Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti

Transkriptio

1 1 (8) Asianumero 1929/ /2011 Aluenumero Mäkitupa 45. kaupunginosa, Kurttila Osa korttelia ja korttelit sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet Asemakaava Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavaan, piirustusnumero Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Saara Melama etunimi.sukunimi@espoo.fi Markus Pasanen Mikla Koivunen

2 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (8) Fortum Espoo Distribution Oy SÄHKÖHUOLTO Esitämme, että asemakaavaan merkitään tai säilytetään puistomuuntamoiden rakennusalat seuraavasti: 1. Uusi puistomuuntamo Nystaninpolun länsipäähän VL-alueen pohjoiskulmaan (merkitty kaavaehdotukseen), 2. Uusi puistomuuntamo Kaskimäen ja Kurttilantien risteyksen tuntumaan korttelin pohjoiskulmaan (merkitty kaavaehdotukseen) 3. Uusi puistomuuntamo Alustalaisentien LP-alueelle. Pyydämme lisäämään kaavaehdotukseen. Alueen nykyinen jakeluverkko on esitetty liitteessä 1. Se on toteutettu puupylväin ja ilmajohdoin. Lopullinen jakeluverkko kaapeloidaan maahan pääsääntöisesti yleiselle alueelle ja nykyiset pylväsmuuntamot tullaan korvaamaan puistomuuntamoilla. Kadun tai talojen rakentamisesta aiheutuvat johtosiirrot tehdään Fortumin toimesta ja työstä aiheutuneet kustannukset veloitetaan joko osittain tai kokonaan siirtoa pyytävältä taholta riippuen siirrettävän johdon käyttöiästä Tekninen keskus Kaavaan on ehdotusvaiheen jälkeen lisätty lausunnossa toivottu uusi puistomuuntamo Alustalaisentien LP-alueelle. Ehdotusvaiheen kaksi muuta puistomuuntamomerkintää on säilytetty lausunnon mukaisesti. Muut asiat merkitään tiedoksi. Asemakaavan tavoitteena on luoda paikalliset erityispiirteet sekä luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden nykyistä tiiviimpi, yhtenäisempi ja laadukas pientalovaltainen asuinalue. Teknisellä keskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta Gasum Oy Gasumin maakaasuputki DN300 sijaitsee lähivirkistysalueella (VL-1) noin 200 metrin matkalla kaava-alueen kaakkoisreunassa. Kaavassa on varaus maakaasuputkea varten. Rakennusten ja rakenteiden suojaetäisyyksistä ja muista maakaasun käyttöön ja turvallisuuteen liittyvistä asioista säädetään maakaasun käsittelyn turvalli-

3 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (8) suudesta annetussa asetuksessa (551/2009). Asetuksessa määrätyt suojaetäisyydet rakennuksiin täyttyvät. Alueella harjoitettava toiminta ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa maakaasuputkiston pitämiselle. Kaivuutyöt ja muut maanrakennustyöt lähempänä kuin viisi metriä maakaasuputkesta on tehtävä Gasum Oy:n antamien ohjeiden mukaisesti. Mikäli rakentaminen edellyttää louhintaa tai muita räjäytystöitä lähempänä kuin 100 metriä maakaasuputkesta, louhintasuunnitelma pyydetään toimittamaan etukäteen nähtäväksi Gasumille. Sähköä johtavat rakenteet maakaasuputkiston läheisyydessä on suunniteltava standardin 5717 mukaisesti. Rakennusten maadoitukset on suunniteltava siten, että ne eivät haittaa maakaasuputkiston katodisen suojausjärjestelmän toimintaa. Gasum Oy:llä säilyy oikeus maakaasuputken käytön edellyttämien huolto-, kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden tekemiseen. Maakaasuputkilinjalla on säilyttävä näköyhteys merkintäpylväältä toiselle. Sijainti Putkiväli: Kurttila - Masala Paalu: m Ehdotusvaiheen jälkeen kaavaan on lisätty määräykset 15 ja 16, joilla määrätään lausunnossa esitettyjen asioiden huomioimisesta maakaasuputken läheisyyteen rakennettaessa. Muut asiat merkitään tiedoksi Ympäristökeskus Ympäristökeskus on tutustunut asemakaavaan eikä siitä ole huomautettavaa Helsingin Seudun liikenne HSL Kaava-alueella on tällä hetkellä säännöllistä joukkoliikenteen palvelua. Kurttilantietä pitkin liikennöivät linjat 65K,165 ja 165N. Alueen palvelutaso on kohtuullinen. Alueen palvelutaso paranee tulevaisuudessa, kun maankäyttö tehostuu. Länsimetro liityntälinjastosuunnitelmassa on esitetty, että tulevaisuudessa aluetta palvelisi kaksi linjaa: toinen Kurttilantietä ja toinen Kurtinniityntietä pitkin. Täten joukkoliikenteen toimintaedellytykset tulee varmistaa. Alueen katuverkon suunnittelussa ajorata tulee mitoittaa vähintään 6,5 metriä leveäksi. Pysäkkien osalta tulee myös varmistaa, että pituus- ja sivukaltevuusarvot eivät ylitä Paikallisliikenneliiton infrakorttien suosituksia. Pysäkit tulee sijoittaa liittymien läheisyyteen, kuitenkin aina liittymän jälkeen, jotta joukkoliikenteelle ei aiheutuisi ylimääräisiä viivytyksiä. Pysäkeille tulee olla laadukkaat ja esteettömät kevyen liikenteen yhteydet. Kaavaehdotuksessa joukkoliikenteellä ei ole mahdollista liikennöidä kaava

