Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (7) 133 Liikenneinvestointien talousarvioehdotus 2017 sekä taloussuunnitelmaehdotus vuosiksi HEL T Hankenumero Päätös päätti hyväksyä Helsingin liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvien liikenneinvestointien talousarvio- ja investointiohjelmaehdotukset lähetettäviksi kaupunginhallitukselle vuoden 2017 talousarvion ja vuosien investointiohjelman laatimisen pohjaksi. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Jari Rantsi, liikenneinsinööri, puhelin: jari.rantsi(a)hel.fi Heikki Hälvä, toimistopäällikkö, puhelin: heikki.halva(a)hel.fi Liitteet 1 Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2017 sekä investointiohjelmaehdotus vuosiksi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Liikennesuunnitteluosasto on laatinut ehdotuksen määrärahojen osoittamiseksi liikennejärjestelyihin, joukkoliikenteen kehittämiseen, liityntäpysäköintiin, pyöräilyn edistämiseen, liikenneväyliin (toteutetaan valtion kansa yhteishankkeina) sekä meluesteisiin Helsingin vuoden 2017 liikenneinvestointien talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmaehdotuksessa. Vuonna 2017 katuihin, liikenneväyliin ja ratoihin on käytettävissä yhteensä 123,6 miljoonaa euroa. Liikennesuunnitteluosaston laatiman lii-

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (7) Esittelijän perustelut kenneinvestointien talousarvioehdotuksen osuus tästä on 65,8 miljoonaa euroa. Tämä osuus sisältää Helsingin liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät hankkeet. Loppuosuus kattaa muun muassa projektialueiden katujen ja kunnallistekniikan rakentamista, täydennysrakentamiseen liittyviä katujärjestelyitä, katuverkon ja taitorakenteiden kunnossapitoa sekä muuta kadunpitoa. Kaupungin strategiaohjelman mukaisesti liikennejärjestelmän kehittämisen etusijalle on nostettu joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta nostavia liikennehankkeita. Tämän lisäksi Liikenteen investointiohjelma sisältää myös HKL:n toteutusvastuulla olevia raideliikenteen uusinvestointi- ja nykyisen raitiotien nopeuttamishankkeita. Koska HKL on liikelaitos, nämä hankkeet on budjetoitu erikseen. Talousarvion laatiminen tekee vuosittain kaupunginhallitukselle oman ehdotuksensa liikenneinvestoinneista seuraavan vuoden talousarvioon ja siitä seuraavalle yhdeksälle vuodelle taloussuunnitelmaehdotukseen. Tämä sisältää Helsingin liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät hankkeet. Yleisten töiden lautakunnan päättämä katu- liikenneväylä- ja ratainvestointien talousarvioehdotus vuodelle 2017 on 123,6 miljoonaa euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päättämä liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvä osuus on 65,8 miljoonaa euroa. Liikennejärjestelmän kehittämisen lisäksi yleisten töiden lautakunnan talousarvio sisältää mm. projektialueiden ja täydennysrakentamiseen liittyvien katujen ja kunnallistekniikan rakentamista sekä katujen ja siltojen kunnossapitoa. Rakennusviraston talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus laaditaan yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeen. Liikenneinvestointiehdotus on laatimisohjeen mukainen ulottuen vuoteen 2026 saakka. Rakennusviraston toteutusvastuun lisäksi liikenneinvestointien talousarvioehdotus sisältää yhteisrahoitushankkeita, joissa joukkoliikenteen osalta rahoituksesta vastaa HKL ja liikenneväylien sekä meluesteiden osalta osittain valtio (Uudenmaan ELY).

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (7) Liikenneinvestointien talousarvioehdotus on valmisteltu yhteistyössä Rakennusviraston, Kaupunginkanslian, HKL:n, Uudenmaan ELY:n ja HSL:n kanssa. Perusteluja hankkeiden priorisoinnille Kaupungin investointikaton noudattaminen edellyttää voimakasta priorisointia. Priorisointia tehtäessä tulee tukeutua kaupungin strategiaohjelmassa annettuihin linjauksiin, joista liikenteen kannalta keskeisimpiä ovat: Edistetään kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä. Tavoitteena on lisäys prosenttiyksiköllä vuosittain, 4 prosenttiyksikköä valtuustokauden aikana. Priorisoidaan joukkoliikenteen, kävelyn tai pyöräilyn osuutta nostavia liikennehankkeita. Joukkoliikennettä kehitetään mm. HSL:n runkolinjastosuunnitelman ja poikittaisen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Toteutetaan Pyöräilynedistämisohjelman suosituksia valtuuston asettaman raamin mukaisesti. Raideliikenteen suunnittelu etenee samanaikaisesti maankäytön suunnittelun kanssa Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Pasilassa ja Kruunuvuorenrannassa. Helsingin kaupungin alueella tarvittavat joukkoliikenteen etuusjärjestelyt (mm. joukkoliikennekaistat ja liikennevaloetuudet) toteutetaan. Joukkoliikenteen liityntäpysäköintiä ja terminaalien toimivuutta parannetaan. Jalankulku- ja pyöräilyverkostojen jatkuvuutta ja turvallisuutta parannetaan. Pyritään aikaistamaan Raide-Jokerin toteutusta. Edistetään liikenneturvallisuutta parantavia hankkeita. Joukkoliikenne

