Vertaiskouluttajat parantavat potilasohjausta



Samankaltaiset tiedostot
Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen -osahanke (VeTePO)

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva Tampere-talolla

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Järjestöyhteistyön nykytilanne

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen -osahanke. (VeTePO) Yhteenvetoraportti

Hoitoketjujen työstäminen käytännössä

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla hanke ( )

HUS OPISKELIJAOHJAUKSEN KÄSIKIRJA KÄYTTÖOPAS OPISKELIJAOHJAAJILLE

VESOTE-SEMINAARI

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PPSHP:n hoitoketjut. OT-keskustyöpaja Jarmo Salo. Hayl, Lapset ja nuoret, OYS

Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

Tausta tutkimukselle

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

Tahdistinpotilaan ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala Laajavuori

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Mitä hankkeella tavoitellaan?

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

Tules potilaan painonhallintapolku (BMI >30) ja aikuisten lihavuuden hoitoketju

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen

Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista. Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9.

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Tehyn. avain- sanat. päättäjille


NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE HAMK Yliopettaja L. Packalén

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Konsultoiva sairaanhoitaja erityisasiantuntijana asiakkaan verkostossa

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Neuvokas-projekti * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva Tampere-talolla

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Kohdataan ihmisenä, hoidetaan ammattitaidolla Psykiatrian fuusio workshop

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Kokemusasiantuntijatoiminnan käyttöönotto Keski-Suomessa. -meidän tarina. Nina Peränen ja Annukka Harjula

Kuntoutuksen monitoimijaisuuden vahvistaminen, case Pohjois- Karjala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö,

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE)

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

HYVÄ ALUEFOORUM

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

Transkriptio:

Vertaiskouluttajat parantavat potilasohjausta

Taustaa 1/4 Potilaalla on oikeus ohjaukseen ja henkilöstöllä on velvollisuus ohjata lait ja asetukset ohjeet ja suositukset hyvät ammattikäytänteet potilaan kunnioittaminen terveyden edistäminen Laadukas ohjaus on hoitajan ammatilliseen vastuuseen perustuvaa, potilaslähtöistä, vuorovaikutussuhteessa rakentuvaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka on asianmukaisin resurssein toteutettua, riittävää ja vaikuttavaa (Kääriäinen 2007). ohanna Alaloukusa-Lahtinen, projektisuunnittelija, TtM, PPSHP aija Lipponen, projektipäällikkö, TtM, PPSHP

Taustaa 2/4 Laadukkaan ohjauksen reunaehdot (Kääriäinen 2007) asianmukaiset resurssit ohjauksen arvostaminen hoitotyön toimintona (hoitohenkilöstön ja hoitotyön johtajien vastuu) aika, materiaali, ohjausvälineistö, ohjauksen organisointi koulutus ja perehdytys ohjauksen organisointi ohjausvastuun jakaminen tehostaa ohjaukseen osallistuvien ammattilaisten yhteistyötä ohjauskäytäntöjen yhtenäistäminen ja kirjaaminen yhteisiksi toimintaohjeiksi poistaa päällekkäisyyksiä ja epätietoisuutta siitä mitä ohjausta potilas on saanut ohanna Alaloukusa-Lahtinen, projektisuunnittelija, TtM, PPSHP aija Lipponen, projektipäällikkö, TtM, PPSHP

Taustaa 3/4 Aktiivinen yhteistyö potilasohjauksen kehittämiseksi alkoi PPSHP:n ja Oulun yliopiston Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen välillä 2000-luvun alkupuolella (nykyisin terveystieteiden laitos) Aluksi kartoitettiin laajalla kyselyllä potilaiden, hoitohenkilökunnan ja omaisten käsityksiä ohjauksesta. Kyselyn perusteella löydettiin ohjaukseen liittyviä teema-alueita, joita lähdettiin työstämään eteenpäin. Työstämisen tuotokset julkaistiin v. 2006 PPSHP:n julkaisusarjassa nimellä Potilasohjauksen haasteet Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit ohanna Alaloukusa-Lahtinen, projektisuunnittelija, TtM, PPSHP aija Lipponen, projektipäällikkö, TtM, PPSHP

Taustaa 4/4 Potilasohjauksen kehittäminen jatkui uudella hankkeella (2006-2008) Hanketyön pohjana oli edellisen hankkeen tulokset sekä se merkittävä huomio, että keskeinen este potilasohjauksen kehittämiselle on yhteistyön puute perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. ohjauksen organisointi olisi välttämätöntä Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiimityönä laadittiin toimintamallit kuuden potilasryhmän ohjaukseen (sepelvaltimotautia ja diabeettista jalkahaavaa sairastavat sekä syöpä-, tekonivel-, aivoinfarkti- ja keuhkoahtaumatautipotilaat) Nämä mallit on julkaistu PPSHP:n julkaisusarjassa v. 2008 nimellä Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä tuotetut potilasohjauksen toimintamallit

Mukaan PO -osahankkeeseen valikoitui viisi potilasryhmää: 1.Aivoverenkiertohäiriöpotilaat 2.Keuhkoahtaumatautipotilaat 3.Sydämen vajaatoimintapotilaat 4.Tekonivelpotilaat 5.Lihavat lapset Perustana aikaisempi potilasohjauksen kehittämistyö ohjausmallit verkostoyhteistyö

PO - Oulun tavoitteet Juurruttaa aiemman kehittämistyön tuloksia ja laajentaa niiden käyttöä Yhtenäistää potilasohjausta Vahvistaa potilasohjauksen perustumista näyttöön: hoitosuosituksiin, tutkimustuloksiin ja paikallisiin hyviin hoitokäytäntöihin Vahvistaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista VERTAISKOULUTUS hoidon laadun parantaminen terveydenhuollon kustannusten kasvun hidastaminen

Vertaiskoulutus, mitä se on? Vertaistuki vapaaehtoisuuteen perustuva tuki ja ohjaus, jota vammaiset, sairauden tai traumaattisen kokemuksen läpikäyneet henkilöt tai ryhmät antavat samassa tilanteessa oleville vertaisvalistaja, vertaistuki kokemusasiantuntijat tässä yhteydessä kokenut kollega kouluttajana vertainen - vertaiselle ammattilaiset kokoontuvat pohtimaan potilasohjaukseen liittyviä asioita ohanna Alaloukusa-Lahtinen, projektisuunnittelija, TtM, PPSHP aija Lipponen, projektipäällikkö, TtM, PPSHP

Vertaiskoulutuksen tarkoitus Ohjausmallien juurruttaminen hoitotyön käytäntöön Hyvän käytännön siirtäminen ja vahvistaminen Ohjaus yhtenäistyy Ohjausosaaminen vahvistuu Potilasryhmäkohtainen ohjaus kehittyy Hoidon laatu ja turvallisuus paranee

Miten vertaiskoulutus toteutettiin? 1/2 Kehittäjäsairaanhoitajat ja fysioterapeutit (8) - vahva osaaminen ja kokemus - vapautettuna omasta perustehtävästään määräajoin pääasiassa 6-8 viikon jaksoissa - kehittivät ohjausmalleja edelleen mm. tutkittuun tietoon perustuen - työstivät koulutusmateriaalin - jalkautuivat erikoissairaanhoidon, shp:n kuntien ja kuntayhtymien terveydenhuollon yksiköihin sekä alueen terveydenhuoltoalan oppilaitoksiin

Miten vertaiskoulutus toteutettiin? 2/2 - siis vertaiskouluttajat liikkuivat, ei työyksiköiden henkilöstö - koulutukset kestivät 2-3 tuntia - pidettiin yleensä iltapäivisin - videoneuvotteluyhteyksiä kuntayhtymien sisällä käytettiin hyväksi - koulutuksilla hyvä kattavuus, kaikissa jäsenkunnissa (35) tai palvelualueiden yksiköissä järjestettiin koulutusta

Vertaiskoulutus mahdollisuutena 1/4 Dialogi - luonteva vuoropuhelu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä - keskustelu ohjaukseen liittyvistä ongelmatilanteista ja niiden tarkoituksenmukaisista ratkaisuista - mahdollisuus pysähtyä arvioimaan omaa osaamistaan sekä työyksiköissä käytössä olevia toiminta- ja ohjaustapoja osaamis- ja muutostarpeiden näkeminen, korjaustoimenpiteiden suunnittelu - tutussa ympäristössä kollegojen seurassa uskaltaa esittää kysymyksiä ja kritiikkiä

Vertaiskoulutus mahdollisuutena 2/4 Osaamisen vahvistaminen ja ylläpito - koulutuksissa käsiteltiin itse sairautta ja sen hoitoa - hoitoketjua ja prosessia sekä - ohjauksen toimintamallia ja sen keskeisiä sisältöalueita - jaettiin osallistujille tunnuksia shp:n ekstranetsivuille, josta ohjausmallit löytyvät

Vertaiskoulutus mahdollisuutena 3/4 Osaamisen vahvistaminen ja ylläpito - koulutuksiin liittyi myös harjoituksia mm. aivohalvauspotilaan oireenmukaisesta ohjauksesta ja kuntoutumisen tukemisesta - potilasesimerkkien avulla osoitettiin mm. hyvän ohjauksen kustannusvaikuttavuutta - luentomateriaalista osallistujat saivat laajan käsikirjan ohjaukseen - myös vertaiskouluttajan osaaminen kouluttajana, näyttöön perustuvan tiedon etsijänä ja sen välittäjänä vahvistui

Vertaiskoulutus mahdollisuutena 4/4 Verkostoituminen - vertaiset tulevat tutuiksi - on helppo ottaa yhteyttä, kun esh tai pth saa kasvot - luottamus ja arvostus - väline ohjausosaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen

Toimintaympäristö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Erityispiirteenä shp:n alueen etäisyydet (esim. Oulu Kuusamo 220 km / 3 tuntia / suunta) Sairaanhoitopiirin kuuluu 35 jäsenkuntaa ja sen alueella asuu 390 000 asukasta. ohanna Alaloukusa-Lahtinen, projektisuunnittelija, TtM, PPSHP aija Lipponen, projektipäällikkö, TtM, PPSHP

Vertaiskoulutusprosessi 1 Tiedotus yleisesti harkinnanvaraisesti (tilastot, yhteistyökumppanit) Työyksiköiden/palvelualueiden koulutustarve, osaamisvajeet Potilasohjausmallit (tausta) Henkilöstöresurssi (hanke) Koulutuskalenteri aikataulutus / projektityöjaksot Hyvien käytäntöjen siirtäminen, ohjausmallien juurruttaminen Vertaiskoulutukset Potilaan parhaaksi

Vertaiskoulutusprosessi 2 Henkilöresurssit: enkilöresurssit: 7-8 7-8 vertaiskouluttajaa vertaiskouluttajaa 1 1 suunnittelija suunnittelija Kaksi Kaksi Kaksi Kaksi Yksi Yksi työjaksoa: työjaksoa: työjakso: 8 vk vk kevät kevät 6-8 6-8 vk vk kevät kevät 6-8 6-8 vk vk (syksy) (syksy) syksy syksy 6-8 6-8 vk vk syksy syksy 3 vk vk 2009 2010 2011 231 koul 4351 osal koulutusten määrä: määrä: 32 32 koulutettujen määrä: määrä: 491 491 132 132 2375 2375 66 66 1484 1484

Vertaiskoulutuksiin osallistuneet Potilasryhmä Syksy -09 Kevät -10 Syksy -10 Kevät -11 Syksy -11 Yhteensä AVH 125 185 386 251 126 1073 COPD 180 234 292 359* 118 1183 TEP 174 153 310 184 68 890 Sydämen vt 0 141 184 175 71 571 Lasten lihavuus 12 169 321 126 6 634 Yhteensä 491 882 1493 1095 389 4351 * sis. hengitysyhdistyksen tilaisuudet (n=7, 222)

Vertaiskoulutuksista saatu palaute 1 hoitajalta hoitajalle Luennoimassa juuri ne henkilöt, jotka tekevät tätä työtä, osaavat tuoda asiat hyvin esille. ymmärrettävyys oli niitä parhaimpia ja selvimpiä mitä minäkin olen pitkän työurani aikana kuunnellut. kysymysten esittäminen ja ratkaisujen etsiminen

Vertaiskoulutuksista saatu palaute 2 käytännön ja teorian yhdistäminen Toteutus oli erittäin hyvä ja lähinnä sen vuoksi, kun näytettiin kädestä pitäen. Jos olisi vain puhuttu, niin ei olisi ollut ollenkaan niin ymmärrettävää. uutta ja käyttökelpoista tietoa koulutusten vienti kuntiin Hienoa, että koulutus oli omalla paikkakunnalla ja omassa tk:ssa. osallistumisaktiivisuus käynnisti arvioinnin ja keskustelun oman alueen tilanteesta

Vertaiskoulutuksista saatu palaute 3 paljon asiaa lyhyessä ajassa Mielestäni 2 h ei ole riittävä tähän koulutukseen, pitäisi pystyä enemmän keskustelemaan ja kyselemään asiantuntijoilta asiasta. potilasnäkökulma Enemmän vaikka nivelrikosta kärsiviä potilaita itse kertomaan; millaisia oireita, miten haittaavat elämää jne. Tällaisesta ohjauksesta hyötyy potilas hyvin toivotaan toistoja säännöllisesti, vrt. erikoissairaanhoidon koulutusvelvoite

Vertaiskoulutuksen hyödyt ja muutosvaikutukset Ohjaus käsitteenä kirkastuu Ohjaus nousee sille tasolle mihin se kuuluukin Ohjauksesta tulee jäsentyneempää ja näkyvämpää Ohjauksen kirjaaminen paranee Ohjausmallit ohjaavat toimintaa Ohjaus yhtenäistyy Potilaan tiedonsaanti, hoidon laatu ja turvallisuus paranevat Käynnistää alueellisen tai yksikkökohtaisen kehittämisen, joka lähtee tarpeesta ja etenee pienin Johanna Alaloukusa-Lahtinen, askelin projektisuunnittelija, TtM, PPSHP

Lopuksi Vertaiskoulutuksella voidaan parantaa ohjausosaamista ja potilaiden hoidon laatua yhteneväiset hyvät käytännöt, tiedot ja taidot Vertaiskoulutus käynnistää monitasoista toimintaa potilaan parhaaksi Vertaiskoulutuksella vahvistetaan laadukkaan ohjauksen reunaehtoja asianmukaiset resurssit (mm. tieto, materiaali, perehdytys) ohjauksen organisointi (mm. yhteistyö, päällekkäisyyksien minimointi) Koulutusmuotona tukee muuta koulutusta Vaatii henkilöstöresursseja ja koordinaatiota asiantuntijahoitajat & koordinointi osaksi koulutuspalvelutoimintaa