Mitä kuuluu suomelle Suomessa? Katsaus suomen nykypuhekielen sosiolingvistiseen vaihteluun ja kieliasenneilmastoon Suomenopettajien XXXIX seminaari Tallinnassa 15.-16.3.2013 Johanna Vaattovaara Helsingin yliopisto
Luennon tavoitteet Katsaus suomen puhekielen ja kieliasenneilmaston nykytilanteeseen ja tulevaisuudennäkymiin Mitä ja miten nykyään tutkitaan? (Ja miksi!) Tutkimusnäkökulmien monipuolistuminen Variaationtutkimuksen kolme aaltoa Kytkös kielenopetuksen ja oppimisen nk. ekologiseen teoriaan: koukuksi kielenopettajalle 2
Perinteinen tapa lähestyä kielellistä variaatiota 3
Variaationtutkimuksen ensimmäinen aalto (1970-l. ) Ikäryhmien väliset erot (%) 96 69 43 ALUE X Variaation kokonaistilanne Sosiaaliryhmittäiset (%) 82 45 Sukupuolten väliset (%) 40 65 NAISET MIEHET
Puhesuomen viidenlaiset piirteet (Mantila 1997; 2004) Yleiset ja neutraalit Esim. me mennään; se pro hän Laaja-alaiset Esim. kylymä; talloon Yleistyvät Esim. mahoton; järvee, puuroo, karkkii Leimautuneet alueellisuudet Esim. moa, peä; talhoon Elävät paikallisuudet Esim. kouhluun; mie, tekkiit, tulliit Mantila, Harri 2004: Murre ja identiteetti. Virittäjä 3/2004 Ks.myös: Lappalainen, H. & Vaattovaara, J. 2005: Vielä murteen ja identiteetin suhteesta. Virittäjä 1/2005.
Pitkän A:n diftongiutuminen (%) moa ~ mua, peä ~ piä, kalloa ~ kalloo, pitkeä ~ pitkee Erot kolmella itäsuomalaisella paikkakunnalla ja kolmella ikäryhmällä Lähde: Murteenseuruuraportti (Nuolijärvi & Sorjonen 2005) 100 80 81 82 81 77 60 50 vanhat keski-i. 40 27 25 30 nuoret 20 14 0 Lapinlahti Liperi Sotkamo 6
Yksikön 1. p. pronominin variaatio Liperissä (%) Lähde: Murteenseuruuraportti (Nuolijärvi & Sorjonen 2005) 100 90 80 70 60 50 40 30 mä minä miä mie 20 10 0 Eläkeik. Keski-ik. Nuoret 7
Jälkitavuissa säilynyt h (koulhuun~kouhluun, satheessa, jälkheen...) tornionlaaksolaisuuden markkeri (Vaattovaara 2009) JÄLKITAVUJEN h:n EDUSTUS PELLOLAISILLA ABITURIENTEILLA (*) Heikosti kotiseutuunsa samaistuvat Voimakkaasti kotiseutuunsa samaistuvat h kadonnut 36 % h assimiloitunut 18 % h säilynyt 46 % jälkkeen jälkeen h assimiloitunut 13 % h kadonnut 14 % h säilynyt 73 % jälkheen (*) lingvistinen konteksti: metateesikontekstien ulkopuoliset asemat
100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % vanhat 22 41 71 60 84 73 74 91 87 78 35 34 25 27 21 5 25 11 4 9 6 9 6 4 keski-ik. nuoret vanhat keski-ik. nuoret vanhat keski-ik. Alastaro Alavus Kokkola nuoret korkee korkia korkea Esimerkki yleistyvistä, leviävistä piirteistä: ea > ee Variaatio kolmella pohjalaisen murrealueen Paikkakunnalla (Lähteet: Kurki 1998, Heikkilä 1992, Lähteenmäki 1997) 9
Kela-korttii tai jotai henkkarii? (Rouhikoski, tekeillä) Helsinkiläisten KELA:n virkailijoiden puheessa pitkävovaaliset tyypit hakee, euroo, katuu, korttii ym. esiintyvät keskimäärin seuraavasti: Helsingin suomeahankkeen (2009-2012) osahanke Anu Rouhikoski: Variaation rooli ja puhetyylit asiakaspalvelutilanteissa Miksi ii-muodot ovat näin harvinaisia? Missä tilanteissa niitä käytetään?
