MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

Samankaltaiset tiedostot
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

K-maatalous kevät Joensuu

Peltokasvien luomuviljely

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvintuotanto kannattaa

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Mikä viljalajike luomuun?

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh ,

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

KAURALAJIKKEEN VALINTA

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Kerääjäkasvikokemuksia

Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kehitystä rehuviljan viljelyyn Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Essi Saarinen (toim.)

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmien fosforilannoitus

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Transkriptio:

MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen

Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia Lietelantakoe Syysrikkatorjunta Lannoituskoe Havaintoja satomäärityksestä

Ohran virallinen lajikekoe Ruukissa 2010 Sato ja HLP Kasvuaika Lako ja valkuainen Kuva: Maria Honkakoski

1400,00 1200,00 1000,00 800,00 600,00 400,00 200,00 0,00 MTT Ruukin tutkimusaseman säätilasto v. 2010 Sadesumma v. 1971-2000 TLS ka v. 1971-2000 Sadesumma v. 2010 TLS v. 2010 16.10. 23.10. 30.10. 03.07. 10.07. 17.07. 24.07. 31.07. 07.08. 14.08. 21.08. 28.08. 04.09. 11.09. 18.09. 25.09. 02.10. 09.10. 26.06. 12.06. 19.06. 05.06. 29.05. 15.05. 22.05. 01.05. 08.05.

Ohran virallisen lajikekokeen tuloksia Ruukki 2010 8000 68,0 7000 67,0 6000 66,0 Sato to, kg /ha 5000 4000 3000 65,0 64,0 63,0 HLP, kg 2000 Sato - torjunta 62,0 1000 Sato - ei torjuntaa HLP - torjunta 61,0 0 HLP - ei torjuntaa 60,0 Brage Toria Bor 07533 GN 06003 Aukusti Wolmari GN 06075 Edvin Altti Elmeri Ragna Voitto Rolfi Bor 07535 Einar Vilde Tiril Kaikki lajikkeet tuottivat hyvän sadon. Kuivuus johti pakkotuleentumisiin alhaiset hlp:t.

Kasvuaika Ruukki 2010 90 85 80 75 70 65 Kasvuaika, vrk 60 55 50 Brage Toria Bor 07533 GN 06003 Aukusti Wolmari GN 06075 Edvin Altti Elmeri Ragna Voitto Rolfi Bor 07535 Einar Vilde Tiril

Lako ja valkuainen Ruukki 2010 16 14 12 10 8 6 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 Lako, % Valkuaispitoisuus, % 4 2 0 Lako Valkuainen 6,0 4,0 2,0 0,0 Brage Toria Bor 07533 GN 06003 Aukusti Wolmari GN 06075 Edvin Altti Elmeri Ragna Voitto Rolfi Bor 07535 Einar Vilde Tiril

Sato ja HLP tulokset Ruukki 2006-2010 9000 69 8000 68 7000 67 6000 5000 4000 3000 66 65 64 63 Sato, kg/ha HLP, kg 2000 1000 0 Sato torjunta Sato ei torjuntaa HLP ei torjuntaa 62 61 60 TORIA 2 BRAGE 3 WOLMARI 3 EINAR 5 ALTTI 4 EERIK 3 KUNNARI 4 ELMERI 5 EDVIN 5 VILDE 5 AUKUSTI 3 TIRIL 5 ERKKI 3 VOITTO 5 POLARTOP 3 OLAVI 4 ARTTURI 3 ROLFI 5 PILVI 4 JYVÄ 3 Mukana lajikkeet, joilla tulokset vähintään kahdelta vuodelta

Kasvuaika Ruukki 2006-2010 100 95 90 85 80 75 Kasvuaika, vrk 70 65 60 TORIA 2 BRAGE 3 WOLMARI 3 EINAR 5 ALTTI 4 EERIK 3 KUNNARI 4 ELMERI 5 EDVIN 5 VILDE 5 AUKUSTI 3 TIRIL 5 ERKKI 3 VOITTO 5 POLARTOP 3 OLAVI 4 ARTTURI 3 ROLFI 5 PILVI 4 JYVÄ 3 Mukana lajikkeet, joilla tulokset vähintään kahdelta vuodelta

Lako ja valkuainen Ruukki 2006-2010 Lajikkeita karjatilallisille ja muillekin! 100 90 80 Lako Valkuainen 20 18 16 70 60 50 40 30 14 12 10 8 6 Lako, % Valkuaispitoisuus, % 20 4 10 2 0 0 TORIA 2 BRAGE 3 WOLMARI 3 EINAR 5 ALTTI 4 EERIK 3 KUNNARI 4 ELMERI 5 EDVIN 5 VILDE 5 AUKUSTI 3 TIRIL 5 ERKKI 3 VOITTO 5 POLARTOP 3 OLAVI 4 ARTTURI 3 ROLFI 5 PILVI 4 JYVÄ 3 Mukana lajikkeet, joilla tulokset vähintään kahdelta vuodelta

