PYSÄKÖINTINORMISELVITYS JA EHDOTUS / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

Keskustan osayleiskaava 2030 1 (28) PYSÄKÖINTINORMISELVITYS JA EHDOTUS / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITE Yleissuunnittelu Suomen kaupungeissa keskustellaan tällä hetkellä vilkkaasti keskusta-alueiden autopysäköinnistä ja monissa kunnissa on työn alla laajavaikutteisia pysäköintipolitiikan työkaluja ja päätöksiä. Pysäköintiin liittyvillä ratkaisuilla on suuri vaikutus keskustojen viihtyisyyteen, asukkaiden arjen elämän laatuun sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämiseen. Pysäköintiratkaisuilla tulee tarjota pysäköijille mahdollisimman selkeää, käytettävää ja korkealaatuista palvelua, koska autoilulla tulee olemaan jatkossakin merkittävä rooli liikennejärjestelmässä. Autoilun roolin tulee kuitenkin olla yhteiskunnan ja kaupunkien elinvoiman kannalta järkevä ja kokonaisuuteen sovitettu. Kaupunkikeskustojen pysäköintipolitiikan on kannustettava ja ohjattava omalta osaltaan liikkujia kestävien kulkumuotojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) valintaan. Palvelulähtöisten pysäköintiratkaisujen on tulevaisuudessa perustuttava enenevässä määrin asukkaiden ja yritysten todellisiin tarpeisiin, jolloin mitoituksessa tulee ottaa huomioon myös käyttäjien asumismuodot ja ikärakenne. Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.11.2013 uuden kaupunkistrategian. Sen ympäristöosassa todetaan, että henkilöauton tarpeeton käyttö haaskaa kaupunkitilaa, aiheuttaa päästöjä ja kustannuksia. Joukkoliikenne ja kevyt liikenne ovat edullisempia ja ympäristöystävällisempiä liikkumistapoja. Tavoitteena on kestävän kaupunkikehityksen edistäminen mm. pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta lisäämällä. Strategiaan kirjattuna tavoitetasona koko kaupungin mittakaavassa on saada joukkoliikenteen osuudeksi 12 % ja pyöräilyn osuudeksi 15 % kaikista matkoista vuoteen 2017 mennessä. Lähtötasona v. 2008 oli joukkoliikenteellä 10,7 % ja pyöräilyllä 12,9 % osuus. Vuonna 2012 vastaavat osuudet olivat uusimman vuoden 2013 julkistetun liikennetutkimuksen mukaan kummallakin kulkumuodolla 15 %, joten tavoitetasoa voidaan jatkossa nostaa. Pysäköintipolitiikalla tulee tavoitella eheän ja monimuotoisen kaupunkirakenteen toteutumista muun muassa poistamalla pysäköinnistä aiheutuvia esteitä täydennysrakentamiselle. Muita keskeisiä tavoitteita pysäköintipolitiikalle ovat pysäköintiratkaisujen vaikutusten ja kustannusten läpinäkyvyys, käyttäjä maksaa -periaatteen johdonmukainen soveltaminen sekä pyrkimys taloudellisesti tehokkaisiin ratkaisuihin. Pysäköintiratkaisuilla pyritään myös tukemaan kohtuuhintaista asumista. Järvenpäässä on pysäköintipolitiikkaa käsitelty varsin vähän. Vuonna 1995 tehtiin laajahko selvitys pysäköinnistä, minkä pohjalta silloinen kaavoitus- ja kiinteistötoimikunta antoi 30.8.1995 suosituksen asemakaavoissa sovellettavista pysäköintinormeista. Keskustan osayleiskaavaan (Kv 27.5.2002) sisältyy pysäköintinormitus keskusta-alueen asemakaavoja varten. Muuten pysäköintinormit on aina määritelty asemakaavakohtaisesti v. 1995 suositusta noudatellen. Keskustan osayleiskaavan tarkistustyön käynnistyttyä nähtiin tarpeelliseksi tehdä katsaus muiden kaupunkien pysäköintipolitiikkaan ja nykyisiin pysäköintinormeihin, koska Järvenpäässä pitkään sovellettujen normien arviointiin on tullut aihetta mm. väestön ikääntymisen ja ruokakuntien pienentymisen sekä elämäntavaksi valitun autottomuuden lisääntymisen vuoksi. Yleinen havainto kaikissa kaupungeissa on ollut, että erityisesti hyvään joukkoliikenteeseen tukeutuvien ydinkeskustojen alueella autonomistus ja pysäköintitarve on muita kaupunkialueita sel- Järvenpään kaupunki Seutulantie 12, PL 41, 04401 Järvenpää Vaihde (09) 27 191 www.jarvenpaa.fi

