Syömishäiriöiden uudet hoitomuodot. Anita Ryöppönen TtM, esh, perheterapeutti HYKS, Syömishäiriöklinikka

Transkriptio

1 Syömishäiriöiden uudet hoitomuodot Anita Ryöppönen TtM, esh, perheterapeutti HYKS, Syömishäiriöklinikka

2 HYKS, Syömishäiriöklinikka Valtaosa syömishäiriöstä alkaa tutkimusten mukaan yleensä nuoruusiässä. Aikuisten syömishäiriöpotilaiden hoitomallien pohjana ovat nuorten syömishäiriöiden käypähoitosuositus sekä kansainväliset hoitosuositukset

3 Vaikeat syömishäiriöt vaativat usein vuosien kestävän hoidon ja seurannan. Hoidon tulokset ovat yleensä hyvät, kun syömishäiriö- ongelmaa päästään hoitamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

4 NUORTEN JA AIKUISTEN SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITOKETJU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Syömishäiriöpotilasryhmät Oireilevalaihuushäiriöpotilas Oireilevaahmimishäiriöpotilas Oireilevaahmintahäiriöpotilas (BED) Hoidettu syömishäriöpotilas Perusterveydenhuolto ja päivystys Tunnistaminen Puuttuminen Terveysasemat Työterveyshuolto Yksityisetlääkäriasemat Opiskeluja kouluterveydenhuolto Ohjauskriteerit Päivystysja kiireellinen osastohoito Seuranta Lopetus Terveysasemat Työterveyshuolto Opiskeluja kouluterveydenhuolto Psykiatrinen erikoissairaanhoito Psykiatrinen erityissairaanhoito Ohjauskriteerit HYKS Syömishäiriöklinikka Integroitu hoito SHklinikan kanssa Hoito psykiatrian aluepoliklinikoilla Integroitu hoito PTH:n kanssa Ohjauskriteerit Ohjauskriteerit Konsultaatiot Polikliiniset Osasto ja ohjaus palvelut palvelut 4

5 HYKS, nuorten ja aikuisten Syömishäiriöklinikka Aiemmin HYKS:ssä nuorisoikäisten (13-17v) hoito on alkanut nuorten omassa syömishäiriöyksikössä ja jatkunut tarvittaessa aikuisten syömishäiriöklinikassa nuoren täytettyä 18-vuotta

6 Hoito painottuu avohoitoon Nykyaikainen psykiatrinen hoito painottuu avohoitoon, niin myös uudessa Hyksin Syömishäiriö- klinikassa. Hoito toteutetaan polikliinisesti ja yhä useammin potilaan kotona hänelle itselleen tutussa ympäristössä

7 Hoito painottuu avohoitoon Avohoitotoiminnan tueksi kuuluvat 12-paikkainen kokovuorokausiosasto, 2 kriisipaikkaa sekä 8 päiväpaikkaa (klo 8-18)

8 Syömishäiriöklinikka Tapaaminen 1+2 Vastuuhoitaja Tapaaminen3 vh + +lääkäri hoitosuunnitelma perhetapaaminen Läheisten illat Erityistyöntekijöiden tapaamiset -sisätautil. -rav.ter -psl -toim.ter -fysioterap Hoitoryhmä Psykodraama menetelmällä 1vuosi Jalkautuva työ Ryhmä hoidot Yksilöhoito 1 vuosi Perhetap 3-5krt perheter + vast.hoit tarv.lääkäri,ertit.t Perhetap erit.kysymys n.10krt perheter+sh Hoito osastolla 4 Vuodeos Päiväos Paritapaamiset n.10x perheter +sh

9 Uudet hoitomuodot HYKS Syömishäiriöklinikka Parityöskentely Jalkautuva työryhmä Jatkoryhmä psykodraama menetelmällä Läheisten ilta, toiminut vuosia osana hoidon tukea

