Kiteen kaupunki Asemakaavan muutos ja laajennus Kiteentie, Keisarinkuja, Savikontie Kaavaselostus Luonnos 28.4.2014 Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kiteen kaupunki Selkueen kaupunginosa (1) Olkonkallion kaupunginosa (2) Palomäen kaupunginosa (3) Peltolan kaupunginosa (4) Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee Selkueen (1) kaupunginosan kortteleita 49, 50, 56, 57, 67, 68, 96, 1056,1062, 1063, 1065, 1070, 1071, 1073, 1088 ja 1106, Olkonkallion (2) kaupunginosan kortteleita 2002, 2006, 2011, 2012, 2021, 2022, 2024, 2025, 2027 ja 2028, Palomäen (3) kaupunginosan kortteleita 52, 53, 3035 ja 3048 sekä Peltolan (4) kaupunginosan kortteleita 3,4, 4005, 4013 ja 4021 sekä niihin liittyviä virkistys-, katu- ja liikennealueita. Asemakaavan laajennus koskee Keisarinkujaa ja Savikontietä. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat Kiteentien, Keisarinkujan ja Savikontien katualueet. Asemakaavan kumoaminen Asemakaava kumotaan Kehätien liikennealueiden osalta. Kaavan laatija Arkkitehti Kaija Maunula Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula Orkoniitynkatu 11 B, 53850 Lappeenranta Vireilletulosta ilmoittaminen ja OAS nähtävillä Asemakaavan muutosluonnos nähtävillä Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 2
1.2 Asemakaavan muutos- ja laajennusalueen sijainti 1.3 Asemakaavamuutosta ja -laajennusta koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaalit - voimassa oleva asemakaava (Pohjois-Karjalan lääninhallitus 1975, 1977, 1978, 1981, 1982, 1984, 1988, 1989 ja 1990 sekä Kiteen kaupunki 1996, 2003, 2005, 2006, 2008, 2009 ja 2011) - osayleiskaava Keskustaajama Tolosenmäki (Kiteen kaupunki, 1987) - Kiteentien lähiympäristön osayleiskaava (Kiteen kaupunki, 2005 ja 2006) - Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaiheet selvitysmateriaaleineen (Pohjois-Karjalan Liitto, 2007, 2010 ja 2013) - Keski-Karjalan seudun liikennesuunnitelma (Tiehallinto 2007) - Kiteentien liikenneturvallisuustoimenpiteet (WSP LT-Konsultit Oy, 9.5.2005) - Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma 2012-2014 (Pohjois-Savon elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus, 2012) 3
Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Asemakaavan muutos- ja laajennusalueen sijainti... 3 1.3 Asemakaavamuutosta ja -laajennusta koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaalit... 3 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Maakuntakaava... 6 3.2.2 Osayleiskaavat... 7 3.2.3 Asemakaava... 9 3.2.4 Rakennusjärjestys... 9 3.2.5 Pohjakartta... 9 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN JA -LAAJENNUKSEN SUUNNITTELUVAIHEET... 9 4.1 Asemakaavamuutoksen tarve ja suunnittelun käynnistäminen... 9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö...10 4.2.1 Vireilletulo...10 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely...10 4.2.3 Viranomaisyhteistyö...10 4.2.3 Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja kaavoittajan vastineet...11 4.2.4 Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja kaavoittajan mielipiteet...11 4.3 Asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen tavoitteet...11 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN JA -LAAJENUKSEN KUVAUS...11 5.1 Asemakaavan rakenne...11 5.2 Aluevaraukset...12 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN JA -LAAJENNUKSEN VAIKUTUKSET...12 7 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...12 4
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kiteen kaupungin ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen välillä käydyssä neuvottelussa 5.11.2013 on todettu, että Kiteen keskustan asemakaavassa yhdystiet Kiteen keskustan tie (Kiteentie ja Keisarinkuja; maantie 4870) ja Kitee-Säynejärvi (Savikontie, paikallistie 15531) tulee MRL 83 4 mom. perusteella muuttaa asemakaavoissa kaduiksi, koska em. tiealueet siirtyvät Kiteen kaupungin omistukseen 1.10.2014. Kiteen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.12.2014 (399 ) käynnistää Kiteen keskustan maanteiden muuttamisen kaduiksi. Asemakaavan muutos koskee Kiteentietä, Keisarinkujaa ja Savikontietä. Asemakaavan laajennusalueiksi muodostuvat voimassa olevan asemakaavan ulkopuolelle sijoittuvat Keisarinkujan jatke Kehätielle saakka sekä pieni osa Savikontietä asemakaavan kaakkoisrajalla. Neuvottelussa 5.11.2013 todettiin lisäksi, että Kehätien liikennealueiden asemakaava voidaan kumota tarpeettomana Kitee-Valtakunnanraja - maantien 4880 osalta. Tavoitteena on saada asemakaavan muutos ja laajennus hyväksytyksi Kiteen kaupunginvaltuustossa syyskuun 2014 loppuun mennessä ennen kuin ko. liikennealueet siirtyvät kaupungin omistukseen 1.10.2014. Kiteen kaupunki laadituttaa kaavamuutoksen ja -laajennuksen yhteydessä keskustan katualueiden parannussuunnittelua, joka käsittää ympäristörakentamisen, istutukset, valaistuksen sekä muun liikenneympäristön viihtyisyyteen vaikuttavat tekijät. Toteuttaminen tapahtuu Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) liikenneturvallisuussuunnitelmien ja niihin liittyvien toimenpiteiden sekä päällysteiden kunnostamisen yhteydessä. Voimassa olevissa asemakaavoissa Kiteentien, Keisarinkujan ja Savikontien liikennealueiden rajaus ei kaikilta osiltaan vastaa asemakaavamuutoksen ja laajennuksen pohjana käytettävän vuonna 2008 laaditun pohjakartan mukaisia kiinteistörajoja, joten asemakaava muuttuu myös Kiteentien, Keisarinkujan ja Savikontien varren kortteleiden osalta katualueiden rajauksen suhteen. Muutokset korttelialueilla ovat erittäin vähäisiä, ns. teknisiksi muutoksiksi luettavia muutoksia, eivätkä ne vaikuta vallitsevaan tilanteeseen. 2.2 Asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen toteuttaminen Asemakaavan toteuttamisesta vastaa Kiteen kaupunki. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutos- ja laajennusalueet muodostavat Kiteen kaupungin keskustan pääkadut Kiteentien, Keisarinkujan sekä Savikontien. Kiteen liikekeskus sijoittuu Kiteentien varteen Puhoksentien/Kiteentien/Tohmajärventien kiertoliittymän ja Kiteentien/Savikontien risteyksen väliselle alueelle. Kiteentieltä/Keisarinkujalta erkaneva Savikontie johtaa Kiteenjärven rannan asuinalueille ja teollisuusalueelle. Keisarinkujan varressa on asuin- 5
alueita ja heti niiden takana hautausmaa Keisarinkujan länsipuolella. Savikontien itäpuolelle sijoittuu Hutsin koulu sekä urheilutalo ja uimahalli. Keisarinkuja ja Savikontie jatkuvat Kiteen keskustasta etelään haja-asutusalueille. 3.1.2 Luonnonympäristö Asemakaavan muutos- ja laajennusalueella ei ole koskemattomia tai luonnontilaisia luonnonympäristöjä. 3.1.4 Maanomistus Asemakaavan muutos- ja laajennusalueen omistavat asemakaavamuutoksen ja laajennuksen laatimishetkellä osittain Kiteen kaupunki, osittain valtio ja hyvin vähäisiltä osin yksityiset tontinomistajat. Valtion omistamat asemakaavamuutokseen ja laajennukseen sisältyvät tiealueet siirtyvät kauttaaltaan Kiteen kaupungin omistukseen 1.10.2014. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Maakuntakaavan 1. vaihe Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan 20.12.2007. Kiteentie, Keisarinkuja ja Savikontie on merkitty maakuntakaavan 1. vaiheen kaavakarttaan yhdysteiksi. O Ote maakuntakaavan 1. vaiheen kaavakartasta (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2007). 6
Maakuntakaavan 2. vaihe Maakuntakaavan täydennys eli maakuntakaavan 2. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 2. vaiheessa ei ole esitetty aluevarauksia Kiteentien, Keisarinkujan tai Savikontien alueille. Maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2014. Maakuntakaavan 3. vaiheessa on käsitelty maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Siinä on esitetty myös maakuntakaavan 1. vaiheen yhteydessä vahvistamatta jäänyt Joensuu - Ilomantsi rataosa sekä selvitetty ja tarkistettu maakuntakaavan 1. vaiheen kaavaa yksittäisiin kohteisiin liittyen. Maakuntakaavan 3. vaiheessa on käsitelty mm. kalliokiviainesten otto, arvokkaat kalliot, rakennusperintö, tuulivoima, polkupyöräreitit, puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Maakuntakaavan 3. vaiheessa ei ole esitetty aluevarauksia Kiteentien, Keisarinkujan tai Savikontien alueille. Maakuntakaavan 4. vaiheen suunnittelu on käynnistetty vuonna 2012 ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty 17.6.2013. Tavoitteena on, että 4. vaihe hyväksytään maakuntavaltuustossa vuonna 2015. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltäviä asioita ovat Joensuun kaupunkiseutuun liittyen - Yhdyskuntarakenne (sisältää erityisesti asumisen, palveluiden ja teollisuuden aluetarpeet), erityiskohteita ovat mm.: o Liperin Ylämyllyn taajaman radan pohjoispuolen maankäyttö ja lentokentän ympäristö o Kontiolahden lakkautuvan varuskunta-alueen maankäyttö o Kontiolahden Jaamankankaan alueen maankäyttö o Joensuun kantakaupungin kaakkoisosan maankäyttö (vt 6 itäpuoli kt 74 eteläpuolella) - Virkistysalueet ja -reitistöt sekä viheryhteystarpeet - Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot Koko maakuntaa koskevina tarkistuksina ja täydennyksiä ovat mm. vähittäiskaupan suuryksiköt ja yksittäiset käsittelyn aikana esille tulevat muut mahdolliset täydennykset ja muutokset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. 3.2.2 Osayleiskaavat Asemakaavan muutos- ja laajennusalueella on voimassa Keskustaajama-Tolosenmäki osayleiskaava, joka on hyväksytty Kiteen kunnanvaltuustossa 29.6.1987 (59 ). Osalla asemakaavan muutosaluetta on voimassa Kiteentien lähiympäristön osayleiskaava, joka on hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuustossa 20.3.2006 (12 ). Keskustaajama-Tolosenmäki - osayleiskaavassa Kiteentie ja Keisarinkuja on merkitty alueelliseksi pääväyläksi ja Savikontie pääkokoojatieksi. Kiteentien lähiympäristön osayleiskaavassa Kiteentie on merkitty kaduksi. 7
Ote Keskustaajama-Tolosenmäki osayleiskaavasta (Kiteen kaupunki, 1995). Ote Kiteentien lähiympäristön osayleiskaavasta (Kiteen kaupunki, 2006). 8
3.2.3 Asemakaava Kiteentien, Keisarinkujan ja Savikontien alueille ulottuva asemakaava on laadittu useassa eri vaiheessa: (Kaavan numero) Kaavan nimi Vahvistettu lääninhallituksessa Hyväksytty kunnan/kaupunginvaltuustossa (01) Kortteleiden 1-107 rakennuskaava 9.7.1975 / nro 879 (03) Rakennuskaavan muutos osalle korttelia 33 23.6.1977 / nro 899 (04) Korttelin 55 rakenuskaava 12.10.1977 / nro 1557 (06) Selkueen rakennuskaava 16.6.1978 / nro 1499 (12) Kortteleiden 56 ja 105 asemakaava 24.6.1981 / nro 982 (14) Peltolan asemakaava 6.4.1982 / nro 300 (16) Opintien ja päiväkodin alueen asemakaava 13.9.1984 / nro 1373 (19) Asemakaava osalle Olkonkalliota 27.4.1988 / nro 415 (20) Korttelin 48 (linja-autoasema) asemakaava 6.1.1989 / nro 48 (21) Kiteentien asemakaavan muutos ja laajennus 24.5.1989 / nro 689 (23) Peltola-Palomäki asemakaava 27.9.1990 / nro 1219 (28) Selkueen kortteleiden 88 ja 106 asemakaava 25.3.1996 / 28 (39) Selkueen korttelin 1088 asemakaava (lämpölaitos) 14.4.2003 / 21 KHO 26.4.2005 (40) Kortteleiden 4019 ja 4020 (ns. Tikanpelto) asemakaava 20.6.2005 / 58 (42) Kiteen liikekeskuksen asemakaava 9.10.2006 / 48 (43) Tikanpellon korttelin 4020 asemakaava 28.4.2008 / 15 (44) Korttelin 2027 (S-Market) asemakaavan muutos 23.6.2008 /24 (45) Palomäen hautausmaa-alueen asemakaavan muutos 9.11.2009 /74 (46) Asemakaavan muutos osalle korttelia 2025 30.5.2011 / 26 (47) Asemakaavan muutos osalle korttelia 3033 29.8.2011 / 52 3.2.4 Rakennusjärjestys Kiteen kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.2.2014 (3 ). 3.2.5 Pohjakartta Asemakaavan muutos- ja laajennusalueen pohjakartta on hyväksytty 27.8.2008. 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN JA -LAAJENNUKSEN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Asemakaavamuutoksen tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kiteentien, Keisarinkujan ja Savikontien tiealueet siirtyvät kokonaisuudessaan Kiteen kaupungin omistuksen 1.10.2014. Kaupunki asetti tavoitteeksi, että ko. teiden alueet on osoitettu asemakaavassa katualueiksi ennen sitä. Kiteen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.12.2014 (399 ) käynnistää Kiteen keskustan maanteiden muuttamisen kaduiksi asemakaavaan. Asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen laatijaksi valittiin Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula ja asemakaavan muutos- ja laajennustyö aloitettiin joulukuussa 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui huhtikuussa 2014. 9
4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Vireilletulo Kiteentien, Keisarinkujan ja Savikontien asemakaavamuutoksen ja laajennuksen vireilletulosta ilmoitetaan asemakaavan muutos- ja laajennusluonnoksen nähtävilläolon yhteydessä. 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä on selostettu OAS:ssa: Asemakaavan muutoksen suunnitteluun osallistuminen ja vuorovaikuttaminen tapahtuu seuraavasti: - Kaupungin lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa - Asemakaavan muutosluonnoksen ja muutosehdotuksen nähtävillä pidolla - Osallisten esittämillä joko kirjallisilla tai suullisilla mielipiteillä sekä lausunnoilla kaavaprosessin eri vaiheissa Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaisesti osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisilla on oikeus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisia ovat asemakaavan muutosalueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Asukkaat ja maanomistajat - alueen ja lähiympäristön asukkaat ja yritykset - alueen ja lähiympäristön maanomistajat Kaupungin hallinto ja viranhaltijat - kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto - tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - kaavoitus-, ympäristö- ja teknisten asioiden vastuuhenkilöt Viranomaiset - Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Muut osalliset - Kiteen Lämpö Oy - Pohjois-Karjalan Sähkö Oy - Kiteen Vesikunta - Pohjois-Karjalan pelastuslaitos - Pohjois-Karjalan ympäristöterveys - Kiteen kaupungin kuntatekniikan päällikkö 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutoksesta ja laajennuksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheissa. 10
4.2.3 Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja kaavoittajan vastineet Laaditaan luonnoksen nähtävillä olon jälkeen. 4.2.4 Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja kaavoittajan mielipiteet Laaditaan ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. 4.3 Asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Asemakaavamuutoksen suunnittelua ohjaavat Kiteen kaupungin ja osallisten asettamien tavoitteiden, maakuntakaavan ja osayleiskaavan lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja niiden tarkistus 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet muodostuvat yleistavoitteista ja yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaavista erityistavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Valtakunnallisten alueidenkäytön yleistavoitteet ovat - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kiteen kaupungin tavoitteet Kiteen kaupungin tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa siten, että Kiteentien, Keisarinkujan ja Savikontien liikennealueet on muutettu asemakaavaan katualueiksi 1.10.2014 mennessä, jolloin teiden valtion omistuksessa olevat maa-alueet siirtyvät Kiteen kaupungin omistukseen. 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN JA -LAAJENUKSEN KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Asemakaavan rakenne ei muutu. 11
5.2 Aluevaraukset Asemakaavan muutokseen ja laajennukseen on sisällytetty vain katualueen aluevaraus. 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN JA -LAAJENNUKSEN VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen ja laajennuksen vaikutukset ovat lähinnä taloudellisia, kun Kiteen kaupunki hankkii Kiteentien, Keisarinkujan ja Savikontien valtion omistuksessa olevat maaalueet omistukseensa. Kiteen kaupunki teettää asemakaavamuutoksen ja laajennuksen yhteydessä Kiteen keskustan katualueiden parannussuunnittelua, joka käsittää ympäristörakentamisen, istutukset, valaistuksen ja muut liikenneympäristön viihtyisyyteen vaikuttavat tekijät. Ko. suunnitelmien toteuduttua katuympäristön laatu, viihtyvyys ja liikenneturvallisuus paranee keskustan katualueilla. 7 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN Asemakaavamuutoksen ja laajennuksen toteuttamisesta vastaa Kiteen kaupunki. Lappeenrannassa 28.4.2014 Kaija Maunula arkkitehti Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula 12