Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue



Samankaltaiset tiedostot
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

SYÖMISHÄIRIÖIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA HOIDON YLEISET PERIAATTEET

Tanja Tiainen Aluepäällikkö

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI Tanja Laukkala

SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Syömishäiriöt. Tietoisuuspäivä Tampereen kaupunki, Tipotien sosiaali- ja terveysasema Juha-Matti Väänänen Vastaamo.

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA,

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

Mielenterveyden häiriöt

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Nuorisopsykiatrian yhtenäiset hoidon perusteet

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Syömishäiriöiden hoidon kehittäminen KYS psykiatria ja nuorisopsykiatria. Huhtikuu 2014 Huhtikuu 2017

Suomalaisten mielenterveys

Miten oppia syömään monipuolisesti? Case: anoreksia

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

OSASTON HOITOMUODOT KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH

MLL Nuoren kohtaaminen Nuorten syömishäiriöt

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

Psykoositietoisuustapahtuma

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Somaattisen sairauden poissulkeminen

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Skitsofreniapotilaan osastohoito Niuvanniemen sairaalassa. Riitta Keskitalo

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Kerronpa tuoreen esimerkin

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Haasteita ja mahdollisuuksia

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Nuorten syömishäiriöt - puuttuminen ja hoitoon ohjaaminen

Dementian varhainen tunnistaminen

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Käypä hoito -suositus. Syömishäiriöt

Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

ANOREXIA NERVOSAA SAIRASTAVAN NUOREN HOITOKETJU NUORISOPSYKIATRIASSA

Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi. Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Syömishäiriöiden uudet hoitomuodot. Anita Ryöppönen TtM, esh, perheterapeutti HYKS, Syömishäiriöklinikka

NUORISOPSYKIATRISEEN ERIKOISSAIRAANHOITOON LÄHETTÄMISEN KRITEERIT

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Mielekästä ikääntymistä

Transkriptio:

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1

Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin krooninen sairaus nuoruusiässä Suomessa arvioitu elämänaikaiseksi esiintyvyydeksi 2.2% (yleensä n 1%) Uusia tapauksia Suomessa todettu 15-19 vuotiailla naisilla 270/100000/v Ahmimishäiriötä on n 1 %:lla nuoruusikäisistä tytöistä, laihuushäiriötä yleisempi Epätyypilliset/partiaaliset syömishäiriöt yleisempiä nuoruusiässä Syömishäirön kesto km n 7v Potilaat liikkuvat syömishäiriön aikana laihuushäiriön ja ahmimishäiriön välillä 2

n. 60% syömishäiriöpotilaista kärsii jostain muustakin psyykkisestä häiriöstä Vaikuttaa tarvittavan hoidon laatuun, määrään ja intensiteettiin Nuoruusiällä erityisesti sosiaalinen ahdistuneisuus itsetuhoisuuden riski muistuttaa vakavaan masennukseen liittyvää psykoosit (Barton 2006) OCD affektiivisia häiriöitä Riippuvuusongelmat impulsiivisuuteen liittyvät ongelmat ADHD:llä todettu riskiä lisäävä vaikutus Autismikirjon häiriöitä n 20%:lla 3

Syömishäiriöiden hoidosta Ensisijainen tavoite on hoidon toteutuminen avohoidossa Hoidon alussa keskeistä ravitsemustilan korjaaminen ja syömiskäyttäytymisen normaalistaminen, painotavoite välttämätön ->Somaattinen yhteistyö ja hoito Ateriasuunnitelma Alkuvaiheessa ei psykoterapiaa vaan motivointi, psykoedukaatio, motivointi ja arjessa tukeminen Perhetyö (Maudsley) erityisesti alle 18v nuoret Ahdistuksen hallinta Jatkohoidossa psykoterapeuttinen työskentely CBT/IPT/psykodynaaminen CRT? Perheterapeuttiset hoidot Keskeistä terapiasuhteen laatu, yhteistyö ja motivointi Painon korjaantumiseen liittyvä pelko ja ahdistus hoidon aikana mukana kulkevia 4

Käypä hoito suositus alkuhoito toteutetaan perusterveydenhuollossa tai kouluterveydenhuollossa avohoito toteutetaan syömishäiriöihin keskittyneissä hoitopisteissä suht. paino > 70% pituuden mukaisesta keskipainosta tai BMI > 13 hyvä hoitomotivaatio perheen tai muun sosiaalisen verkoston tuki vakavien lääketieteellisten oireiden puuttuminen 5

Osastohoito moniammatillinen hoitopiste tavoitteena ensin ravitsemustilan korjaaminen som. kriteeerit: BMI < 13 tai paino enint. 70% pituuden mukaisesta keskipainosta tai 25% painonlasku 3:ssa kk:ssa vakavat elektrolyytti- tai aineenvaihduntatasapainon häiriöt systolinen RR < 70 mmhg tai p < 40/min tai EKG muutokset psykiatriset kriteerit: psykoottiset oireet vakava itsetuhoisuus tai itsemurhavaara vaikea masennus vakavat perheongelmat avohoidon epäonnistuminen 6

Syömishäiriöiden hoidon haasteet Vakava mutta harvinainen sairausryhmä Laihuushäiriössä kuoleman riski 3-5% Varhainen tunnistaminen ja riittävän tiivis alkuvaiheen hoito parantaa ennustetta Vaatii erityistä perehtymistä halu hoitaa Riittävän tiedon hallitseminen eri alueilla Suomea Syömishäiriökeskukset/osaamiskeskukset Eriarvoisuus matkojen takia? Sairauden dynamiikan ymmärtäminen Ambivalenssi hoidon alussa Motivaation hakeminen Toipumisessa tarvitaan aikaa 7

Uusia sairaustapauksia eniten 15-19-vuotiailla Sairastumiseen liittyy usein ikää voimakkaampi tarve läheisten tuesta Täysi-ikäisyyden vaikutus hoitoon ja hoidon saatavuuteen Hoidon siirtyminen iän mukaan eri hoitopaikkoihin Lapset/nuoret/aikuiset Hoidon tarve voi olla pitkäkestoinen -> hoitavat henkilöt ja hoitomallit vaihtelevat ja -> tiedon siirtäminen hoitopaikasta toiseen 8

Tiiviin ja monikliinisen hoidon tarve varsinkin alkuvaiheessa Yhteistyö yli kliinisten vastuualueitten Somaattinen/psykiatrinen Vaatii paljon resursseja -> maksaa paljon Tarvitaan toimiva protokolla hoidossa jotta henkilövaihdokset eivät vaikuttaisi Tahdosta riippumaton hoito alle 18v mahdollinen riittävää hoitoa turvaamaan Entä > 18v palvelut samalta luukulta 12-25-vuotiaille? 9

Syömishäiriöiden ennuste 1/3:lla on edelleen ED 5v kuluessa sairastumisesta Yli 50% on toipumassa AN:aan liittyy edelleen kohonnut kuolemanriski 5% (2.8%) BN:n luonnollinen kulku ehkä vähemmän vaarallinen 5v kuluessa n 60%:lla joko BN tai ED-NOS oireita Osalle AN potilaista tulee bulimisia oireita toipumisen vaiheessa 10 15.1.2013 Jaana Ruuska

Ennusteeseen vaikuttaa AN Ennen hoitoon tuloa: Matala BMI Buliset oireet Persoonallisuuden ongelmat Interpersoonallliset vaikeudet Perheen dysfuntio Body imagen häiriö Myöhäisempi alkamisikä Hoidon alkamisen jälkeen: Painon korjaantuminen riittämätöntä Yleinen psykopatologia Voimakas laihuuden tavoittelu Huono sosiaalinen sopeutuminen BN Ennen hoitoon tuloa: Epävakaa persoonallisuus Päihteiden väärinkäyttö Muutosvalmiuden puuttuminen Lihavuus Ahm. Ja oks. Fr korkea Hoidon alkamisen jälkeen: Interpesoonalliset vaikeudet Masennus BD/DT Ahmisisesta ei pysty luopumaan Alhainen sos luokka Oksenattinen säilyy GSI 11 15.1.2013 Jaana Ruuska