(Rouhikoski) ii-muotoa käytetään eniten nuorten asiakkaiden kanssa: Virkailija: Ootsä tuonut tän opiskelijan tuloselvityksen jo? Asiakas: Siis, ilmeisesti tää on sitä opiskelijan tuloselvitystä. V: Joo. Siihen on ihan vaan oma lomakkeensa. Katotaas onks mul tossa? A : Aha? V: Eli tää. Ja tää on nyt sen takii täytettävä, koska tota, (ottaa paperin lokerikosta) täs on tällasii asioita. Muiden kuin nuorten kanssa ii-muodon käyttöä selittää esimerkiksi se, että asiakas on virkailijalle ennalta tuttu.
(Rouhikoski) ii-muotoa esiintyy myös esimerkiksi tilanteissa, joissa virkailija haluaa osoittaa empatiaa asiakasta kohtaan: Ei o mitään paniikkii, tää ((sosiaalietuus)) voidaan maksaa ja kaikki ihan hyvin. Tai sitte jos meil on jonoo ni voitte tulla jommallekummalle lin- ei oo mitää välii. Sil ei oo mitääv välii täs asiassa.
Variaationtutkimuksen kolme aaltoa (Eckert 2008, 2012) suomalaisen tutkimusperinteen tulkinta 1. aalto: labovilainen variaationtutkimus Kielenpiirteiden sosiaaliset merkitykset nousevat sosiaalisesta struktuurista 3. aalto: kielellisten ilmiöiden ideologiset yhteydet Kielelliset valinnat osana sosiaalisia tyylejä; Kieli semioottisena systeeminä 1970-l. 1990-l. ~2004 alkaen 13
Persoonapronominien variaatiosta Kertooko murteellisen mie-variantin käyttö välttämättä puhujan alueellisesta taustasta? Onko hän aina muodollisempi kuin se? Onko minä-pronomini aina muodollinen/neutraali? 14
Pronomini mie Kaakkoismurteinen & peräpohjalainen variantti 15
Helsingin Sanomat, Sunnuntaisivujen Minä rakastan -palsta, 17.1.2010
LARI=paljasjalkainen helsinkiläisnuori 22.3.2013 17 Liisa Raevaara (tekeillä) Tutkija [LR] on ennen tätä tilannetta seurannut vuoden verran nuorten toimintaa itähelsinkiläisellä nuorisotalolla, tavoitteena tutkia miten kieltä käytetään sosiaalisen toiminnan resurssina ja vuorovaikutustilanteiden rakentamisessa.
Heini Lehtosen tutkimushanke: Nuorten kielelliset resurssit ja tyylit monietnisessä Helsingissä (Helsingin suomea) Kirjakielinen minä, sinä ei maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa kanna samaa sosiaalista merkitystä kuin ehkä valtaosalle suomalaisista - Huonon t. rikkinäisen suomen markkeri Lähde: Lehtonen 2004 18
Esimerkki yksikön 3. persoonan pronominin vaihtelusta vuorovaikutuksessa (Lappalainen 2010) H: siis sun mies oli siinä vaiheessa lukemas teologiaa onks se tehnyj jotaim muita hommia sit sitä ennen. S: hän on tehnyj joo. H: joo. S: paljonki. H: joo. millanen työtausta sillä oli sitä enne. S: se on opiskellum musiikkia jazz-op- pop popjazzopistolla. (--) ni ja sitte sillä on toi työkeskustausta ku sill_on invaliditeetti (--).
Helsingin suomea. Monimuotoisuus, sosiaalinen identiteetti ja kielelliset asenteet kaupunkiympäristössä (2009-2012) http://www.helsinki.fi/hum/skl/tutkimus/helsinginsuomea.html Keskeisimmät tutkimuskysymykset: Mitä kielenpiirteitä helsinkiläiset käyttävät puheessaan? Miten kielellä ilmaistaan sosiaalista samaistumista? Kuinka tietoisia helsinkiläiset ovat käyttämästään kielestä? Millaisia ovat helsinkiläisten kieliasenteet? Millaisia ovat muualla asuvien asenteet Helsingin puhekieltä kohtaan millaiseksi Helsingin puhekieli kuvitellaan?