10

11

12 M e n e t. Tyypilliset AN-hoidossa käytetyt menetelmät. Tiedon jakaminen, tuki, sallivuuden opettelu etc. Yleiset parisuhdeterapia menetelmät T a v o i t e ymmärrys AN merkit parille kehon kuva seksuaalis. toipuminen ja relapsin torjunta kehittynyt parisuhde kommuni- ongelmien kaatio väheneminen T u l o s Painon nousu ja vakiintuminen, yleistilan kohoaminen, mielialan koheneminen Toimivampi parisuhde

13 Tavoitteet 1)Tavoitteena on osana muuta hoitoa auttaa potilasta saavuttamaan yksilöllinen painotavoite tai ylläpitää jo saavutettu tavoitepaino. 2) Vastaanottaa ja jakaa puolison huolta sekä luoda toivoa. 3) Tutkia ja ymmärtää yhdessä parin kanssa heidän kokemuksiaan syömishäiriöstä? 4) Syömishäiriöön sekä siitä toipumiseen liittyvän tiedon jakaminen (psykoedukaatio) 5) Paremmin toimivien kommunikaatiotapojen harjoittelu

14 UCAN III vaihetta I vaihe Luodaan pohja työskentelylle (kokemus, psykoedukaatio, toipuminen) Tavoitteet: 1) Tutkia ja ymmärtää yhdessä parin kanssa heidän kokemuksiaan syömishäiriöstä? 2) Syömishäiriöön sekä siitä toipumiseen liittyvän tiedon jakaminen (psykoedukaatio) 3) Paremmin toimivien kommunikaatiotapojen harjoittelu

15 UCAN III vaihetta II vaihe Anorexian tutkiminen ja hoitaminen parisuhteen kontekstissa (tavoite on saavuttaa normaali paino ja terveet ruokailutottumukset) -ruokailu-kommunikaatio -kehonkuva, tyytymättömyys kehoonkommunik. (keskeistä AN-sairastavalla ->puolison ymmärtävä suhtautuminen) -fyysinen suhde- kommunikaatio

16 UCAN III vaihetta III vaihe Mahdollisen takapakin (lipsahdus ja retkahdus) ennaltaehkäisy ja terapian lopetus Tavoitteet: 1) Psykoedukaation keinoin käydä läpi toipumisprosessia sekä mahdollisuuksia lipsahduksiin ja retkahduksiin 2) sekä tunnistetaan tilanteita, jotka yksilölle tai parisuhteessa voivat johtaa oireiden uusimiseen

17 Jalkautuva hoitotyö. Mikä on jalkautuva hoitotyö? Hoitomuodon ovat aloittaneet ja kehitttäneet sh Ulla-Maija Pesonen ja lh Minna Majlander. Tällä hetkellä vahvuus on 5 hoitajaa. Jalkautuva hoitotyö on yksi hoitotyön muodoista ja osa potilaan laajempaa hoitosuunnitelmaa (sovitaan hoitosuunnitelmassa) Matalan kynnyksen suunnitelmallista hoitotyötä nopealla reagoinnilla Maltillisesti pyritään luomaan luottamuksellinen potilassuhde lyhyessäkin ajassa

18 Jalkautuva hoitotyö Täsmäsyömisen harjoittelua ja ruokailuun liittyvää ahdistuksen lievittämistä Suunnitelma toteutus - arviointi

19 Hoito toteutetaan potilaan toimintaympäristössä kotona koulun- tai työpaikan ruokalassa kahvila ja ravintolaruokailut sairaala, konsultaatiota

20 Miten hoitoon tullaan? Sovitaan hoitokokouksessa Lähete tulee konsultaatiopyyntönä suljetulta osastolta jolloin hoitaja menee potilaan luo, tukee ja ohjaa potilasta/henkilökuntaa potilaan ruokailutilanteissa

21 Miten hoito käynnistyy? Jos jalkautuva hoitaja ei ole mukana hoitokokouksessa niin sovitaan puhelimitse joko tapaaminen tai puhelimessa selvitellään potilaan toiveet/tarpeet jalkautuvalla työlle

22 Kerrataan potilaan ateriasuunnitelma, allergiat, vaikeat ja helpot ruoat, potilaan keittiön varustus, mitä ruokaa valmistaa, ruokareseptit, ruoan hinta, miten (yksin, vanhemmat, perhe, solu) ja missä asuu, oikean rapun löytäminen, ajoohje ja julkisten aikataulut

