Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua. Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen

Samankaltaiset tiedostot
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

Työpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

Sitä saadaan, mitä mitataan!

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen

Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

1. Kysely - tulokset Anna Saloranta Tampereen yliopisto

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Dialoginen johtaminen

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Sinä itse. Esimiesarvio esimiestyön kehittämisen tukena Päivi Visuri

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Työhyvinvointikeskustelut johtamisen

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Tervetuloa! TULOKSISTA TOIMINTAAN. Kohti yhteistä ja innostavaa arkipäivän kehittämistä yhdessä tekemällä

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK P

Maikkulan päiväkodin toimintasuunnitelma

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op

OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017

KOKEILE KOUTSAUSTA! Ratkaisukeskeinen coaching-ohje

Muutoksessa elämisen taidot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Miten keskustella yhdessä arviointituloksista? Tämä ohjeistus on tarkoitettu Sykettätyöhön.fi-palvelun käyttäjille.

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TYÖHAASTATTELU- OPAS

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

KUNTO Muutoksen seurantakysely

Liiketoiminnan johtaminen

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö

Työhyvinvointia yhdessä Pori

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työyhteisötaitojen mittaaminen ja kehittäminen

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen

OA J:n Orimattilan paikallisyhdistyksen työhyvinvointikysely. Kysely järjestettiin nettikyselynä

TYÖYHTEISÖ MUKANA MUUTOKSESSA Kirteko-verkostotapaaminen Helsingissä

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työkaarityökalulla tuloksia

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Työhyvinvointikysely. Esimiehen opas: Kyselystä kehittämiseen työyhteisössä. Keva

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

LUPA TEHDÄ TOISIN WEBINAARI klo 9-10

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

Fokusprosessia ohjeet

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2018 VMBaro

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Työhyvinvoinnin varmistaminen muutosprosessissa

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

monien makujen maustaja

Savonlinnan kaupunki 2013

Miten saan työtiimin ponnistelemaan yrityksen tavoitteen eteen? Kuka innostuu mitenkin?

varhaiskasvatukseen ja kouluihin

Ryhdy kuntamuutoksen tekijäksi! Tutkiva työtapa muutoksen hallinnassa

huono JOHTAM NEN Tuhon tieltä toimivaan työyhteisöön

Aloitustilaisuus

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

Esimies työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukijana. Projektisuunnittelija Kimmo Terävä, VTM Punk-hanke,

HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä

Transkriptio:

Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen 1

Hyvä työelämän laatu koostuu ennen kaikkea mahdollisuudesta tehdä merkityksellistä työtä, oppia ja kehittyä, työntekoa tukevista rakenteista sekä hyvistä vuorovaikutussuhteista. Se lisää työhyvinvointia, työnimua ja aikaansaavuutta, jotka lisäävät tuottavuutta ja uudistumiskykyä. Tietoa hyvän työelämän luomiseen on riittävästi. Oleellista on, että kuinka kerättyä tietoa lopulta hyödynnetään. 2

Työelämäkysely organisaation toimintakulttuurin peilinä Toimintakulttuuri rakentuu koko organisaation henkilöstön vuorovaikutuksessa Työelämäkyselyn tulokset kertovat organisaation toimintakulttuurista Toimintakulttuuri kehittyy parempaan suuntaan, kun koko organisaatio sitoutuu luomaan sitä yhdessä Lue: 4 myyttiä työelämäkyselystä -blogi 3

Mitatun tiedon hyödyntäminen ja työelämän hyvän laadun positiiviset vaikutukset 1. Valtion virastoilla on käytettävissä työelämän laatua mittaava kysely VMBaro. Se toimii sekä työelämän laadun arviointityökaluna että tukena sen kehittämiselle. 2. Hyvä työelämän laatu pitää sisällään muun muassa: toimivan johtamisen, osaamisen, ilmapiirin, motivaation ja yhteistyön se johtaa henkilöstön työhyvinvointiin ja terveyteen sekä innovatiivisuuteen ja tuottavuuteen. 3. Työelämäkyselyn tulokset kertovat, että mitkä tekijät organisaatiossa ovat kunnossa ja mitkä eivät. Tulosten avulla työyhteisö kohdentaa kehittämisaskeleet vaikuttaviin teemoihin. 4

