Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1
Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora on näistä tavallisin (ja jossain määrin harhaanjohtava). * Metafora lienee syntynyt teknologisen determinismin synnyttämästä kielenkäytöstä. * Työvälineenä vieras kieli edustuu tällöin alisteisena ns. tärkeämmille asioille, kuten sisällölle ja opiskeluympäristöille, joiden katsotaan muokkaavan opettaja/opiskelija-vuorovaikutusta ja opetus/opiskeluprosessia. Seppo Tella, 2
Työväline-metafora n Jos vierasta kieltä kutsutaan (hieman naiivistisesti) vain työvälineeksi, siitä (ehkä tiedostamatta) oletetaan karsiutuvan sellaisia ( teknisiä ) piirteitä, jotka voivat pelottaa muiden alojen asiantuntijoita. n Metaforan vaara on siinä, että kieli nähdään yksinomaan teknisenä keinona pyrittäessä korkeamman tason kasvatuksellisiin tai opetuksellisiin tavoitteisiin. Seppo Tella, 3
Muita metaforia n Työväline-metafora ei riitä, sillä vieraat kielet ovat parhaimmillaan paljon enemmänkin kuin vain työkaluja. n Nykyisin vieraista kielistä ei puhuta enää pelkkinä välineaineina vaan väline-, taito- ja kulttuuriaineina; niihin sisältyy huomattavan paljon elämänhallintaan yleisestikin ja erityisesti opiskeluun, opetukseen, työhön ja viestintään liittyviä funktioita. Seppo Tella, 4
Lukion ops 2003, luku 5.5 n Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Seppo Tella, 5
From Tool to Empowering Mediator n Vieraita kieliä voidaan tarkastella nykyisin esimerkiksi kolmen eri metaforan kautta: * Työvälineenä * Älyllisenä partnerina * Uusien kasvatus- ja opetuskontekstien luojana ja ylläpitäjänä n Mediator = ihmisen henkistä kapasiteettia ja sosiaalista kanssakäymistä monin tavoin edistävä välittäjä (opettajan ja opiskelijoiden sekä sisällön ja kohdekulttuurien välillä) Seppo Tella, 6
Vieras kieli artefaktiluokittelussa n Primaari artefakti (työväline, teennös ) * Kieli rinnastetaan kirveisiin, sahoihin ym. työvälineisiin, joita ihmiskunta on tottunut perinteisesti käyttämään. * Kieltenopetuksen kannalta alaluokkina voidaan pitää esim. sanakirjoja, tesauruksia, oikolukimia, ideantimia. * Cole (1995) lukee mukaan myös tietokoneet ja tietoverkot. n Työväline? Hyvä lähtökohta mutta ei riittävä. * Wartofsky (1979); Cole (1995) * Tella & Mononen-Aaltonen (1998) Seppo Tella, 7
Vieras kieli artefaktiluokittelussa n Toisen tason artefakti (älyllinen partnerius) * Erilaisia primaariartefaktien toimintatapoja (modes of action), kulttuurimalleja (sosiaalinen interaktio, diskurssi, sananmerkitykset) * Oppijan aiemman tiedon artikulointi ja tietoinen edustus (merkitysten neuvottelu, henkilökohtaisten mielekkäiden merkityskokonaisuuksien konstruointi). * Siltana oppijan (meta)kognitiivisten taitojen kehittymiselle. * Siltana teknisten välineiden ja älyllisten välineiden kesken (informaation haku, luonti, jäsentely, käyttö; kriittinen ajattelu, järkeily ) Seppo Tella, 8
Vieras kieli artefaktiluokittelussa n Kolmannen tason artefakti (kontekstin luonti) * Vieras kieli auttaa luomaan ja ylläpitämään uudenlaisia opetus-, opiskelu-, työ- ja viestintäkonteksteja, jotka johtavat mielekkääseen oppimiseen. * Kieli jäsentää ihmisen tosielämässään (tai kuvitelluissa virtuaali maailmoissa) kohtaamia ongelmia, uskomuksia, näkökulmia, väitteitä, perusteluja. * Kieli auttaa syntymään uusia autonomisia maailmoja, jotka edesauttavat kulttuurien välisten sosiaalisten suhteiden luontia. Kielenkäyttäjistä muodostuu parhaimmillaan tietoa konstruoivia oppijayhteisöjä. Seppo Tella, 9
Miksi kielen laaja tulkinta? n Kieli on kulttuurin perusehto. n Kulttuuri on kielen ja ajattelun välisen interaktion olennainen osa. * Opiskelukontekstit ovat monikulttuurisia ja -kielellisiä. Opiskelijat eri-ikäisiä ja suorittavat eri tutkintoja. * Suppea näkemys kielen funktiosta ei riitä auttamaan opiskelijoita esim. kognitiivisen tuen osalta (mallinnus, ohjanta, scaffolding, tiimityö, opiskelutaidot, ajanhallinta) * Kirveellä ei opiskelijan motivaatiota paranneta. Seppo Tella, 10