23 Sovitaan aluksi 5 tiivistä tapaamiskertaa, jonka jälkeen potilaan/vastuuhoitajan/lääkärin kanssa arvioidaan tarvetta jatkaa vielä 5 lisäkertaa

24 Yleensä potilas toivoo tukea rohkeutta syödä ruokaa mitä ei ole valmistanut rohkeutta aterian kokoamiseen ja syömiseen yleisellä paikalla ruokaostosten tekeminen ruoan valmistamiseen (rasva, kerma, herkut) epämukavaan olon ja ahdistuksen lievittämiseen

25 Hoidon toteutus ja arviointi Jalkautuva hoitaja lähtee potilaan toimintaympäristöön (koti, koulu, kauppa, ravintola, sairaala, asumisyksikkö, päiväosasto) mallisyömään ja tukemaan potilasta syömään riittävästi ateriasuunnitelmansa mukaisesti

26 Ruokailun jälkeen varataan aikaa arvioinnille ja keskustelulle annos liian pieni, sopiva, iso oliko nälkä kylläinen- miten koki jne. Puretaan ruokailutilanne ja kuunnellaan potilaan kokemus ruoan valinnasta sekä annetaan rohkaiseva palaute potilaalle Tapaamisen kesto 2-3 tuntia matkoineen

27 Perhepäivälliset Potilas kutsuu vanhempansa tai muita läheisiään syömään sairaalan tiloihin tai ravintolaan. Sairaalan keittiö on tilana kodin keittiötä neutraalimpi Keskitytään syömiseen ja asioihin jotka luontevasti nousevat keskusteluun. Läheisillä on mahdollisuus nähdä, miten potilas syö ja millaista annosta tulisi syödä

28 Perhepäivälliset Alussa tunnelma on yleensä odottavan jännittynyt. Alkujännityksen jälkeen positiivinen tahtotila virittyy pöydän ympärille. Hoitajan tehtävä on tukea potilasta syömään riittävä määrä ruokaa, olla läsnä, mahdollistaa luonteva ruokahetki ja tukea potilasta ja hänen läheisiään vuoropuheluun sekä reflektoida kuulemaansa ja antaa edukaatiota syömishäiriöstä

29 Tapausselostus Lähete, terveysasema 9/12, BMI 13 Asuu vanhempiensa kanssa, opiskelee Lapsena ollut pyöreähkö, kouluterveydenhoitaja kiinnittänyt huomiota painoon Harrastaa aktiivisesti liikuntaa, nyt syöminen jäänyt vähemmälle Aiemmin saanut ravitsemusohjeet BMI:n ollessa 15 Oireet - palelee aineenvaihdunta hidastunut - näläntunne kadonnut - lihomisen pelko - masennusta - liikunta pakonomaista

30 Hoitosuunnitelma Tutkimusjaksolla ollut äiti mukana, psykoedukaatiota Hoitosuunnitelma - painonnostotavoite ½ kg/viikossa - hoitajalla käynnit x1/vk - seuraava yhteistapaaminen hoit.lääk 1 kk - ravitsemusterapeutti - sisätautilääkäri - fysioterapeutti- maltillinen liikunta, fa-tuolirentoutus - perhetapaamiset - jalkautuva työryhmä

31 Jalkautuva hoitotyö Kotikäynnit x9, 2 hoitajaa, yhteiset ateriat perheen kanssa, potilas valmistaa ruoan, hoitajat ohjaa ja tukee Kuultu vanhempia, psykoedukaatiota, tukea. Myös keskusteltu liikunnasta ja ohjeistettu kulkemaan opiskelumatkat julkisilla

32 Kouluruokailu x3 Kahvilassa x1 Perhetapaamiset x2 syömishäiriön luonne, ajatus-vääristymät kommunikaatio, tunteiden ja tarpeiden ilmaisu syömishäiriön merkitys ja vaikutus perheen arjessa, jaksaminen