65 vuotta täyttäneet 55-64-vuotiaat 35-54-vuotiaat 18-34-vuotiaat 6-17-vuotiaat Keskustan osayleiskaava 2030 2 (28) keästi pienempi. Tältä pohjalta on aihetta tarkastella, miten uuden keskustan osayleiskaavan pysäköintinormeihin voitaisiin sisällyttää todelliset pysäköintitarpeet huomioon ottavaa joustoa. voi toimia lähtökohtana laajemmalle Järvenpään pysäköintipolitiikan arvioinnille. Tähän on nähtävissä lisääntyvää tarvetta mm. useiden kehityshankkeiden yhteydessä esille nousseiden pysäköintilaitosten suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon kysymysten ratkaisujen tultua ajankohtaisiksi. TAUSTAA AUTOISTUMISESTA JA AUTONOMISTUKSESTA SUOMESSA 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1998-1999 18,7 55,2 22,8 3,3 2004-2005 16,5 51,6 27,4 4,5 2010-2011 16,7 49,6 29,3 4,4 ei autoa 1 auto 2 autoa enemmän kuin 2 autoa Autoistumisen kehitys Suomessa (Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010-2011, Liikennevirasto 2012) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1998-1999 7 % 56 % 33 % 4 % 2004-2005 6 % 46 % 42 % 6 % 2010-2011 6 % 42 % 47 % 5 % 1998-1999 21 % 52 % 22 % 5 % 2004-2005 21 % 48 % 26 % 6 % 2010-2011 21 % 44 % 28 % 6 % 1998-1999 11 % 56 % 30 % 4 % 2004-2005 9 % 51 % 34 % 6 % 2010-2011 9 % 46 % 39 % 6 % 1998-1999 16 % 67 % 16 % 2004-2005 11 % 61 % 24 % 4 % 2010-2011 11 % 59 % 27 % 3 % 1998-1999 45 % 50 % 4 % 2004-2005 37 % 56 % 6 % 2010-2011 23 % 67 % 10 % ei autoa 1 auto 2 autoa yli 2 autoa Autollisuuden kehitys eri ikäluokissa (Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010-2011, Liikennevirasto 2012). Eniten on kasvanut kahden auton talouksissa asuvien osuus 55-64-vuotiaiden ryhmässä ja kahden auton talouksissa asuvien lasten osuus.

Keskustan osayleiskaava 2030 3 (28) Autonomistus Tampereen seudulla vuonna 2010. Eriytyminen on erittäin selvää keskustan ja muiden alueiden välillä. Laajoissa osissa keskustaa autottomia ruokakuntia on yli puolet. Järvenpään osalta tarkempi ruutuanalyysi on vielä tekemättä, mutta valtakunnallisesta YKR- ruutuaineistosta voitiin paikkatietotarkastelun avulla laskea, että keskusta-alueella autottomien asuntokuntien määrä on keskimäärin 47 % kaikista asuntokunnista. Ydinkeskustan 12 ruudussa oli v. 2010 yhteensä 2116 asuntokuntaa, joista 920:lla oli yksi auto ja 195:llä 2 tai useampia autoja. Tulosta selittää keskustan asuntokuntien koko; yhden hengen ruokakuntia on kaikista 65 % ja kahden hengen ruokakuntia 28 %. Keskustan asuntokunnista siis peräti 93 % on 1-2 hengen kokoisia, eikä auton tarve ole vastaava kuin suuremmilla asuntokunnilla (lapsiperheillä). Tehdyssä tarkastelussa ei ikämuuttuja ollut nähtävänä, mutta oletettavasti keskustassa asuu keskimäärin varttuneempaa väkeä kuin reuna-alueilla, mikä vielä vähentää autontarvetta ja käyttöä. Seuraavalla sivulla on Tampereen eri osa-alueiden kulkutapoja kuvaava analyysi.

