Vapaan sivistystyön rooli ja kentän muutos : onko tutkimuksella väliä? Seinäjoki 27.10.2014 Anja Heikkinen Tampereen yliopisto anja.heikkinen@uta.fi
Tematiikkaa 1. Tavaraistaminen ja tuotteistaminen 2. Eivätkö yliopistot tutki vapaata sivistystyötä? 3. Mitä tutkijoilta/yliopistolta odotetaan kentällä ja politiikassa? 4. Ovatko vst:n tutkijat ja käytännön toimijat (olleet) eri leireissä? 5. Vapaan sivistystyön kentän muutos 6. Miten ja miksi eteenpäin: toiveajattelua?
Mitä väliä tutkimuksella: näyttöihin perustuvaa politiikkaa vai pelaamista tiedemarkkinoilla? Globaalit tiedemarkkinat: mikä myy Tutkimus? Sivistymisen prosessit ja sivistystyö Tutkimus? Lokaalit ja globaalit koulutus- ja professiopoliittiset markkinat: mikä myy
1. Tavaraistaminen ja tuotteistaminen Tutkimuksella tarkoitetaan työtä, joka tähtää vertaisarvioitujen julkaisujen julkaisemiseen (JUFO, tuloskriteerit, rankingit - koulutusvienti ) Samat kriteerit uusien jatko-opiskelijoiden, myös graduntekijöiden, valinnassa Millaista tutkimuksen tulkintaa yliopistoissa ollaan tekemässä? Valtaosa vapaan sivistystyön tutkimuksesta opinnäytetöitä - politiikka-johtoisten arvioiden ohella: miten niiden paikka jatkossa määrittyy? Akateeminen kapitalismi ja huiputtaminen niin tieteen ja tutkimuksen kuin käytännön ja politiikan normittajana
2. Eivätkö yliopistot tutki vapaata sivistystyötä: esimerkkinä opinnäytteet? (Pätäri 2014) Aikuiskasvatustieteessä vst:n tutkimusta tehty viime vuosikymmeninä niukasti, mutta viime vuosina vilkastunut (SVV:n vaikutus?) Muilla tieteenaloilla (historia, yhteiskunta- ja hallintotieteet) tehdään varsin paljon vst:tä koskevaa opinnäytetutkimusta 1933-2013: 422 gradua n. 20 oppiaineessa, kasvatustieteissä 60/422 Opinnäytetutkimuksen väheksyntä ja kumuloimattomuus
Graduaiheiden painopisteet 2000-2013 (n=50) Väitösaiheiden painopisteet 2003-2012 (n=10) Ammatilinen kehitys ja kasvu (erit. kielet, taideja taitoaineet) 6 % Järjestöllinen vst 8 % Kansanopistot 10 % Kansalaisopist ot 16 % Urheiluopistot 2 % Tieteenala 2 % Kohderyhmät, toimintamuod ot, - menetelmät ja sisällöt 20 % Vst:n tehtävä, ideologisaatteellinen 18 % Opiskelun ja osallistumisen merkitykset 18 % Järjestöllinen vst 10 % Opiskelun ja osallistumisen merkitykset 10 % Kansanopistot 10 % Ideologisaatteellinen 20 % Kohderyhmät, toimintamuod ot, - menetelmät ja sisällöt 30 % Kansalaisopist ot 20 %
Gradujen keskeisiä sisällöllisiä teemoja 1. Aikuisopettajien ammatillinen kehittyminen, opettajuuden kehittyminen, ammatilliset kehitystarpeet 2. Opiskelun ja osallistumisen merkitykset: erit. ikäihmiset 3. Vst:n tehtävä ja aatteellisideologinen tutkimus: kokonaisuutta analysoivaa tutkimusta, aktiivinen kansalaisuus, alan teoreetikot 4. Erityisryhmät: nuoret, maahanmuuttajat, ikääntyneet, inkluusio Väitösten keskeisiä sisällöllisiä teemoja 1. Pedagogisten käytänteiden ja työmuotojen analyysi, mm. niiden hyödyntäminen ammatillisessa kehittämistyössä 2. Opiskelun ja osallistumisen merkitykset: erit. ikäihmiset 3. Tehtävä- ja aatteellis-ideologinen tutkimus: Itsekasvatuksen ja taiteen perusopetuksen käsitteellinen analyysi; kasvatusfilosofinen analyysi Hollon sivistysajattelusta. Ei kokonaisuutta analysoivaa tutkimusta 4. Historiallinen tutkimus: Järjestö- ja opistohistoriaa, rehtoriuden kriittistä historiaa
Tartutaanko tutkimuksessa käytännössä ja politiikassa keskeisiin aiheisiin? 1. Tutkimus pyrkii käytännössä, hallinnossa ja politiikassa hyödynnettävään tietoon. 2. Väitöstutkimus pyrkii myös käsitteellisten työkalujen kehittämiseen (esim. itsekasvatus) ja kriittiseen analyysiin (esim. naisrehtorius) 3. Tematisoituuko sivistys tai sivistystyö? Esim. kohderyhmänä erityisryhmät tai aikuisten oppiminen tai organisaatiomuotojen itsestäänselvyys Miten integroida tutkimusta sivistystyön tematiikan tavoittamiseksi ja tutkimuksen vastuullisuuden kannalta? Esim. SVV-ohjelma?