Työelämän kehittäminen on yhteistyötä Vaikuttavuuden kannalta on oleellista, että kaikki osallistuvat TAVOITE TEHOTTOMAT TILANTEET Organisaation ylin johto & työyhteisöt toimivat aktiivisesti 1. Vain ylin johto toimii 2.Vain työyhteisöt toimivat 1. Johdon lupaus työelämän laadun kehittämisestä ja sitä tukevien rakenteiden luomisesta luo esimerkin, johon työyhteisöt nojaavat 2. Työyhteisöt tekevät omat työelämän kehittämistoimensa Ylimmän johdon kehittämishankkeet eivät vaikuta riittävästi koko organisaation tasolla, jos organisaation työyhteisöt jättävät kehittämistyön vain johdon vastuulle Työyhteisöjen omat kehittämishankkeet jäävät irtonaisiksi kehittämistoimiksi, jos johto ei näytä innostavaa esimerkkiä ja osallistu osaltaan kehittämiseen 5

Työelämäkyselyn tulosten käsittelytilaisuus työyhteisön kanssa 6

Käytännön vinkit tulosten käsittelytilaisuuden vetäjälle - Valmistautuminen 1. Tarkista oma asenteesi ja pohdi, miksi hyvä työelämä on tärkeää ja miten mitattua tietoa voidaan hyödyntää työelämän kehittämisessä? 2. Kirjaa ylös, kuinka työelämän laatua on organisaatiossanne käsitelty vuoden aikana ja mitä sen eteen on tehty 3. Tutustu tuloksiin: Miten nämä kehittämistoimet näkyvät tuloksissa? Mitä tulokset kertovat työyhteisön toiminnasta tällä hetkellä? 4. Varaa kalentereihin riittävästi aikaa tulosten käsittelytilaisuutta varten (3-4h) 5. Muista dialogi ja dialogisuus Yhteinen ymmärrys rakentuu yhteisissä keskusteluissa. Tulosten käsittelytilaisuuden fokus on työelämän laadussa, jota kaikki läsnäolijat osaltaan luovat. Ideoitu toimintatapa ei saa jäädä sananhelinäksi. Jotta asiat tulevat toteutetuiksi, ne kirjataan yhteisiksi sopimuksiksi tai toimintasuunnitelmiksi 6. Varmista ratkaisukeskeinen työskentelyote kertaamalla se itsellesi tilaisuutta suunnitellessasi ja ennen tulosten käsittelytilaisuuden alkua. 7

Esimerkki: 4.4 Kehityskeskustelut auttavat minua työni tekemisessä ja osaamiseni kehittämisessä, arvosana 3,15: Keskustellaan tavalla, jonka kautta tavoitetila tulee selväksi ja sanoitettua: Millaisia olisi kehityskeskustelujen meidän työyhteisössä oltava, että antaisit arvosanaksi arvon 4? TAI Millainen olisi se kehityskeskustelu, josta antaisit arvosanaksi 4/5? Kehitettävä nykytila Tavoiteltava ihannetila 8

Työelämäkyselyn prosessi työyhteisössä Viesti, mitä kyselyllä tavoitellaan ja miksi jokaisen on tärkeää siihen vastata. Ennen kyselyä Kehittämistyö vaatii selkeän toteutussuunnitelman ja seurannan Yhdessä sovittu parempi työelämä Työelämäkyselyn käsittelytilaisuus ja tulevaisuuden luomisen toimenpiteet (n. 3 h:n tilaisuus) 9

