetetaan kokonaan juhannukseen mennessä. Terveysasemien toimintaa supistetaan normaaliin tapaan sydänkesäksi. Elo-syyskuulle järjestetään mahdollisimman paljon lääkärin kiireettömiä ajanvarausvastaanottoaikoja virkalääkäreiden ja sijaisten voimin. Tarvittaessa käytetään vapaaehtoista lisätyötä Espoon lääkärien virkaehtosopimuksen mukaisesti. Tarvittaessa vuokralääkäreitä käytetään jonojen lyhentämiseen elo - syyskuussa. Lääkäripulan korjaamisen lisäksi lääkärin vastaanotolle pääsyn turvaaminen edellyttää suoraan potilastyöhön käytettävän ajan lisäämistä sekä lääkäreillä että hoitajilla. Tähän panostetaan esimiestyössä hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Lääkärien rekrytointia tehostetaan. Terveyspalveluiden toimialalle palkataan rekrytointikoordinaattori tehostamaan olemassa olevia rekrytointirakenteita. Koska kokeneita lääkäreitä ei ole lyhyellä tähtäimellä saatavia Espoon terveysasemien tarvitsemia määriä, niin rekrytointiponnistuksia suunnataan erityisesti vastavalmistuneisiin lääkäreihin. Tämä edellyttää, että nuorten lääkärien koulutuksesta vastaavien ns. tutorlääkäreiden määrää lisätään. Tehostetun rekrytoinnin vaikutus nähdään alkuvuodesta 2014. Marika Niemi on tehnyt sosiaali- ja terveyslautakunnalle selvityspyynnön terveysasemien tilanteesta. Kysymys: Miten Espoon terveysasemien lääkärivajaukseen tullaan puuttumaan? Vastaus: Tämän selvityksen osana on kuvattu toimenpideohjelma aiheesta. Avainsanoja suunnitelmassa ovat rekrytointi, joustavuus ja tutorlääkäreiden määrän tarkastus. Kysymys: Miten lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan työssä jaksamista ja työviihtyvyyttä tuetaan? Nuoret lääkärit tarvitsevat tutor-toimintaa sekä hoitajat lisäkoulutusta työnsä laajuus ja vaativuus huomioiden. Vastaus: yleisen työssä jaksamisen ja työviihtyvyyden tukemisen keinoina on käytetty lukuisia erilaisia asioita, joista mainittakoon mm. seuraavat: Kaikilla terveysasemilla on työpaikka- ja tiimikokoukset, joissa käsitellään yhteiseen työhön vaikuttavia asioita. Näissä käydään läpi Kunta10- kyselyn tulokset ja luodaan yhteisiä toimenpideohjelmia havaituille ongelmille. Toimenpiteiden toteutumista seurataan vastaavasti myöhemmissä kokouksissa. Omien työtyytyväisyyskyselyjen ja muiden selvitysten tuloksia käydään läpi samalla tavalla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 95 / 111 Työyhteisöt järjestävät erilaisia työhyvinvointi (tyhy)- tapahtumia, joita kaupunki tukee vuosittain tyhy-rahalla. Myös koulutuksen järjestäminen tukee työhyvinvointia. Koulutuksella lisätään sekä yhteistä osaamista että luodaan talon pelisääntöjä. Henkilökohtainen koulutustarve arvioidaan säännöllisten kehityskeskusteluiden yhteydessä, minkä lisäksi toimintaympäristön muutokset edellyttävät laajempia koulutuksia eri henkilöstöryhmille. Espoolaisilla asemilla on sisäisten koulutusten ohjelmat, osa koulutuksista on asemakohtaisia, osa yhteisiä kaupunkitasoisia koulutuksia. Osa koulutuksesta on ulkoista. Laajempina aiheina mainittakoon hoitajien reseptinmääräämiskoulutus, johon osallistuu terveysasemien hoitajia kaupungin merkittävällä tuella sekä kustannuksiin että työpäiviin. Syksylle 2013 on suunnitteilla normaalia perehdyttämistä laajempi hoidon tarpeen arvion koulutus. Erilaisten muutosten yhteydessä järjestetään yhteistoimintalain mukaiset kuulemistilaisuudet asianomaisissa yksiköissä. Työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi työterveyshuolto on tehnyt 