Valkeakoski Valkeakoski ympäryskunnat ympäryskunnat Tampere Tampere 0 % 10 % 20 % 30 Keskustan % 40 % osayleiskaava 50 % 60 % 70 % 2030 80 % 90 % 4 100 (28) % keskustan jalankulkuvyöhyke 49 % 10 % 22 % 10 % keskustan reunavyöhyke 28 % 16 % 31 % 14 % intensiivinen joukkoliikennevyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke 37 % 12 % 29 % 3 % kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne muu kulkutapa keskustan reunavyöhyke 14 % 12 % 58 % 5 % Kulkutapajakauma joukkoliikennevyöhyke asuinpaikan vyöhykkeen mukaan (Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan henkilöliikennetutkimus 2012). Keskusta-asukkaat liikkuvat jalan ja pyörällä. 15 % 15 % 43 % 4 % autovyöhyke LAINSÄÄDÄNTÖ alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke 0 % 17 10 % 20 % 7 % 30 % 40 % 50 47 % % 60 % 70 % 80 % 16 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke autovyöhyke keskustan reunavyöhyke ei taajama alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke ei taajama alakeskuksen keskustan jalankulkuvyöhyke intensiivinen keskustan joukkoliikennevyöhyke reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke ei taajama ei taajama Autopaikkoja säätelee kävely maankäyttö- polkupyörä ja rakennuslaki henkilöauto (MRL). MRL joukkoliikenne säätelee autopaikkoja muu kulkutapa kuitenkin vain varsin yleisellä tasolla: Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle (54 ). Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset) (57 ). Kiinteistöä varten asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhteydessä (156 1 momentti). Jos asemakaavassa niin määrätään, kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä tapauksessa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan (156 2 momentti). Autopaikkojen järjestämisvelvollisuus ei koske vähäistä lisärakentamista eikä rakennuksen korjausja muutostyötä. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon tästä johtuva autopaikkojen tarve (156 3 momentti). MRL ei siis säätele asuntotonteille toteutettavaa autopaikkamäärää eikä toteutustapaa, vaan tämä tapahtuu kaupungin hyväksymässä asemakaavassa. PYSÄKÖINTINORMISELVITYKSIÄ A. Ympäristöministeriö ja Kuntaliitto 2001 1521 % % 17 % 13 19 % % 28 3 % 2934 % % 912 % % 4 % 3 % 14 15 % 17 15 % 13 % 5 9 %% 6 % 4 % 5 % 12 % 13 % 21 % 19 % 6 % 34 % 9 % 29 % 37 % 749 %% 9 % 7 % 78 % 7 % 129 % 69 % 6 % 7 % 8 % 15 % 7 % 7 % 4810 %% Seuraavilla sivuilla on otteita ympäristöministeriön ja Kuntaliiton teettämästä "Kysely kaupunkien keskustojen pysäköinnistä"- raportista (2001). 7 % 16 % 7 % 17 % 56 % 17 % 42 % 55 % 47 % 55 % 67 56 % 12 % 42 % 4861 %% 48 % 558 %% 31 % 55 % 43 % 5961 %% 6770 % % 59 % 70 % 48 % 22 % 29 % 33 % 33 % 18 % 1410 %% 714 % 5 % 9 % 3 % 18 % 8 % 16 % 6 % 14 % 5 % 75 % 65 % 9 % 3 % 3 % 5 % 85 % 3 % 6 % 4 % 65 % 2 % 63 % 6 % 2 % 3 %

Keskustan osayleiskaava 2030 5 (28)

Keskustan osayleiskaava 2030 6 (28)

Keskustan osayleiskaava 2030 7 (28)

Keskustan osayleiskaava 2030 8 (28) B. Ympäristöministeriö 2004 Seuraavilla sivuilla on otteita ympäristöministeriön teettämästä esiselvityksestä "Pysäköinti, pihakadut ja hidaskadut tiiviissä ja matalassa kaupunkirakenteessa" (2004)

Keskustan osayleiskaava 2030 9 (28)

Keskustan osayleiskaava 2030 10 (28) C. Tuusulan kunta 2011 Seuraavilla sivuilla on otteita Tuusulan kunnan epävirallisesta pysäköintiselvityksestä (2011)

Keskustan osayleiskaava 2030 11 (28)

Keskustan osayleiskaava 2030 12 (28)