8000 7000 6000 5000 4000 3000 62 60 58 56 54 Sato, kg /ha HLP, kg Kauran viralliset lajikekokeet Ruukki 2003-2010 2000 1000 0 Sato, kg /ha HLP, kg 52 50 48 46 HAGA 3 RINGSAKER 5 ROOPE 9 VINGER 2 AKSELI 4 SVALA 2 MARIKA 9 VENLA 9 FIIA 5 SW VAASA 6 SOFIINA 4 ASLAK 4 PEPPI 5 VELI 6 EEMELI 7 AARRE 3 Aikaisuus satoisuutta tärkeämpää, jotta saadaan laatusatoa.

Kasvuaika Ruukki 2003-2010 110 105 100 95 90 85 80 Kasvuaika, vrk 75 70 HAGA 3 RINGSAKER 5 ROOPE 9 VINGER 2 AKSELI 4 SVALA 2 MARIKA 9 VENLA 9 FIIA 5 SW VAASA 6 SOFIINA 4 ASLAK 4 PEPPI 5 VELI 6 EEMELI 7 AARRE 3

100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 20 18 16 14 12 10 8 Lako, % Valkuaispitoisuus, % Kauran viralliset lajikekokeet Ruukki 2003-2010 Lako Valkuainen 0% 6 4 2 0 HAGA 3 RINGSAKER 5 ROOPE 9 VINGER 2 AKSELI 4 SVALA 2 MARIKA 9 VENLA 9 FIIA 5 SW VAASA 6 SOFIINA 4 ASLAK 4 PEPPI 5 VELI 6 EEMELI 7 AARRE 3

Tautiaineiden vaikutus ohralajikkeiden kasvuaikaan

Einar Voitto Edel Kuva: Maria Honkakoski

ei käsittelyä Tilt Acanto Prima Kuva 21.7. Voitto ohra alkaa tuleentumaan. Käsittelyissä ei silminhavaittavia eroja. Kuva: Paula Esala

Acanto Prima ei käsittelyä Tilt Kuva 21.7. Edel on selvästi vihreämpää. Käsittelyissä ei silminhavaittavia eroja. Kuva: Paula Esala

Einar Edel Voitto Kuva 21.7. Kuva: Paula Esala

Voitto, ei käsittelyä Voitto, Tilt käsittely Voitto, Acanto Prima -käsittely Kuvat otettu ennen Voiton puintia 5.8.2010

ei käsittelyä Tilt Acanto Prima Einarin puinti 12.8. Käsittelyjen välisiä eroja ei havaitse silmin. Kuva: Raija Suomela

7000 Tulokset v. 2010 70,0 6000 69,0 5000 68,0 4000 67,0 3000 2000 66,0 1000 kg/ha 65,0 hlp 0 Voitto Ei tt Voitto Tilt Voitto AcaPr Einar Ei tt Einar Tilt Einar AcaPr Edel Ei tt Edel Tilt Edel AcaPr 64,0 Tautiainekäsittelyt nostivat merkitsevästi hehtolitrapainoja.

Innokasvit Havaintoruutuja Ylistarossa, Maaningalla ja Ruukissa 2010: 1vuosi, 2 vuotinen testaus

Elokuun toinen viikko (32)

vko 30 vko 32

Alustavia tuloksia havaintoruuduilta 16000 35 14000 30,1 29,4 30 12000 25 10000 8000 6000 14,9 13,3 10,1 12,2 12,3 15,3 10,9 17 12,6 18,1 20 15 Maaninka Ruukki Ylistaro prot%, Maa prot%, RUU 4000 10 2000 5 0 Hirssi Rehukaali Rehurapsi Rehujuurikas hp-vehnä 50:50 hp-vehnä 70:30 Sinilupiini 0

Inno-rehukasvien valkuaissaanto 1600 Proteiinisaanto, Maaninka Proteiinisaanto, Ruukki 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Hirssi Rehukaali Rehurapsi Rehujuurikas hp-vehnä 50:50 hp-vehnä 70:30 Sinilupiini 4 000 kg Pilvi ohralta valkuaissaanto(14%) n. 560 kg 6 000 ry nurmisadosta valkuaissaanto (14%) n. 840 kg

Härkäpapu-vehnä seoksen korjuuajankohta Maaninka Ruukki Kylvö 20.5. 20.5. Kukkimisen alku 6.7. 4.7. Valkuais% ~11 Kuivat olosuhteet! ~17 Korjuu kokoviljana 6.8. 17.8. Ohjeena on ollut korjata härkäpapu-viljaseos n. 3-4 vko kukinnasta, tällöin lähteiden mukaan paras rehuarvo. SLU on suositellut Pohjois-Ruotsiin kokoviljan korjuuajankohdaksi: palot ovat saavuttaneet täyden koon ja ovat täyttyneet, suunnilleen syyskuun alku. Siellä prot% 70:30 massalle ollut 16,3%. Ruukissa härkäpapu korjattiin 17.8.2010, tällöin valkuaista oli jopa hieman enemmän kuin Ruotsin tuloksissa. Rehuarvotietoja ei vielä ole käytettävissä