4 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (8) aluetta halkovalla Kaskikujalla ja Palkollisentiellä. Kadut halkaisevat asuinalueen ja olisivat joukkoliikenteen palvelutason kannalta erittäin optimaaliset minimoiden kävelyetäisyydet. Täten pysäkkien sijoitteluun tuleekin kiinnittää erityistä huomiota, jotta kutakuinkin yhtä hyvään palvelutasoon päästäisiin Kurtinniityntien ja Kurttilantien varrella sijaitsevilla pysäkeillä. HSL esittää yhteiskokousta, jossa käsiteltäisiin Mäkituvan, Kallvikin, Kurttilan, Saunaniemen ja Saunalahden suunnittelua yhdessä alueen asemakaavasuunnittelijoiden ja arkkitehtien sekä HSL:n joukkoliikennesuunnittellijoiden, liikennesuunnittelijoiden ja infrapuolen henkilöstön kanssa. Kokouksessa olisi hyvä tuoda esille kaupungin näkemykset alueen kehittämisen sekä joukkoliikenteen osalta. HSL näkee että alueen liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen toimivuuden kannalta olisi erittäin tärkeää tuoda eri osapuolten näkemykset, tarpeet ja suunnitelmat esille sekä luoda yhteinen näkemys alueiden tulevaisuuden kehittämisestä. Kurttilantien ja Kurtinniityntien ajoradan mitoituksessa on huomioitu joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Myös pysäkkien sijoittelussa on huomioitu lausunnossa esitetyt toiveet. Lausunnossa ehdotettu alueen kaavoitusta käsittelevä yhteiskokous on pidetty Espoon kaupunginmuseo Kaupunginmuseo on aiemmassa, päivätyssä lausunnossaan ottanut kantaa Kallvik I asemakaavan valmisteluaineistoon. Lausunnossa todettiin suunnittelualueella olevan kolme kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta, joista Stenbackan muinaisjäännösalue sijaitsee Mäkituvan kaava-alueella. Aiemmassa lausunnossaan kaupunginmuseo esitti, että Stenbackan muinaisjäännösalueen rajausta tarkennetaan seuraamaan viereistä tielinjausta ja maastonmuotoja. Kaavaehdotuksessa rajausta on muutettu muinaisjäännösrekisterissä esitetyn aluerajauksen mukaiseksi. Kaupunginmuseolla ei ole huomauttamista Mäkituvan kaava-alueen asemakaavaehdotukseen Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY 1) HSY:n vesihuolto: Kaava-alueen vesihuollon yleissuunnitelma on esitetty osana Kallvikin kunnallistekniikan yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelmassa koko Kallvikin kaavaalueen vesihuollon kustannuksiksi on arvioitu kaksi miljoonaa euroa (alv 0 %), josta Mäkituvan osuus on noin miljoona euroa. Lisäksi Mäkituvan kaava-