Keskustan osayleiskaava 2030 13 (28) D. Kuntaliitto 2012 Seuraavassa on otteita Kuntaliiton uudemmasta pysäköintiselvityksestä (2012): Maankäyttö- ja rakennuslain 156 :n 2 momentti koskee niin sanottua vapaaksiosto-oikeutta. Kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä tapauksessa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan. Vapaaksiosto tulee erottaa siitä periaatteesta, että velvoitepaikat sidotaan aina asianomaisen kiinteistön tarpeisiin. Hallituksen esityksessä (HE 101/1998 s. 109) on nimenomaan korostettu, ettei autopaikkojen vapaa luovutus tai osoittaminen muuhun tarpeeseen kuin alun perin tarkoitettuun käy päinsä. Jos kiinteistön itsenäiset velvoitteet on myyty itsenäisinä osakkeina, tulee kiinteistön omistajan (haltijan) pystyä osoittamaan, että siitä riippumatta, kuka autopaikkaosakkeet omistaa, on autopaikkoja osoitettu kyseisen kiinteistön käyttöön kaavassa ja luvassa edellytetty määrä. (Jääskeläinen &Syrjänen, 2010). Kunnan vapaaksioston kautta saamat tulot on tärkeää korvamerkitä velvoitepaikkojen toteuttamiseksi. Eräänä keinona on niiden rahastoiminen. Asemakaavassa määrättyjen autopaikkojen toteuttaminen vaaditaan rakennusluvan yhteydessä ja toteuttamista valvotaan rakennusvalvonnan toimesta. Usein käytetään maankäyttö- ja rakennuslain 156 :n mahdollistamaa vapaaksioston menettelyä, jolloin velvoitepaikoista vapautumisesta peritään valtuuston määrittelemä korvaus. Tämän korvauksen avulla kaupunki järjestää autopaikat. Vapaaksi ostettujen velvoitepaikkojen seuraamiseksi kunnan tulisi pitää niistä kirjaa eli muodostaa ns. velvoitepaikkarekisteri. Tämä helpottaisi tilanteen seuraamista, ja varsinkin täydennysrakentamisen yhteydessä olisi tiedossa ennestään toteuttamattomat autopaikat samoin kuin se, minkä verran kunnalla on vapaaksioston kautta tulleita velvollisuuksia. Eräissä kaupungeissa tämä rekisteri on jossakin muodossa käytössäkin. Velvoitepaikkojen vapaaksioston osalta lainsäädäntöä pidetään jälkeenjääneenä ja epäselvänä. Etenkin velvoitepaikkojen pysyvyyttä tulisi säädellä tarkemmin ja ne tulisi kytkeä asunto-, toimisto- ja liikeosakkeisiin niin, ettei niitä voida myydä yhtiön ulkopuolelle. Velvoiteautopaikkojen toteuttamissopimuksiin rakennuslupavaihetta varten toivotaan menettelytapaohjetta ja velvoitepaikkarekisteriä niin, että paikat voisi osoittaa tarkasti kartalla. Hieman yli puolet tutkimuksen kuntavastaajista ilmoitti, että kunta ei koskaan toimi pysäköintioperaattorina. Vastausten mukaan 80 prosenttia yli 125 000 asukkaan kunnista ja noin 50 prosenttia alle 30 000 asukkaan kunnista kuuluu tähän ryhmään. Sen sijaan 75 000 125 000 asukkaan kunnista kaikki vastanneet toimivat ainakin pääosin pysäkointioperaattoreina. Monet kaupungit, kuten esim. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Oulu, ovat laatineet omat laskentakaavat asemakaavassa määrättävien autopaikkojen lukumäärälle. M. Kallio (2011) on omassa tutkimuksessaan määrittänyt kaavan, joka laskee keskimääräisen autopaikkatarpeen asuntoa kohden: Y = (x*β1+α1+α2+α3)* β2, jossa Y = ennustettu autojen määrä asuntoa kohden x = autotiheys/autonomistusaste (henkilöautoa/asunto) β1= autonomistuksen muutoskerroin α1= asunnon omistusmuoto α2= asunnon sijainti suhteessa joukkoliikennepalveluihin ja muihin palveluihin α3= asunnon koko β2= pysäköintipaikkojen nimeäminen

Keskustan osayleiskaava 2030 14 (28) Algoritmia voidaan käyttää kerrostaloasuinalueen autopaikkamäärän tai auto-paikkanormien laskemiseen. Algoritmi ei kuitenkaan ole täysin luotettava, silla kaikkien algoritmissa esitettävien tekijöiden riippuvuutta ei tutkittu. Myöskään algoritmin tekijöiden arvoja ei tutkittu tarkemmin, vaan ne on arvioitu työssä esitettyjen kirjallisuusosan sekä empiirisen osan tulosten perusteella. Koska algoritmin kertoimet eivät ole täysin luotettavia, on oleellista miettiä kertoimien suuruutta ja vaikutusta tapaus- ja aluekohtaisesti. Oulun kaupunki on tehnyt vuonna 2006 autopaikkamitoitusta koskevan tutkimuksen, jossa on käytetty kahta eri tilastomateriaalia, tehty asiantuntijahaastatteluja ja pysäköintilaskentoja sekä järjestetty Oulun kaupungin sisäinen asiantuntijaseminaari. Tutkimuksen tuloksena on julkaistu asuntopaikoituksen pysäköintinormit kerrostaloille, rivitaloille ja erillispientaloille. Erityisasuminen käsitellään Oulussa aina tapauskohtaisesti. Poikkeukset: Normia voidaan muuttaa seuraavissa tapauksissa: Jos tontilla on Ara-rahoitteisia yleishyödyllisiä vuokra-asuntoja, voidaan autopaikkojen määrää vähentää niiden osalta 15 %:lla Jos tontilla on erityisasumismuotoja, voidaan autopaikkojen määrää vähentää asuntojen määrän, sijainnin ja/tai laadun suhteessa Aluekeskuksessa tai sen lähistössä autopaikkavaatimus voi olla vähäisempi kuin muualla ko. alueella Invapaikat: Invapaikkojen määrän tulee olla kaksi invapaikkaa 50 autopaikkaa kohti, ja sen jälkeen yksi invapaikka kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohti.