Esimerkkimalli Työelämäkyselyn käsittelytilaisuuden runko Vetäjän ohje

Tilaisuuden lähtökohdat (5min) Tarkoitus Kertaa osallistujien kanssa tilaisuuden tavoite: työelämän parantaminen ja työn kehittäminen. Kaikki ovat oman työnsä asiantuntijoita ja siten myös parhaita kertomaan, mitä tulisi kehittää. Mitä voimme yhdessä oppia menneestä ja kyselyn tuloksista? Millaista toimintaa työyhteisössä pitää lisätä ja mitä asioita on syytä muuttaa tai jättää pois? Avoimuus Jotta yhteisessä kehittämisessä voidaan onnistua, on tärkeä puhua avoimesti työhön ja sen tekemiseen vaikuttavista tekijöistä ja löytää työyhteisön omat tärkeät askeleet kohti parempaa. Tilaisuuden lopputulos on yhteinen sopimus uudesta toimintamallista, jolla edistetään hyvää työelämää juuri teillä. Konkreettisuus Dialogi Kyselyn tiedon hyödyntäminen Yhteinen ymmärrys Painopiste keskustelussa tulee olla konkreettisessa, arkisessa toiminnassa. Mitä meidän on tehtävä, että töihin on vielä mukavampi tulla aamulla? 11

Tilaisuuden alku ja tulosten käsittely (10min + 20min) Tavoite 1. Kaikki ääneen - aihepiiri ja tahtotila esille: Aluksi osallistujat keskustelevat 2-3 henkilön ryhmissä aiheesta, mikä työssä on heille tärkeää. Aiheesta nopea koonti, jossa muutama pari kertoo keskustelustaan koko ryhmälle. Tavoite 2. Tuloksien kautta lähtötilanne selväksi: Työelämäkyselyn tuloskatsaus ko. yksikössä/organisaatiossa. Katsauksella luodaan kuva nykytilanteesta osallistujia kannattaa pyytää kirjaamaan katsauksen aikana heränneitä ajatuksia ylös jatkotyöstöä varten. Kyselyn tuloksien läpikäyntiin voi käyttää aikaa noin 20 minuuttia. 12

Toiminnallinen vaihe (oletus 20 hlön työyhteisö) tavoitteiden määrittely pienryhmissä (20min + 20min) Tavoite 3. Enemmän puhetta, enemmän yhteistä ymmärrystä: Vain yhteinen puhe synnyttää yhteistä ymmärrystä. Osallistujat jakautuvat 3-5 henkilön pienryhmiin. - Ryhmäkeskustelujen kautta synnytetään samanaikaisesti lisää keskinäistä ymmärrystä lisäävää puhetta. Tavoite 4. Osallistujien ammattitaito esille ja konkreettisiksi asioiksi (yhteensä 40min): 1. Pienryhmissä osallistujat nostavat esiin asioita, jotka ovat hyvin ja joita on tärkeä ylläpitää ja kehittää edelleen. Jokainen ryhmä kirjaa 2-3 näkökulmaa Varaa toimivien asioiden hahmottamiseen aikaa 20min. 2. Jatkakaa samoissa pienryhmissä niiden asioiden parissa, jotka kaipaavat kehittämistä. Mitä työyhteisössämme teemme, että kokemus valitusta kehittämiskohteesta parantuu? Varaa kehitettävien asioiden hahmottamiseen aikaa 20min. 13

Pienryhmien ajatukset yhteiseksi tahtotilaksi (20min + 30min) Tavoite 5. Pienryhmien ideat kaikille tiedoksi (20min): Pienryhmät esittelevät keskusteluissa esille nostamansa asiat. Sihteeri kirjaa ryhmien ehdotukset fläppitaululle tai läppärille. Tavoite 6. Osallistujat valitsevat yhdessä toimintamalleja, joilla osallistujien työnilo paranee (30min): Yhteinen keskustelu esille nousseista asioista. Ovatko asiat oman työyhteisön vaikutuspiirin sisällä? Riittävätkö rahkeet kaikkien asioiden tekemiseen vai onko syytä äänestää vaikkapa top 5 aiheet? Vetäjän on tärkeä pitää koko ajan fokuksessa (työelämän laatua) toimivat työnteon puitteet, hyvä työilmapiiri ja avoimuutta edistävät toimintatavat. Mitään, mikä ei johda niihin, ei kannata sopia. Mitään sellaista lupausta, jota ei tulla toteuttamaan, ei kannata antaa. 14

