SEUROJEN PALLOLIITTO -KEHITYSHANKE

SEUROJEN PALLOLIITTO -KEHITYSHANKE Ennakkomateriaali liittovaltuuston ja hallituksen työkokoukseen 10.-11.3. (Luottamuksellinen) 3.3.2017

SEUROJEN PALLOLIITTO TYÖKOKOUS 10.-11.3.3017 LIITTOVALTUUSTON AGENDA Perjantai 10.3. 10:00 13:00 Liittohallituksen kokous 13:00 14:00 Lounas 14:00 14.30 Prosessi ja työkokouksen agenda 14:30 15:00 Toimintamalli: Seurojen tarpeet ja tunnistetut puutteet (seurahaastattelujen tuloksia) 15:00 15:30 Toimintamalli: Liiton ja piirien henkilöstön nykyinen ajankäyttö toiminnoittain (ajankäyttöselvityksen tulokset) 15:30 16:00 Tauko 16:00 17:30 Tavoitteet toimintamallille (ryhmätyö) Resurssien kohdentaminen Keinovalikoima 17:30 18:00 Kokemuksia vastaavista muutosprosesseista muista urheiluorganisaatioista (Jorma Vertainen) 18:00 19:00 Hallintomalli: nykytilasta tehdyt havainnot Hallintomallin rakenne Luottamushenkilöiden profiili Äänivallan jakautuminen seurojen kesken Toimintakulttuuri 20:00 24:00 Illallinen ja jälkipuinnit Lauantai 11.3. 08:00 09:00 Aamiainen 09:00 10:00 Keskustelu edellispäivän ja illan teemoista 10:00 11:30 Tavoitteet hallintomallille (ryhmätyö) Tunnistettujen ongelmakohtien arviointi Kehittämisvaihtoehtoja 11:30 12:00 Eteneminen 12:00 13.00 Lounas 2 25.1.2017

25.1.2017

ENNAKKOMATERIAALIN SISÄLTÖ Kertaus Seurojen Palloliitto -kehityshankkeesta Toimintamalli: Seurojen tarpeet ja tunnistetut puutteet Toimintamalli: Liiton ja piirien henkilöstön nykyinen ajankäyttö Hallintomalli: Nykytilasta tehdyt havainnot Liite: Seurojen yleisiä terveisiä käynnissä olevalle hankkeelle 4 25.1.2017

SEUROJEN PALLOLIITTO TYÖKOKOUS 10.-11.3.3017 PROJEKTIN TAVOITTEET Projektissa... A.... määritetään palvelut, joita seurat tarvitsevat. Palveluiden määrittämisessä huomioidaan pelaajan rooli keskiössä seurojen erilaisuus B.... luodaan tavoitekuva suomalaisen jalkapallon rakenteista sisältäen sekä toiminta- että hallintomallin. Uuden rakenteen tulisi auttaa ongelmakohtien ratkaisemisessa tukea strategian toteuttamista tuottaa palvelut vaikuttavasti ja tehokkaasti C.... laaditaan toteutussuunnitelma uuteen rakenteen siirtymiseksi. Siirtyminen voi tapahtua vaiheittain huomioiden konkreettiset haasteet henkiset hidasteet 5 25.1.2017

SEUROJEN PALLOLIITTO TYÖKOKOUS 10.-11.3.3017 PROJEKTIN LOPPUTUOTTEET A Palvelut B Tavoitekuva C Toteutussuunnitelma Pelaajien ja seurojen tarpeet Keskeiset palvelut Palveluiden erityispiirteet (esim. osaamisvaatimukset, tarve paikallisuudelle, mahdollisuus hyödyntää teknologiaa) Toimintamalli Eri toimijoiden roolit (Palloliitto, piirit, seurat, muut toimijat) Toimintojen organisointi (valtakunnallinen, alueellinen, paikallinen; seurat; ulkoistukset) Resurssien mitoitus ja kohdentaminen toiminnoittain ja yksiköittäin Positiot, tehtäväkuvat ja osaamisvaatimukset Positioiden vastuualueet ja avainmittarit Johtamismalli, foorumit, agendat ja päätökset Kriittiset mahdollistajat (esim. järjestelmät) Henkiset esteet ja näihin vaikuttaminen Toteutuksen vaiheistus ja kokonaisaikataulu Toteutuksen ensimmäisen vaiheen tarkempi suunnitelma Prosessien ja järjestelmien harmonisointitarpeet Hallintomalli Hallintoelimet, agendat ja päätökset Hallintoelinten kokoonpano ja jäsenten valintamenettely Keskeiset periaatteet ja säännöt hallinnolle 6 25.1.2017

SEUROJEN PALLOLIITTO PROJEKTISUUNNITELMA PROJEKTIN VAIHEISTUS Tammi-maaliskuu 2017 Maalis-toukokuu 2017 Elo-marraskuu 2017 TBD 1 2 3 4 Nykyisen mallin arviointi, Mahdollisten mallien Valitun mallin Toteutussuunnitelman seurojen tarpeiden ja kuvaaminen, arvioiminen ja yksityiskohtainen laatiminen palveluiden määrittäminen suositus suunnittelu Nykytilan kuvaus ja analysointi (hallintomalli- ja ajankäyttöselvitykset) Seurojen tarpeiden hahmottaminen (seurahaastattelut) Ulkoinen benchmarking Uudelle mallille asetettavien tavoitteiden hahmottelu Toiminta- ja hallintomallivaihtoehtojen hahmottelu Vaihtoehtojen arviointi Odotusten kerääminen ja tavoitekuvan testaaminen laajemmalla seurakyselyllä Projektitiimin ehdotuksen ja argumentaation muodostaminen Laajempi keskustelu tavoitetilasta? Valitun mallin yksityiskohtainen suunnittelu (vastuut, mittarit, ) Muutoksen mahdollistajien tunnistaminen (esim. harmonisointitarpeet) Johtopäätökset yleisestä toteutusaikataulusta Toteutuksen vaiheistuksen suunnittelu Toteutukseen valmistautuminen Ensimmäisen vaiheen tarkempi suunnittelu Liittovaltuuston ja - hallituksen työkokous 10. - 11.3. Ei päätöksiä Liittohallituksen ja - valtuuston kokoukset 5. - 6.5. Päätöksiä LH: ja LV:n ylim. kokoukset (?) TBD Päätöksiä Liittovaltuuston kokous 24. - 25.11. Päätöksiä Ylimääräinen liittokokous TBD Päätöksiä 7 Seurojen ääni -seminaari Piirikokous 25.1.2017

SEUROJEN PALLOLIITTO TYÖKOKOUS 10.-11.3.3017 PROJEKTIN ONNISTUMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Projektitiimin tehtävä on luoda tavoitetilasta kuva, jota vasten on mahdollista käydä jäsentynyttä keskustelua. Ehdotettua tavoitetilaa perustellaan faktoilla. Projektitiimi kerää laajasti tietoa ja näkemyksiä eri tahoilta. Erityisesti seurojen odotusten kuuleminen on tärkeää. Projektitiimi kommunikoi projektin välituotoksia harkitusti ja lähtökohtaisesti symmetrisesti eri tahoille. Projektitiimin jäsenet voivat keskustella projektin aikana eri tahojen kanssa, mutta eivät kerro tiimin sisäistä keskusteluista tai siitä, mitä lopulta tulee esittämään. Projektitiimille annetaan työrauha. Projektin lopputulosta ei diktatoida ennen tiimin ehdotuksen esittelyä liittohallitukselle 5.5. ja -valtuustolle 5. - 6.5. 8 25.1.2017

SISÄLTÖ Kertaus Seurojen Palloliitto -kehityshankkeesta Toimintamalli: Seurojen tarpeet ja tunnistetut puutteet Johdanto Seurojen palvelutarpeet aihealueittain Yhteenveto Toimintamalli: Liiton ja piirien henkilöstön nykyinen ajankäyttö Hallintomalli: Nykytilasta tehdyt havainnot Liite: Seurojen yleisiä terveisiä käynnissä olevalle hankkeelle 9

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET - JOHDANTO SEUROJEN TARPEIDEN HAHMOTTAMINEN TAPAHTUU KOLMESSA VAIHEESSA Projektitiimin keskustelu seurojen tarpeista ~tammikuun loppu Projektitiimi keskusteli ja valmisteli (24.1.) oman ensimmäisen näkemyksensä erityyppisten seurojen palvelutarpeista suhteista muihin toimijoihin sekä niihin liittyvistä kipukohdista Seurahaastattelut: pilottiseurat ~helmikuu Projektitiimi / alueelliset seurakehittäjät tunnistivat pilottiseurat: n. 5 huippuseuraa >10 kilpaseuraa >15 harrasteseuraa Pilottiseuroilta kerättiin näkemyksiä niiden palvelutarpeista ja toiminnan kehityskohteista sekä kokemuksia seurayhteistyöstä ja sen muodoista Seurahaastattelujen syventäminen ja otoksen laajentaminen ~maalis-huhtikuu Pilottiseuroille tehdyn kyselyn sisältöä tarkennetaan ja jatkokehitetään tarpeen mukaan Kyselyn seuramäärää laajennetaan ja valintakohtaista syventämistä tehdään alueellisten johtoryhmien ja alueellisten (kohderyhmäkohtaisten) seurafoorumien avulla 30.4. mennessä 11