Keskustan osayleiskaava 2030 15 (28) Velvoitepaikkohin kuuluvien asukaspysäkäinnin vieraspaikkojen sijoittaminen katualueelle ei ole suositeltavaa, koska niiden on oltava pysyviä paikkoja. Kadunvarret soveltuvat muuhun lyhytaikaiseen pysäköintiin. E. Täydentäviä tietoja Suomesta ja pohjoismaista Edellä kuvattujen selvitysten tietojen lisäksi on etsitty täydentäviä pysäköintinormitustietoja kohteista, joissa muutoksia on tehty tai niitä suunnitellaan parhaillaan. Alla esimerkkejä lähestymistavoista ja nykynormituksista: Helsingin asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet 2012 Kerrostalot Kantakaupungin eteläosa (liitekartan alue I) Etäisyys linnuntietä lähimmälle metro- tai juna-asemalle on alle 400 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 145 k-m2 tai 0,4 ap/asunto. Kantakaupungin eteläosan muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 135 k-m2 tai 0,5 ap/asunto. Kantakaupungin pohjoisosa (liitekartan alue II) Etäisyys linnuntietä lähimmälle metro- tai juna-asemalle on alle 500 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 135 k-m2 tai 0,5 ap/asunto. Kantakaupungin pohjoisosan muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 125 k-m2 tai 0,5 ap/asunto. Kantakaupungin uudet merenrantaiset alueet (liitekartan alue III) Etäisyys linnuntietä lähimmälle metro- tai juna-asemalle on alle 500 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 130 k-m2 tai 0,5 ap/asunto. Muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 120 k-m2 tai 0,6 ap/asunto. Esikaupunkialueet (liitekartan alue IV) Etäisyys linnuntietä lähimmälle raideliikenteen pysäkille on alle 600 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 120 k-m2 tai 0,6 ap/asunto. Etäisyys linnuntietä lähimmälle runkobussiliikenteen pysäkille on alle 600 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 110 k-m2 tai 0,65 ap/asunto.

Keskustan osayleiskaava 2030 16 (28) Esikaupunkialueiden muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 100 k-m2 tai 0,7 ap/asunto. Pientalot Kantakaupunki (liitekartan alueet I, II ja III) Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/asunto. Esikaupunkialueet (liitekartan alue IV) Pientalotontit, joilla on enintään kaksi asuntoa (omakotitalot ja paritalot) Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/asunto ja lisäksi 1 ap/asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten. Pientalotontit, joilla on enemmän kuin kaksi asuntoa (rivitalot) Townhouse pientalot Vuokra-asunnot Etäisyys linnuntietä lähimmälle raideliikenteen pysäkille on alle 800 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap/100 k-m2 tai 1 ap/asunto. Etäisyys linnuntietä lähimmälle runkobussiliikenteen pysäkille on alle 800 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap/90 k-m2 tai 1,13 ap/asunto. Muilla alueilla autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap/80 km2 tai 1,25 ap/asunto. Townhouse pientalolla tarkoitetaan kytkettyä pientaloa, joissa jokainen asunto/ kiinteistö sijaitsee omalla tontillaan. Kantakaupungin alueella sekä alueilla, joissa etäisyys linnuntietä lähimmälle raideliikenteen pysäkille on alle 500 metriä, autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1ap/asunto. Muilla alueilla autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/asunto ja lisäksi 1 ap/asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten. Jos tontilla on kaupungin vuokra-asuntoja, niiden osalta voidaan kaavoituksessa käyttää 20 % pienempää autopaikkamääräystä kuin vastaavissa omistusasunnoissa.

Keskustan osayleiskaava 2030 17 (28) Erityisasuminen Opiskelija-asunnot Muu erityisasuminen Kantakaupungin alueella etäisyyden ollessa linnuntietä lähimmälle metro- tai junaasemalle alle 400 metriä autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 600 k-m2. Kantakaupungin muilla alueilla autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 400 km2. Esikaupunkialueella etäisyyden ollessa linnuntietä lähimmälle metro-, junaasemalle tai runkojoukkoliikenteen pysäkille alle 600 metriä autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 300 k-m2. Esikaupunkialueiden muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 200 k-m2. Autopaikkatarpeeseen vaikuttaa erityisasumisen tyyppi. Pysäköintipaikkatarpeen määrittäminen edellyttää tapauskohtaista selvittämistä. Senioriasunnoissa autopaikkamääräystä voidaan lieventää 25 % verrattuna muihin vastaaviin asuntoihin. Täydennysrakentaminen ja käyttötarkoituksen muutos Uudelleenkaavoituksella tarkoitetaan rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista toiseen tarkoitukseen. Täydennysrakentamisessa ja käyttötarkoituksen muutoksessa noudatetaan lähtökohtaisesti samoja ohjeita kuin uudisrakentamisessa. Täydennysrakentamisen pysäköinnin suunnittelussa otetaan huomioon tontin nykyisten pysäköintipaikkojen määrä ja auton omistus. Laskentaohjeesta voidaan poiketa, jos katsotaan, että auton omistus on pysyvästi ohjeen määräystä pienempi. Vieraspysäköinti ja asukkaiden kuorma-autojen pysäköinti Asukkaille tarkoitettujen pysäköintipaikkojen lisäksi tarvitaan asukkaiden vieraille vähintään 1 ap / 1 000 k-m2. Asukkaiden kuorma-autoille tarvitaan vähintään 1 ap / 15 000 k-m2. Vieraspaikat ja asukkaiden kuorma-autojen paikat voivat sijaita myös katu- tai yleisillä alueilla. Yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuus Jos kaavassa osoitetaan tontille yhteiskäyttöauton pysäköintipaikka tai -paikkoja, laskentaohjeen antamaa pysäköintipaikkamäärää voidaan pienentää 3 %.

