1 (6) Finnoon keskus Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupunginosan rajan muutos 31. kaupunginosa, Kaitaa Korttelit 31001, katu-, ja virkistysalueet (Muodostuu uudet korttelit 31126-31132) 23. kaupunginosa, Matinkylä Osa korttelista 23160 ja virkistysalueet Asianumero 4762/10.02.03/2016 Aluenumero 441500 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelupäällikön 5.11.2012,. MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan ja asemakaavan muutokseen, piirustusnumero 6762.(Finnoo I, aluenumero 441500) Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 3.12.2012-7.1.2013. Sekä kaupunkisuunnittelupäällikön 14.4.2014. MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan ja asemakaavan muutokseen.(suomenoja, aluenumero 440602) Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5.2014-26.5.2014. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. puh. 09 816 25000 krs. Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Mervi Hokkanen etunimi.sukunimi@espoo.fi MAISEMA Mikla Koivunen LIIKENNESUUNNITTELU Salla Karvinen
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (6) 1. Fortum Espoo Distribution Oy SÄHKÖHUOLTO 0,4/20 kv (Risto Välimäki) Alueen sähköhuollon varmistamiseksi pyydämme, että asemakaavaan merkitään rakennusalat (vm-alue) kymmenelle puistomuuntamolle liitteessä 2 esitettyihin ohjeellisiin kohtiin. Lisäksi toivomme kaavamääräyksiin lisättävän tekstin, että aina kun mahdollista muuntamot voitaisiin sijoittaa kiinteistöihin katutasolle, tämä helpottaisi muuntamoiden kunnossapitoa ja niiden ilmastoinnin järjestämistä. SÄHKÖHUOLTO 110 kv (Anne Vähäuski) Kaava-alueella kulkee kolme 110 kv:n voimajohtoamme "Suomenoja- Finnoo", "Finnoo- Suomenoja 3" sekä "Suomenoja- Niittykumpu". "Suomenoja- Finnoo 3" ja " Suomenoja- Niittykumpu " johdoilla on yhteiset pylväät ja " Finnoo- Suomenoja" johdolla omat pylväänsä. Kaikki kolme voimajohtoa kulkevat samaa reittiä. Toivomme, että voimajohdot huomioitaisiin asemakaavassa merkinnällä 154 johtoa varten varattu alueen osa, tarkenteella z. Kaava-alueella johtoalue reunavyöhykkeineen on 46 metriä. Johtoalueen poikkileikkaus on esitetty kuvassa 1. Johtoalueelle ei saa sijoittaa ilman johdon omistajan lupaa maanpäällisiä tai maanalaisia rakennuksia, rakennelmia. Istutuksien korkeus on aina oltava rajoitettu koko kasvukauden aikana maksimissaan kahteen (2) metriin. Kaava-alueelle sijoittuu neljä puistomuuntamoa, joille on merkitty rakennusalat katutasoon. Sijainneista on neuvoteltu Caruna Oy:n kanssa. 2. GASUM Oy Voimajohdot on huomioitu asemakaavassa merkinnällä va Vaaraalue. Merkintä on sama kuin Länsiväylän pohjoispuolella, joten kaavamerkinnällä on haettu yhtenäisyyttä merkintätavoissa. Johtoalueen leveys on tarkistettu olevan tilanteen ja Caruna Oy:n ohjeistuksesta. Finnoo I - valmisteluaineisto Espoon kaupunki on asettanut nähtäville Finnoo I:n asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Kaava-alueella on Gasum Oy:n maakaasun siirtoputket DN200 ja DN300, jotka sijaitsevat suojaviheralueella (EV-1), puistoalueella (VP-2) sekä lähivirkistysalueella (VL ja VL/sl). Asemakaavassa on maakaasuputken DN200 kohdalla varaus maakaasuputki (mk). Maakaasuputken DN300 kohdalla ei varausta ole. Gasum pyytää, että varaus maakaasuputkea varten tehtäisiin myös maakaasuputken DN300 kohdalle. Rakennusten ja rakenteiden suojaetäisyyksistä ja muista maakaasun käyttöön ja turvallisuuteen liittyvistä asioista säädetään maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009). Kaavaalueella olevien maakaasuputkien suojaetäisyysvaatimus rakennuksiin tai kohteisiin on 5-16 metriä rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen. Suojaetäisyysvaatimukset täyttyvät kaavapiirroksessa. Gasum Oy:llä säilyy oikeus maakaasuputkien käytön edellyttämien huolto-, kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden tekemiseen kaikilla put-
