Helsinki No YS 476. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 14.4.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 629 113 No YS 476 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKIJA Arja Peltomäki Koivukuja 50 07690 Kankkila TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pihattonavetta, lietelantasäiliö ja tuorerehusiilot Kankkila, Myrskylä, Kiinteistö Peltomäki RN:o 4:50 Kiinteistön omistaja: Arja Peltomäki, Koivukuja 50, 07690 Kankkila Toimialatunnus: 01211 (TOL 2002) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle 20.12.2007. MAKSU 1 570 A14 113 AT2236 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (19) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Askolan rakennus ja ympäristölautakunta on myöntänyt 13.3.2008 rakennusluvan pihattonavetan sekä lietelantasäiliön ja rehusiilojen rakentamiselle (rakennuslupa 2008 10). Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 1.5.2007 30.4.2012. Tilalla on seuraavat vuokrasopimukset: Myrskylän kunnan kanssa Kankkilan koulu nimisestä tilasta (lohkot 504 02225 55 ja 504 02226 56), jonka peltoala on yhteensä 1,00 ha. Sopimuskausi alkoi 1.1.2006 ja päättyy 31.12.2011. S. P:n kanssa tilasta Pihlajamäki RN:o 3:23, jonka peltoala on 1,54 ha. Sopimuskausi alkoi 1.3.2006 ja päättyy 31.12.2008. E. H:n kanssa tilasta Rinteelä RN:o 9:0, jonka peltoala on 0,5 ha. Sopimus on voimassa toistaiseksi. M. S:n kanssa tilasta Matinpelto RN:o 5:58, jonka peltoala on 1,8 ha. Sopimuskausi alkoi 30.11.2004 ja sen jatkumisesta sovitaan erikseen. Itä Uudenmaan maakuntakaavassa (5.4.2002) tilakeskuksen alueella ei ole merkintöjä. Itä Uudenmaan kokonaismaakuntakaavassa (Itä Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymä 12.11.2007, ei lainvoimainen) tilakeskuksen itäpuolella on merkintä ma/m kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä. Lisäksi kokonaismaakuntakaavassa on tilakeskuksen itä pohjoispuolella merkintä M metsätalousvaltainen alue. Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Tilakeskus sijaitsee haja asutusalueella kahden kilometrin päässä Kankkilan kylän keskuksesta. Omat ja vuokratut peltoalueet sijaitsevat 2 3 kilometrin säteellä talouskeskuksesta. Lähimmät häiriintyvät kohteet Talouskeskuksen ja pihattonavetan välinen etäisyys on vajaa 200 metriä. Talouskeskuksen asuinrakennukset sijaitsevat vajaan 200 metrin päässä rakennettavasta pihattonavetasta. Lähimmän ulkopuolisen asuinrakennus sijaitsee rakennettavan pihattonavetan eteläpuolella noin 350 metrin päässä. Muut naapurit sijaitsevat yli 500 metrin päässä rakennettavasta pihattonavestasta. Rakennettavat lietelantasäiliö ja tuorerehusiilot tulevat sijoittumaan navettaa kauemmaksi lähimmistä häiriintyvistä kohteista.

3 (19) Lähialueella ei ole muita huomioon otettavia kohteita, kuten koulua, päiväkotia tms. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Maaperä Vesiolosuhteet Pihattonavetta ja tuorerehusiilot rakennetaan alueelle, jossa on ennen kasvanut metsää. Metsämaan maaperä on kivistä moreenia. Perustamisolosuhteiden selvittämiseksi on tehty maaperätutkimuksia. Pihattonavetta ja tuorerehusiilot rakennetaan osittain kalliolle ja osittain kiviselle moreenimaalle. Lietesäiliö rakennetaan metsään rajoittuvalle pellolle. Pohjarakentamiseen liittyy louhintaa ja täyttötöitä. Rakennusten ja lietelantasäiliön perustamisolosuhteet pyritään saamaan selkeiksi siten, että perusmaan maalaji ei haitallisesti vaihtuisi rakennuksen tai säiliön alla. Tilan peltojen maalaji on hiesusavi. Peltojen muodot ovat peltoalueilla joko hiukan mäkisiä tai tasaisia. Tilakeskus peltoalueineen ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat kaakossa ja lounaassa lähimmillään noin 2 km etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta. Tilakeskuksen lähellä ei ole jokia eikä järviä. Yksi peruslohko rajoittuu Ilolanjokeen. Laidunalueiden pohjois itäpuolitse virtaa oja, joka laskee Hemträskin ojan kautta Ilolanjokeen. Alue kuuluu Ilolanjoen yläosan valuma alueeseen 17.003. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Arja Peltomäki harjoittaa maataloutta päätuotantosuuntanaan maidontuotanto. Tilan nykyinen navetta on rakennettu vuonna 1928. Navettaa on peruskorjattu ja laajennettu vuonna 1982. Virtsasäiliö on rakennettu vuonna 1983. Lantalaa on laajennettu vuonna 1982 sekä vuonna 1999, jolloin se on myös katettu. Lannan välivarasto on rakennettu vuonna 1999 ja katettu vuonna 2001. Navetassa on parsipaikat 26 lehmälle sekä nuorkarjalle. Uusi navetta tulee toimimaan automaattilypsyllä (1 robotti). Navetan rakentaminen on suunniteltu aloitettavan mahdollisimman pian. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Tilalla on tällä hetkellä 20 lypsylehmää, 16 hiehoa ja 6 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla tilalle uusi pihattonavetta, lietesäiliö ja tuorerehusiilot. Laajennuksen jälkeen tilalla