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET - JOHDANTO PROJEKTITIIMISSÄ ON HAHMOTELTU AIHEALUEET, JOIHIN SEUROILTA ETSITÄÄN VASTAUKSIA Minkälainen suhde erityyppisillä seuroilla on toisiinsa? Mitä ne antavat ja saavat yhteistyössä? Mitkä ovat kipukohdat? Mitä palveluja Palloliitto tarjoaa kunkin tyyppiselle seuralle? Mitkä ovat puutteet ja haasteet? Piiri Palloliitto Mitä palveluja oma piiri tarjoaa kunkin tyyppiselle seuralle? Mitkä ovat puutteet ja haasteet? Kilpaseura Kasvattajaseura Huippuseura Mitä palveluja seurat tavoitetilassa tarvitsisivat ja mikä taho ne voisi tuottaa? 12

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET - JOHDANTO HELMIKUUSSA 2017 TEHTIIN PILOTTISEUROJEN SEURAHAASTATTELUT SEURAAVALLA KYSYMYSPOHJALLA JA TOTEUTUSTAVALLA Haastatteluiden sisältö Mitä olette seurana nyt ja miten profiloisit seurasi: kasvattaja-, kilpa- vai huippuseuraksi? Missä ja mitä haluatte olla seurana 3-5 vuoden kuluttua? Miten uudistuva Seurojen Palloliitto palveluorganisaatio tai muut ulkopuoliset kumppanit voivat auttaa ja tukea teidän seuraanne tavoitteessanne - Kilpailutoiminnan kehittämisen osalta (eri tasoille, eri ikäisille, valtak/alueell/paikall) - Seuran urheilutoiminnan kehittymisen osalta (valmennus, valmentajakoulutus etc.)? - Seuran hallinnon kehittymisen osalta (johtaminen, talous, järjestelmät etc.)? - Seuran viestinnän sekä myynnin ja markkinoinnin kehittymisen osalta? Missä näistä on suurimmat puutteet tällä hetkellä? Minkälaista yhteistyötä teette muiden seurojen kanssa? - Yhteistyön sisältö eli mitä kukin osapuoli saa? - Toimivan yhteistyön edellytykset ja kipukohdat? - Tarvittavat toimenpiteet yhteistyön kehittämiseksi? Mitä odotatte yleisesti Seurojen Palloliitto -hankkeelta? Haastatteluiden toteutus Otos eri profiileilla ja kattavasti eri alueilla olevista seuroista Haastatteluihin seuran puolelta ainakin - Valmennuspäällikkö / urheilutoiminnasta vastaava - Toiminnanjohtaja / seuran johtamisesta vastaava Haastatteluiden toteutus- ja dokumentointivastuu - Elinvoimainen seura -johtoryhmien esittelijät - Projektipäälliköiden edustus missä mahdollista (mukana ainakin joissakin) - Laajennetaan alueellisiin johtoryhmiin 15.3.- 30.4. välisenä aikana 13

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET - JOHDANTO HAASTATTELUT TEHTIIN YHTEENSÄ 30 PILOTTISEURAN KANSSA Seura Huippu Kilpa Kasvat. Haastat. Ajankohta Alue FC Reipas 1 1 TiHu 3.2.2017 Eteläinen VPS -juniorit 1 1 Ali 6.2.2017 Pohjanmaa Käpylän Pallo 1 1 Henkka 7.2.2017 Eteläinen Legirus Inter 1 TiHu 8.2.2017 Eteläinen FC Rauma 1 Janne 9.2.2017 Läntinen FC Wild 1 Tane 9.2.2017 Eteläinen FC Kuusysi 1 1 TiHu 10.2.2017 Eteläinen Musan Salama 1 1 Janne 10.2.2017 Läntinen HJK 1 1 1 Tane 16.2.2017 Eteläinen JIPPO-j ja JIPPO ry 1 1 Ali 16.2.2017 Itäinen Raision Futis 1 Janne 20.2.2017 Läntinen OLS 1 1 Esa 21.2.2017 Pohjoinen ONS 1 1 Esa 21.2.2017 Pohjoinen Alavuden PV 1 Ali 21.2.2017 Pohjanmaa RoPS 1 1 1 Esa 22.2.2017 Pohjoinen FC Santa Claus-j 1 Esa 22.2.2017 Pohjoinen KaaPo 1 1 Janne 23.2.2017 Läntinen Seura Huippu Kilpa Kasvat. Haastat. Ajankohta Alue Tervarit-j, Oulu 1 Esa 23.2.2017 Pohjoinen TP-47, Tornio 1 Esa 23.2.2017 Pohjoinen Haukiputaan Pallo 1 Esa 23.2.2017 Pohjoinen SJK -juniorit 1 1 Ali 23.2.2017 Pohjanmaa SJK Oy 1 Ali 23.2.2017 Pohjanmaa Sudet Kouvola 1 1 TiHu 24.2.2017 Itäinen Laajasalon PS 1 Henkka 27.2.2017 Eteläinen VJS 1 1 Tane 27.2.2017 Eteläinen KPV 1 1 Esa 27.2.2017 Pohjanmaa FC Honka (ry ja Oy) 1 1 Tane 28.2.2017 Eteläinen HJS 1 1 Janne 3.3.2017 Läntinen TPS 1 1 Janne 6.3.2017 Läntinen Ilves 1 1 1 Janne tbd Läntinen 30 5 20 27 14

Alueet: TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET - JOHDANTO NÄMÄ 30 PILOTTISEURAA OLIVAT ENIMMÄKSEEN ERI SEURATYYPPIEN VÄLIMAASTOSSA TAI NIIDEN YHDISTELMIÄ Valmiina 2.3. Tulossa Yhteensä Eteläinen 9 0 9 Läntinen 6 2 8 Itäinen 2 0 2 Pohjanmaa 4 0 4 Pohjoinen 7 0 7 Yhteensä: 28 2 30 1 1 puhdas huippuseura, joka kuitenkin vahvasti liitoksissa junioriyhteisöön Huippu Kilpa Kasvattaja 1 huippu- ja kilpaseura 1 puhdas kilpaseura 1 3 1 18 9 3 huippu-, kilpa- ja kasvattajaseuraa 18 kilpa- ja kasvattajaseuraa 9 puhdasta kasvattajaseuraa 15

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET - JOHDANTO SEURAAVILLA SIVUILLA ON DOKUMENTOITU SEURAHAASTATTELUJEN TULOKSIA Seurojen antamat kommentit on jaettu neljään aihealueeseen: - Kilpailutoiminta - Pelaajakehitys - Seuran hallinto - Myynti ja markkinointiviestintä Seurat on jaettu kahteen ryhmään: - Huippu- ja kilpaseurat - Kasvattaja- ja kilpaseurat (eli itsensä kilpaseuroiksi profiloineita seuroja on sijoitettu niiden toiminnan kautta joko huippu- tai kasvattajaseura -painotteisiksi toimijoiksi.) Kommentit tulevat suoraan muokkaamattomina raporteista, joita seurahaastattelujen toteuttajat (elinvoimainen seura -johtoryhmistä) kustakin haastatteluista tekivät. Tarkoitus on tarjoilla ne mahdollisimman autenttisesti eli ilman projektitiimin tulkintaa välissä. 16

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN HUIPPU- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA KILPAILUTOIMINNAN OSALTA Kilpailutoiminnan organisoiminen Monta kilpailujen järjestäjää on sekava toimintatapa. Piirien autonomia ja irrallisuus liitosta on este toiminnan järkevälle kehittämiselle kilpailutoiminta saatava liittovetoiseksi ja johdettavaksi. Sarjojen osalta piirirajojen poistamisella tuettaisiin osallistumismahdollisuuksia ja lisättäisiin valinnan mahdollisuuksia. Tilanneanalyysi tehtävä nyt tarpeet ja tarjonta eivät kohtaa, mikä on jo johtanut seurojen omaan aktivoitumiseen eli ne järjestävät omia kilpailujaan. On vaara, että toiminta pirstaloituu entisestään. Päätöksenteko saatava joustavammaksi ja valmistelussa seurojen kuulemista lisättävä oleellisesti. Palveluorganisaation toteutettava yhdessä valmistellut kilpailut. Nykyinen luottamushenkilövetoinen valmistelumalli ei toimi arjen ammattilaiset otettava mukaan sarjojen ja sääntöjen valmisteluun. ELL- ja PSL-toiminnan voisi repiä auki ja valmistella koko maata koskeva toimintamalli, joka palvelee koko valtakunnassa toimintaa ja sarjatarjontaa Turnausmuotoisuuden lisääminen erityisesti pidempien välimatkojen alueilla koskemaan myös vanhempia junioreita (13 v. saakka) Huippuseurojen tarpeiden parempi huomioiminen ja erityisesti vanhemmissa junioreissa tarvittaessa myös suljettuja sarjoja liigan ja ykkösen joukkueille laadulliset kriteerit ja tarkistuspisteet. Parhaille seuroille valinta- ja huippuvaiheissa mahdollisuus myös Nordic-tasoiseen kilpailutoimintaan liiton avulla. 18 Säännöt ja määräykset Sääntöjen ja määräysten harmonisointi ja selkeyttäminen Sääntöjen valmistelu ja päätösvastuu Maksujen yhdenmukaistaminen koko maassa Sääntöjen ja määräysten mitoittaminen toiminnan tason mukaan mitä kilpailullisempaa, sitä sitovammat säännöt. Toisaalta mitä ammattimaisempaa, sitä enemmän vastuuta pelaajien liikkumisesta eri joukkueiden välillä on annettava seuroille itselleen Säännöillä ja määräyksillä tulisi tukea alueellisten pelaajapolkujen synnyttämistä ja estää ns. yhden joukkueen seurojen toimintaedellytyksiä Säännöillä rajataan liikaa erityisesti talenttipelaajien liikkuvuutta eri joukkueiden välillä ja estetään nuorten säännöllisen peliajan kertymistä vastuu pelaajien kuormittumisesta kannattaa antaa seuran hoidettavaksi A- ja B-nuorten kilpailukauden pidentäminen alkuvuodesta pelattavien karsintojen myötä on vahvistanut seurojen toiminnan kokonaisvaltaisuutta ja ammattimaisuutta