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (6) kiosuuksilla. Tätä koskeva merkintä puuttuu kaavaselostuksesta EV-1- alueelta, VP-2 alueelta ja VL-alueelta. Maakaasuputkiston varrella on katodisen suojausjärjestelmän mittauspisteitä, joille on säilytettävä kulkumahdollisuus. Maakaasuputkilinjalla on säilyttävä näköyhteys merkintäpylväältä toiselle. Maakaasuputkiston läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta aiheutuu haittaa tai vaaraa maakaasuputken pitämiselle. Kaivuutyöt ja muut maanrakennustyöt lähempänä kuin viisi metriä maakaasuputkesta on tehtävä Gasum Oy:n antamien ohjeiden mukaisesti. Mikäli rakentaminen edellyttää louhintaa tai muita räjäytystöitä lähempänä kuin 100 metriä maakaasuputkesta, on louhintasuunnitelma toimitettava etukäteen nähtäväksi Gasumille. Kulkemisesta maakaasuputken yli raskailla ajoneuvoilla on sovittava etukäteen. Tarvittaessa maakaasuputkistolle on rakennettava suojaus ennen töiden aloittamista. Maakaasuputki rajoittaa ympäröivää maankäyttöä. Gasum Oy esittää, että maakaasuputkistosta aiheutuvat rajoitukset merkittäisiin kaavamääräyksiin, esim. Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 tai sitä korvaavan säädöksen mukaisesti. Maakaasuputket kaavassa huomioitu määräyksellä: Alueella on maanalaisia ja maanpäällisiä putkia, joita saa ylläpitää, täydentää ja jotka saa uusia. Asetus ja sitä korvaava säädös ohjaa, vaikkei sitä asemakaavamääräyksessä olekaan. Asetuksen mukaiset suojaetäisyydet on huomioitu asemakaavassa. 3. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Suomenoja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suomenojan voimalaitokselle laaditaan asemakaavaa. Espoon kaupunki on varannut asianosaisille mahdollisuuden esittää mielipiteensä kaavahankkeesta. Asemakaavahankkeen vaikutuspiirissä on Gasum Oy:n biokaasun jalostuslaitos, maakaasuputkistoa ja maakaasuputkistoon liittyviä venttiilija paineenvähennysasemia. Rakennusten ja rakenteiden suojaetäisyyksistä ja muista maakaasun käyttöön ja turvallisuuteen liittyvistä asioista säädetään maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009). Asetuksessa ja sen nojalla annetuissa muissa säädöksissä ja ohjeissa annetut määräykset on otettava huomioon asemakaavoitustyössä. Asetuksen mukaiset suojaetäisyydet on huomioitu asemakaavassa. Finnoo I valmisteluaineisto HSY:n vesihuollon tarpeet tulee ottaa huomioon lopullisessa asemakaavassa. Alueen läpi on suunnitteilla tunnelit Blominmäen tulevalle jätevedenpuhdistamolle. Kaavamuutoksen mukaisilla korttelialueilla kulkee HSY:n vesihuoltolinjoja. Blominmäen tulevan jätevedenpuhdistamon tunneleille, jäteveden runkoviemäreille, jätevedenpumppaamoille ja muille vesihuoltolinjoille tulee varata alueet ja johtokuvat kaavasta.
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (6) kanssa. Finnoonkallio-kadun pohjoispuolella olevalle VL-alueelle on merkitty etalue. Merkintä tulisi muuttaa ET-alueeksi, koska sinne on tulossa myös maanpäällisiä rakenteita. Merkitään tiedoksi. Kaavoitusta on jatkettu yhteistyössä HSY:n Suomanoja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tontin länsireunassa kulkee 10 metriä leveällä johtokujalla HSY:n vesijohto 300 PEH/1976 ja paineviemäri 630 PVC/1996. Tontin eteläosassa kulkee vesijohto 355 PEH/1975, paineviemäri 600 A/1976 ja viettoviemäri 200 PVC/1994 johtokujalla, joka on vain 4 metriä leveä. HSY esittää, että eteläosan putkien johtokujaa levennetään 10 metriin niiltä osin missä tilaa on. Suomenojan jätevedenpuhdistamon lakkauttamiseen ja siirtämiseen liittyvät viemäröinnin muutotyöt eivät todennäköisesti aiheuta tarpeita alueella. Johtokuvaa ei voida leventää tontilla olevien maanalaisten putkien, johtojen ja kaapeleiden vuoksi. 4. Espoon ympäristökeskus Lintualtaan kaavamerkintä ja kaavamääräys Kaavamerkintä määräytyy alueen pääkäyttötarkoituksen perusteella. Espoon kaupunginvaltuusto päätti 12.10.2009 jätevedenpuhdistamon paikasta päättäessään, että Suomenojan alueen kaavoituksessa varmistetaan linnustoalueen riittävä suojelu ja alueen linnustollisten arvojen säilyminen osoittamalla allas riittävine suojavyöhykkeineen asemakaavoituksen yhteydessä suojelualueeksi. Sen vuoksi ympäristökeskus katsoo, että lintualtaan pääkäyttötarkoitus on suojelu, joten allas ja sen suoja-alue tulee merkitä suojelumääräyksellä S tai SL. Ympäristökeskuksen mielestä sopiva merkintä olisi esimerkiksi SL/k, sillä alueen suojelu on tarkoitettu kunnan toteutettavaksi. Kaavamääräyksessä tulee määrätä mm. alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisesta ja kosteikkoympäristön vesitasapainon säilyttämisestä. Lisäksi määräyksessä tulee kieltää häiritsevää melua ja tärinää aiheuttavat toimenpiteet lintujen pesimäaikaan eli 1.4. 