HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Samankaltaiset tiedostot
HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS 191 1

Helsingin kaupunki Esityslista 30/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 26/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/ (16) Kaupunginhallitus Ryj/

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE TIENPIDON JA LIIKENTEEN SUUNNITELMASTA

Espoon kaupunki Pöytäkirja 53. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (8) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Ajankohtaista POS-ELYstä

LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE TIENPIDON JA LIIKENTEEN SUUNNITELMASTA

Oma Häme. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo. Tienpito. Nykytilan kartoitus.

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ki/

MAL-SEMINAARI

Tiestön korjausvelka ja elinkeinoelämän tukeminen

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 39/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ki/

Kehä III:sta uusi Vaalimaa Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

DN:o 1 (5) 1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä kaupunki) Liikennevirasto PL Helsinki. 2. Sopimuksen tausta

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen toiminta- ja taloussuunnitelma

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus

Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma

Liikenteen uudistukset

Kaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä case Vihdintie

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Mankala -yleissuunnitelma, Iitin kunnan lausunto

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Liikenneviraston linjaukset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

LOGISTICS Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

Länsimetron. Hanke-esittely <Toimialue>

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Yhteistyöllä kohti viisasta liikkumista

XL Siltatekniikan päivät

Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta

LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE TIENPIDON JA LIIKENTEEN SUUNNITELMASTA

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Liikennetehtävät maakunnissa (ELYn näkemys) Raimo Järvinen Varsinais-Suomen ELY-keskus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Rakennusvirasto 12/2015 Katu- ja puisto-osasto Osastopäällikkö

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Maakuntakaava Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9.

Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen vaihe 2, ratasuunnitelma, Kerava, Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Nellimintielle on myönnetty 10,4 miljoonan euron rahoitus perusväylänpidon lisärahoituskohteena. Hankkeen toteutus ajoittuu vuosille

Kehä IV. Edunvalvontakortti

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Kaupunginhallitus : Kadut, liikenneväylät ja radat 2012 yhteensä 87,77 miljoonaa euroa

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä selvityksen

Valtatie 20 välillä Korvenkylä - Kiiminki Tilantarvesuunnitelma YLEISÖTILAISUUS

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Hämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.

Maantien (Toijantie) parantaminen välillä Toijansalmi-Vehkataipale, Taipalsaari

Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe

Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm

VASTINE KUSTAVIN KUNTA LÄNSI-VUOSNAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Urakoitsijaseminaarin avaus

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ki/

Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet

Tieverkollinen selvitys valtatien 26 ja maantien 387 palvelutasosta, rooleista ja kehittämisestä

Toiminta- ja ja taloussuunnitelma

Lausunto, Ihoden asemakaavan muutos, kortteli 29, Pyhäranta, luonnos

Liikennehallinnon virastouudistus

TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio:

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a 1 LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2011-2014 Kslk 2010-428 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Lausunnon tiivistelmä Lausunto Helsingin kaupunki on varautunut osallistumaan uuden maankäytön edellyttämiin valtion maanteiden uusien eritasoliittymäjärjestelyjen kustannuksiin. Kustannuksiin tulisi varautua myös valtion, koska muutoin aluerakentamisprojekteja joudutaan lykkäämään kasvavaan tahtiin. Tienpidon rahoitus pääkaupunkiseudulla tulee nostaa riittävälle tasolle. Helsingin kaupungin tavoitteena on mahdollistaa 5 000 uuden asunnon rakentaminen vuosittain ajanjaksolla 2008 2017 Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaisesti. Myös kyseisen jakson jälkeiselle ajalle kaupungilla on kasvusuunnitelmia aina vuoteen 2040 asti siten, että tulevaisuudessa Helsingissä asuu noin 100 000 ihmistä nykyistä enemmän. Lisäksi työpaikkoja on suunnitelmissa lisää noin 40 000 ihmiselle. Vaikka uusi maankäyttö sijoittuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, henkilöauto- ja tavaraliikenteen kasvu on väistämätöntä. Helsingin kaupunki on varautunut osallistumaan uuden maankäytön edellyttämiin valtion maanteiden uusien eritasoliittymäjärjestelyjen kustannuksiin. Kustannuksiin tulisi varautua myös valtion, koska muutoin aluerakentamisprojekteja joudutaan lykkäämään kasvavaan tahtiin. Tienpidon rahoitus pääkaupunkiseudulla tulee nostaa riittävälle tasolle. Seuraavan toiminta- ja taloussuunnitelman isoja investointeja ajatellen Helsingin kaupunki pitää erityisen tärkeänä Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän toteuttamista. Kohta on nykytilanteessa erittäin ongelmallinen liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Mikäli yleissuunnittelussa päädytään Silta-vaihtoehtoon, olisi koko