33 Arviointi, hoito jatkuu... BMI 13-18, aikavälillä , yli viikoittaisen painonosto tavoitteen (½ kg) Jalkautuva hoitotyö on osaltaan mahdollistanut että potilas on pystynyt jatkamaan opiskeluja ja harrastuksiaan Hoito jatkuu

34 Kokemuksia hoitajaa 3 pv/viikko potilaita jonoksi asti 59 potilasta ja tuettuja ruokailuja 362 ad 10/2012 Haasteina potilas peruu ja siirtelee aikoja tai aika jää käyttämättä kodin keittiövarustus saattaa olla puutteellinen (ei kattilaa...) mitä hoitaja syö eväät

35 Kokemuksia... Työn ilot potilailla kasvanut valmius ottaa haasteita vastaan ts. rohkaistuneet syömään itseltään kiellettyjä ruokia. potilaat pystyneet ottamaan yllättäviäkin ruokahaasteita vastaan (munkki, viineri välipalat, pizzat, hampurilaiset) potilaat kokevat jalkautuvan työn auttavana ja ottavat sen avoimemmin vastaan Työnohjaus jalkautuvan työryhmän tukena

36 Jatkoryhmä psykodraama menetelmällä Jatkohoitoryhmä vuotiaille laihuushäiriötä sairastaville potilaille, jotka ovat hoidettavana syömishäiriöklinikassa. Ryhmään valikoidutaan polikliinisen arvion perusteella. Tavoitteena on ylläpitää syömisen hallintaa ja ravitsemustilan korjaantumista sekä lisätä itsetuntemusta ja keinoja ongelmien työstämiseen Asioita lähestytään keskustellen ja psykodraaman avulla. Psykodraamassa näytetään konkreettisesti tilanteita ja kokemuksia omasta elämästä ja ryhmäläiset toimivat toisilleen apuhenkilöinä eri rooleissa

37 Valintaprosessi hoitava lääkäri tekee alustavan valinnan, ryhmän ohjaajat haastattelevat yhdessä tulevan potilaan ja tekevät lopullisen valinnan

38 Ryhmän koko, kesto ja frekvenssi Ryhmään valitaan 6 henkilöä Ryhmä kokoontuu 2 tuntia kerralla yhteensä vuoden ajan, 2-3 viikon välein. Ryhmän vetäjinä toimivat, TtM, esh TRO, perheterapeutti Katja Tenhovirta ja TRO, toimintaterapeutti Marja Vesaoja

39 Muu hoito ryhmän rinnalla Ryhmä toimii intensiivisenä avohoitona osana Syömishäiriöklinikan toimintaa. Ryhmän ajan kokonaishoidosta vastaa poliklinikan lääkäri ja case manager. mikäli syntyy huoli painon laskemisesta tai psyykkinen vointi huononee huolestuttavasti ohjataan potilas kokonaishoidosta vastaaville

40 Tuloksellisuuden seuranta Käytetään yksikössä olevia seurantamittareita,edi, CIA, BDI ja 15D Mittarit täytetään ennen ryhmän alkua, sen loputtua sekä puolen vuoden seurantakäynnin jälkeen Ryhmän ohjaajat vastaavat lomakkeiden täyttämisestä

41 Läheisten illat Kerran kuukaudessa kesto 2 tuntia Alustuksia, läheisten toiveiden mukaan ja vertaiskeskustelua Ryhmän vetäjinä toimivat aoh Katrin Montin-Toiva ja TtM, esh, perheterapeutti Anita Ryöppönen

42 Läheisten ilta klo 17 Tammisali 1 krs Uusi Syömishäiriöklinikka hoitomuodot Viha ja aggressio vanhempien haasteena! Psykologi Rasmus Lilja. HUOM poikkeuksellisesti tiistaina! Jalkautuva työryhmä Mitä tiedetään anoreksian hoitomuodoista?? Lääkäri Salla Koponen Kehonkuva, fysioterapeutti Sirpa Baggström Pidätämme oikeudet muutoksiin. Puh , Syömishäiriöklinikan kanslia