4 (19) Ruokinta ja kuivikkeet tulee olemaan 61 lypsylehmää, 62 hiehoa ja umpilehmää sekä 30 vasikkaa (alle 6 kk). Vuotuinen maidontuotanto tulee olemaan 650 000 litraa. Koko karjalle käytetään seosrehuruokintaa. Säilörehun lisäksi seosrehuun käytetään viljaa ja rypsipuristetta. Lypsyrobotilla lehmille annetaan puolitiivistettä ja/tai tiivistettä. Eläimille tuotetaan vuosittain 2 500 m³ eli 625 tonnia säilörehua. Se varastoidaan esikuivattuna laakasiiloihin. Umpilehmien, hiehojen ja yli 3 kuukauden ikäisten vasikoiden ruokintaan käytetään lisäksi olkea ja/tai myöhemmin korjattua, huonommin sulavaa säilörehua. Navetassa tullaan käyttämään pakattua kutterinpurua kuivikkeina ja jonkin verran olkea. Laidunnus ja jaloittelutarhat Veden hankinta Kaikki vasikat, hiehot ja umpilehmät pyritään laiduntamaan toukokuun alusta marraskuun alkuun yötä päivää. Kaikki lypsylehmät pyritään laiduntamaan tai ulkoiluttamaan toukokuun alusta lokakuun loppuun päivisin. Eläin jää päiväksi sisälle vain siementämisen, poikimisen, loukkaantumisen tai poikkeuksellisten sääolojen johdosta. Kaikki juomavesi ostetaan kunnallisesta vesijohtoverkostosta. Jokaisella eläimen iän perusteella jaetulla laumalla on oma kiertävä ruokintapaikka. Eläimet siirretään laumoittain uudelle laidunnuslohkolle kasvuston korren pituuden perusteella. Lypsylehmille annetaan navetassa väkirehut ja säilörehua. Mikäli pihattonavetan läheisyydessä oleva laidunala ei riitä eläinten laiduntarpeeseen, joudutaan järjestämään lisäruokintaa laitumelle. Jos laitumen kantavuuden kanssa tulee ongelmia, rakennetaan jaloittelutarha. Osaan jaloittelutarhasta on mahdollisuus rakentaa kiinteä pohja. Kaikkien eläinten juomavesi ja pesuihin tarvittava vesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkostosta. Veden kulutus on noin 2 500 m 3 /a. Kesällä käytetään vähäisessä määrin yhtä tilan omaa kaivoa, josta vesi johdetaan vain kaivon ympärillä oleville lohkoille. Kaivon vesi riittää vain vähäiselle määrälle eläimiä. Polttoaineet, pesuaineet ja muut kemikaalit Tilalla on 3 000 ja 2 700 litran polttoainesäiliöt, jotka on sijoitettu betonilaatoille. Säiliöt on varustettu laponestolaitteella. Polttoöljyä käytetään noin 7 000 8 000 l/a. Säiliöt on tarkoitus varustaa katoksella ja suojaaltaalla vuonna 2009 tai 2010. Polttoöljy käytetään traktoreihin ja vähäisessä määrin kuivurissa. Konevarastossa säilytetään muita öljyjä (voiteluöljy) alkuperäisessä tynnyrissä enintään 200 litraa kerralla. Pesuaineita käytetään vuodessa noin 800 kg. Tästä on pääosa vedinsuihkuainetta 480 kg/a ja robotin harjan pesuainetta 160 kg/a. Happo ja emäspesuaineita käytetään robotille, maitoputkille ja maitosäiliölle.