5 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (8) alueella sijaitsevalle Kurttilantielle tulee noin 600 m vesijohtoverkoston runkolinjaa, jonka kustannusarvio on noin euroa (alv 0 %) perustamistavasta riippuen. Pumppaamoiden välityskyky tulee tarkistaa ennen alueen kunnallistekniikan rakentamista. Hulevesialtaiden ja muiden luonnonmukaisten hulevesien hallintajärjestelmien suunnittelu, toteuttaminen ja kustannukset eivät kuulu HSY:lle. 2) HSY:n jätehuolto: Kiinteistökohtaisten keräysten ulkopuolelle jäävien asukkaiden lajittelumahdollisuuksia lisätään hyödynnettävien jätteiden (esim paperi, kartonki, lasi, metalli) kierrätyspisteverkostolla. Tavoitteena on, että kierrätyspiste olisi käytettävissä yhden kilometrin etäisyydellä sekä kerros- että pientalovaltaisilla alueilla. Keräyksen järjestämiseksi asuinalueella tulisi olla vähintään 2000 asukasta. Kierrätyspisteiden tulee olla ihmisten luontaisten kulkureittien sekä jäteautoliikenteen kannalta helposti saavutettavissa paikoissa. Kierrätyspisteverkostoa uusitaan kahdella eri keräysvälinetyypillä paikasta riippuen: pinta- tai syväkeräysastioilla. HSY pyytää Mäkituvan kaavaan varausta isolle kierrätyspisteelle, vaihtoehtoisesti kierrätyspiste voisi tulla Kallvik I kaavaan nro Samalla kaavassa olisi huomioita yksittäiset paperin kierrätyspisteet (1 paperipiste-/ 30 kpl alle 10 huoneiston kiinteistöä). 1) 2) Mäkituvan asemakaavaan on sijoitettu ohjeellinen jätepaperin kierrätyspiste (jp) Alustalaisentien LP-alueelle. Lausunnossa toivottu iso kierrätyspiste on sijoitettu Kallvik I:n kaavaan Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY Uudenmaan ELY -keskus (silloin ympäristökeskus) lausui Kallvikin asemakaavan valmisteluaineistosta Valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen suunnittelualue on jaettu kolmeen osaan Kallvik I:een, Mäkitupaan ja Tallrikinmäkeen. 1) Yhdyskuntarakenne Suunnitelmat mahdollistavat noin 2000 asukkaan asuinalueet. Aluetehokkuudet ovat 0,12 ja 0,17. Uudenmaan ELY -keskus toistaa aiemmin esittämänsä. Aluetehokkuutta voi pitää alhaisena ja asukasmäärää vähäisenä. Näillä on merkitystä joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamisessa henkilöautoiluun nähden ja palveluiden toteuttamisen kannalta. Yleiskaava antaa mahdollisuuden asemakaavoittaa tiivistä matalaa rakentamista. Tähän nähden olisi toivonut, että kaupunki olisi laatinut erilaisilla tehokkuuksilla vaihtoehtoisia ratkaisuja. Arvioinneissa olisi voinut vertailla niitä mm. energiatehokkuuden kannalta. 2) Luonnonsuojelu Lambrobäcken on tärkeä elinympäristö harvinaisille hyönteisille, joten kaavan yhteydessä tulee varmistaa, että sen vedenlaatu ei heikkene. Kaavan valmiste-

6 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (8) luaineiston vaikutusten arvioinnissa tämä todetaan olennaiseksi lajiston säilymisen kannalta. 3) Pinta- ja pohjavedet, hulevesien hallinta ja tulvasuojelu Kaavojen läpi itä-länsisuuntaisesti virtaa Lambrobäckenin puro, joka laskee Espoonlahteen. Pintavesivaikutusten kannalta on keskeistä hulevesien hallinta. Se tulee toteuttaa tehokkaasti ja sellaisilla keinoilla, joilla estetään kiintoaine- ja ravinnekuormituksen lisääntyminen ja puututaan mahdollisimman vähän purouomaan. Kaavan valmisteluaineiston vaikutusten arvioinnissa tämä on myös tuotu esiin. Asemakaavoissa on annettu yleismääräys, jonka mukaan hulevedet tulee mahdollisuuksien mukaan viivyttää tai imeyttää tontilla Puron harvinaisen hyönteislajiston säilyminen on turvattava ja vedenlaadun taso on säilytettävä niin purossa kuin Espoonlahdessa. Haitallisten vaikutusten minimoimiseksi ympäristövaikutusselvityksessä on annettu toimenpideehdotukset. Näin ollen tulee kaavamääräyksiä hulevesien osalta tarkentaa niin, että kaava todella ohjaa hulevesien käsittelyä. Myös katualueiden vesien kokoaminen ja käsittely on ratkaistava ja rakentamisaikaiset hulevedet on viivytettävä. Lambrobäckenin tulvariski tulee ottaa huomioon hulevesien hallintasuunnitelman mukaisesti. Siinä esitetty Kallvikin kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukainen veden laatua parantava tulva-allas tulee lisätä Mäkitupa asemakaavaan. Kallvikin asemakaava rajautuu Espoonlahteen. Selostuksessa on kerrottava, onko meritulvien riski olemassa ja jos on niin, miten se on otettu huomioon kaavoituksessa. Perusteet alimman rakentamiskorkeuden määräämiselle on esitettävä. Kaavamääräystä on tarkennettava niin, että määrätään alin rakentamiskorkeus eikä lattiakorkeus. Liitekarttoina on syytä esittää tulvariskialueet. 4) Liikenne Asemakaava-alueille on tarkoitus muodostaa noin asukkaan asuinalue. Alueiden katuverkko on tällä hetkellä puutteellinen ja sitä aiotaan parantaa vastaamaan lisääntyvää maankäyttöä. Kallvikin alueella ei ole tällä hetkellä joukkoliikennettä. Tulevat kokoojakadut aiotaan mitoittaa joukkoliikenteelle ja sijoittaa niille uusia pysäkkejä. On tärkeää, että sekä ajoneuvoliikenteen väylät että jalankulku- ja pyöräily-yhteydet toteutetaan etupainotteisesti ennen alueen rakentamisen käynnistymistä. Myös joukkoliikennepalvelujen saaminen alueelle riittävän varhaisessa vaiheessa on olennaista. Kaava-alueen toteuttaminen lisää liikennettä paitsi kaava-alueella myös sen lähiympäristössä. Kaavaselostuksessa tulee arvioida alueen toteuttamisen aiheuttamaa liikennemäärän lisäystä. Lisäksi kaava-alueen ympäristössä on käynnissä useita muita kaavahankkeita. Näiden liikenteellisiä yhteisvaikutuksia tulisi myös arvioida selostuksessa. 5) Meluntorjunta Kaavaselostuksen mukaan arkivuorokauden ennusteliikenne Kurttilantiellä on noin ajoneuvoa. Tämä merkitsee, että teoreettinen 55 db:n meluvyöhyke ulottuisi runsaan 30 metrin päähän tiestä, jos nopeusrajoitus on 40 km/tunti. Rakennukset tulisi ohjata kaavamääräyksin tontin tiepuoleiseen reunaan niin, että leikki ja oleskelupihat voitaisiin sijoittaa niiden suojaan tontin lounais/länsiosaan. 6) Pilaantuneet maat