Keskustan osayleiskaava 2030 18 (28) Pysäköintipaikkojen nimeämättömyys ja vuorottaispysäköinti Jos toteutetaan vähintään 100 pysäköintipaikkaa keskitetysti siten, että niitä ei nimetä kenellekään, voidaan laskentaohjeen antamasta pysäköintipaikkamäärästä vähentää 10 %. Lievennyksen käyttäminen edellyttää asemakaavamääräystä paikkojen nimeämättömyydestä. Vuorottaispysäköinnissä samoja pysäköintipaikkoja voivat hyödyntää eri toiminnot eri vuorokaudenaikoina. Vuorottaispysäköinti suunnitellaan aina tapauskohtaisesti paikalliset olosuhteet huomioiden. Vuorottaispysäköinnin edellytyksenä on pysäköintipaikkojen nimeämättömyys, josta määrätään asemakaavassa. Laskentaohjeen soveltamisohjeita Autopaikkamäärien laskentaohjeesta voidaan poiketa vain erityisten perusteluiden avulla. Jos laskentaohje antaa pysäköintipaikkojen lukumääräksi desimaaliluvun, toteutettava pysäköintipaikkamäärä on ylöspäin pyöristetty kokonaisluku. Espoo Saadun tiedon mukaan Espoon kaupungin soveltamat asuinkerrostalojen pysäköintinormit poikkeavat edellä olevassa ympäristöministeriön 2004 julkaistussa selvityksessä kerrotusta. Kaupunkikeskustoissa normivaatimus on alkaen 1 ap / 100 kem2, mutta vähintään 0,8 ap / asunto. Erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varressa olevilla asuntoalueilla normivaatimus on 1 ap / 90 kem2, mutta vähintään 1 ap / asunto. Muilla alueilla normivaatimus on 1 ap / 85 kem2, mutta vähintään 1,2 ap / asunto. Vieraspaikkoja tulee toteuttaa lisäksi 10 % asukaspysäköintipaikkojen määrästä.