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 2 a eritasoliittymähanke rakennettavissa aiemman tilanvaraussuunnitelman ensimmäisen toteuttamisvaiheen hinnalla. Kehä I:n ja Kivikontien valo-ohjatun tasoliittymän muuttaminen eritasoliittymäksi on niin ikään tärkeää. Latokartanoon Kehä I:n varteen on kaavoitettu toimistorakentamista ja Kivikkoon pienteollisuutta sekä asumista. Eritasoliittymäalueen asemakaava hyväksyttäneen kaupunginvaltuustossa kesällä 2010. Ensi kauden suunnitelmassa tulee ottaa huomioon myös seuraavat uuteen maankäyttöön tiukasti kytkeytyvät hankkeet: - Kehä I / Myllypurontie tasoliittymän supistaminen - Länsiväylä / Koivusaaren eritasoliittymä - Hämeenlinnanväylä / Kuninkaantammen eritasoliittymä - Lahdenväylä / Koskelantien ja Kustaa Vaasan tien länsirampit - Lahdenväylä / Tattarisilta Hakamäentien jatkeiden yleissuunnitteluvaiheen työohjelmaa laaditaan parhaillaan. On toivottavaa, että suunnittelun rahoitus järjestyy, koska kaupunki aloittaa Munkkivuoren alueen asemakaavallisen kokonaistarkastelun. Kauden 2010 2013 suunnitelmassa oli sidosryhmien rahoittamana hankkeena raittisilta Kehä I:llä Kontulantien liittymän eteläpuolella. Silloisessa lausunnossa hanke kehotettiin siirtämään yhteishankkeisiin, koska kyse on etupäässä olemassa olevien yhteyksien parantamisesta. Tulevan kauden 2011 2014 suunnitelmasta raittisilta on jätetty kokonaan pois. Asia on jalankulun ja pyöräilyn paikallisyhteyksien näkökulmasta harmittava, mutta valtion niukan taloustilanteen huomioon ottaen ymmärrettävä. Helsingin kaupunki on varautunut investointiohjelmaehdotuksessaan seuraavien erillisten maanteiden meluntorjuntahankkeiden toteuttamiseen liikenne- ja viestintäministeriön meluntorjunnan teemapaketin mukaisesti: - Porvoonväylä / Jakomäki vuonna 2011 - Tuusulanväylä / Torpparinmäki vuonna 2012 - Kehä I välillä Vantaanjoki Itäväylä vuosina 2013 2015 Teemapaketille ei kuitenkaan ole osoitettu rahoitusta TTS-suunnitel-

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 3 a massa. Pöytäkirjanote, lausuntopyyntöasiakirjat ja esityslistateksti kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Tuovinen Samuel, diplomi-insinööri, puhelin 310 37312 ESITTELIJÄ Lausuntopyyntö Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt lausunnot yhteistyökumppaneiltaan liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2011 2014. Annettavat lausunnot otetaan huomioon laadittaessa seuraavia suunnitelmia. Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelu- ja yleisten töiden lautakuntia sekä talous- ja suunnittelukeskusta antamaan lausunnot kaupunginhallitukselle määräaikana 14.5.2010. Suunnitelma löytyy Internet-osoitteesta: www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/uudenmaanely > Liikennejärjestelmätyö > Ajankohtaista tieasioista Toiminta- ja taloussuunnitelma lyhyesti Liikenne- ja aluehallinto uudistuivat Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutettiin vuoden 2010 alussa merkittäviä rakenneuudistuksia. Liikennehallinto organisoitui kahdeksi uudeksi virastoksi: Liikennevirastoksi ja Liikenteen turvallisuusvirastoksi. Aluehallintouudistuksen yhteydessä tiepiirit ja lääninhallitusten liikenneosastot koottiin osaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia. Organisaatiouudistusten yhteydessä myös maantieteelliset vastuualueet muuttuivat. Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien osalta vastuu liikenneasioista siirtyi Hämeen tiepiiriltä Uudenmaan ELY-keskukselle. Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. ELY-

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 4 a keskukset hoitavat alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä. Painopisteet ja rahoitus Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen toiminta- ja taloussuunnitelman hankkeiden painottumisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna Uudenmaan ja Hämeen tiepiirien vastaaviin suunnitelmiin. TTS-kaudella tieverkon hoidon perustaso nousee hieman talvihoidon uusittujen toimintalinjausten myötä. Nyt talvihoidolla parannetaan yöajan olosuhteita niin, että hoidon tason vaatimukset ovat samat vuorokauden ympäri. Perusväylänpidon rahoitus kuluu lähes kokonaan olemassa olevan verkon välttämättömään kunnossapitoon, liikenteen hallintaan ja peruskorjauksiin. Niiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt väylästön vanhetessa. Tarve palvelutasoa parantaviin investointeihin on kuitenkin jatkuvasti lisääntynyt, mutta nykyrahoitustasolla näihin tarpeisiin voidaan vastata vain minimaalisesti. Kunnat osallistuvat edelleen itselleen tärkeiden hankkeiden rahoitukseen, jotta kipeimmät ongelmat saataisiin ratkaistua nopeammin. Perustienpidon rahoituksen kohdentamisesta päätetään Liikennevirastossa. Rahoituksen käyttöä ohjataan valtion talousarvioon kirjattavilla tulostavoitteilla. Tieverkon isot kehittämisinvestoinnit päätetään erikseen eduskunnassa. Myös useista pienistä investoinneista koostuvista teemahankkeista päätetään erikseen valtakunnallisesti eduskunnassa. Uudenmaan ELY:n perustienpidon rahat riittävät enää vain muutaman pienehkön investointihankkeen toteuttamiseen vuosittain. Tiehankkeet 2011 2014 Tarve perustienpidon uus- ja laajennusinvestointeihin on suuri, sillä hankekoreissa odottaa toteutusta lähes 2 000 toimenpidettä. Investointitarpeet ovat selvästi rahoituksen tarjoamia mahdollisuuksia suuremmat. Eniten tarpeita syntyy asutuksen ja elinkeinoelämän kehittymisen vaatimista liikennejärjestelyistä ja liikennevirtojen paikallisesta muuttumisesta. Hankekorien priorisointimenettelyä on kehitetty ja parhaillaan sitä laajennetaan kattamaan Kanta- ja Päijät-Hämeen hankkeet.

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 5 a Priorisoinnin keskeneräisyyden vuoksi uusia laajennus- ja uusinvestointeja ei nostettu TTS-suunnitelmaan. Toiminta- ja taloussuunnitelman 2011 2014 Helsingin kannalta merkittävät tiehankkeet ovat: - Mt 101 (Kehä I) pullonkaulojen poisto, 1. vaihe, 107,0 milj. - Vt 3 (Hämeenlinnanväylä) Kannelmäki Kaivoksela, 24,30 milj. (joukkoliikenteen edistäminen ja meluesteet) - Mt 120 (Vihdintie) Huopalahdentie Kehä III, pikaparannuskohteet, 15,30 milj. (joukkoliikenteen edistäminen) - E18 (Porvoonväylä) Helsinki Vaalimaa ja Kt 50 (Kehä III) kehittäminen, 2. vaihe, 215,0 milj. Siltojen uusimisia ja peruskorjauksia ovat: - Mt 101 Kaarelan silta Kehä I:llä U-1378 - Mt 101 Kaarelan eteläinen silta U-3378S - Mt 101 Muurimestarintien kaksoissilta N U-1378 - Mt 170 Grabbäckan silta U-70 Sidosryhmien rahoittamiin hankkeisiin on merkitty: - Mt 170 bussipysäkkien suunnittelu Sotungintie, Karhusaarentie ja Knutersintie - Mt 101 Kehä I liikennejärjestelyt välillä Turunlinnantie ja mt 170 (Itäväylä) - Mt 101 kiertoliittymä Kehä I rampit, Kantelettarentie, Kaupintie, Näyttelijäntie Meluntorjunnan teemapakettia ei edelleenkään päästä toteuttamaan. Vaikutukset Kasvava liikenne aiheuttaa ongelmia muilla kuin Kehä I:n parannettavilla tieosuuksilla. Suunnitelmakauden investoinneilla ei pystytä vastaamaan kasvaviin tarpeisiin ja teiden ruuhkaisuus tulee

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 6 a lisääntymään. Talvihoidon tason parantaminen helpottaa elinkeinoelämän ja työmatkalaisten liikkumista. Kevyen liikenteen asema heikkenee edelliseen suunnitelmakauteen verrattuna, sillä jo valmistuneiden hankkeiden tilalle ei ole noussut yhtään uutta kevyen liikenteen hanketta. Joukkoliikenteen olosuhteita edistetään pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä. Tämänhetkisellä rahoitustasolla päällysteitä uusitaan hitaammin kuin teiden hyvän kunnon säilyttäminen edellyttäisi.