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (7) Keskeisiä joukkoliikennehankkeita vuonna 2017 ovat joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelman toteuttaminen, sekä runkolinja 500:n edellyttämät infrahankkeet HSL:n runkobussilinjaston mukaisten linjojen infrastruktuurin kehittämiseen osoitetaan varoja vuosille Joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelman toteuttamiseen investoidaan seuraavan 10 vuoden aikana 1,6-4,0 miljoonaa euroa per vuosi, paitsi vuonna Tällöin joukkoliikenteen kehittämiselle varatut rahat on osoitettu vain Raide-Jokerin ja Kruunusiltojen rakentamiseen. Siten vuosittaista investointikattoa ei ylitetä. Nämä isot raidehankkeet parantavat myös Helsingin joukkoliikennejärjestelmää ja sen luotettavuutta. Raitiotieliikenteen hankkeista ensimmäisinä ovat Telakkakadun raitiotie, Jätkäsaaren Välimerenkadun raitiotie ja radan jatkaminen uudelle terminaalille Raide-Jokerille ja Kruunusillat-hankkeelle on perustettu omat kohdat investointiohjelmaan. Hankkeet ajoittuvat investointiohjelmassa siten, että Raide-Jokeriin liittyvät katujärjestelyt toteutetaan vuosina Rakennusviraston vastuulla olevien hankkeeseen liittyvien katujärjestelyiden kustannusarvio on 10 M. Kruunusillat toteutetaan vuosina Kokonaissummasta Rakennusviraston vastuulla olevan rakentamisen kustannusarvio vuodesta on yhteensä 94,1 M. Hankkeiden kustannusarvioista loput eli raiteisiin ja raidejärjestelmään sekä kalustoon ja varikkoon liittyvät investoinnit on huomioitu HKL:n investointiohjelmassa. Perusparantaminen ja liikennejärjestelyt Perusparantamiseen ja liikennejärjestelyihin on kaudella varattu vuosittain noin miljoonaa euroa. Tästä suurin osa kuluu katujen ja siltojen perusparannukseen ja uudelleen päällystämiseen, jotka kuuluvat Rakennusviraston talousarvioehdotukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päättämässä liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvässä investointiohjelmassa liikennejärjestelyille on osoitettu vuodelle ,0 miljoonaa euroa. Sen jälkeiselle kaudelle miljoonaa euroa per vuosi. Summa määräytyy siten, ettei kaupungin vuosittainen investointiraami ylity. Määräraha on tarkoitettu jo rakennettujen kaupunginosien katujen liikennejärjestelyihin, joita ei toteuteta osana uudis- tai täydennysrakentamisen asemakaavojen mukaista rakentamista taikka pyörä- tai joukkoliikennettä edistäviä hankkeita.