15.8 välisenä aikana. Liito-oravat Kaava-alueelta on runsaasti tuoreita liito-oravahavaintoja, joita ei ole huomioitu kaavaluonnoksessa. Kaavan luontoselvityksissä havaitut liitoorava-alueet tulee merkitä kaavakartalle ja huomioida suunnittelussa joko säilyttämällä ne tai hakemalla luonnonsuojelulain 49 3 momentin mukainen poikkeuslupa. Ympäristökeskus esittää, että mikäli poikkeuslupaprosessiin lähdetään, samalla suunnitellaan miten esiintymisalueiden hävittäminen voidaan kompensoida Espoossa alueilla, joilla liito-oravilla on paremmat elinmahdollisuudet ja joilla ne eivät häiritse kaupungin kasvua. Suojeltavan kosteikkoalueen merkintä muutetaan muotoon S-1: Suojelualue, jonka merkittävät linnustolliset arvot tulee säilyttää. Alueella esiintyvien lintujen sekä luonnonsuojelulain suojelemien lajien elinympäristöjen hävittäminen ja niiden laadun heikentämi-
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (6) 5. Espoon kaupunki / Kaupunkimittaus nen on kiellettyä. Alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma. Aluetta koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä on neuvoteltava Espoon ympäristökeskuksen kanssa. Linnustovaikutusten arvioinnin perusteella korttelissa 31129 lintujen pesimärauhan turvaamiseksi ei saa tehdä paalutuksia tai muita erittäin häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavia toimenpiteitä 1.4-15.8. välisenä aikana. Lisäksi erillisellä määräyksellä on tuotu esiin alueella olevat johtolinjat, joita saa ylläpitää ja joiden kohdalle saa toteuttaa uusia putkia. Liito-oravan suojelusta on haettu poikkeamislupa metrokeskuksen alueelle. Lupapäätöksen myötä Espoo on sitoutunut säilyvän liitoorava-alueen parantamistoimiin, jotka on jo aloitettu. Muut kaavan liito-orava-alueet on suunniteltu 2014 valmistuneen Liito-oravien ja maankäytön yhteensovitus Espoonlahden ja Matinkylän alueella -selvityksen periaatteiden mukaisesti. 6. Espoon kaupunki / Tonttiyksikkö Luonnoksessa on pieniä katuja, joilta puuttuu nimiä, ja kortteleita, joilta puuttuu numeroita. Osoitenumerointi esittää myös pohdittaviksi pitkien pp -teiden nimeämistä kaava-alueen pohjois-osassa, jotta niitä voidaan kyltittää. Kadunnimet ja kortteleiden numerot on lisätty kaavakarttaan. Ppteille annetaan nimet. Kortteleihin ajo tulee mahdollistaa niin, että korttelialueet voidaan jakaa useammiksi tonteiksi. Päiväkodin rakennusala tulisi osoittaa yleisten rakennusten korttelialueeksi. Kortteleihin ajoista ja mahdollisista tonttijaoista on neuvoteltu kaupunkimittauksen kanssa ja ne on huomioitu asemakaavaehdotuksessa. Toinen päiväkodeista on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi. 7. Espoon kaupunki / Kaupunkitekniikan keskus (ennen Tekninen keskus) Alueen maaperä vaihtelee rakennettavuusluokka 2 (normaalisti rakennettava) ja rakennettavuusluokka 6 (rakentamiseen erittäin huonosti soveltuva alue) välillä. Pääosin alue kuuluu rakennettavuusluokkaan 4 (vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö). Kaavassa ei ole esitetty rakentamista rakennettavuusluokka 6 alueelle. Alueen rakentamista vaikeuttavat alueella olevat laajat epämääräiset täyttöalueet ja se, että kaava-alueen maanpinta on monin paikoin tulvariskin tason alapuolella. Alueen läpi virtaavaa ojaa ei ole suositeltavaa putkittaa, koska alavasta maanpinnasta johtuen putkien vähimmäiskaltevuuksista tulee ongelmia ja ojan siirtäminen ei ole suositeltavaa, koska alueen läpi virtaava oja on luonnostaan alueen alimmalla kohdalla.
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (6) 8. Espoon Tekninen lautakunta Merkitään tiedoksi. Tekninen lautakunta toivoo, että tulevissa Finnoon alueen suunnitelmissa otetaan huomioon erillisenä hankkeena lintutorni. Asemakaavoituksen yhteydessä tehdyssä linnustoalueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa on ohjeistettu alueen lintutarkkailuun liittyvien rakenteiden sijaintia ja toteutusta.