2012 monille terveysasemille työpaikkatarkastuksia, joiden havaintojen pohjalta kehittämistoimenpiteitä on käynnistetty. Työpaikkojen riskienarvioinnit ja niiden toimintaohjelmat tukevat osaltaan työssä jaksamista. Yksilöasioissa esimiehillä on käytössään kaupungin varhaisen puuttumisen toimintamallit. Esimiehen tehtäviin kuuluu ottaa asia esille, kun hän tunnistaa työntekijän jaksamisongelman Sijaisten hankinta on tärkeä jaksamista tukeva tekijä. Lääkärivajauksesta on maininta aiemmin, mutta hoitajien saatavuus erityisesti sijaisuuksiin on vaikeutunut. Samaan aikaan terveydenhoitajien saaminen terveysasematyön vakansseihin on heikentynyt ja hakijoita ei aina ole. Kysymys: Voidaanko siirtyä keskitettyyn ajanvarausjärjestelmään ja kehittää sähköinen ajanvarausjärjestelmä, jossa vapaan ajan lääkärille voi halutessaan saada mistä päin Espoota tahansa? Vastaus: Terveysasemilla terveydenhuollon ammattilainen tekee potilaalle nykyasetuksen mukaisesti hoidon tarpeen arvion, jonka perusteella määritellään mm. hoitava taho (voi olla muu kuin lääkäri, esim. hoitaja, fysioterapeutti) ja ajan kiireellisyys. Samalla voidaan antaa neuvontaa ja ohjeita omahoidosta. Tämän määrittelyn puitteissa vapaasti avoin ajanvarausjärjestelmä ei ole toimiva. Sen sijaan tulevaisuudessa yksi mahdollisuus on muuttaa tämä hoidon tarpeen arviointi sähköiseksi, jolloin potilas täyttää kaavakkeen netissä ja ammattilainen määrittelee sitä kautta hoidon tarpeen. Jos ajanvaraus on aiheellinen, niin potilaalle avautuisi ajanvarausvalikko, josta itselle sopivan ajan voisi valita. Terveysasemien henkilöstön näkökulmasta katsottuna ajanvarauksen keskittäminen toisi heikennyksiä, koska nykyisin omalta asemalta hoidettuna tunnetaan osa potilaista ja oman talon tilanne sekä tavat. Tästä on käytännön esimerkki Leppävaaran suuralueelta, jossa aiemmin puhelut hoidettiin 3 eri asemalta. Takaisinsoittojärjestelmän myötä puhelut siirryttiin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 96 / 111 hoitamaan omalta asemalta, mikä selkiytti asioita erityisesti päivien erilaisten poikkeamien yhteydessä. Lainsäädännön mukaisesti Espoossa on jokaisella oma terveysasema, jota voi vaihtaa kerran vuodessa. Vuonna 2014 tämä vaihtomahdollisuus muuttuu kuntien väliseksi. Lääkärillä käyminen tilanteen mukaan eri asemilla heikentäisi helposti hoidon jatkuvuutta. Kysymys: Onko maksusitoumusta/palveluseteliä mahdollisuus laajentaa hoitotakuun toteuttamiseksi? Vastaus: Maksusitoumuksia käytetään tällä hetkellä pienessä määrin hoitotakuun turvaamiseksi. Kokemukset tästä eivät ole olleet rohkaisevia: maksusitoumukseen liittyy suuri työ asemilla (mm. sitoumuksen käsittely eri vaiheissa, yksityiseltä tulevan tekstin siirto ja tilastointi lakisääteisesti Efficaan sekä jatkohoidon järjestely) ja kaikki toteutuneet käynnit eivät ole olleet laadullisesti hyviä. Kansanterveystyöhön kuuluva potilaan kokonaisuuden arviointi ja hoidon jatkuvuus eivät toteudu. Samalla moniammatillisen yhteistyön hyödyt jäävät käyttämättä. Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan 24.4.2013 antanut toimialalle seuraavan valmistelukehotuksen: Espoon kaupungin terveysasemilla on ollut erittäin suuri lääkäripula vuosia ja jonkin verran hoitajapulaa muutaman vuoden. Kokeneen, vakituisen henkilöstön suhteen tilanne on pahentunut viimeisen vuoden aikana ja tämä on näkynyt vaikeuksina tarjota kiireetöntä hoitoa lain edellyttämissä odotusajoissa. Tärkein yksittäinen syy terveysasemien vaikeuksiin on pula kokeneista terveyskeskuslääkäreistä. Vuonna 2013 Espoon terveysasemien 140 lääkärin virkaa hoiti tai siinä tehtävässä muuten työskenteli yli 300 lääkäriä. Vakituisten viranhaltijoiden voimin tuotettiin vuonna 2012 vain 50 % kaikesta lääkärityöpanoksesta Espoon terveysasemilla. Espoon mittakaavassa tämä tarkoittaa siis 70 terveyskeskuslääkärin vajausta. Tällaista määrää kokeneita yleislääkäreitä ei ole lähivuosina rekrytoitavissa ilman merkittävää muutosta työn organisoinnissa. Espoo on muiden kuntien tavoin tukeutunut ja tulee lähivuosina tukeutumaan vastavalmistuneisiin lääkäreihin, joista vain 10-15 % tähtää yleislääkärin uralle. Muut tarvitsevat tämän 9 kuukauden jakson erikoistumistaan varten. Tukeutumalla näin vahvasti vastavalmistuneisiin lääkäreihin hoitoon pääsyn turvaaminen on haastavaa. Hoidon laadun, vaikuttavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen sekä erikoissairaanhoidon menojen hallinta on erittäin haastavaa. Myös hoitajien saatavuus on merkittävästi vaikeutunut. Vuonna 2012 80 % hoitajatyöstä tuotettiin vakituisen henkilöstön voimin. Länsi-Espoossa on ollut haettavana vakituisia hoitajantoimia, joihin ei ole saatu hakijoita. Nykyiset vaikeudet tuottaa lääkäreiden kiireettömiä vastaanottoja kuormittavat hoitajia erittäin paljon ja ovat yksi osatekijä vaikeutuneessa hoitajien saatavuudessa. Hoidon laadun, vaikuttavuuden, jatkuvuuden ja toiminnan kustannustehokkuuden turvaamiseksi tarvitaan malli, joka tekee
Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 97 / 111 Päätöshistoria terveyskeskustyöstä Espoossa houkuttelevan parhaille yleislääkäreille ja parhaille avoterveydenhuollon hoitajille. Espoon kokoluokka ja lääkärivajauksen suuruus tekevät käytännössä mahdottomaksi yhden, kaikki terveysasemat kattavan ratkaisun. 1.1.2014 alkaen Espoossa on tosiasiallisesti käytössä monituottajamalli, kun espoolaiset voivat listautua asiakkaiksi naapurikuntien terveysasemille. Jo toukokuusta 2013 lähtien myös postinumeroalueen 02760 ulkopuolella asuvat espoolaiset voivat listautua Mediverkon operoimalle terveysasemalle. Esitys: Sosiaali- ja terveyslautakunnalle valmistellaan viimeistään vuoden 2013 lokakuun loppuun mennessä esitys terveysasematoiminnan järjestämisestä. Terveysasemapalveluiden kivijalka on jatkossakin nykyinen malli, jossa lääkärit ja hoitajat ovat suorissa virka- ja työsuhteissa kaupunkiin. Selvityksen pääpaino on laadukkaan virka- ja työsuhteisen työn mahdollistamisessa. Siltä osin kuin toimintaa ei pystytä järjestämään käytettävissä olevan vakituisen henkilöstön voimin selvitetään muiden tuotantotapojen soveltuvuus, ns. monituottajamalli. Näitä tuotantotapoja ovat esimerkiksi malli, jossa lääkärit ja hoitajat muodostaisivat osuuskuntia tai muita yrityksiä tuottamaan terveysasemapalveluita espoolaisille. Mikäli Mediverkon operoimasta terveysasemasta saadaan hyviä tuloksia, selvitetään valmius laajentaa toimintamallia. Lisäksi selvitetään, onko mahdollista pilotoida esim. eläkkeelle jääville espoolaisille palveluseteliä, jolla he ostaisivat yleislääkäripalvelunsa haluamaltaan taholta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.5.2012 62 Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaakko Maurialan ja 22 muun valtuutetun 12.9.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 4.3.2013 85 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaakko Maurialan ja 22 muun valtuutetun 12.9.