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (7) Pyöräilyn edistäminen Liikennejärjestelyhankkeita on priorisoitu siten, että niillä saavutetaan mahdollisimman hyvä liikenneturvallisuuden paraneminen. Helsingillä on tavoitteena liikenneturvallisuuden osalta vähentää liikenneonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää vuosittain kahdella prosentilla. Pienet liikennejärjestelyt jo rakennetussa ympäristössä ovat kustannustehokkaita ja suuriin investointeihin verrattuna niiden kustannukset ovat marginaalisia. Kaupungin taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeen asettaman budjettiraamin takia useita liikenneturvallisuuteen liittyviä kehittämistoimenpiteitä olemassa olevalle katuverkolle on jouduttu myöhentämään. Liikennejärjestelyiden määräraha sisältää 0,2 miljoonaa euroa/vuosi älyliikenteen järjestelmien kehittämiseen. Älyliikenne sisältää mm. tosiaikaisen liikennetilanteen seurantaa ja siihen perustuvaa dynaamista liikenteen ohjausta. Tällä tavoin voidaan jo olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria käyttää tehokkaammin ja siirtää kalliita infrainvestointeja eteenpäin tai jopa jättää toteuttamatta Pyöräliikennejärjestelyt ovat taloudellisesti erittäin kannattavia. Pyöräilyhankkeiden investointitasoa nostetaan vuosittain kaudella miljoonasta eurosta 13,8 miljoonaan euroon. Vuoden 2016 pyörähankeinvestointeihin on laskettu mukaan kaupunginhallituksen myöntämä ylitysoikeus. Hankkeiden suunnitteluvalmiutta parannetaan entisestään yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Pyöräilyhankkeista on laadittu kaupunkisuunnittelulautakunnassa priorisointilistaus, jossa hankkeet on laitettu järjestykseen viiden kriteerin perustella, jotka ovat: Käyttäjämäärä tulevaisuudessa Verkollinen merkitys Nykyjärjestelyn taso Paikallisen saavutettavuuden paraneminen Sujuvuuden parantaminen Kriteerit sisältävät itsessään jo liikenneturvallisuuden parantamisen. Lisäksi huomioon on otettu samansuuntaisten pääyhteyksien aikatalutus, sekä muut liikenneverkolle tehtävät toimenpiteet, jotka saattavat vaikuttaa hankkeiden aikataulutukseen. Vuonna 2016 alkaa baanan Hakamäentie - Käpylä toteutus. Se jatkuu vuoteen Myös Mechelininkadun muutostyöt alkavat 2016 ja jatkuvat vuoteen Vuosaaren jalankulun ja pyöräilyn sillan suunnitte-

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (7) lu jatkuu 2016 ja toteutus alkaa Vuodelle 2017 on varattu määrärahat myös Mannerheimintien (Nordenskiöldinkatu - Reijolankatu) sekä Sturenkadun pyörätiehankkeille. Liikenneväylät yhteistyössä valtion kanssa Projektialueet Investointiohjelmassa olevien yhteishankkeiden toteutumisaikataulu riippuu valtion osallistumisesta hankkeisiin. Investointiohjelmassa esitetyssä aikataulussa on siis merkittävää epävarmuutta valtion yhä vähentyneiden rahoitusmahdollisuuksien takia. Vihdintien toimenpiteet ovat rakenteilla. Nyt toteuttamatta jääville toimenpiteille on jätetty varaus vuodelle Tuusulanväylän vaihtopysäkit runkolinjalle 560 toteuttaa valtio. Kaupunki on rakentanut vuonna 2015 runkolinjan katuosuuksille suunnitellut muutokset lukuun ottamatta kävely-yhteyksiä tuleville Tuusulanväylän pysäkeille. Vuonna 2016 käynnistyvä Kehä I Sepänmäen meluesteen rakentaminen jatkuu vuonna Myös Porvoonväylä Jakomäki, melueste toteutetaan vuonna Uudet eritasoliittymähankkeet ovat investointiohjelmassa ajoitettu seuraavasti, Kehä I / Myllypuron eritasoliittymä toteutetaan vuosina , Hämeenlinnanväylä / Kuninkaantammen eritasoliittymä vuosina , Länsiväylä / Koivusaaren eritasoliittymä vuosina ja Lahdenväylä / Malmin eritasoliittymä vuosina Suunnitelmakauden loppupuolella Kehä I:n Itäväylän eritasoliittymän toteutumisaikaa on siirretty viime vuoden ohjelmaan verrattuna myöhempään ajankohtaan, jotta Raide-Jokerin ja Kruunusiltojen toteutus pysyy tavoiteaikataulussa ja investoinnit budjettiraamissa. Jätkäsaaressa aloitetaan vuonna 2016 Länsisataman liikenneyhteyksien pienimuotoisten parantamistoimenpiteiden toteuttaminen, joiden kustannus on yhteensä 5 M. Ne ajoittuvat vuosille Lisäksi vuodesta 2017 eteenpäin aloitetaan Tyynenmeren lisäkaistojen sekä Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan liikennejärjestelyjen toteuttaminen. Kalasatamassa Sörnäisten tunnelin rakentamisen aloittaminen ajoittuu vuoteen Kruunuvuorenranta-projektiin liittyvän Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän uusien eritasojärjestelyiden toteuttaminen alkaa vuonna 2017.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (7) Pasilassa Veturitien tunnelin rakentaminen käynnistyy vuonna Veturitien toteuttaminen on ohjelmoitu vuosille Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Jari Rantsi, liikenneinsinööri, puhelin: jari.rantsi(a)hel.fi Heikki Hälvä, toimistopäällikkö, puhelin: heikki.halva(a)hel.fi Liitteet 1 Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2017 sekä investointiohjelmaehdotus vuosiksi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunginkanslia/Juha Viljakainen Kaupunginkanslia/Saara Kanto Rakennusvirasto/Raimo K. Saarinen