Nurmen rikkakasvien syystorjunta Karpe-hanke

Kevättorjunta jäi? Mitä vaihtoehtoja korjata tilanne? Kesäkuu 2009

Syystorjunta mahdollisuutena 1. Syyskuulla karjatilan kiireisin sesonki jo takana 2. Ruiskutusolosuhteita löytyy yleensä kohtuullisen hyvin 3. Peltojen kantavuus yleensä vielä hyvä 4. Kuollut rikkakasvimassa hajoaa talven aikana eikä joudu ruokintapöydälle 5. Rehun säilönnän onnistumiseen lisäedellytyksiä?

Syystorjunta Torjunnan ajankohta Ruukissa 11.9.2009 Noin +10 C Starane XL täysi käyttömäärä (1,8 l /ha) Voikukkia noin 40-50 kpl /m2

Lokakuu 2009

Touko-kesäkuu 2010

Ei torjuntaa alkukesä 2010

Torjunta ruutu alkukesä 2010

Koekenttä ennen alkukesä 2010

Ennen 1. niittoa kesäkuu 2010

Ennen 1. niittoa kesäkuu 2010

Satotulokset Kuiva-ainesato 10000 9000 8000 Ei torjuntaa Torjunta 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 ka-sato1 ka-sato2 KOK_SATO

Puhdas nurmisato Puhdas timotei-sato 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Ei torjuntaa Torjunta +1500 0 Ti-sato1 Ti-sato2 TIMOTEI SATO

Nurmen satomäärityksestä Nurmen lohkokohtaisista sadoista kaivataan tietoa, jotta löydetään ongelmat ja niihin pystytään puuttumaan. Tarkkoja satomääriä tarvittaisiin ehdottomasti mm. ravinnetaselaskelmiin ja tuotantokustannusanalyyseihin. Sadon määrittäminen on osoittautunut haastavaksi, luotettavimpana koetaan rehukuormien punnitukset. KAIKKIEN MEIDÄN YHTEINEN HAASTE!

Kuiva-ainesadot kehikoilla ja kuormapunnituksista 12 000 10 000 8 000 6 000 pikkukehikko isokehikko punnittu sato 4 000 2 000 0 1. niitto 2. niitto koksato Pikku kehikoita 26+17, isoja 20+13

1. niitto: hajonta= todettu kasato (4840) -kehikkosato 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000 0 5 10 15 20 25 30-2 000-3 000-4 000-5 000 pikku kehikko iso kehikko

2. niitto: hajonta todetusta (3739) ka-sadosta 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18-2 000-3 000-4 000-5 000 pikku kehikko iso kehikko

Perinteinen kehikko -mittausmenetelmänä, Ruukki 2010 Ka kg/ha 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 ha-sato (5cm) Sato 5 cm 1.sato ha-sato (11cm) Sato cm 7000 Kehikko Haldrup Testattu niittokorkeuden vaikutusta kehikolla saatavaan satotulokseen. 12 m2 alalta 3 kehikkonäytettä vs. punnittu sato. 2.sato 6000 5000 Ka kg/ha 4000 3000 Kehikko Haldrup 2000 1000 Huom! Nämä alustavia tuloksia! 0 ha-sato (5cm) Sato 5 cm ha-sato (11cm) Sato 11 cm

Satomääristyksestä vielä Punnitseminen selkein tapa saada satotulos Rehukuormien kuutiopaino voisi helpottaa (Kokemuksia TilaArtturi hankkeesta) Karpe hanke jatkaa selvitystyötä

Lietelannan levityskoe, Ruukki 2010 6000 Kuiva-ainesato kg/ha 5000 4000 3000 2.niitto 2000 1000 0 Letku Vredo NPK 80 kg N/ha, josta 28 tn naudan lietelantaa Letkulevitys erosi muista lähes merkitsevästi, p~0,07 Yhden vuoden tulos, tarvitaan lisätutkimusta nurmen kyvystä hyödyntää lietteen typpi. Rehut paaleissa, tarkoitus analysoida myös rehun laatu

Nurmen lannoituksen lyhyt oppimäärä Kunnon kakkossatokin kaipaa kasvuvoimaa Kuiva-ainesadot: 1. niitto, 2. niitto ja kokonaissato 12000 10000 A 100+0 B 70+70 C 100+100 8000 6000 4000 2000 0 1. Niitto 2. Niitto Kokonaissato MTT Ruukki 2010