3. Mitä tutkijoilta/yliopistolta odotetaan kentällä ja politiikassa (Teräsahde ja Heikkinen) Aineistot AITURI:sta eteenpäin (ja taaksepäin) Ristiriidat: Sitä odotetaan, mitä kritisoidaan Tieteen kehitys vs. käytännön työn kehittäminen Ammattilaisten tekemä tutkimus (practitioner research) vs. huippututkimus Popularisointiretoriikka vs. professionaalisuus Arvostusta ja epäluuloja <-> nöyristelyä ja ylpistelyä Tutkimusyhteistyötä tarvitaan, mutta kenelläkään ei ole aikaa sitoutua siihen
4. Ovatko vst:n tutkijat ja käytännön toimijat (olleet) eri leireissä? Kansansivistysopin missio: eettinen ja poliittinen konsensus Tieteenomaisuus substansseissa Aikuiskasvatus(tiede) instituutioiden oikeuttajana ja puolustajana: osallistuminen ja vaikuttavuus Toiminnan tieteellistäminen Aikuisten oppimisen professionaalit: aikuiskasvatustieteellinen asiantuntijuus yhtenä sadasta työkalupakin osaamisista Ovatko vst:n toimijat oikeuttaneet olemassaoloaan ja toimintaansa yliopistollisella statuksella ja tutkimuksella? Onko vst-retoriikka tutkijoille erottautumisen väline tiedemarkkinoilla (sosiologia, psykologia)? Missä määrin vst:n tieteellisessä tai käytännöllisessä oikeutuksessa on (ollut) kyse sen todellisuudesta (kanoniset tulkinnat!)? Tunnetaanko vst?
REWELL Promoting regional wellbeing through adult and vocational education NSS-project between Universities of Tampere (Finland), Mzumbe (Tanzania), Kyambogo (Uganda), 1.6.2014-31.12.2015
Ammattikoulun rakennustyömaalla
Vierailu Morogoron IAE:ssa
5. Vapaan sivistystyön kentän muutos? Taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten kriisien eskaloituminen: ihmisen jalostamisen ja itsetoteutuksen ihmisellinen ja ei-ihmisellinen hinta Ihmiskunnan elämän ja hyvinvoinnin jatkumisen ehdot: sivistyskäsitteen radikaali itsekritiikki: * sivistys länsimaisen/eurooppalaisen kulttuurin edistämisen ja laajentamisen ohjelmana * kulttuuri: luonto ja ihmisyyden alemmat edustajat jalostuneita ihmisiä varten; luontoperäisen evoluution systemaattinen torjunta ja muun luonnon evoluution hallinta Voiko (pitääkö?) sivistyksen tulkita toisin: ihmisen palauttamisena lajiolennoksi maapallon ohuella elonkehällä, kuulumisen laajentaminen ei-ihmisellisiin elollisiin ja elottomiin olioihin?
6. Miten ja miksi eteenpäin: toiveajattelua? Edellyttääkö vst:n praksiksen (eettisesti perusteltujen arvostelmien, päätelmien ja valintojen) kannalta hedelmällinen tiede ja tutkimus käsitteellistä ja käytännöllistä etäisyyttä? Tiede ja tutkimus välittömästä toiminta- ja valintapakosta vapaana tilana: vst:n itsensä kysymisen ja kyseenalaistamisen tila, osa vst:n identiteettityötä? Miksei markkinoilla kilpailemisen sijaan tehdä niin kauan kuin voidaan sitä mitä pidetään tärkeänä, sillä mitä meillä (?) vielä on: vapaus, itsemääräämisoikeus, omaehtoisuus : opinnäytetutkimus vapauden tilana Sivistystyön Vapaus ja Vastuu-tutkimusohjelma: http://www.vapausjavastuu.fi
KIITOS KUN KUUNTELITTE!