Miten suomalaiset hahmottavat puhesuomen variaatiota (ja kuvittelevat kielimuotoja)? KIELENTUTKIJAT perinteisesti KIELENKÄYTTÄJÄT Kansandialektologiassa Teoreettis-empiirisiä kannanottoja: esim. Johnstone 2004, 2011; Vaattovaara 2012, 2013 21
Helsingin Sanomat, Ritva Liisa Snellman (23.3.2012) Paikat hahmottuvat meille ensi sijassa muilla tavoin kuin alueellisina sijainteina
Maaseudulla pääkaupungin puhekieli mielletään ylimieliseksi, leuhkaksi ym. esim. Mielikäinen & Palander 2002, Palander 2005, Vaattovaara 2009 23
Kumma kun yksi "Työlki ellää" kirvoittaa kolumnistia, mutta etelänmurretta honottavien pissispoppareiden suhuässä ei ole yhtään pistänyt kolumnistin korvaan. Nimimerkki Esteetikko otsikolla Mummos on HS:n internetin keskustelupalstalla www.hs.fi/keskustelut 2.2.2010 klo 9:56
Pääkaupunkiseutu suomalaisten kieliasenteissa ja kieli-ideologiassa Tutkimus tiedekeskus Heurekassa Satunnaiset kävijät (heinäkuu 2009) pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta 45 vastaajaa Ikähaitari 10-69 v. Kuuntelutehtävä: 12 lyhyttä ääninäytettä, Jokaisessa 1 fokuspiirre - kunkin näytteen avulla haettiin reaktioita tiettyyn piirteeseen Missä tällaista puhetta voi kuulla? Ketkä puhuvat näin? Vastaajien vapaat kommentit nauhoitettiin lopussa imitaatiotehtävä + taustakysymyksiä
Suomalaiset uskovat yleisesti helsinkiläiset itse mukaan lukien, että helsinkiläisillä on omanlaisensa sihisevä ässä Tosiasiassa erilaisia ässiä kuulee niin maalla kuin kaupungeissa. Yllätykseksemme monenlaiset ässät kuultiin helsinkiläisinä!
Suomalaiset ovat kasvaneet etisen /s/ ääntämyksen paheksumiseen jo vuosikymmenien ajan 1950-70-luku: iskelmätähtiässä 2000-l. pissis-ässä laajentuvat sosiaaliset merkitykset: homoässä Vaattovaara 2013 Vaattovaara & Halonen (tekeillä)
HS 28.6.2012 HS 28.2.2013 Kolmas epäonnistuneiden juontajien koulukunta on ns. pissaliisalaiset/lassilaiset juontajat. (--) He ovat kovin innostuneita, aina ja kaikesta, juontoja säestävät kovat kiekaisut, stadilaisen sähköisinä soivat s- äänteet ja usein väärin lausutut nimet.
Jos puhujan tyyli tulkitaan helsinkiläiseksi (tai ylipäätään urbaaniksi ) hänen /s/-ääntämyksensä kuullaan myös herkästi helsinkiläisenä, olipa /s/ millainen tahansa! Vrt. Dennis R. Preston (2002) a folk linguistic fact
Stadilaisen t. helsinkiläisen ässän indeksikaalinen kenttä Heurekan haastattelujen perusteella itsevarma pissis Ei akateeminen helsinkiläinen nuori ulkomaalainen urbaani homomainen hienosteleva tyttömäinen puhevika
Svaa-vokaali kylymää kahavia. suomalaisten kielitietoisuudessa
Elina Hämäläinen 2011, pro gradu -tutkielma: Palijon on enemmän kuin paljon Svaavokaalin sosiaalisia merkityksiä ja tilanteisia funktioita Lomakekysely helsinkiläisille ja oululaisille lukiolaisille N= 57+57 vastaajaa Keskusteluaineisto: Kahden oululais-helsinkiläisen pariskunnan keskusteluja
Svaa-vokaalin (esim. kylymä talavi) tuttuus Lähde: Hämäläinen 2011: 26
Hämäläinen 2011
Sukupolvella on merkitystä (Uusia havaintoja) 36
Miten nuoret vs. vanhemmat sukupolvet kuvittelevat murteita? Lähde: Kokko 2010, tutkimuspaikka: Raahe
Hanke: Pk-seutu suomalaisten kieli-ideologiassa Ketkä tunnistivat puhujan ulkomaalaistaustan? Tunnisti Ei tunnistanut 100 % 90 % 80 % 70 % 5 5 60 % 50 % 6 14 40 % 30 % 20 % 5 6 10 % 2 2 0 % 10-29 PK-seutulainen 10-29 PK-seudun ulkopuolelta 30-69 PK-seutulainen 30-69 PK-seudun ulkopuolelta
Kaisa Rosenberg 2011: slangia? Mitkä sanat ovat Sana Nuoret (%) Keski-ik. (%) Vanhat (%) Keskimäärin% Snaijata ymmärtää 85,4 100,0 95,6 93,2 Skutsi metsä 75,0 97,5 100,0 90,2 Frendi ystävä 72,9 80,0 66,7 72,9 Kundi poika 66,7 72,5 75,6 71,4 Rööperi Punavuori (=kaup.osa) 35,4 80,0 64,4 58,6 Pölliä varastaa 39,6 77,5 55,6 56,4 Leffa elokuva 29,2 42,5 53,3 41,4 Mimmi tyttö 37,5 42,5 40,0 39,8 Lintsi Linnanmäki 27,1 42,5 40,0 36,1 Bileet juhlat 29,2 30,0 33,3 30,8 Ratikka raitiovaunu 14,6 22,5 24,4 20,3 39
Pliis on uinut jo monenikäisten suomen kieleen - mutta ei kaikkiin tyyleihin
(Peterson & Vaattovaara, tekeillä) 417 vastaajan asennetutkimusaineisto (FB:n kautta levitetty kysely) Pliis ilmaisee epämuodollista, tuttavallista, joskus epätoivoista pyyntöä Alle 30-vuotiaat yleensä sekä naiset tunnustavat yleisimmin käyttävänsä. Miehistä miltei puolet. 76 % vastaajista oli 20-34 -vuotiaita. Voitko pliis antaa sen?