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN KASVATTAJA- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA KILPAILUTOIMINNAN OSALTA Kilpailutoiminnan organisoiminen Säännöt ja määräykset Lasten ja nuorten sarjatoiminta turnausmuotoisena, jolloin useampia otteluita lyhyemmällä peliajalla Pienempien paikkakuntien tukeminen tarjoamalla pienpelitoimintaa mahdollisimman moniin ikäluokkiin Maantieteellisten seikkojen huomiointi on tärkeää ja varsikin alkuvaiheessa (nuoremmissa) olisi hyvä pyrkiä tunnin sääntöön eli pelejä tunnin matkan sisällä kotoa Peli/sarjatarjonta sakkaa erityisesti harrastetoiminnassa Lapsissa tarvitaan mahdollisimman paljon lähipelejä ja easy access sarjoja Peliasettelumalli ei toimi ja työtä on siirretty piireiltä seuroille Halu palvella seuroja on tärkeää. Jos on hankalia asioita, niistä pitää kyetä keskustelemaan. Sääntöjen ja määräysten yhdenmukaistaminen koko maassa Sääntöjen joustavuutta voi ja pitää lisätä matalammilla tasoryhmillä Seuroille turnaustapahtumat ovat tärkeä osa varainhankintaa. Liiton tehtävä on laatia säännöt, joilla pelataan koko maassa nyt eri piireissä pelataan eri säännöissä, mikä tuo osallistuville joukkueille ja turnausjärjestäjille runsaasti ylimääräistä hallintotyötä. Muutokset sääntöihin eivät tule ajoissa. Liian usein vedotaan laahaaviin kilpailuvaliokunnan päätöksiin. Liikaa päättäviä elimiä ja päällekkäisiä organisaatioita, jotka kaikki osaltaan vaikuttavat sarjatoimintaan ja sääntöihin tässä syy, miksi emme pääse yhtenäisiin sääntöihin ja peliin eri alueiden ja piirien välillä. Toisaalta käy usein myös niin, että kukaan ei päätä mistään kun eri ole selkeästi määritelty kuka mistäkin vastaa. Organisaatio ei saa olla este kehitykselle! 19

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN HUIPPU- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA URHEILUTOIMINNAN OSALTA Valmentajakoulutuksessa hyödynnettävä seurojen osaamista siellä usein jopa parempaa osaamista kuin liitossa tai piireissä - Suurempia seuroja resursoimalla ne voivat toimia myös ympärillä olevien seurojen valmentajien koulutuksesta vastaavina - Seuran sisäisten kouluttajien kriteerit ja oikeus toimia niiden mukaisilla tasoilla seurakouluttajana liiton valvonnassa. Tällä saadaan aikaan koulutusten prosessimaisuus ja lähituki valmentajuuden kehittymisessä. - Koulutukset näyttöpohjaisiksi eli arvioidaan osaamista eikä sitä onko ollut mukana koulutuksessa. Näytön arvioinnit toisten seurojen vastaavilta kouluttajilta eli käytetään vertaisarviointia ja näin tuetaan seurojen ja kouluttajien välistä yhteistyötä ja oppimista. Liiton roolina toimia kouluttajakoulutuksessa, koulutusten sisältöjen ja materiaalien laatijana sekä laadun valvojana. Koulutusten hintojen laskeminen kaikilla tasoilla saatavuus siten paremmaksi ja strategian tavoite koulutetusta valmentajasta jokaiselle joukkueelle toteutumaan. Koulutusten vieminen seuraympäristöön ja seurojen vastuulle madaltaa kustannuksia. SHA-toiminta on ajatukseltaan erinomainen, säilytettävä myös jatkossa kokeilevana toimintana - Tietoa ja osaamista on kyettävä jalkauttamaan kentälle - Roolin oltava seurojen tukija, ei omistaja ja sama pätee liiton toimintaan - SHA:n ja liiton välinen kissanhännänveto on häiritsevää ja saatava loppumaan Liiton ja aluevalmentajien jalkautuminen seurojen arkeen konkreettista tukea seurojen arjen kehittymiseen sekä liiton ja seurojen yhteistyöhön Valmentajakoulutuksessa toimivien kouluttajien osaamistaso on varmistettava, jotta se pysyy kehityksessä mukana. Liitossa on löydettävä jatkuvan oppimisen malli koulutuksesta vastaaville henkilöille. Kouluttajien tason vaihtelu eli osaamispuutteet saavat aikaan sen, että niiden toteutus on liian kirjavaa. Valmennuskoulutuksen materiaalien on oltava laadukasta, tuoretta, helppokäyttöistä ja siten hyödynnettävissä helposti. Materiaalien eroista ja koulutuksen tasojen vaihtelusta eri alueilla on päästävä eroon! Ei kaikille kaikkea, vaan kohderyhmäkohtaisuutta on oleellisesti lisättävä. Koulutuksissa enemmän yhteistyötä vaativia tehtäviä valmentajille tämä helpottaisi yhteistyötä myös seurojen arjessa. Alueellisten pelaajapolkujen rakentaminen ja niiden ohjaus kriteerien ja resurssiohjauksen avulla liitosta. 20

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN KASVATTAJA- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA URHEILUTOIMINNAN OSALTA Pätevistä valmentajista on puute. Liiton tehtävä olisi erilaisten koulutusta tukevien toimintamuotojen järjestäminen esimerkiksi ikäluokkakohtaisia täydennyskoulutuksia. Liiton tehtävä tarjota tutorointia, koulutusta ja täydennyskoulutusta. Lisäksi valmennus-/junioripäälliköiden verkostoitumisen edistäminen. Liiton tärkeä rooli olisi rakentaa toimivat ja ajantasaiset koulutussisällöt materiaaleineen, vastata kouluttajakoulutuksesta sekä suorittaa laadunvalvontaa ja ohjausta. Seurat vastaisivat alempien tasojen kouluttamisesta omassa ja pienemmissä lähialueiden seuroissa itse. Voisiko sarjoihin ilmoittautuville joukkueille määrittää valmentajien koulutuskriteerit? Kyllä, jos otetaan siirtymäaika ja panostetaan koulutuksen hintaan ja saatavuuteen! Jotta jokaiselle pelaajalle saadaan asetetun tavoitteen mukaisesti koulutettu valmentaja, se vaatii jatkuvaa työtä seurassa. On tärkeää, että liitto- ja aluevalmentajat jalkautuvat seuroihin nykyistä enemmän. Pienemmissä ikäluokissa tarvitaan selkeitä konsepteja, tukea ja koulutusta, jotta laatu voidaa taata aloittaville ikäluokille. Valmennus- ja junioripäälliköille tarvitaan sparrausta ja seuran valmennuslinjausten jalkauttamisapua. Koulutusprosessi, jolla autettiin valmennuslinjan konkreettisesti viemistä seuran arkeen koettiin todella hyvänä. Sitä tarvitaan jatkossakin. Koulutussisältöjen kehittäminen ja selkiyttäminen nyt liikaa tavaraa ja niistä jää sekava kuva, jolloin tieto ja osaaminen ei siirry arkeen. Koulutusten toteuttaminen ei saa perustua eri maista haetuille malleille ja sisällöille pitää olla oma kansallisesti määritelty tapa toimia. Suomalaisen jalkapallon identiteetti kaipaa kirkastamista. Prosessimaiset koulutukset ovat tervetullut lisä, mutta vaatimustasoa tulee nostaa, sillä kaikkien ei tule automaattisesti läpäistä koulutuksia vain olemalla niissä mukana. Jos ruohonjuuritasolle halutaan panostaa on koulutusten hintaa kyettävä merkittävästi laskemaan. Sähköisiä materiaaleja ja oppimisympäristöä tulisi hyödyntää merkittävästi nykyistä enemmän. 21