5 (19) Happoa käytetään 40 kg/a ja emästä 120 kg/a. Pesuaineet varastoidaan navetan teknisessä tilassa. Muita käytettäviä aineita ovat biologinen säilörehun säilöntäaine 180 annospussia/a. Ne varastoidaan asuinrakennuksen kellarissa. Eläinten lääkkeet ja muut eläinten hoitoon tarvittavat aineet (linimentit yms.) varastoidaan teknisessä tilassa olevissa erillisissä kaapeissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja sen hyödyntäminen Liete poistetaan navetan syvistä lietekuiluista slalom menetelmällä. Liete levitetään pellolle multausvaunulla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Tilan lannankäsittelyjärjestelmä on lietelantamenetelmä. Lietelantaa muodostuu vuosittain noin 2 500 m³ (jos laidunaikaa ei vähennetä) ja se johdetaan pois navetasta slalom menetelmällä. Lietesäiliöön johdetaan myös jätevedet, joita muodostuu 400 m³/a ( = robotti 250 m³/a ja muu 150 m³/a). Muodostuvan säilörehun puristenesteen määrä vaihtelee vuosittain satoisuuden ja korjuuolosuhteiden mukaisesti. Puristenestettä syntyy laskennallisesti noin 30 m 3 /a. Puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Kattamattomaan lietelantasäiliöön satavalle vedelle tarvitaan varastointitilavuutta noin 513 m 3. Yhteensä kaiken kaikkiaan tarvitaan varastointitilavuutta nesteille laskennallisesti noin 3 443 m 3 /a. Uuden pihattonavetan viereen rakennettava lietelantasäiliö tulee olemaan kumimattorakenteinen. Lietesäiliön kokonaistilavuus tulee olemaan 5 310 m 3 (hyötytilavuus 4 797 m 3, sadevesi 513 m 3 ). Säiliö perustetaan maanvaraisesti kaivantoon pengertämällä. Perusmaan päälle levitetään hiekka tai sorakerros niin, että allas voidaan asentaa valmistajan ohjeen mukaisesti kankaan rikkoutumatta. Kaivannossa ei saa olla kiviä tai muita pistemäisiä epätasaisuuksia, joiden takia aluskangas voi vaurioitua. Säiliön ympärille perustamistasoon asennetaan salaojat. Allas koostuu yhdestä suurjaksosaumaamalla suorakaiteen muotoon tehdystä kankaasta. Materiaali on PVC päällysteinen polyesterikangas, erikoispinnoite lieteallas materiaali, paino noin 1 200 g/m 2. Säiliön ympärille asennetaan suoja aita. Säiliö on tarkoitus kattaa sen rakentamisen yhteydessä. Kate estää tehokkaasti lannan sisältämien ravinteiden haihtumista ilmaan ja hajuhaittoja. Lietelanta johdetaan valuttaen navetasta lietesäiliöön, joka täytetään altapäin. Säiliö tyhjennetään alakautta.