7 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 7 (8) Mäkituvan alueen kaavaselostuksessa sivulla 13 on maininta "kaavaalueen länsireunalla sijaitsee täyttöalue, jonka täytön puhtaus tulee tutkia ennen rakentamistoimenpiteitä". Tämä täyttöalue tulee merkitä kaavakarttaan saamerkinnällä. Lausunnon lyhennelmästä on poistettu pelkästään Kallvik I asemakaavaa koskevat kohdat. 1) Kaava-alue sijoittuu Kauklahden reuna-alueelle, josta on myös etäisyyttä Saunalahden palveluihin. Tästä syystä alueen kaavoittamista pientaloalueeksi on pidetty perusteltuna. Ratkaisun taustalla ovat myös kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemät linjaukset asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista sekä kaupungin tonttiyksikön toive kaupungin hartiapankkitonttitarjonnan lisäämiseksi. Mäkituvan alue on myös maastonmuodoiltaan paikoin haastavaa ja lisäksi alueella on olemassa olevaa rakennuskantaa varsin paljon, mistä johtuen alueen luonteeseen on katsottu sopivimmaksi ratkaisuksi pientaloasutuksen tiivistäminen. 2) Vedenlaadun turvaamiseksi hulevesimääräyksiä on tarkistettu (8 ). Muilta osin merkitään tiedoksi. 3) Vedenlaadun turvaamiseksi hulevesimääräyksiä on tarkistettu siten, että tonttikohtainen viivytystilavuus on määritetty suhteessa rakennettavaan tiiviiseen pintaan (8 ). Katualueiden hulevesien käsittelyä on tutkittu kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa, ja siinä on haettu myös katualueiden vesien käsittelyyn sopivia menetelmiä. Alueen maastomuodot ja tavoite säilyttää nykyistä katuverkkoa sekä katuympäristöä estävät sen, että hulevesien käsittelyvelvoitetta ei voida sitovana ottaa kaavaan mukaan, paitsi Kurtinniityntien osalta. Hulevesien hallintasuunnitelman mukainen allas on lisätty asemakaavaan. Lambrobäckenin tulvariski on huomioitu myös uudella määräyksellä (10 ). Meritulvalle alttiit alueet on täydennetty koko alueen maisemaanalyysiin. Mäkituvan kaavassa ei ole meritulvalle alttiita alueita maanpinnan ollessa kauttaaltaan yli +2,8 mpy. 4) Kaavaselostuksen kohtaa 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen on täydennetty lausunnossa toivotuilla asioilla. Muut asiat merkitään tiedoksi. 5) Rakennukset on ohjattu kaavamääräyksellä Kurttilantien puoleiseen sivuun ja kaavaan on lisätty määräys (14 ), jolla varmistetaan pihojen sijoittuminen melukatveeseen. 6) Kaavamerkintä tu on muutettu saa-merkinnäksi, ja tarkistettu samalla koskemaan osittain myös katu- ja VL-aluetta lausunnossa esitetyn toiveen mukaisesti Tonttiyksikkö ja kaupunkimittausyksikkö

8 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 8 (8) Sivistystoimi Kaavaehdotuksen sisältöön ei ole huomautettavaa. Kaava edellyttää maankäyttösopimusta. Saamiemme tietojen perusteella Saunalahden ja Kurttilan alueen asemakaavoissa on riittävät varaukset päiväkotien, asukaspuiston ja koulun rakentamiseen tulevaisuudessa.