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN HUIPPU- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA SEURAHALLINNON OSALTA Järjestelmät Muut asiat Valtakunnallisesti yhteinen taloushallintojärjestelmä / toimintamalli Järjestelmän tulisi mahdollistaa jäsenmaksulaskutukset Talouden seurantajärjestelmä, jota voi modifioida seuran omien tarpeiden mukaan Yhteinen tapahtumiin ilmoittautumisjärjestelmä Yhteisesti hankitut dokumenttien hallintajärjestelmät Voisiko hallintotyökaluja keskittää ja tarjota seurojen käyttöön (toiminnanohjausjärjestelmä)? Järjestelmien rajapinnat kuntoon. Järjestelmät perseestä niiden tulisi helpottaa seuran arkea. Toimivat sähköiset palvelut säästävät seurojen resursseja itse asian eli lajin kehittämiseen. Pelipaikan takkuiluista huolimatta hyvä kokemus uudesta seuratuki-palvelulinjasta, jolla seurakäyttäjä saa nopeasti apua ongelmiinsa ja näin saadaan isomman määrän ongelmat taklattua nopeasti. Yhtenäiset järjestelmät / suositukset käytettävistä järjestelmistä liitolta nyt yksittäisessä seurassakin voi olla 5-7 järjestelmää käytössä, joista mikään ei keskustele toistensa kanssa. Tason muokkausoikeus seuroille, jotta ne pääsevät muokkaamaan omien joukkueidensa tietoja Seuralisenssijärjestelmä kehittyy nyt hyvään suuntaan. Arviointien on oltava vedenpitäviä, kriteereistä ja säännöistä on pidettävät kiinni! Seuratoiminnan kehittämistä on tuettava systemaattisesti. Koulutustoimintaa tarvitaan jatkuvasti ja SPL 1 ja 2 sekä Naisjalkapallojohtajien koulutukset olleet hyviä avauksia. Lisää kohderyhmäkohtaista koulutusta kuitenkin kaivataan jatkossa: HR, työn ohjaaminen, vapaaehtoisten johtaminen, hallitustyöskentely, yhteistyö vanhempien kanssa Laatujärjestelmä toimii. Silti kaivataan lisää ja useammin seura- ja kohderyhmäkohtaista sparrausta, jotta päästää prosessimaiseen kehitykseen Aloittavien ikäluokkien laadun varmistaminen tärkeä tavoite kaikille seuroille tähän liittyviä hankkeita kaivataan myös jatkossa. 22

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN KASVATTAJA- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA SEURAHALLINNON OSALTA Järjestelmät Muut asiat Yhteinen suomalaisen jalkapallon nettialusta seurojen käyttöön. Koko lajille yhteinen ja oma toiminnanohjausjärjestelmä, joka vastaisi seurojen jäsenhallinnan tarpeisiin. Nyt seurat ostavat jokainen ulkoa näitä palveluita ja keskitetty ratkaisu toisi varmuudella runsaasti säästöjä seuroille ja sitä kautta koko lajille Ohjelmistojen ja järjestelmien yhteishankinnat Yhteinen valtakunnallinen portaali / ilmoittautumisjärjestelmä turnausjärjestäjien tueksi My Eerikkilä seurojen käyttöön edullisesti tietojen keskitetty hallinta Pelipaikka ja TASO mahdollisimman helppokäyttöisiksi ja siten helpottamaan ja keventämään seurojen arkea Tasossa näkyviin pelaajien PalloID:n perään syntymävuodet helpottamaan yli-ikäisyyksien läpinäkyvyyttä ja seurantaa Liiton tehtävänä on koota ja jakaa tietoa, osaamista ja hyviä käytänteitä Hyvä toimintamalli on ollut foorumit eri kohderyhmille, myös seuraohjelma.fi on ollut hyvä. Piiri on ollut hyvä verkostojen luojana ja ylläpitäjänä. Seuran johtamisen tueksi niillä pitäisi olla mahdollisuus tilata liitolta erilaisia palvelupaketteja tietyn toiminnan osa-alueen kehittämiseen Tarve Jalkapalloseuran johtamisen käsikirjalle Tarve nimetylle seuratutorille, joka tuntee seuraa riittävän hyvin toimiakseen sparraavana yhteys- ja tukihenkilönä Hallinnon koulutuksista SPL 1 on erinomainen ja hinnaltaan järkevä, SPL 2 sen sijaan liian kallis ja siihen olisi löydettävä edullisempi ratkaisu. Uusi koulutustoive olisi hallitus-/johtokuntakoulutus, jossa roolien, vastuiden ja velvoitteiden selkeyttäminen seurassa olisi pääsisältönä. Laatujärjestelmän arviointi tulisi johtaa jatkuvaan kehitysprosessiin eli se on työkalu, joka johtaa kehittyvään tekemiseen ja varmistaa jo saavutetun laadun säilymisen. Prosessimaisuuteen on päästävä. Laatujärjestelmätuki seurojen kehittämiseen, suora seuratuki laatujärjestelmäseuroille Liiton ja piirien laskutukset yhdestä paikasta keskitetysti, nyt tippuvat mistä sattuu ja milloin sattuu 23

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN HUIPPU- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA VIESTINNÄN JA VAIKUTTAMISEN OSALTA Liiton oma tekeminen: laji-imago ja brändi Seurojen tukeminen niiden työssä Lajibrändin kirkastaminen tukemaan lajin kiinnostavuutta ja rekrytointia Grassroots-viestinnän kasvattaminen suhteessa maajoukkueviestintään. Viestitään siitä toiminnasta, jota meillä on paljon ja mikä tehdään laadukkaasti sekä mitkä tarinat ovat kiinnostavia lajin imagon ja brändin parantamiseksi. Futiksen yleisen mielikuvan vahvistaminen liiton tasolla. Lajin aseman vahvistaminen vaikuttamisen ja viestinnän keinoin, jotta lajin mielikuva kehittyy. Se kiistatta heijastuu koko lajiyhteisön toimintaedellytysten vahvistamiseen ja luo sen kehittämiselle edellytyksiä. Liitto-organisaation viestintä ja kanavat kulkevat perässä, eivät nykyajassa. Tapa on konservatiivinen. Some, nettisivut, blogit ja laaja-alainen viestintä entistä enemmän mukaan. Nyt lähinnä maajoukkueuutisia. Visuaalisuuden, tarinallisuuden ja käytettävyyden on aina oltava mukana. Sisältömarkkinointi ei kaiken kaikkiaan toimi. Yhteinen viestintäpankki (kuvat, logot, tiedote- ja ottelutapahtumien ilmoituspohjat jne.) Yhteiset verkkosivualustat SoMe-viestintäosaamisen kehittäminen seuroissa Viestintävastaavien kohderyhmätapaamiset ja osaamisen sekä hyvien käytänteiden vaihto/jakaminen Liiton palvelupankki/osaamispooli, josta seurat voivat tarvittaessa ostaa/saada viestinnän, markkinoinnin ja myynnin palveluita oman toimintansa vahvistamiseksi ja kehittämiseksi Seurabrändien vahvistaminen omassa toimintaympäristössä ja tähän lisää tukea liitto-organisaatiolta. Tässä oltava myös kohderyhmäkohtaisuutta eli mentävä seuran omien tarpeiden ja eri kohderyhmien tarpeiden kautta toimenpiteisiin. Liitto voisi yhdessä seurojen kanssa kehittää 2-3 kumppanuutta, joissa kolmikantana saataisiin konkreettista hyötyä kumppanille, liitolle ja seuroille. Markkinointi on selkeä kehityskohde liitossa ja seuroissa. Varainhankinta ja markkinointi painopisteeksi jatkossa. Oman turnauksen ja omien tapahtumien tuotteistamiseen ja myyntiin kaivataan apua ja tukea. 24

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN KASVATTAJA- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA VIESTINNÄN JA VAIKUTTAMISEN OSALTA Liiton oma tekeminen: laji-imago ja brändi Seurojen tukeminen niiden työssä Yhteisen jalkapallotoiminnan positiivisen viestinnän kehittäminen Yhteiset viestinnälliset kampanjat, positiivisten ja iloisten asioiden julkituonti, lajin vaikuttavuuden viestiminen Kannusta mua -kampanjat ja vastaavat koko maan hankkeina luovat pohjaa rekrytoinnille ja lajimielikuvan vahvistamiselle päiväkotien, koulujen ja perheiden suuntaan Yhteisten ydinviestien jakaminen vahvistamaan lajimarkkinointia ja brändin kehittymistä Liiton viestintä on viime aikoina parantunut, mutta kaivataan vielä enemmän myönteisten asioiden esiin tuomista Yhteinen median/viestinnän pankki Tarvitaan markkinointicaseja seurojen oman työn tueksi, hyvät ja toimivat mallit kiertoon lajin sisällä Tarve Osoitteena futis tyyppisille lajimarkkinointiin tähtääville hankkeille ja niiden markkinoinnille alueella Yhteinen valtakunnallinen henkilörekisteri, joka mahdollistaisi seuran oman kohderyhmäkohtaisen viestinnän Seuran sisäisen viestinnän kehittäminen (Pelipaikka mahdollistaisi kohderyhmäkohtaisen viestinnän myös seuratasolla jatkossa?) 25

SISÄLTÖ Kertaus Seurojen Palloliitto -kehityshankkeesta Toimintamalli: Seurojen tarpeet ja tunnistetut puutteet Toimintamalli: Liiton ja piirien henkilöstön nykyinen ajankäyttö Johdanto Ajankäyttö eri toimintoihin henkilötyövuosina Ajankäyttö henkilötasolla Yhteenveto Hallintomalli: Nykytilasta tehdyt havainnot Liite: Seurojen yleisiä terveisiä käynnissä olevalle hankkeelle 27