6 (19) Vanhaa lantalaa (99 m 2 ) ja lannan välivarastoa (97 m 2 ) käytetään edelleen vanhassa navetassa pidettävän nuorkarjan lannan varastointiin kuin myös vanhaa virtsasäiliötä (170 m 3 ). Kuivikelantaa syntyy tulevaisuudessa noin 50 100 m 3 /a. Laidunnus ja jaloittelutarhat Laidunala on noin 15 ha. Laitumet sijaitsevat tilakeskuksen ympärillä noin 0,5 km säteellä. Laitumet eivät rajoitu vesistöön, mutta saattavat rajoittua valtaojaan. Eläinten juottaminen on järjestetty muovisin vesiastioin, joihin vesi johdetaan maanpäällistä muovista letkua pitkin. Jatkossa on tarkoitus siirtyä käyttämään uimurilla varustettuja isoja astioita. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, jonka käyttöaika kesässä on 180 vrk ja kerralla 7 21 vrk. Tilalla ei ole jaloittelutarhaa, mutta sellainen voidaan rakentaa tarvittaessa. Jaloittelutarhassa muodostuvan lannan ja likaisten vesien käsittely järjestetään asianmukaisesti. Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Lannan levitys Päästöt ilmaan Melu ja liikenne Tuorerehu varastoidaan laakasiiloissa. Teolliset ostorehut (tiiviste, puolitiiviste ja rypsipuriste) varastoidaan rehusiiloissa navetan ulkopuolella. Olki ja kutterinpuru varastoidaan sisätiloissa. Kyseisellä eläinmäärällä tarvittava lannanlevitysala on noin 59,9 ha. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa 61,72 ha, josta omaa on 55,67 ha ja vuokrapeltoa 6,05 ha. Levitysajankohdat ovat yleensä viikkojen 18 19 (45 % nurmelle ja viljalle), 25 26 (45 % 2. säilörehusadolle) ja 36 39 (10 % lopetettaville nurmille, jotka kynnetään syksyllä) aikana. Sääolosuhteet saattavat kuitenkin aiheuttaa muutoksia edellä mainittuihin aikoihin. Lietteen levityksen pelloille suorittaa urakoitsija multausvaunulla. Eläinsuojassa on luonnollinen ilmanvaihto ja katon keskiharjalla on pyramidi, jonka seinien asentoa koneellisesti säätämällä voidaan säädellä navetan ilmanvaihtoa ja lämpötilaa. Navetan seinillä on itkuikkunat. Lietesäiliö katetaan, mikä osaltaan ehkäisee hajuhaittojen syntyä. Naapureille saattaa aiheutua lietteen levityksestä hajuhaittoja, jotka ovat kuitenkin on lyhytaikaisia. Eläinsuojan toiminnasta ja siihen liittyvistä toiminnoista aiheutuva melu on normaalia työkoneista (kiskoruokkija, lypsyrobotti ja traktori) aiheutuvaa melua. Lannanlevitys ja säilörehuntekoaikoina traktorit ovat aktiivisessa käytössä päivittäin. Luvan hakijan mielestä lähimmille naapureille ei aiheudu melusta merkittävää haittaa.

7 (19) Talouskeskuksesta rakennetaan uudelle pihattonavetalle leveä ja isot koneet kantava tie, jolloin navetalle saadaan hyvä kulku. Liikennöinti navetalle, tuorerehusiiloille ja lietesäiliölle tapahtuu etelästä päin. Navetan läheisyydessä on Kilpisentie, jonka kautta navetalle voidaan saapua tarvittaessa peltotietä pitkin (ei sadekausina). Maidon keräilyauto käy joka toinen päivä. Teuras ja välitysvasikkakuljetuksia on noin 20 35 kertaa vuodessa. Säilörehu kuljetetaan tuorerehusiilosta täyttöpöydälle kerran päivässä. Rypsipuristetta, puolitiivistettä ja tiivistettä rehuauto tuo tilalle irtorehuna noin 4 8 kertaa vuodessa. Säilörehua tilalla tehdään 2 3 satoa vuodessa muutaman päivän ajan satoa kohti. Kuivikkeena käytettävää kutterinpurua tuodaan 2 5 kertaa vuodessa. Lietelantaa levitetään levitysaloille noin 7 10 päivän ajan vuodessa kahdessa tai kolmessa jaksossa. Sekajäte noudetaan tilalta kerran kuussa. Raatoja noudetaan tilalta arviolta 2 5 kertaa vuodessa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Lietelannan (02 01 06), kuivikelannan (02 01 06) sekä pesuvesien (02 01 06) lisäksi toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: Mahdollinen metalliromu (02 01 10) noudetaan tarvittaessa tilalta hyötykäyttöön toimitettavaksi. Suurpaalien kääreistä syntyy muovijätettä (02 01 04) noin 0,9 t/a, joka toimitetaan Kymijärven voimalaan Lahteen. Mahdollinen paperijäte (20 01 01) kerätään ja toimitetaan hyötykäyttöön. Sekajäte (20 03 01) noudetaan järjestetyn jätehuollon kautta. Loisteputket (20 01 21*) noin 5 kpl/a ja akut (20 01 33*) noin 2 kpl/a toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Jäteöljyt (13 02 05*) noin 0,05 t/a noutaa öljynkeräysimuauto. Vanhoja torjunta aineita ei synny. Pilaantunut säilörehu (02 01 03) noin 2,5 t/a sekoitetaan kuivalantaan. Antibioottimaito laitetaan tilalla lietelannan sekaan. Kuolleita eläimiä (02 01 02) syntyy noin 1,2 t/a. Raadot toimitetaan raatokeräilyn kautta hävitettäviksi Honkajoki Oy:lle. Raadot noudetaan tilalta kolmen päivän sisällä. Noutoaan odottava raato suojataan esim. pressulla. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnassa syntyy lantaa, joka hyödynnetään lannoitteena peltoviljelyksessä. Lannan levityksestä aiheutuu hetkellinen hajuhaitta, joka kestää kerrallaan noin päivän. Itse eläinten pidosta ei aiheudu hajuhaittaa lähimmille ulkopuolisille naapureille, koska naapurit ovat melko kaukana. Lisäksi lietelantasäiliö katetaan, jolla esitetään hajuhaittojen syntymistä sekä lannan sisältämien ravinteiden haihtumista ilmaan. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tila on tehnyt laatusopimuksen meijerin kanssa, johon sisältyy myös ohjeistus häiriötilanteiden varalle. Lisäksi tilalle on suunnitteilla maatilayrityksen pelastussuunnitelma. Sähkökatkojen varalle tilalle on hankittu aggregaatti.