Keskustan osayleiskaava 2030 19 (28) Vantaa Vantaalla muutettiin 4.4.2011 kerrostalokortteleiden pysäköinnin mitoitussuositusta siten, että alle 500 metrin päässä raideliikenteen asemista normi on yksi autopaikka 110 kerrosneliötä kohti, mutta vähintään 0,7 autopaikkaa asuntoa kohti. Hyvien joukkoliikennepalvelujen lähellä eli 500-1000 metrin päässä asemasta tai bussiliikenteen runkolinjan pysäkistä, normi on yksi autopaikka 100 kerrosneliötä kohti, mutta vähintään 0,8 autopaikkaa asuntoa kohti. Aiemmin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella olevilla alueilla noudatettiin normia yksi autopaikka 90 kerrosneliötä kohti, mutta vähintään 0,8 autopaikkaa asuntoa kohti. Muilla alueilla noudatetaan normia yksi autopaikka 90 kerrosneliötä kohti, mutta vähintään yksi autopaikka asuntoa kohti. Aiemman normin mukaan vaatimus oli yksi autopaikka 80 kerrosneliötä kohti. Lisäksi pitää rakentaa yksi vieraspaikka 1 000 neliömetriä kohti. Toinen merkittävä muutos aiempaan ohjeeseen on, että keskitetyille pysäköintilaitoksilla, joilla autopaikat on nimeämättömiä, on lievempi vaatimustaso kuin tonttikohtaisella pysäköinnillä. Uudella ohjeella kannustetaan keskitettyjen pysäköintiratkaisujen rakentamiseen, sillä niissä pysäköintipaikat saadaan tehokkaaseen käyttöön, pysäköintilaitosten koko pienenee ja myös niiden kustannuksen alenevat. Monissa tapauksissa myös niiden vaatima maa-ala pienenee. Uusi mitoitusohje antaa keskitetylle pysäköinnille 10 prosentin alennuksen vaadittuun paikkamäärään, kun pysäköintialueen koko on vähintään 100 autopaikkaa. Alueet, joilla kaupunki on muiden toimijoiden kanssa järjestämässä keskitetysti koko alueen pysäköinnin, on irrotettu ohjeen vaatimuksista. Niiden pysäköintipaikkatarjonta mitoitetaan aluekohtaisten pysäköintiohjeiden periaatteita noudattaen. Aluekohtaisia ohjeita tarvitaan ainakin Marja-Vantaalla ja Östersundomin alueen suunnittelussa. Mitoitusohjeen muutos koskee vain kerrostaloalueita. Mitoitusohje on miniminormi, joka osoittaa kuinka paljon paikkoja vähintään tulee rakentaa. Jos tarvitaan enemmän paikkoja, mitoitusohje ei estä niiden toteuttamista. Joulukuussa 2013 Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokeiluna keskusta-alueiden pysäköintinormin lievennyksen. Kokeilu on voimassa vuosina 2014 2018 ja se koskee raideliikenteeseen tukeutuvien Tikkurilan, Koivukylän, Korson, Aviapoliksen, Kivistön, Martinlaakson ja Myyrmäen sekä Hakunilan ja Länsimäen keskusta-alueiden uusia asuinrakennuskohteita. Näissä keskustoissa yksi autopaikka on rakennettava vähintään 130 kerrosneliömetriä kohden. Nykyisin voimassa olevia mitoitusohjeita (2011) noudatetaan edelleen kaikilla muilla alueilla. Mitoitusohje ei estä rakentamasta näillä alueilla tarvittaessa enemmän autopaikkoja. Tampere Tampereella ovat käytössä edelleen 1985 hyväksytyt normitukset (ks. edellä YM:n ja Kuntaliiton selvityskohta), mutta poikkeuksia tehdään uusissa asemakaavoissa. Autopaikkatarpeesta tehtyjen laskelmien mukaan tarve on keskimäärin 1 ap / 116 kem2, kun normivaatimus on 1 ap / 85-125 kem2 kohteen sijainnista riippuen. Esim. Kalevanrinteen alueella käytetään kerrostaloasumiselle normia 1 ap / 125 kem2 ja senioriasumiselle normia 1 ap / 250 kem2, vaikkei kohde sijaitse ydinkeskustassa. Nurmijärvi Asuinkerrostalorakentamiseen käytetään normituslukuina 1 ap/60 kem², jossain yksittäisessä kaavassa 1/70 kem². Normien väljentämisestä on keskusteltu. Viirinlaaksoon on tehty asemakaavaehdotus, jossa asuinkerrostaloille AL- korttelialueilla normitetaan autopaikat 1 ap/85 kem². Ri-

Keskustan osayleiskaava 2030 20 (28) vi- ja pientalokortteleissa normi on 1,8 ap/asunto ja omakotikortteleissa 2 ap/asunto. Liiketilojen normitus on 1 ap/ 30 kem², toimistotilojen 1 ap/ 50 kem² ja senioriasumisen normi 1 ap/100 kem². Mäntsälä Normeissa siirrytään keskustan tiivistyessä skaalautuvampaan otteeseen, tarkoittaen ydinkeskustassa tiukennusta erityisesti liiketilojen osalta, mutta väljennystä senioriasumisen osalta. Toisena tavoitteena on kaavavelvoitepaikkojen eli jouston lisääminen, syynä on väestön ikärakenteen tuleva muutos erityisesti keskustassa, turhia parkkipaikkoja ei kannata vaatia. Kunnan senioritaloissa on nyt auto/20-30 asukasta ja ajatuksena on että autopaikat rakennetaan talokohtaisesti jälkeenpäin todetun tarpeen perusteella ja kaavassa määrätään velvoitepaikkojen määrä. Kolmantena tavoitteena on pysäköinnin helppouden aikaansaaminen. Nykyiset normit joissa aivan keskustassa on hieman harkinnanvaraa: 1) Keskusta rakennustehokkuus e=0,7 2,0: Mikäli pelivaraa ei ympäristössä ole esim. vapaita parkkipaikkoja lähistöllä, laitetaan autopaikoitus kahteen kerrokseen. Asunnot: 1 ap / asunto tai 1 ap / 80-90 kem2. Liiketilat: 1 ap / 30-50 kem2. K-korttelit: 1 ap / 50 kem2 Yleiset rak: 1 ap / 100 kem2. Autopaikoille on sallittua laskea 10% rinnakkaiskäyttö. Senioritalot ja erityisryhmät 1 ap + 1 vp / 130-200 kem2. Suositus: Vanhusten ja/tai erityisryhmille tarkoitetuissa palvelu- tai osaketaloissa, sekä liike- ja yleisissä rakennuksissa voidaan autopaikat toteuttaa vaiheittain 67/33% ja/tai kaavavelvoitepaikkoina. 2) Asuntoalueet aluetehokkuus e=0,3 0,1. Autopaikkoja tulee varata AO-3, AO-4, AO-5 ja AO-6 korttelialueilla 2 ap / asunto. 3) Muualla kuin keskustassa senioritalot, vuokratalot joissa erityisryhmiä ym. 4) Yritysalueet: Kohteet joissa autojen määrä / ruokakunta on pieni: Asunnot: 1 ap/90 kem2. Toimistot: 1ap/100 kem2. Liiketilat: 1ap/70 kem2. Palvelut: 1ap/100 kem2. Logistiikka: 1ap/350 kem2 Teollisuus: 1 ap / 100 kem2 Toimistotilat: 1ap / 70 kem2 Liiketila ja paljon tilaa vaativat tai erikoiskaupat: 1 / 50 kem2 Myymälätilat: 1 ap/30 kem2

Keskustan osayleiskaava 2030 21 (28) Oslo, Göteborg ja Malmö Norjassa ja Ruotsissa asuinkerrostalojen autopaikkanormitusta on kehitetty riippuvaiseksi asuntojen määrästä ja kokojakautumasta, mikä on Suomessa harvinaisempaa. Oslossa pysäköintinormit on kohdennettu erikseen "sisäkaupunkiin" ja "laitakaupunkiin" seuraavasti: AK- talo "sisäkaupunki" "laitakaupunki" 1 huoneen asunto 0,25 ap / asunto 0,4 ap / asunto 2 huoneen asunto 0,5 ap / asunto 0,8 ap / asunto 3 huoneen asunto 0,7 ap / asunto 1,1 ap / asunto 4 h ja suurempi asunto 0,9 ap / asunto 1,2 ap / asunto Göteborgissa ydinkeskustan kerrostaloille vaaditaan pienten asuntojen osalta 0,39 ap / asunto ja isojen asuntojen osalta 0,54 ap / asunto. Muualla keskeisellä kaupunkialueella vaatimustaso on pienille asunnoille 0,47 ap / asunto ja suurille asunnoille 0,59 ap / asunto. Ympäröivillä kaupunkialueilla normitus on 1 ap / 122 kem2, kuitenkin 0,72 ap / asunto. Malmössä asuinkerrostalojen normitus on hiukan yksinkertaisemmin sellainen, että sisäkaupungissa vaaditaan 0,8 ap / asunto ja laitakaupungilla 1,1 ap / asunto. F. VVO:n kohteiden autopaikkatarveselvitys Tikkurilassa, Kauniaisissa ja Järvenpäässä VVO on selvittänyt v. 2013 omistamiensa vuokratalokohteiden autopaikkojen todellista käyttöä Vantaan Tikkurilassa, Kauniaisissa ja Järvenpään Sibeliuksenkadulla. Tikkurilan kolme kohdetta (yht. 259 asuntoa) sijaitsevat hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella eli n. 200 400 m etäisyydellä Tikkurilan asemasta. Kohteet ovat valmistuneet 1990-luvulla eli asukaskanta on vakiintunut. Kohteiden keskipinta-ala vaihteli 48 55 m2 välillä eli asunnot ovat tyypillisiä vuokra-asuntoja. Trafilta saadun tiedon mukaan ajoneuvoja oli osoitteissa hallinnassa keskimäärin n. 0,5 ajoneuvoa/asunto. Kauniaisten kaksi kohdetta sijaitsevat n. 300 400 m päässä Kauniaisten asemasta. Kohteet ovat valmistuneet jo 1970-luvulla. Vantaasta poiketen Kauniainen on perheasuntokohde, sillä keskipinta-ala yli 85 hum2. Trafilta saadun tiedon mukaan ajoneuvoja oli osoitteissa hallinnassa kuitenkin vain n. 0,7 ajoneuvoa/asunto. Järvenpään kohteessa Sibeliuksenkatu 27 on 25 asuntoa ja autoja asukkailla on 10 ja lisäksi pari moottoripyörää. Tämä tukee Vantaan ja Kauniaisten kokemusta autopaikkatarpeesta. VVO:n käsityksen mukaan Järvenpään keskustassa vuokra-asunnoille sopiva autopaikkanormi olisi n. 0,5 ap / asunto (hyvät palvelut ja joukkoliikenne). Normi 0,6 ap / asunto tai 1 ap/110 kem2 sisältäisi jo pelivaraa. G. Järvenpään kaupungin asemakaavojen pysäköintinormien mitoitusselvitys 1995 Järvenpään edellinen pysäköintinormiselvitys on laadittu ennen voimassaolevaa maankäyttö- ja rakennuslakia, joten siinä kuvatut lakiperusteet ovat vanhentuneet. Samoin on tuolloin tehty naapurikuntien käytäntöjen kartoitus jo vanhentunut. Selvitystä ei siksi referoida tässä kokonaan.