SISÄLTÖ Kertaus Seurojen Palloliitto -kehityshankkeesta Toimintamalli: Seurojen tarpeet ja tunnistetut puutteet Toimintamalli: Liiton ja piirien henkilöstön nykyinen ajankäyttö Johdanto Ajankäyttö eri toimintoihin henkilötyövuosina Ajankäyttö henkilötasolla Yhteenveto Hallintomalli: Nykytilasta tehdyt havainnot Liite: Seurojen yleisiä terveisiä käynnissä olevalle hankkeelle 28

TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ JOHDANTO SEURAAVILLA KALVOILLA ON AVATTU LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖLLE TEHDYN AJANKÄYTTÖANALYYSIN TULOKSIA Tavoitteena ajankäyttöanalyysille oli ymmärtää, mihin toimintoihin ja tekemisiin organisaation aika nykyään kuluu. Tämä on hyödyllistä tietoa erityisesti seurojen palvelutarpeisiin yhdistettynä: jos seurat esimerkiksi toivovat lisää kouluttajakoulutusta, on tärkeä pohjatieto ymmärtää, kuinka paljon siihen nykyään käytetään aikaa. Ajankäyttöanalyysi toteutettiin tammi-helmikuussa 2017 siten, että jokainen piirien ja keskustoimiston työntekijä arvioi XLS-lomakkeelle oman ajankäyttönsä etukäteen määriteltyä toimintojaottelua vasten. Ajankäytön jakautumisen lisäksi työntekijöitä pyydettiin arvioimaan, mitkä toiminnot vaativat heidän mielestään liikaa aikaa ja toisaalta mihin toimintoihin he haluaisivat käyttää enemmän aikaa. Seuraavilla kalvoilla on kuvattu ajankäyttöanalyysin keskeisiä löydöksiä. 29

SISÄLTÖ Kertaus Seurojen Palloliitto -kehityshankkeesta Toimintamalli: Seurojen tarpeet ja tunnistetut puutteet Toimintamalli: Liiton ja piirien henkilöstön nykyinen ajankäyttö Johdanto Ajankäyttö eri toimintoihin henkilötyövuosina (HTV) Ajankäyttö henkilötasolla Yhteenveto Hallintomalli: Nykytilasta tehdyt havainnot Liite: Seurojen yleisiä terveisiä käynnissä olevalle hankkeelle 30

Pelaajakehitys Valmentajakoulutus Aluejoukkue- ja maajoukkuehallinto Laatujärjestelmä Osaamisen kehittäminen Jäsenpalvelut Olosuhdetyö Seminaarit ja tapahtumat Grassroots Kilpailutoiminta Erotuomaritoiminta Taloushallinto Tapahtumat Muu hallinto Myynti- ja markkinointi Viestintä ja tiedotus TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTYÖVUOSINA KESKUSTOIMISTON JA PIIRIEN 123 HENKILÖTYÖVUOTTA JAKAUTUVAT MELKO TASAISESTI VIIDEN TOIMINTOALUEEN KESKEN Eri toimintoihin kuluva aika henkilötyövuosina, keskustoimisto ja piiri erikseen Pelaajakehitys (yht 32 HTV) 19.7 Pelaajakehitys ja valmentajakoulutus ovat yhteensä noin 24% kaikesta käytetystä ajasta. Seurakehitys (yht 24 HTV) Selvennykseksi: Esim. seurakehitys on toimintokokonaisuus, alla olevat tekemiset yksittäisiä toimintoja (esim. jäsenpalvelut) Kilpailu- ja erotuomaritoiminta (yht 27 HTV) 18.2 6.0 Hallinto (yht 27 HTV) Taloushallinto ja muu hallinto vievät 16% ajasta (tosin hallinnollisia tehtäviä piiloutuu muihinkin toimintoluokkiin) Myynti ja markkinointiviestintä (yht 14 HTV) 14.7 12.1 5.0 9.1 5.8 3.3 2.7 2.6 0.1 3.8 1.1 2.7 2.7 1.6 1.1 7.2 2.5 4.7 1.8 0.8 0.9 2.2 0.6 1.6 5.8 1.4 4.4 12.3 8.5 2.6 5.9 6.1 6.0 8.1 7.2 0.9 6.9 4.0 2.9 4.7 4.5 0.2 9.0 5.0 3.9 Keskustoimisto Piiri 31

Taitokilpailut Huuhkaja- ja Helmaripäivät Aluejoukkue- ja maajoukkuehallinto Tehoryhmätoiminta Maajoukkueleirit Maaottelutapahtumat Valmennuskeskustoiminta Tutkimus- ja kehitystoiminta Koulutustapahtumat Koulutusmateriaalityö Kouluttajakoulutus Valmentajarekisteri Antidopingasiat Huoltajakoulutukset Tapahtumahallinto Matkajärjestelyt TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTYÖVUOSINA LIITTOVETOINEN MAAJOUKKUETEKEMINEN VIE YHTEENSÄ NOIN 16 HTV:TÄ, KUN VALMENTAJAKOULUTUS ON NOIN 9 HTV:TÄ Keskustoimisto Piiri Pelaajakehitys 6.0 Valmentajakoulutus Aluejoukkue- ja maajoukkuehallinto 5.4 3.9 1.0 3.5 3.0 5.2 3.9 Kouluttajakoulutusta tehdään vain yhden henkilötyövuoden verran ja sekin jakaantuu 23 henkilölle (kts. taulukko alla) 3.1 1.8 0.9 0.8 2.9 0.4 1.0 0.8 0.3 3.0 0.2 1.0 0.9 0.1 1.0 0.8 0.3 2.0 1.0 0.6 0.5 1.0 0.6 0.4 0.8 0.5 0.3 0.1 0.3 0.2 1.7 1.0 0.9 Keskustoimisto henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 5 18 17 16 22 27 9 16 24 13 9 3 3 1 8 6 Piirit henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 23 29 11 4 0 7 6 6 18 10 14 15 0 9 4 3 32 Koulutusmateriaalityöhön, jonka pitäisi olla kohtuullisen hyvin keskitettävissä harvoille henkilöille, käyttää aikaansa 23 ihmistä

Kriteerityö ja järjestelmän ylläpito Seura-arvioinnit Arviointitiimin toiminta Kehitysprosessien toteutus SPL1 ja SPL2 UEFA CFM Seuraviestintä Joukkueenjohtajakoulutukset Monikulttuurinen kehitystyö Vapaaehtoistyö Pelipaikan ylläpito ja koulutus Neuvonta ja pelipaikan tuki Avustusohjelmien hallinnointi Konsultointi ja sidosryhmätyö Sääntöjen ja määräysten valmistelu Kohderyhmäkohtaiset foorumit Seurojen Ääni seminaarit Lajipromootio Ilmapiiriasiat Lasten jalkapallotoiminta Haaste- ja harrastetoiminta Erityisryhmien jalkapallo TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTYÖVUOSINA SEURAKEHITYKSEN AJANKÄYTTÖ PIRSTALOITUU MONEEN TOIMINTOON PELIPAIKKAAN LIITTYVÄT TOIMINNOT VIEVÄT YKSIN NOIN 7 HTV:TÄ Laatujärjestelmä Keskustoimisto Piiri Osaamisen kehittäminen Jäsenpalvelut 5.6 Olosuhdetyö Seminaarit ja tapahtumat Grassroots Laatujärjestelmää on kiitelty paljon seurojen puolelta, mutta siihen käytetään huomattavasti vähemmän aikaa kuin Pelipaikkaan. Pelipaikka on todellinen aikasyöppö, yhteensä 7 henkilötyövuotta. Lisäksi siihen käyttää aikaansa kymmeniä ihmisiä (kts. taulukko alla). 1.6 0.4 0.3 0.2 1.9 0.4 1.5 0.4 0.3 0.1 1.1 0.4 0.7 0.1 0.2 0.2 0.9 0.3 0.5 0.3 0.2 0.6 0.7 0.4 0.3 1.6 0.9 0.7 4.0 0.5 0.4 0.1 1.1 0.4 0.7 0.2 1.5 0.5 1.0 0.7 0.1 0.6 1.6 0.5 1.1 0.6 0.1 0.5 1.6 0.3 1.3 1.8 0.4 1.4 0.3 0.2 Keskustoimisto henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 3 7 3 5 1 6 4 2 3 1 6 12 2 3 3 16 6 10 4 6 3 1 Piirit henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 5 19 6 10 2 0 12 15 1 7 16 27 5 16 4 20 39 18 12 19 20 8 33

Säännöt ja määräykset Kalenterit, ohjelmat ja sarjahallinto Kurinpito ja vastalauseasiat Kv. kilpailujen hallinto Integrity-asiat Veikkausyhteistyö Fair Play kilpailuhallinto Tulospalvelu ja viestintä Kilpailujärjestelmän Ylläpito/kehitys Pelaajasiirrot (kansallinen ja kv.) Seuralisenssijärjestelmä Jalkapallosäännöt ja tulkinta Rekrytointi Koulutukset Kouluttajakoulutus Tarkkailu Tutorointi ja mentorointi Talenttitoiminta Kansainvälinen toiminta Erotuomariasettelu TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTYÖVUOSINA KILPAILUTOIMINNASSA SARJAOHJELMIEN TEKEMISEEN JA HALLINNOINTIIN KULUU NOIN 7 HTV:TÄ, EROTUOMARIASETTELUUN 3 HTV:TÄ Kilpailutoiminta Erotuomaritoiminta Keskustoimisto Piiri 6.7 1.1 Kilpailujärjestelmän ylläpitoon (ja vähemmän kehitykseen) kuluu melkein kaksi henkilötyövuotta ja osallistuu 31 ihmistä (kts. taulukko alla) 2.4 0.5 1.9 5.6 0.8 0.7 0.2 0.2 0.2 0.1 0.1 2.9 0.9 2.0 1.8 0.4 1.4 2.1 1.5 0.6 1.1 1.0 0.6 0.4 0.2 0.3 0.2 2.0 1.0 1.0 0.3 0.7 0.5 0.2 0.4 0.2 1.1 0.2 0.9 0.2 3.0 0.5 2.5 Keskustoimisto henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 8 9 3 3 1 2 2 9 10 6 7 5 1 4 2 2 2 3 4 2 Piirit henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 27 23 20 1 0 0 2 23 21 17 1 16 13 19 9 8 6 9 2 21 34 Sääntöihin ja määräyksiin käyttää aikaansa 35 ihmistä, mihin vaikuttanee niin monien eri sääntöjen olemassa olo ja vastaavasti jalkapallosääntöihin ja tulkintaan erotuomaritoiminnassa käyttää aikaansa 21 ihmistä.

Budjetointi Talousseuranta/raportointi Rahoitushakemukset ja niiden hallinnointi Tilinpäätös Maksuliikenne Kirjanpito Palkkahallinto Viranomaisilmoitukset Ostolaskuprosessit Laskutus Tapahtumien järjestäminen Lipunmyynti Logistiikka Materiaalihallinto Turvallisuus Henkilöstöhallinto Sisäinen viestintä Vaikuttaminen/sidosryhmätyö IT asiat Kutsuvierasjärjestelyt Ansiomerkkiasiat Keskuksen hoito (Kv.-)edustukset TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTYÖVUOSINA HALLINNON AIKA ON OLETETUSTI MELKO PIRSTALOITUNUTTA, TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMISEN OLLESSA 4 HTV:LLÄ SUURIN YKSITTÄINEN TOIMINTO Taloushallinto Tapahtumat Muu hallinto Keskustoimisto Piiri 4.2 Taloushallinnossa on paljon tehtäviä, jotka olisivat luonteeltaan keskitetysti toteutettavissa. Nyt taloushallintoon osallistuu suuri määrä henkilöitä (kts. taulukko alla) ja aikaa kuluu 12 henkilötyövuoden verran. 2.3 2.4 3.4 1.5 0.8 0.7 1.4 0.8 0.8 0.7 0.6 0.3 0.3 1.3 0.6 0.7 0.7 0.6 1.5 0.8 0.7 0.2 1.0 0.6 0.4 0.7 1.7 0.8 1.0 1.0 1.6 1.6 0.2 1.1 1.1 1.4 0.7 0.6 0.6 0.2 0.5 1.7 0.8 0.9 0.6 0.9 0.3 0.3 0.2 0.3 0.2 1.0 0.8 0.2 0.6 0.5 Keskustoimisto henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 20 25 13 5 12 4 4 3 12 13 16 8 8 5 6 12 5 10 4 1 5 4 9 Piirit henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 29 31 2 12 20 10 14 4 18 35 22 0 1 5 1 13 21 20 16 2 9 10 3 35

Myynnin ostopalveluiden hallinto Maaotteluiden myynti Ja markkinointi Fanimo Oy (tuotehallinta ja myynti) B2B-kalenterin suunnittelu ja hoito Fanimo Oy B2B-kalenterin suunnittelu ja hoito CRM ylläpito ja kehittäminen Digitaalisen strategian toteutus Mediaoikeuksien hallinta ja myynti Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä osiaalinen media Mediaseuranta Mediasuhteet Julkaisut (painetut) Palloliitto.fi Visuaalisen ilmeen valvonta Sisällöntuotanto kanaviin Tilastointi Huuhkaja TV ja OmaKanava TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTYÖVUOSINA MYYNNIN JA MARKKINOINTIVIESTINNÄN AJANKÄYTTÖ JAKAUTUU MYÖS MONEEN TOIMINTOON JA ON MELKEIN AINOASTAAN LIITON VASTUULLA Myynti ja markkinointi Viestintä ja tiedotus Keskustoimisto Piiri 2.6 1.0 1.0 0.9 0.1 0.9 0.9 0.1 0.2 0.2 0.9 0.8 0.9 0.9 1.1 1.2 1.1 0.4 0.8 0.8 1.6 0.7 0.3 1.0 0.3 0.6 0.3 0.3 0.2 0.7 0.2 0.1 0.5 0.2 0.2 0.5 0.1 0.2 0.2 0.3 0.1 0.1 0.1 0.1 0.1 0.2 0.5 0.4 0.2 0.1 0.1 Keskustoimisto henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 6 8 3 9 5 3 3 4 5 18 20 7 8 7 6 15 6 8 11 6 Piirit henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 4 6 0 1 0 0 0 1 0 27 38 18 9 6 5 19 2 7 9 0 36

TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTASOLLA KESKUSTOIMISTOSSA ON PALJON EHEITÄ ROOLEJA, JOISSA VOI KESKITTYÄ TIETTYYN TOIMINTOON KUTEN PELAAJAKEHITYKSEEN Keskustoimiston henkilöstön ajankäyttö prosentteina jaettuna viiteen toimintokokonaisuuteen (jokainen palkki = yksi henkilö) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 38 Pelaajakehitys Seurakehitys Kilpailu- ja erotuomaritoiminta Hallinto Myynti ja markkinointiviestintä Eheä rooli tarkoittaa, että voi käyttää suuren osan ajastaan tiettyyn toimintoon eikä aika pirstaloidu viiden eri toimintokokonaisuuden kesken.

TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTASOLLA KUN TAAS PIIREISSÄ JA VARSINKIN PIENISSÄ PIIREISSÄ ON ENEMMÄN SEKAROOLEJA Piirien henkilöstön ajankäyttö prosentteina jaettuna viiteen toimintokokonaisuuteen (jokainen palkki = yksi henkilö) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 39 Uusimaa Länsi-Suomi Helsinki Tampere Kaakkois- Suomi Pelaajakehitys Seurakehitys Kilpailu- ja erotuomaritoiminta Hallinto Myynti ja markkinointiviestintä Keski- Suomi Sekarooli tarkoittaa, että aika jakautuu moneen eri toimintokokonaisuuteen eli henkilön palkissa on montaa eri väriä. Pohj.- Suomi Vaasa Keski- Pmaa Itä- Suomi

TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ YHTEENVETO AJANKÄYTTÖANALYYSIN YHTEENVETO Koko organisaation tasolla yhteenlaskettuna aika jakautuu melko tasaisesti pelaajakehityksen (26% ajasta), seurakehityksen (19%), kilpailutoiminnan (22%) ja hallinnon (22%) kesken. Myynti- ja markkinointiviestintä on hieman näitä pienempi kokonaisuus (11% ajasta). - Pelaajakehityksen (32 henkilötyövuotta) sisällä liittovetoinen maajoukkuetekeminen vie yhteensä noin 16 henkilötyövuotta, kun taas valmentajakoulutus on noin 9 henkilötyövuotta. - Seurakehityksessä (24 henkilötyövuotta) pelipaikan ylläpito ja tuki on suurin yksittäinen toiminto, joka vie aikaa yhteensä 7 henkilötyövuoden verran. - Kilpailutoiminnassa (27 henkilötyövuotta) suurimmat toiminnot ovat sarjaohjelmien tekeminen ja hallinnointi sekä erotuomariasettelu, joihin käytetään yhteensä 10 henkilötyövuotta. - Hallinnon (27 henkilötyövuotta) aika pirstaloituu moneen eri toimintoon, mutta taloushallintoon liittyvät toiminnot ovat suurin kokonaisuus 12 henkilötyövuodella. Henkilötasolla tarkasteltuna ajankäyttö on sitä pirstaleisempaa mitä pienempiin piireihin mennään. Keskustoimistossa on paljon tiettyyn asiaan fokusoituneita rooleja. 41

SISÄLTÖ Kertaus Seurojen Palloliitto -kehityshankkeesta Toimintamalli: Seurojen tarpeet ja tunnistetut puutteet Toimintamalli: Liiton ja piirien henkilöstön nykyinen ajankäyttö Hallintomalli: Nykytilasta tehdyt havainnot Hallintomallin rakenne Hallintomallissa toimivat luottamushenkilöt Äänimäärät eli vallan jakautuminen seurojen kesken Yhteenveto Liite: Seurojen yleisiä terveisiä käynnissä olevalle hankkeelle 42

SISÄLTÖ Kertaus Seurojen Palloliitto -kehityshankkeesta Toimintamalli: Seurojen tarpeet ja tunnistetut puutteet Toimintamalli: Liiton ja piirien henkilöstön nykyinen ajankäyttö Hallintomalli: Nykytilasta tehdyt havainnot Johdanto Hallintomallin rakenne Hallintomallissa toimivat luottamushenkilöt Äänimäärät eli vallan jakautuminen seurojen kesken Yhteenveto Liite: Seurojen yleisiä terveisiä käynnissä olevalle hankkeelle 43

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT - JOHDANTO PROJEKTITIIMI ON TEHNYT MONENLAISIA SELVITYKSIÄ HALLINTOMALLIIN LIITTYEN Projektitiimi on kerännyt seuraavat tiedot hallintomalliin liittyen kattaen sekä liittotason että piirit: Eri luottamuselimet, niissä istuvat henkilöt, henkilöiden ikä, sukupuoli, seura ja rooli seurassa (tämä kysely tehtiin piirijohtajien kautta ja sille saatiin käytännössä 100% kattavuus) Luottamushenkilöiden kokemus eri luottamustoiminnan tasoilta (tämä kysely tehtiin luottamushenkilöille itselleen ja otokseksi saatiin noin kolmannes luottamushenkilöistä) Kunkin seuran pelaajamäärä ja äänimäärä piirissään sekä kunkin piirin äänimäärä liittokokouksessa ja valtuustossa (tämä tieto löytyi organisaatiosta valmiina) Seuraavilla kalvoilla käydään läpi erilaisia analyysejä, joita näiden tietojen pohjalta on tehty. Lisäksi luottamushenkilöille itselleen suunnatun kyselyn (kohta 2) ohessa kerättiin myös luottamushenkilöiden näkemyksiä / terveisiä käynnissä olevalle hankkeelle. Näitä ei kuitenkaan ole vielä ehditty purkaa. 44

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLIN RAKENNE HALLINTOMALLI ON MONIPORTAINEN KOKONAISUUS Piirien ryhmittely yhteistoiminta-alueiden pohjalta Seurat Piirit Helsinki Uusimaa Länsi- Suomi Tampere Vaasa Ahvenanmaa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Suomi Keski- Suomi Itä-Suomi Kaakkois- Suomi Piirin tyypillinen organisaatio LIITTOKOKOUS Palloliiton toimiston organisaatio Piirikokous Liittovaltuusto A-maajoukk. valmentajat Pääsihteeri Tukitoim. Piirihallitus Piirin toimisto Liittohallitus Palloliiton toimisto Pelaajakehitys ja maajoukk. Seurakehitys Kilpailutoiminta Myynti ja markk. 46

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLIN RAKENNE JA SIIHEN KUULUU 80 LUOTTAMUSELINTÄ KOLMELLA ERI TASOLLA Liittovaltuusto Liittohallitus 11 piirihallitusta 4 valtakunnallista johtoryhmää 20 alueellista johtoryhmää 29 piiritason valiokuntaa tms. 12 liittotason valiokuntaa tms. 2 muuta (Fanimo ja Jalkapallo-Säätiö) 47

LIITTO Etelä Itä Länsi Pohjanmaa Pohjoinen Helsinki Itä-Suomi Kaak.-Suomi Keski-P-maa Keski-Suomi Länsi-Suomi P-Suomi Tampere Uusimaa Vaasa HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLISSA TOIMIVAT LUOTTAMUSHENKILÖT PALLOLIITON JA PIIRIEN YHTEENSÄ 598 ERI LUOTTAMUSTEHTÄVÄÄ HOITAA 477 LUOTTAMUSHENKILÖÄ Vertailu luottamustehtäviä hoitavien henkilöiden lukumäärästä vs. luottamustehtävien lukumäärästä (pl. valtakunnal. johtoryhmät) 95 115 56 62 56 56 61 72 36 36 28 28 35 35 25 25 31 31 8 8 16 16 30 32 14 14 10 10 20 25 12 12 LIITTO Alueet Piirit Eri henkilöitä Luottamustehtäviä 49

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLISSA TOIMIVAT LUOTTAMUSHENKILÖT ELI USEALLA PALLILLA ISTUMISTA EI TAPAHDU KOVIN PALJOA Eri luottamustehtävien lukumäärä, henkilöt järjestetty suurimmasta lukumäärästä pienimpään (pl. valtakunnal. johtoryhmät) 6 5 4 3 2 1 6 luottamustehtävää: 2 hlö 5 luottamustehtävää: 4 hlö 4 luottamustehtävää: 6 hlö 3 luottamustehtävää: 13 hlö 2 luottamustehtävää: 60 hlö 1 luottamustehtävää: 362 hlö 0 LIITTO Alue Piiri 50

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLISSA TOIMIVAT LUOTTAMUSHENKILÖT KOKO ORGANISAATION (LIITTO, ALUEET, PIIRIT) MIESTEN KESKI-IKÄ ON 51 VUOTTA JA NAISTEN 46 Luottamushenkilöiden luottamustehtävien määrällä painotettu ikä- ja sukupuolijakauma (ml. liitto, alueet, piirit) 1992 1989 1986 1983 1980 1977 1974 1971 1968 1965 1962 1959 1956 1953 1950 1947 1944 1941 1938 Miehiä on 85% ja heidän keskimääräinen syntymävuotensa on 1966 0 5 10 15 20 25 1992 1989 1986 1983 1980 1977 1974 1971 1968 1965 1962 1959 1956 1953 1950 1947 1944 1941 1938 Naisia on 15% ja heidän keskimääräinen syntymävuotensa on 1971 0 5 10 15 20 25 Mies Nainen 51

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLISSA TOIMIVAT LUOTTAMUSHENKILÖT EIVÄTKÄ EROT ERI TASOJEN VÄLILLÄ OLE SUURIA Liiton, alueiden ja piirien luottamuselimien vertailu: luottamushenkilöiden luottamustehtävien määrällä painotettu keski-ikä- ja sukupuolijakauma Liitto 57 Liitto 84% 16% Alueet 46 Alueet 77% 23% Piirit 51 Piirit 89% 11% Henkilöiden ikä keskimäärin Miehiä Naisia 52

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLISSA TOIMIVAT LUOTTAMUSHENKILÖT LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KESKI-IKÄ JOHTUU OSALTAAN SIITÄ, ETTÄ LUOTTAMUSTEHTÄVIIN NOUSEMINEN ON PITKÄ TIE Luottamushenkilöllä, jonka tämänhetkinen korkein positio on alla oleva on keskimäärin takanaan alla oleva määrä vuosia eri luottamushenkilötehtävissä (mahdollisesti useissa pätkissä) Seurassa Piirin valiokunnassa Piirihallituksessa Liiton valiokunnassa/ työryhmässä Liittovaltuustossa Liittohallituksessa Piirin valiokunta-/työryhmäpaikka (otos 55 hlö) 12,1 7,2 0,3 0,3 0,0 0,0 Piirihallituspaikka (otos 34 hlö) 17,0 4,9 6,4 0,8 0,4 0,0 Alueellinen johtoryhmä paikka (otos 23 hlö) 13,8 7,5 3,5 0,8 0,2 0,3 Liiton valiokunta-/työryhmäpaikka (otos 15 hlö) 11,5 10,5 6,1 9,6 0,3 0,6 Liittovaltuustopaikka (otos 18 hlö) 16,1 5,8 7,1 1,9 4,1 0,0 Liittohallituspaikka (otos 6 hlö) 22,0 7,8 8,0 9,7 2,8 5,5 53

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLISSA TOIMIVAT LUOTTAMUSHENKILÖT SEUROJEN OPERATIIVISILLA IHMISILLÄ EI JUURI OLE ASIAA JA/TAI HALUA PIIRIEN TAI LIITON LUOTTAMUSTEHTÄVIIN Eri tason luottamuselimissä istuvien henkilöiden ensisijainen rooli seurassaan 14% 8% 19% 21% 4% 8% 13% 5% 15% 19% 8% 39% 40% 18% 17% 14% 7% 18% 18% 9% Kyselyssä pyydettiin vain ylintä roolia, mutta joillain henkilöillä on toki useita rooleja seurassaan. Siksi analyysi ei ole täysin aukoton. Samanaikainen luottamus- ja työntekijärooli on kuitenkin harvinainen, joten voidaan päätellä, että operatiivisten ihmisten edustus päättävissä elimissä on kapea. 59% 6% 5% 62% 55% Muu rooli, ei seuraa tai ei tiedossa Ei roolia seurassaan 37% 30% 31% Vapaaehtoinen seurassaan Työntekijä seurassaan Luottamushenkilö seurassaan Piiritason valiokunnat tms. Piirihallitukset Alueelliset joryt Liittotason valiokunnat tms. Liittovaltuusto Liittohallitus 54

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT ÄÄNIMÄÄRÄT ELI VALLAN JAKAUTUMINEN SEUROJEN KESKEN HALLINTOMALLISSA ON KAKSINKERTAISET ÄÄNILEIKKURIT ENSIN PIIRI- JA SITTEN LIITTOTASOLLA Piirikokouksella pienillä seuroilla on suhteellisesti enemmän ääniä ILLUSTRATIIVINEN ja liittokokouksessa sekä -valtuustossa pienillä piireillä on suhteellisesti enemmän ääniä ILLUSTRATIIVINEN Pelaajamäärä Seura A Äänimäärä piirikokouksessa Seura B Pelaajamäärä Piiri A Äänimäärä liittokokouksessa tai - valtuustossa Piiri B 56

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT ÄÄNIMÄÄRÄT ELI VALLAN JAKAUTUMINEN SEUROJEN KESKEN PIIRITASON ÄÄNILEIKKURIMEKANIIKASTA VOI PIIRTÄÄ VALASKÄYRÄN ESIMERKKINÄ ITÄ-SUOMI Itä-Suomen piirin seurat nousevassa järjestyksessä pelaajamäärän mukaan Äänimäärä - kumulatiivinen 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 0% 195 ääntä 50 % äänimäärästä = 25 % pelaajamäärästä 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% 65% 70% 75% 80% 85% 90% 95% 100% Pelaajamäärä - kumulatiivinen 6990 pelaajaa 57

Osuus pelaajista, jolla 50% äänistä HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT ÄÄNIMÄÄRÄT ELI VALLAN JAKAUTUMINEN SEUROJEN KESKEN PIIRIEN VALASKÄYRIEN VERTAILU OSOITTAA, ETTÄ JO 15% PELAAJAMÄÄRÄSTÄ VOI RIITTÄÄ PIIRIN ÄÄNIENEMMISTÖÖN 50% ääniosuuteen vaadittava pelaajamäärä piireittäin 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 58

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT ÄÄNIMÄÄRÄT ELI VALLAN JAKAUTUMINEN SEUROJEN KESKEN LIITTOKOKOUKSESSA ÄÄNILEIKKURIT PIIRIEN VÄLILLÄ EIVÄT OLE AIVAN YHTÄ JYRKKIÄ KUIN SEUROJEN VÄLILLÄ PIIRIEN SISÄLLÄ Piirien äänimäärä liittokokouksessa nousevassa järjestyksessä pelaajamäärän mukaan Äänimäärä - kumulatiivinen 100% 90% 80% 70% 99 ääntä Helsinki Länsi-Suomi Uusimaa 60% Tampere 50% 40% 30% 20% 10% 0% Åland Itä-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Vaasa Kaakkois-Suomi Pohjoinen 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% 65% 70% 75% 80% 85% 90% 95% 100% Pelaajamäärä - kumulatiivinen 50 % äänimäärästä = 36 % pelaajamäärästä 134 834 pelaajaa 59

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT ÄÄNIMÄÄRÄT ELI VALLAN JAKAUTUMINEN SEUROJEN KESKEN MIKÄ PÄTEE MYÖS LIITTOVALTUUSTOON Piirien äänimäärä liittovaltuustossa nousevassa järjestyksessä pelaajamäärän mukaan Äänimäärä - kumulatiivinen 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 30 ääntä Vaasa Itä-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Åland Kaakkois-Suomi Pohjoinen Tampere 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% 65% 70% 75% 80% 85% 90% 95% Pelaajamäärä - kumulatiivinen Helsinki 50 % äänimäärästä = 36 % pelaajamäärästä Länsi-Suomi Uusimaa 134 834 pelaajaa 100% 60

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT ÄÄNIMÄÄRÄT ELI VALLAN JAKAUTUMINEN SEUROJEN KESKEN ÄÄNILEIKKURI ENSIN PIIRISSÄ JA SITTEN LIITTOTASOLLA TARKOITTAA, ETTÄ PELAAJAN LASKENNALLISESSA ÄÄNIVALLASSA ON ISOJA EROJA Seurojen vaikutusvalta liittokokouksessa (seurat järjestetty pienemmästä suurimpaan) Kokousääniä / pelaaja 0,09 0,08 0,07 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0,00 Suurimmillaan ero pelaajien laskennallisessa äänivallassa on noin 1200-kertainen. Heikoin äänivalta per pelaaja on Ilveksen pelaajilla, suurin Real Kokkolalla, jolla on yksi pelaaja. Kumulatiiviset kokousäänet Kokousääniä / pelaaja Kumulatiiviset kokousäänet 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 83 seuralla joilla on nolla tai yksi pelaaja on yhteensä 4,5 laskennallista ääntä liittokokouksessa Seurat joilla on vähemmän kuin 150 pelaajaa (687 seuraa, edustavat 20% pelaajista) kontrolloivat puolet laskennallisista kokousäänistä Maan 15 suurimmalla seuralla, joilla on yhteensä 23 800 pelaajaa, on yhteensä 4,4 laskennallista liittokokousääntä 61

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT ÄÄNIMÄÄRÄT ELI VALLAN JAKAUTUMINEN SEUROJEN KESKEN KESKEISISSÄ PÄÄTTÄVISSÄ ELIMISSÄ ISTUVAT HENKILÖT EDUSTAVAT KESKIMÄÄRÄISTÄ SUUREMPIA SEUROJA Liittovaltuustossa edustettuna olevat seurat pelaajamäärältään, suurimmasta pienimpään Esimerkki piirihallituksesta: Tampereen piirissä edustettuna olevat seurat pelaajamäärältään, suurimmasta pienimpään 3500 3500 3000 3000 2500 2000 1500 1000 Ylempi sininen viiva on keskiarvo näistä seuroista (626 pelaajaa keskimäärin) Alempi punainen viiva on keskiarvo kaikista suomalaisesta seuroista (147 pelaajaa keskimäärin) 2500 2000 1500 1000 Ylempi sininen viiva on keskiarvo näistä seuroista (962 pelaajaa keskimäärin) Alempi punainen viiva on keskiarvo kaikista suomalaisesta seuroista (147 pelaajaa keskimäärin) 500 500 0 0 62

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT YHTEENVETO YHTEENVETO HALLINTOMALLIHAVAINNOISTA Nykyinen hallintomalli on rakenteeltaan moniportainen ja monimutkainen: eri luottamuselimiä on noin 80 kappaletta. Luottamushenkilöitä piireissä ja liitossa on yhteensä vajaa 500 ja eri luottamuspositioita vajaa 600. Miehiä on 85% ja keski-ikä on 51 vuotta. Liiton luottamustehtävissä keski-ikä on peräti 57 vuotta. Korkea keski-ikä selittyy osaltaan sillä, että korkeimpiin luottamustehtäviin päästäkseen henkilö on tyypillisesti istunut jopa vuosikymmeniä alemman tason luottamustehtävissä. Liittovaltuuston jäsenellä on keskimäärin takanaan 35 vuotta eri tasojen luottamustehtäviä (toki osin päällekkäin), liittohallituksen jäsenellä jopa 56 vuotta. Samoin liiton luottamustehtävissä on selvästi enemmän seurojen luottamushenkilöitä kuin seurojen työntekijöitä. Tämä korostuu mitä korkeammalle luottamusorganisaatiossa mennään: esimerkiksi liittovaltuustossa suhde on 62% luottamushenkilötaustaisia ja 7% työntekijätaustaisia. Hallintomallissa on kaksinkertaiset äänileikkurit: - Ensin pienillä seuroilla on pelaajamäärään suhteutettuna kokoansa suurempi äänimäärä piirissä - Sitten pienillä piireillä on pelaajamääräänsä suhteutettuna kokoansa suurempi äänimäärä liittokokouksessa ja valtuustossa Tämä johtaa siihen, että 50% äänimäärän saamiseen riittää piireissä jopa vain 15% pelaajista. Liittokokouksessa ja valtuustossa 50% äänimäärään riittää reilu kolmannes pelaajamäärästä. Karkeimmillaan äänivaltaerot ovat, jos tarkastellaan yhden pelaajan laskennallista äänimäärää liittotasolla: suurimmillaan ero on Real Kokkolan pelaajan ja Ilveksen pelaajan välillä, joista ensiksi mainitulla on 1200-kertaa isompi laskennallinen äänimäärä. Tarkasteltaessa seuroja, jotka ovat edustettuna päättävissä elimissä näyttää kuitenkin siltä, että edustettuna olevat seurat ovat keskimääräistä suurempia. 64

SISÄLTÖ Kertaus Seurojen Palloliitto -kehityshankkeesta Toimintamalli: Seurojen tarpeet ja tunnistetut puutteet Toimintamalli: Liiton ja piirien henkilöstön nykyinen ajankäyttö Hallintomalli: Nykytilasta tehdyt havainnot Liite: Seurojen yleisiä terveisiä käynnissä olevalle hankkeelle 65

LIITE: SEUROJEN YLEISIÄ TERVEISIÄ KÄYNNISSÄ OLEVALLE HANKKEELLE SEURAHAASTATTELUISSA SEUROILTA KYSYTTIIN PAITSI PALVELU- TARPEITA MYÖS YLEISIÄ TERVEISIÄ KÄYNNISSÄ OLEVALLE HANKKEELLE Seurojen antamat kommentit on jaettu kolmeen aihealueeseen: - Toimintamalli - Hallintomalli - Molempia läpileikkaavat Seurat on jaettu kahteen ryhmään: - Huippu- ja kilpaseurat - Kasvattaja- ja kilpaseurat Kommentit tulevat suoraan muokkaamattomina raporteista, joita seurahaastattelujen toteuttajat (elinvoimainen seura -johtoryhmistä) kustakin haastatteluista tekivät. Ne on esitetty mahdollisimman autenttisesti eli ilman projektitiimin tulkintaa välissä. 66