8 (19) Mahdollisia tilalla syntyviä poikkeustilanteita ovat: Tulipalo, luonnonilmiö (myrsky, tulva), henkilövahinko, satovahinko, eläintaudit, omaisuusrikos, vuoto, sähköilmiö (ukkonen), lietesäiliön rikkoutuminen, säteilyvaaratilanne, vesionnettomuus, karanneet eläimet, "eläinterrori", huolto ja korjaustyö (tulityö), maatalouskemikaalit. Navetalle, tuotantoeläimille ja tuotannon keskeytykselle on otettu vakuutukset. Huoltosopimuksella varmistetaan lypsyrobotin toiminta. Maatalouskemikaalit varastoidaan asianmukaisesti. Maidon tahaton pääsy maastoon/ympäristöön estetään. Navetassa on riittävät ensiaputarvikkeet ja alkusammutuskalusto. Hätäpoistumisreitit on merkitty. Tilalla noudatetaan kemikaalien vaarallisuus huomioon ottaen riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Mahdollisen säiliörikon tai muun vahingon aikana lietteen joutuminen salaojien kautta ojaan pyritään estämään suunnittelemalla mahdolliset salaojat lietesäiliön muun suunnittelun yhteydessä (sulkumahdollisuus). VALVONTA JA TARKKAILU Luvan hakija totesi, että toimintaa valvotaan ympäristötukivalvonnan yhteydessä. Toiminnanharjoittajan omaa valvontaa ovat muun muassa rakenteiden kunnon tarkkailu ja mahdollisten vuotojen tarkkailu. Tarkkailulla pyritään estämään vuotojen aiheuttamia haittoja. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 28.12.2007, 13.3.2008 ja 4.4.2008. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Myrskylän kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 24.1. 22.2.2008 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Orimattilan aluelehti nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Myrskylän kunnassa. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus 13.3.2008. Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista sekä täsmennettiin toiminnan asiatietoja. Tarkastus ja neuvottelumuistio No YS 379/19.3.2008 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Etelä Suomen lääninhallitukselta, Myrskylän kunnanhallitukselta ja Askolan, Pornaisten, Pukki

9 (19) lan ja Myrskylän yhteiseltä ympäristönlautakunnalta. Ympäristölautakunnan lausuntoon on pyydetty liittämään myös terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Etelä Suomen lääninhallitus ilmoittaa 15.2.2008 päivätyllä kirjeellään, ettei se tässä vaiheessa käytä sille varattua mahdollisuutta lausunnon antamiseen. Lääninhallitus pitää tärkeänä, että kunnan terveydensuojeluviranomaiselle varataan mahdollisuus lausunnon antamiseen hakemuksesta. Askolan rakennus ja ympäristönlautakunta on antanut 13.3.2008 päivätyn lausunnon. Lausunnossa esitetään, että lietelantasäiliö tulisi kattaa heti hajuhaittojen vähentämiseksi. Muutoin lautakunnalla ei ole huomautettavaa eläinsuojan laajennuksen ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole toimitettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 19.3.2008 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Luvan hakija ei ole toimittanut vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Arja Peltomäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle eläinsuojassa, joka on tarkoitettu noin 61 lypsylehmälle, 62 hieholle ja 30 vasikalle (alle 6 kk). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnossa esitetään, että lietelantasäiliö tulisi kattaa heti. Vastuksena esitykseen ympäristökeskus toteaa, että luvan hakija on esittänyt kattavansa lietelantasäiliön. Lisäksi ympäristökeskus on huomioinut hajuhaittojen torjunnan lupamääräyksessä 2.1. ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000) 1.1. Vanhan navetan ja rakennettavan pihattonavetan pohjarakenteiden sekä lantavarasto, kouru ja laakasiilorakenteiden sekä lannan kuormausalustan on estettävä lannan, säilörehun puristenesteen ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin tai maaperään. 1.2. Toiminnassa syntyvä lietelanta/virtsa, säilörehun puristeneste ja pesuvedet on johdettava tiiviiseen lietelanta /virtsasäiliöön. Pihat