Yhteinen sopimus tulevaisuuden toiminnasta (20min) Tavoite 7. Yhteisen sopimuksen kirjaaminen ja toimintamallien käytännön käyttöönotto Tilaisuuden lopuksi kirjataan ko. työyhteisön parempaa työelämää edistävät asiat sopimukseksi tai toimintasuunnitelmaksi. Esimerkkipohja seuraavalla dialla. Toimintasuunnitelmasta selviää: Mikä on yhteinen tavoite? Mitä uusi toiminta on käytännössä? Kuka muutoksesta vastaa? Miten uutta toimintamallia arvioidaan? Tavoite 8. Hyvästä työelämästä nauttiminen työyhteisön kesken Rohkeus puhua työelämästä ja sen laadusta työyhteisössä. Oikeus lietsoa hyvää työelämää edistäviä asioita ja korjata hankaloittavia tilanteita. 15

Toimintasuunnitelman pohja - esimerkki TAVOITE Miten toteutuu käytännössä Kuka vastaa? Seurannasta sovittiin, että.. Parempaan johtamiseen tähtäämme.. Töiden organisointi poikkeustilanteissa kuntoon. Huolehditaan töiden organisoinnista yhdessä poissaolojen kohdatessa Suosimme puhtaan pöydän ajatusta, jolloin poissaolija pääsee aloittamaan työt tyhjältä pöydältä. Pitkissä poissaolotapauksissa sovimme työn tasapainoisesta organisoinnista palaverin yhteydessä. Uskallamme ottaa puheeksi toimimattomat käytännöt tässä suhteessa. Kaikki, päävastuu poissaolijan sijaisella (apua saa ja pitää pyytää, jos työt kasaantuvat) Poissaolijan pitäminen ajan tasalla työtilanteesta/esimies Seuranta/esimies Asiasta keskustellaan 1xkk viikkopalavereissa/ Tai heti, jos esiintyy haasteita Työilmapiirin edistämiseksi sovimme.. Tavoite Lisäksi luomme parempaa työelämää seuraavilla yhdessä sovituilla toimilla Tavoite Tavoite Tavoite 16

Tulosten analysointiin: Vaikuttavat toimenpiteet näkyvät parempana työelämänä sekä kyselyn tuloksissa Työelämäkyselyssä on 40 kysymystä, joiden perusteella työelämän kokonaisindeksi lasketaan. Kysymyksistä n. 75% on sellaisia, joihin esimies ja hänen johtamansa työyhteisö voivat itse vaikuttaa. Työelämä kehittyy suotuisasti, kun työyhteisö on halukas sitä itse kehittämään. Oikein valitut kehittämistoimet vaikuttavat kokemukseen työelämän laadusta. Muun muassa esimiestyön ja ilmapiirin kehittäminen vahvistavat työelämän laadun kokemusta laajalla rintamalla. VMBaron jokaisen yksittäisen kysymyksen nousu (+1,0) kehittää kokonaisindeksiä 0,02 yksikköä. Työelämäkyselyn kokonaisindeksin kehittäminen (esim. +0,20) edellyttää, että 8 kysymystä kehittyy entiseen tasoon nähden +1,0, tai 16 kysymystä +0,50. Kehittynyt työelämän laatu näkyy työn arjessa sujuvuutena sekä työilmapiirin parantumisena. Seuraavat työelämäkyselyt kertovat valittujen ja toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuudesta. 17