Voitko antaa sen, kiitos Voitko pliis antaa sen Hyvin epämuodollista puhetta ja edellyttää että puhuja ja kuulija tuntevat toisensa hyvin. Jotenkin yltiökohtelias. Pliis tässä lauseessa ei tarkoita vähääkään sen alkuperäistä englanninkielistä tarkoitusta. 42
Koontia Puhekielessä meneillään samanaikaisesti eri suuntaan vetäviä muutoksia kielenpiirteiden sosiaaliset merkitykset elävät ajassa ja konteksteissaan (Eckert 2012; Coupland 2007, Style) Kolmas aalto on tuottanut uudenlaista tietoa vaihtelun dynamiikasta kielentutkijoiden muuttuva ymmärrys siitä, miten kieli sosiaalisessa maailmassa toimii (kuka on autenttinen kielenpuhuja??) Kielelliset resurssit ovat laaja-alaisesti jaettuja murrepiirteet elävät myös alueidensa ulkopuolella! Kielen muutos on aina myös jollain tapaa kulttuurinen muutos ideologisen tason tutkimuksen tärkeys 43
Entä ne implikaatiot kielenopetukselle? Ekologinen kielenopetusnäkemys 44
-- language is not an a priori, finished body of words and structures, but an emergent set of resources for enacting linguistic activities. Van Lier 2004: 108 From an ecological perspective, both teachers of [äidinkieli] and teachers of foreign languages are not teachers of a linguistic code but teachers of meaning. Meaning in all its stylistic choices and variations. Kramsch 2008: 403, Ecological perspectives on foreign language education
Kieli rakennesysteeminä vs. Kieli kompleksisena dynaamisena systeeminä Complex dynamic systems (Dörnyei, Larsen.Freeman) Van Lier 2004; Larsen-Freeman 2008 46
Ekologisen kielenopetusnäkemyksen peruslähtökohdat nojaavat samaan kielinäkemykseen kuin variaationtutkimuksen 3. aalto Kielenoppimiskäsitys: viestinnällisyys, toimijuus; engagement investment participation (sosiokulttuurinen teoria) Identiteettikäsitys: jälkistrukturalistinen Esim. eri kielten käyttäjinä meillä usein erilaiset identiteetit Kieli sosiaalisessa todellisuudessa semioottinen systeemi - toimintaa, johon sosiaalistutaan Oppikirjojen ongelmallisuus autenttisuuden kannalta (esim. Tanner 2012, Rakenne, tilanne ja kohteliaisuus - Pyynnöt S2-oppikirjoissa ja autenttisissa keskusteluissa) Dialogisuus kontekstisidonnaisuus (esim. Norton & Toohey 2011) Kielenoppiminen yhteisöllisenä toimintana (ks. esim. Kristiina Skinnari 2012, 5.-6. lk englannin kielen opetus)
Kielen käyttö on kielen oppimista - ja kieli (yksi) osa sosiaalista systeemiä People very rarely speak only to transmit and exchange new information. More often than not, they say what they think others expect them to say, or what the situation requires, or they identify or emphatize with others, or they present themselves as they would like to be seen by others. Claire Kramsch 2008, 391 Kieleen sosiaalistuminen on loppumaton prosessi niin äidinkieliselle kuin kieltä toisena tai vieraana kielenä puhuville.
Kiitos - Aitäh! THX! <3 johanna.vaattovaara@helsinki.fi Pedagoginen yliopistonlehtori, FT Kielikeskus, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/kksc/ Personal homepage: https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/person/vaattova 49