10 (19) tonavetassa olevan vesikäymälän jätevedet on johdettava lietelantasäiliöön tai ne on käsiteltävä muulla hyväksyttävällä tavalla. Päästöt ilmaan (YSL 6, 42, 43, NaapL 17 ) 2.1. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimmille ulkopuolisille naapureille. Jos lietelannan varastoinnista aiheutuu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina, lietelantasäiliö on katettava vähintään kelluvalla katteella. 2.2. Levitettäessä lantaa eläinsuojan välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojan kanssa lähimmille ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana. 2.3. Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 3, 6, JL 17, JA 3a, YMA 1129/2001) 3. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen / keräykseen. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten muovijäte ja metalliromu, on toimitettava hyötykäyttöön / niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Myrskylän kunnan jätehuoltomääräyksiä. 4.1. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat sekä niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 4.2. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Varastointi (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 5.1. Lietelannalle, pesuvesille ja säilörehun puristenesteelle on oltava yhteensä vähintään 2 930 m 3 varastointitilavuutta. Kiinteästi kattamattomaan lietelantasäiliöön on varattava ylimääräistä säiliökorkeutta 300 mm säiliön yläreunan tasossa eli noin 513 m 3.

11 (19) 5.2. Rakennettava lietelantasäiliö on suunniteltava ja rakennettava vesitiiviiksi. Säiliö on perustettava riittävän kantavalle pohjalle. Rakennettavan lietelantasäiliön tiivistysrakenteena toimivan muovikalvon asennus on suoritettava kalvojen toimittajan ohjeiden mukaisesti. Säiliö on varustettava riittävän korkealla ja tiheällä suoja aidalla. Säiliön täyttöä ja tyhjennystä varten on oltava tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset rakenteet ja laitteet. Säiliön mahdollinen salaojitus on toteutettava siten, että onnettomuustilanteessa salaojaveden pääsy valtaojaan voidaan tarvittaessa estää. 5.3. Rakennettavan säiliön rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen säiliön rakentamisen aloittamista. 5.4. Rakennettavan säiliön tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen säiliön käyttöönottoa. 6. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. 7. Lietelantasäiliön täytöt ja tyhjennykset on suoritettava aina valvotusti siten, että lantaa ei joudu vahingossa ympäristöön. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. 8. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteistojen ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 62, YSA 30 ) 9. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Myrskylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) 11. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