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 98 / 111 Valtuusto 18.3.2013 51 Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaakko Maurialan ja 22 muun valtuutetun 12.9.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Kauma Laihon ym. kannattama teki seuraavan palautusehdotuksen: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunginhallitus valmistelee toukokuun valtuustonkokousta varten toimenpideohjelman terveyskeskusjonojen lyhentämiseksi. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu palautusehdotus on seuraavien puhujien kohdistettava puheenvuoronsa asian palauttamiseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko palautusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska palautusehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston yksimielisesti päättäneen palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunginhallitus valmistelee toukokuun valtuustonkokousta varten toimenpideohjelman terveyskeskusjonojen lyhentämiseksi. Päätös Valtuusto: Palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunginhallitus valmistelee toukokuun valtuustonkokousta varten toimenpideohjelman terveyskeskusjonojen lyhentämiseksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.4.2013 44 Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaakko Maurialan ja 22 muun valtuutetun 12.9.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Asia käsiteltiin 47 jälkeen. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 6.5.2013 148 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso
Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 99 / 111 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaakko Maurialan ja 22 muun valtuutetun 12.9.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 100 / 111 3934/05.01.00/2012 Kaupunginhallitus 149 6.5.2013 84 Valtuustoaloite lapsiperheille tarjottavien kodin- ja lastenhoitopalvelujen selvittämisestä Valmistelijat / lisätiedot: Raija Vanhatalo, puh. (09) 816 23301 Irene Pudassalo-Kananen, puh. (09) 816 83633 Ulla Anttila, puh. (09) 816 83533 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Nevalaisen ja 23 muun valtuutetun 10.9.2012 jättämään valtuustoaloitteeseen lapsiperheille tarjottavien kodin ja lastenhoitopalvelujen selvittämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Kankkosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite Mari Nevalainen ja 23 muuta valtuutettua ovat 10.9.2012 jättäneet valtuustoaloitteen lapsiperheille tarjottavien kodin ja lastenhoitopalvelujen selvittämiseksi. Valtuusto palautti aloitteen uudelleen valmisteltavaksi 28.1.2013. Valtuustoaloitteen palautukseen on kirjattu selvitettäväksi seuraavat asiat: - kustannusten selvittäminen vuoden 2014 talousarvion pohjaksi, mikäli lapsiperheiden kotipalvelusta ei peritä asiakasmaksua - Helsingin kotipalvelun maksuttomuuden vaikutusten seuranta - kotipalvelun tiedottamisen parantaminen Lapsiperheiden perhetyön tavoitteena on tukea lyhytkestoisella varhaisen tuen ja lapsiperheiden kotipalvelun avulla tukea espoolaisten
Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 101 / 111 lapsiperheiden arjesta selviytymistä ja ehkäistä perhetilanteen vaikeutumista. Perhetyön piiriin tullaan neuvolan, lastensuojelun, maahanmuuttajapalvelujen, vammaispalvelujen, erikoissairaanhoidon, päivähoidon tai jonkun muun tahon ohjaamana, jossa perheen avuntarve on tunnistettu. Perheet voivat hakeutua avun piiriin myös itse soittamalla perhetyön päivystyspuhelimeen. Itse hakeutuvia asiakkaita on ollut n. 20 % ja prosentuaalinen osuus on kasvanut koko ajan. Perhetyön palvelumuodot - Perheohjaajan antama varhainen tuki (ohjaus ja neuvonta kasvatusasioissa, unikouluohjaus, imetysohjaus jne.), joka on perheelle maksutonta. Perheohjaajat vetävät myös erilaisia lasten ja vanhempien ryhmiä. - Perhetyöntekijöiden antama kotipalvelu (lastenhoitoapu tai kodinhoitoapu). Perheohjaaja tekee kartoituskäynnit uusiin asiakasperheisiin ja laatii yhdessä perheen kanssa hoito- ja palvelusuunnitelman sekä antaa tarvittaessa palveluohjausta. Kotipalvelusta peritään joko käynnin pituuteen perustuva käyntimaksu (tilapäinen kotipalvelu, alle 3 kk:n asiakkuudet) tai perheen kokoon ja tuloihin perustuva kk-maksu (säännöllinen kotipalvelu, yli 3 kk:n asiakkuudet). Mikäli perheen tulot jäävät alle maksuttomuuden ylärajan, on kotipalvelu maksutonta. Asiakas voi hakea myös asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä, jonka voi myöntää asiakasmaksupäällikkö. Mikäli asiakas saa kotipalvelua lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä tai hän saa säännöllistä toimeentulotukea, on kotipalvelu maksutonta. Kotipalvelun saannin kriteerit ovat raskaus tai synnytys, monikkoperhe (syntyy useampi lapsi yhtä aikaa), kriisi perheessä, lapsen sairaus tai vamma, vanhemman sairaus tai vamma, vanhemman masennus ja/tai uupumus, vanhemman hoitoon liittyvät käynnit (esim. terapian käynnistyminen). Perhetyössä iltatyötä ja lauantaityötä on lisätty jonkin verran, jotta perheiden palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin. Ryhmätoimintaa on järjestetty yhteistyössä maahanmuuttajapalvelujen, Ms-liiton, avointen päiväkotien ja neuvolan perhevalmennuksen kanssa. Perheiden tueksi on v. 2011 käynnistetty 10 kuukauden ikäisten vauvaperheiden ryhmätoiminta. Perhetyön resurssit Perhetyössä työskentelee 19 perhetyöntekijää ja 8 perheohjaajaa sekä kaksi johtavaa perheohjaajaa. Kaupunginhallitus on päättänyt 8.4.2013 kolmesta uudesta perheohjaajan vakanssista aiemmin päätetyn kahden uuden perheohjaajan vakanssin lisäksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 102 / 111 Kotona annettavien palvelujen asiakasmaksujen määräytymisperusteista on säännökset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosäännön 4 :n mukaan lautakunta tekee esityksen lakiin ja asetukseen perustuvien maksujen määräytymisestä kaupunginhallitukselle, joka päättää maksujen määräytymisperusteista asiakasmaksulain ja asetuksen puitteissa. Kaupunginhallitus on viimeksi 19.12.2011 päättänyt kotona annettavien palvelujen asiakasmaksujen määräytymisperusteista. Tilapäinen kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelun kartoituskäynti asiakkaan luona sekä perheohjaajan varhainen tuki ovat maksuttomia. Lapsiperhetyön kotipalvelun käynnistä peritään maksu. Jos kotipalvelun tarve on alle kolme kuukautta, maksu määräytyy tilapäisen päivittäisen käynnin mukaan seuraavasti: Jos asiakkaan luona käydään useita kertoja saman vuorokauden aikana, käyntimaksu on korkeintaan 25 euroa. Tilapäisen kotipalvelun maksua ei peritä, jos perheen bruttotulot alittavat perhekoon mukaisen maksuttomuuden ylärajan alla olevan taulukon mukaan. Jatkuva ja säännöllinen kotipalvelu Mikäli kotipalvelun tarve on jatkuva ja säännöllinen eli palvelua annetaan vähintään kerran viikossa ja palveluntarve kestää yli kolme kuukautta, maksu määräytyy perheen koon, bruttotulojen ja palveluntarpeen mukaan seuraavasti: