Monikulttuurinen koulu ja johtamisen haasteet Katri Kuukka Rovaniemi 12.4.2016
Sisältö Jokin sana johtamisesta Monikulttuurisen koulun johtamisen haasteita ennen entäs nyt? (Monikulttuurisen) koulun tuloksellinen johtaminen Katsaus S2 oppimistulosarviointiin Perusopetuksen uusi OPS haastajana ja vastauksena haasteisiin Kielitietoisuus nyt!
Mitä johtaminen on? Leithwood & Riehl 2005; Leithwood et al. 2006; Moos, Johansson & Day2011
Monikulttuurisuuden haasteet ja hyödyt 2004 Kuukka 2009 Oppilaan oppiminen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen puutteellinen kielitaito opetusjärjestelyt Etnis-kulttuuriset tulkinnat epäselvyys rajanvedosta suhtautuminen erityisen tuen tarpeeseen Vuorovaikutustilanteet yhteistyö huoltajien kanssa mmt-oppilaiden keskinäiset konfliktit M O N I K U L T T U U R I S U U S Kouluyhteisöön liittyvät välittömät ja kauaskantoiset hyödyt toimintakulttuuri oppimisympäristö pedagogiikka Kouluyhteisön ulkopuolelle ulottuvat välittömät ja kauaskantoiset hyödyt oppilaiden interkulttuurisen kompetenssin lisääntyminen rehtorin ammatillinen ja henkilökohtainen kasvu suomalaisen yhteiskunnan kehittyminen
Monikulttuurisen koulun dilemmat Kuukka 2009 Oppiminen ja opetussuunnitelman tavoitteiden toteutuminen EETTISTEN DILEMMOJEN JÄNNITTEITÄ impulsiivisuus <> neutraalius aggressiivisuus <> sovinnollisuus keskinäinen syrjintä <> yhdenvertaisuus suorittaminen <> oppiminen häpeä <> erityisen tuen tarve naisen eriarvoinen asema <> tasa-arvo ruumiillinen kuritus <> koskemattomuus yhteisön asiat <> koulun asiat virheelliset oletukset <> oikea tieto pitkät poissaolot <> oppivelvollisuus KÄYTÄNNÖN DILEMMOJA neuvottelutilanteet opetusjärjestelyt resursointi Etniskulttuuriset tulkinnat Vuorovaikutustilanteet Integraatioprosessi
Monikultturisuuden haasteet ja hyödyt 2015 19.4.2016 6
Rehtorin etiikat kriittinen etiikka: vallitsevien rakenteiden kyseenalaistaminen oikeudenmukaisuuden etiikka: tasapuolisuus, yhdenvertaisuus; yksilö/yhteisö välittämisen etiikka: myötätunto, empatia, sosiaalinen vastuu professionaalinen etiikka: em. ulottuvuudet sekä henkilökohtaisen ja ammatillisen etiikan reflektointi yhteisöllinen etiikka: yhteisö moraalisen toiminnan keskiössä, dialogi, foorumit
Monikulttuurisen koulun johtajuus vahva johtajuus keskeinen tekijä toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kehittämisessä > proaktiivinen ote Vahva ei välttämättä implikoi diktatorista tai autoritääristä lähestymistapaa, vaan vahvuutta pitää kiinni visiosta ja rohkeutta tutkia ja soveltaa sitä käytännössä, huolimatta vastustuksesta tai vihamielisyydestä. (Blair 2002) tuloksellisuus nähtävä sekä hyvinä (oppimis)tuloksina että sosiaalisena hyvinvointina ja yhdenvertaisuuden todentumisena yhtäältä "edestä johtaminen, toisaalta neuvottelut ja delegointi moniulotteisuus globaali näkemys: kestävä kehitys, rauha, turvallisuus vastuullisuus ihmisenä> fundamentaalinen, kansalaisena ja virkamiehenä, kasvattajana, hallinnollisena ja pedagogisena johtajana
Tuloksellinen koulun johtaminen EDUCATION POLICIES TO FOSTER TOLERANCE IN CHILDREN / AND YOUNG PEOPLE IN THE EU / 2016 School leadership plays a key role in establishing a positive school culture that promotes tolerance and respect for diversity and adapting a school environment that meets the needs of a changing school population. The activities of school leaders that impact the school culture include building vision and setting direction, supporting staff, redesigning the way the school is organised, managing the teaching and learning programme in schools, creating conditions in which other school staff are encouraged to assume leadership responsibilities, promoting an inclusive school climate through ethno-cultural celebrations and events, promoting direct channel of communication with students, etc. To date there are very few opportunities for professional development on diversity and intercultural education for school leaders. Diversity training for school management could be embedded in whole-school professional development programmes. Reasonable level of autonomy goes hand in hand with accountability, monitoring for quality and a constant school improvement process that involves a wide range of stakeholders. This is essential for enabling conditions that promote effective leadership and the development of inclusive school cultures.
S2-arviointi: Oppilaiden kielet 19.4.2016 10
Oppilaiden synnyinmaat 19.4.2016 11
Oppilaiden kokonaisosaaminen 19.4.2016 12
Osaaminen eri kieliryhmissä koulunkäyntiajan mukaan 19.4.2016 13
S2-osaaminen eri AVI-alueilla 19.4.2016 14
Tyttöjen ja poikien osaaminen eri AVIalueilla 19.4.2016 15
Kehittämissuositukset Koulut kiinnittävät huomion oppilaalle parhaiten soveltuvan äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimäärän valintaan ja kohdentavat suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän resurssin tarkoituksenmukaisesti niille oppilaille, joilla ei ole riittävästi valmiuksia opiskella suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärää.
Koulut vakiinnuttavat suomi toisena kielenä ja kirjallisuus- sekä suomen kieli ja kirjallisuus - oppimäärää opettavien opettajien sekä aineenopettajien yhteistyön pysyvin järjestelyin. Yhteistyötä tehdään erityisesti tiedonalojen kielen opetuksessa, oppilaan opiskelutaitojen tukemisessa ja arvioinnissa.
Opetuksen järjestäjät varmistavat, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen kielitietoisuus ja tiedonalojen kielen opetus eri oppiaineissa todentuvat paikallisissa opetussuunnitelmissa.
Opetuksen järjestäjät takaavat riittävän tuen myöhään perusopetukseen tulleiden oppilaiden opiskelun jatkumon turvaamiseksi valmistavasta opetuksesta perusopetuksen loppuun ja toiselle asteelle. Hyviä nivelvaiheiden käytäntöjä hyödynnetään ja laajennetaan tarpeen mukaan.
Valtakunnallisesti tiedonalojen kielen opettamiseen liittyvää koulutusta tarjotaan sekä opettajien peruskoulutuksessa että täydennyskoulutuksessa.
Valtakunnallisesti opettajien arviointitoimintaa kehitetään täydennyskoulutuksen avulla siten, että S2-oppimäärän ja muiden oppiaineiden arviointi toteutuu yhdenmukaisesti ja kriteeriperustaisesti.
OPSin haasteet ja haasteisiin vastaaminen (OPH)
Kielitietoisuus nyt! http://www.espoo.fi/kielijakulttuuritietoisuus
Lähteitä Blair, M. 2002. Effective school leadership: The multi-ethnic context. British Journal of Sociology of Education 23 (2), 179 191. Kuukka, I. 2016. Kielitietoisuus. Video, Kuukka, K. 2009. Rehtorin eettinen johtaminen monikulttuurisessa koulussa. Acta Universitatis Tamperensis; 1435, Tampere University Press. Leithwood, K., & Riehl, C. 2005. What we know about successful school leadership. In W. Firestone & C. Riehl (toim.) A new agenda: Directions for research on educational leadership (22 47). New York: Teachers College Press. Leithwood, K., Day, C., Sammons, P., Harris, A., & Hopkins, D. 2006. Seven strong claims about successful school leadership. Nottingham: National College of School Leadership. Shapiro, J. & Stefkovich, J. 2005. Ethical leadership and decision making in education: Applying theoretical perspectives to complex dilemmas. Second Edition. Mahwah, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates. Starratt, R. 1991. Building an ethical school: A theory for practice in educational leadership. Educational Administration Quarterly 27, 2, 185 202. van Driel, B., Darmody, M. & Kerzil, J. 2016. Education policies and practices to foster tolerance, respect for diversity and civic responsibility in children and young people in the EU. NESET II Report. Luxemburg: European Union. https://www.esri.ie/pubs/bkmnext304.pdf Walker, A. 2005. Part 1: Priorities, strategies and challenges. Teoksessa A. Walker, C. Dimmock, H. Stevenson, B. Bignold, S. Shah & D. Middlewood Effective leadership in multi-ethnic schools. National College for School Leadership.