12 (19) Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43 ) 12.1. Kaikille eläinsuojien ulkopuolella oleskeleville nautaeläimille on oltava määräyksessä 12.2. esitetyin vaatimuksin toteutetut asianmukaiset jaloittelualueet. Eläimille, joiden ulkona oleskelu voidaan katsoa pelkästään laidunnukseksi eikä jaloitteluksi, ei tarvitse kuitenkaan toteuttaa jaloittelualueita. Asianmukaiset jaloittelualueet on toteutettava ennen jaloittelun aloittamista. 12.2. Suppeat jaloittelualueet on rakennettava tiivispohjaisiksi. Laajoille jaloittelualueille avautuvien kulkuaukkojen eteen rakennusten ulkopuolelle on rakennettava yhtä täysikasvuista nautaeläintä kohti 10 15 m 2 :n kokoinen tiivispohjainen alue kuitenkin siten, että alueen ylärajaksi riittää 300 m 2. Kaikki tiivispohjaiset jaloittelualueiden osat on tasattava ja muotoiltava siten, että niillä muodostuvat likaiset vedet saadaan mahdollisimman tehokkaasti johdetuiksi / siirretyiksi tiiviisiin säiliöihin tai johonkin muuhun hyväksyttävään käsittelyyn. Lanta on kerättävä alueilta, joihin sitä kerääntyy. Kerätty lanta on vietävä varastoitavaksi lantalaan. 12.3. Mikäli eläimille järjestetään pysyviä ruokintapaikkoja mahdollisten maapohjaisten jaloittelualueiden osien yhteyteen, on ruokintapaikkojen edessä on oltava vähintään 5 m 2 kokoinen tiivispohjainen alue kutakin täysikasvuista nautaeläintä kohti. Tiivispohjaiset ruokintapaikat on katettava tai ruokintapaikkojen likavedet on koottava ja johdettava / siirrettävä tiiviiseen säiliöön tai johonkin muuhun hyväksyttävään käsittelyyn. Kiertävän ruokintapaikan etäisyys valtaojaan on oltava vähintään 20 metriä. 12.4. Jaloittelualueiden ulkopuoliset puhtaat pintavaluntavedet ja eläinsuojien katoilta valuvat sadevedet on ohjattava puhtaina jaloittelualueiden ulkopuolelle. 12.5. Luvan saajan on toimitettava asiantuntijan laatimat yksityiskohtaiset jaloittelualueiden rakennussuunnitelmat jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen jaloittelualueiden toteuttamista. 12.6. Jaloittelualueiden tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen niiden käyttöönottoa. 13. Eläinsuojien ja jaloittelualueiden pohjarakenteiden sekä reunojen tiiveys on aina tarkastettava kyseisten tilojen / alueiden tyhjennysten yhteydessä. 14. Toiminnassa syntyvä lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lannanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levityspeltoa vähintään 60 hehtaaria. Mahdollisista uusista omista peltoaloista sekä pellon vuokra ja lan

13 (19) nanlevityssopimuksista on toimitettava tiedot / kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailu ja raportointimääräykset (YSL 46, YSA 19, JL 51, 52 ) 15.1. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Myrskylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a, l/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, muista tavanomaisista jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista. 15.2. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Eläinsuojat ja lanta ja rehuvarastot sijaitsevat haja asutusalueella. Tilakeskuksen alue on maa ja metsävaltaista aluetta. Lähimmän ulkopuolisen asuinrakennus sijaitsee rakennettavan pihattonavetan eteläpuolella noin 350 metrin päässä. Muut naapurit sijaitsevat yli 500 metrin päässä rakennettavasta pihattonavetasta. Rakennettava lietelantasäiliö ja tuore

14 (19) rehusiilot tulevat sijoittumaan navettaa kauemmaksi lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Talouskeskuksessa on eläinsuojan toimintaa varten vanha navetta, virtsasäiliö, kuivalantala, lannan välivarasto ja muita varastointitiloja. Nyt rakennetaan uusi pihattonavetta, lietelantasäiliö ja tuorerehusiilot. Eläinsuojan toiminnasta syntyvä lietelanta kootaan ja varastoidaan tiivispohjaiseen ja reunaiseen lietelantasäiliöön. Kuivalanta varastoidaan lantaloihin. Maitohuonejätevedet johdetaan lietelantasäiliöön. Rehut varastoidaan asianmukaisesti. Säilörehun puristeneste otetaan talteen. Lantavarastot tyhjennetään vuosittain. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinsuojan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lanta, maitohuonejätevedet ja muut pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, ylitäytöistä ja tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1. ja 5.) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 1., 5. ja 7. 9.) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta tai pohjavesiin. (Määräys 1.) Lietelannan haju muodostuu anaerobisesta hajoamistoiminnasta. Kuivikelannan "palaessa" aerobisesti vapautuu hajutonta hiilidioksidia. Osa hajoamisesta on anaerobista, joten siitä vapautuu myös haisevia yhdisteitä. Vanhat kuivalantalat on katettu ja niissä on seinät. Lietelantasäiliö täytetään alakautta ja säiliö katetaan. Täten ehkäistään lannan varastoinnista syntyviä hajuhaittoja. Säilörehu varastoidaan siiloissa.

