Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala 17.2.2012

Koe 6.1 Lohkokohtainen nurmen satomäärä tilalla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 2

Koe 6.1 Lohkokohtainen nurmen satomäärä 2011 Korjuu 15.6. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 3

Koe 6.1, 1.sato Kuva ProAgria Pohjois-Karjala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 4

Koe 6.1 Lohkokohtainen nurmen satomäärä 2011 Korjuu 10.6. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 5

Koe 6.1, 1. sato Kuva ProAgria Pohjois-Karjala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 6

Koe 6.1 Lohkokohtainen nurmen satomäärä 2011 1. korjuu 15.6. 2. korjuu 1.8. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 7

Koe 6.1, 1.sato Koe 6.1, 2.sato Kuvat ProAgria Pohjois-Karjala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 8

Koe 6.1, 1.sato Koe 6.1, 2.sato Kuvat ProAgria Pohjois-Karjala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 10

Koe 6.1, 1.sato Koe 6.1, 2.sato Kuvat Pro Agria Pohjois-Karjala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 12

Kuiva-ainesadon kokonaistyppipitoisuus, % Kriittinen typpikäyrä (KT) on vakio 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 Kuvaajan alapuolella oleva tulos kertoo kasvuston typen puutteesta. Lisätyppi parantaisi satoa. Tulokset kerätty MTT Mikkelin nurmi- ja punaapilakokeista, joiden vuotuinen sato on ollut keskimäärin 10000-12000kg kuiva-ainetta/ha (KT) 2,00 1,00 0,00 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Kuiva-ainesato, kg/ha Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 13

Koe 6.2 Apilanurmisäilörehu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 14

V. 2010 kylvetty seos, jossa timoteitä 30 %, ruokonataa 15 %, nurminataa 33 %, puna-apilaa 9 % ja valkoapilaa 4 %. Verrannealalla tilan oma heinä/apilanurmi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 15

Koe 6.2 Apilanurmisäilörehu 2011 1. korjuu 16.6. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 16

Koe 6.2, 1.sato Kuva ProAgria Pohjois-Karjala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 17

Koe 6.2 Apilanurmisäilörehu 2011 1. korjuu 26.8. 2. korjuu 18.10. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 18

Koe 6.2, apilaseos Koe 6.2, verranneala Kuvat ProAgria Pohjois-Karjala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 19

Koe 6.2 Apilanurmisäilörehu 2011 1. korjuu 26.8. 2. korjuu 27.9. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 20

Koe 6.2, apilaseos Koe 6.2, verranneala Kuvat ProAgria Pohjois-Karjala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 21

Täydennyskylvöt MTT Karila Mikkeli 2011 Maa- ja elintarviketalouden i talo en tutkimuskeskus t k kus 17.2.2012 201 22

Nurmea voi suorakylvää suojaviljan kanssa viljan sänkeen tai uudistaa nurmen suoraan nurmesta nurmeen. Nurmesta nurmeen uudistettaessa usein tuhotaan vanha kasvusto glyfosaatilla. Täydennyskylvö on nurmen suorakylvön erikoistapaus. Onnistumisen edellytys on kasvutilan vapauttaminen uudelle kasvustolle. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 23

Kuvat Päivi Kurki Nurmen suorakylvö viljanpuinnin jälkeen 2003. Kuva toisen satovuoden syksyllä 14.10.2005. Kolmas satovuosi. 30.5.2006. Noin 2000 kpl versoja/m 2. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 24

Kiekkovannaskoneella kesällä suorakylvetty nurmi. Rikoille altista kasvutilaa jää turhan paljon. Kuvattu kylvövuoden syksyllä Kuva Päivi Kurki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 25

Kasvilajin vaikutus nurmen versotiheyteen ja satoon Mikkelissä vuonna 2007. Sato kg/ha 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Kuiva-ainesato ja versotiheys MTT Mikkeli 2007 Versot kpl/m 2 7000 Sato 11.6. Sato 24.7. Sato 4.9. Versot 22.9. 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Timotei Ruokonata Nurminata Rainata Engl.raiheinä Koiranheinä 0 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 26

Kylvöaika Kevätkylvö onnistuu, jos kosteus saadaan hyödynnettyä ja pellolle päästään niin aikaisin, ettei vanhan kasvuston nopea kasvu tukahduta uutta kasvua. Jos vanhasta nurmesta otetaan ensimmäinen nurmisato, annetaan nurmen kasvaa ennen glyfosaattiruiskutusta. Heinäkuussa usein kuivaa, mistä seuraa orastumisen epätasaisuus. Kylvö elokuun alussa, jos talvivaurioriski halutaan minimoida. Syyskesä on heinien luontaisen kylväytymisen aikaa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 27

Täydennyskylvö 28.4.2010 Mikkeli Kuva Ritva Valo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 28

Täydennyskylvö 28.4.2010 Mikkeli Nurmi perustettu 2007 Maalaji HtMr Nurmi ennen äestystä Nurmi äestyksen jälkeen Kuvat Ritva Valo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 29

Täydennyskylvö, Luomulohko, 6.5.2011 Kunttaa irtosi vain hiukan kylvön yhteydessä Nurmi perustettu v 2009 Kuva Ritva Valo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 30

Erilaisia täydennyskylvökoneita Kuvat Päivi Kurki

Täydennyskylvö 6.5.2011 Mikkeli Nurmi perustettu 2009, maalaji KHt Apilaa seoksessa 3 kg/ha (28 %), täydennyskylvöseos yht 15 kg/ha Kuvat Ritva Valo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 32

Kasvutilan vapauttaminen Heinillä on hidas alkukehitys ja ne tarvitsevat kasvutilaa, kun nurmi suorakylvetään vanhaan nurmeen eikä viljavuotta ole välillä. Siemen saatava kosketukseen mullan kanssa. Rikkakasvien torjunta Vanhan nurmen lopetus qlyfosaatilla. Leveälehtisten rikkojen torjunta kasvukaudella tarvittaessa myös silloin, kun nurmi suorakylvetty ilman suojaviljaa. Varoajat huomioitava ennen kuin kasvusto niitetään tai laidunnetaan. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 33

Laitumen täydennyskylvö 12.5.2006. Voikukkaa ei ruiskutettu kylvön yhteydessä. Kuva kesäkuun alussa 2006. Voikukka ruiskutettiin kylvön yhteydessä. Kuva heinäkuussa 2006. Kasvutilaa on uudelle kasvustolle. Kuvat Päivi Kurki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 34

Maa- ja elintarviketalouden iketalo tutkimuskeskus tki k s 17.2.2012 201 35

Koe 10. Nurmen täydennyskylvö Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 36

Maa- ja elintarviketalouden ik t l tutkimuskeskus tki k k 17.2.2012 2012 37

Kuvat ProAgria Pohjois-Karjala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 38

Koe 10. Nurmen täydennyskylvö 2011 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 39

Koe 10, koeala Koe 10, verranneala Kuvat ProAgria Pohjois-Karjala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 40

Koe 10. Nurmen täydennyskylvö 2011 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 41

Kuvat ProAgria Pohjois-Karjala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.2.2012 42