15 (19) Uudenmaan ympäristökeskus edellyttää, että jos lietelannan varastoinnista aiheutuu kohtuuttomia hajuhaittoja, lietelantasäiliö on katettava vähintään kelluvalla katteella tai muulla katteella. Hajuhaittojen torjuntatoimia on tarpeen mukaan lisättävä niin paljon, että lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei esiinny kohtuuttomia hajuhaittoja. (Määräys 2.) Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 3.) Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita eläimiä, arviolta 1,2 t/a. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005). (Määräys 4.) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri niin, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuunottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. (Määräykset 5.1. ja 5.2.) Polttonesteiden ja kemikaalien varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Säilörehun säilytys ja käsittely tulee vesistöjä kuormittavien päästöjen ehkäisemiseksi järjestää siten, ettei niistä pääse valumaan mahdollisia puristenesteitä ympäristöön. (Määräys 6.) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 7.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 9.) Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 10.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lan

16 (19) tavarastojen tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. (Määräys 11.) Jos eläimille joudutaan järjestämään laitumen yhteyteen säännöllinen lisäruokinta, ei ole kyse laiduntamisesta vaan jaloittelusta. Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan jaloittelualueet ja ulkotarha on rakennettava siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Keväällä tapahtuvaa lannan ja ravinteiden huuhtoutumista sulamisvesien mukana voidaan vähentää keräämällä lanta alueilta, joihin sitä kerääntyy. Kerätty lanta viedään varastoitavaksi lantalaan. Jaloittelualue on suppea, jos sen pinta ala on alle 20 m 2 täysikasvuista nautaeläintä kohti. Jaloittelualue on laaja, jos sen pinta ala on 20 m 2 tai yli yhtä täysikasvuista nautaeläintä kohti. Suppeiden ja laajojen jaloittelualueiden tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pinta ja pohjavesiin voidaan ehkäistä. Ympäristöministeriön ohjeessa kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan ruokintapaikan eteen varataan vähintään 5 m 2 kokoinen tiivispohjainen alue kutakin täysikasvuista nautaeläintä kohti. Ruokintapaikka voi sijaita laajalle jaloittelualueelle johtavan kulkuaukon edessä olevalla tiivispohjaisella alueella. Tämä kelpaa myös ruokintapaikan alustaksi sellaisenaan, kun sen mitoitus on oikea. Suppean jaloittelualueen tiivispohjainen alusta on sellaisenaan riittävä kyseessä olevaan tarkoitukseen. Ruokintapaikka ei saisi sijaita 100 metriä lähempänä talousvesikaivoa eikä 20 metriä lähempänä valtaojaa. Jos ruokintapaikka on varustettu ohjeen jaloittelualueita koskevassa luvussa kuvatulla tavalla, suojaetäisyydet voivat olla pienempiä. Näidenkin ruokintapaikkojen etäisyyden valtaojaan tulisi olla vähintään 10 metriä. Niin sanotun kiertävän ruokintapaikan etäisyys valtaojaan tulisi olla vähintään 20 metriä. Ravinteiden huuhtoutuminen tiivispohjaiselta alueelta voidaan estää joko kattamalla alue tai johtamalla sadevedet keräilykaivoon. Keräilykaivon mitoituksesta ja kaivon tyhjennyksestä on ohjeet samassa ympäristöministeriön ohjeessa. Asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi jaloittelualueiden suunnitelmat tulee toimittaa valvontaviranomaiselle jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. (Määräys 12.) Eläinsuojien ja jaloittelualueiden rakenteiden tarkastamisella varmistetaan, että rakenteet ovat kunnossa eikä vuotoja ympäristöön synny. (Määräys 13.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari

17 (19) kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. (Määräys 14.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannanlevitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (Määräys 15.) Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2016 mennessä. Hakemukseen on liitettävä tiedot päästöjen ja ympäristövaikutusten kehittymisestä ja niiden vähentämistoimista. (YSL 55 ). Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 )

18 (19) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamispäivästä, antamispäivää lukuunottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta. Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 11, 28, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 11, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 570. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Muu eläinsuoja, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, kiinteä maksu on 1 570. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Arja Peltomäki Koivukuja 50 07690 Kankkila Myrskylän kunnanhallitus Askolan rakennus ja ympäristölautakunta Orimattilanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

19 (19) Ilmoitus päätöksestä Uudenmaan TE keskus, PL 15, 00241 Helsinki Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. mainituille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Myrskylän kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. (Liite 2.) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Insinööri Arja Johansson Liitteet Ilmoitus päätöksestä (Liite 1.) Valitusosoitus (Liite 2.)