Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Enterprise Forum /0, Oulun yliopisto 8.0.0 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry
Elintarvikeala muutoksessa muutos on mahdollisuus. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla. Kuluttajat arvostavat juuri heille sopivia tuotteita 3. Terveys, turvallisuus, ympäristö, eettisyys, eläinten hyvinvointi tärkeitä argumentteja 5. Suomalainen kauppa kansainvälistyy 6. Elintarviketeollisuus kasvaa kansainvälistymällä
Elintarviketeollisuuden asiakkuudet ja markkinoiden koko Päivittäistavara ja Food Service n. mrd. (pl. alkoholijuomat) Julkinen sektori n., mrd Ravintolat, kahvilat, catering n. 4, mrd Muut n.,0 mrd. PT-kauppa 4,5 mrd. Kioskit Muut PT-myymälät Muut Nielsen 00, PTY ja ETL 3
Elintarviketeollisuuden kehitys 998 0 Tuotannon bruttoarvo 8, mrd. 0, mrd. (00) Tuotannon jalostusarvo,9 mrd.,4 mrd. (00) Henkilöstön määrä 4 000 3 500 Liikevoiton osuus liikevaihdosta 3,5 % 3, % Omavaraisuusaste 46, % 37, % Vienti 0,9 mrd.,6 mrd. Tuonti,9 mrd. 4,0mrd. Lähde: ETL, Tilastokeskus, Tullihallitus 4
Kansallinen Ruokastrategia: elintarvikeala on kasvuala Mistä kasvua? Tuonnin kanssa kyettävä kilpailemaan Kustannukset pidettävä kurissa Tuottavuutta parannettava edelleen Vientiin lisää vauhtia, valtiovallalta tukea? Suomalaisilla elintarvikkeilla hyvä maine, mutta heikko tunnettuus Vientikilpailukykyä kehitettävä Kotimaahan jäävä arvonlisä viennissä korkea PK-sektorilla on kasvuyrityksiä Erilaistaminen ja vienti mahdollisuutena Viennin pohjan laajentaminen mahdollista Yritysten etabloituminen uusille markkinoille jatkuu Jo neljännes suomalaisten elintarvikeyritysten liikevaihdosta tehdään ulkomailla Luomu ja lähiruoka Jaetaanko markkinaa vai tuotetaanko uutta? 5
Paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä Elintarvike- ja juomateollisuudessa 63,4 %:ssa toimipaikoista työskentelee alle 5 henkilöä. Toimipaikkoja 400 85 00 000 800 600 400 00 0 Lähde: Tilastokeskus, 0 0 00 73 44 5 Henkilö- 0 4 5 9 0..9 0..49 50..99 00..99 00... kuntaa
Elintarvikkeiden tuonti ja vienti 985 0 milj. 4000 3500 3000 Koko tuonti Teollisten valmisteiden tuonti Koko vienti Teollisten valmisteiden vienti 500 000 500 000 500 0 85 86 87 88 89 90 9 9 93 94 95 96 97 98 99 0 3 4 5 6 7 8 9 0 7
Merkittävimmät vientimaat 0 % viennin arvosta USA 3,5 % Norja,9 % Ruotsi 6,3 % Venäjä 6,5 % Tärkeimmät vientituotteet. Juusto. Alkoholijuomat 3. Voi ja muut maitorasvat 4. Ohra Tanska 3,0 % Saksa 5,5 % Viro 8,8 % 5. Sianliha 6. Kaura 7. Sokerikemian tuotteet (esim. ksylitoli) 8. Suklaa 9. Kahvi 0. Vehnä. Makeiset. Jogurtti Lähde: Tullihallitus 8
Elintarvikkeiden vienti 0 tuoteryhmittäin.593 milj. euroa (+ 6 %) TEOLLISET ELINTARVIKKEET 80,9 % Juusto,0 % Alkoholijuomat 8, % Voi ja muut maitorasvat 6, % Sianliha 4,9 % Sokerikemian tuotteet 3,8 % Suklaa 3, % Kahvi 3, % Makeiset, % Jogurtti, % Maitojauhe, % Rasvat ja öljyt,9 % Margariini,7 % Maito ja kerma,7 % Maltaat,6 % Kide- ja muu sokeri,6 % Marjapakasteet,5 % Siipikarjanliha,0 % Olut 0,8 % Muut,5 % REHUT, % ALKUTUOTANNON TUOTTEET 6,9 % Ohra Kaura Vehnä Kala, tuore Muut 5,8 % 4, %,8 %,0 % 3, % Lähde: Tullihallitus
Suomen elintarvikevienti (mrd euroa),8,6,4, 0,8 0,6 0,4 0, 0 995 996 997 998 999 000 00 00 003 004 005 006 007 008 009 00 0 Vienti Venäjälle Koko elintarvikevienti
Tärkeimmät tuontimaat 0 % tuonnin arvosta Brasilia 6,5 % Tanska 5,7 % Alankomaat 0,4 % Norja 4,8 % Ruotsi,5 % Tärkeimmät tuontituotteet. Alkoholijuomat. Hedelmät 3. Raaka kahvi 4. Juusto 5. Vihannekset 6. Tuore kala 7. Rasvat ja öljyt 8. Muunneltu tärkkelys 9. Kalasäilykkeet 0. Öljysiemenet. Suklaa. Mehut Espanj a 4,3 % Ranska 6,9 % Saksa 3,8 % Lähde: Tullihallitus
Suomen elintarviketeollisuus ulkomailla Ulkomaan liiketoiminnot yli 4, mrd. euroa vuonna 0 * Kiina USA Luvut kuvaavat vähintään 50-%:sti suomalaisomisteisten 3 ETL:n jäsenyritysten toimintaa. 7 3 3 3 34 9 6 4 7 6 5 4 3 8 6 9 7 3 yhteistyösopimusta Chile Equador Yhdistyneet Arabitasavallat yhteistyösopimus Argentiina Australia Etelä-Afrikka Etelä-Korea Intia Indonesia Israel Japani Meksiko Papua - Uusi-Guinea Romania Thaimaa Turkki Uruquay Vietnam * Ei sisällä vientiä = tuotantolaitos = myyntikonttori, pakkaamo tai varasto = osakkuus- tai yhteisyritys tai yhteistyösopimus
Elintarvikeviennin mahdollisuudet Itämeren alue luontainen kohdemarkkina Erikoistuotteita hyvään hintaan selektiivisiin valikoimiin Terveysvaikutteiset, terveyttä edistävät tuotteet Luonnonmukaiset tuotteet Eettiseen kulutukseen perustuvat Convenience + premium (helppous, pika, luksus, hemmottelu) Free from (allergiavapaat, laktoosittomat, gluteenittomat) Riista, poro, kala, marjat, sienet, yrtit Kaura tuotteet Lastenruoka 3
Kansainvälistymisen keinot Suora tavaravienti Suomalainen kauppaketju jakelijana Trading-kauppa (lisenssit) Raaka-aineen vienti Palvelun vienti Oman tai yhteisyrityksen perustaminen ulkomaille Ulkomaisen yrityksen ostaminen Tavoite: Tuonti maksettava viennillä! Tärkeää: Määrätietoisuus, perusteellisuus, kumppanin huolellinen valinta, perehtyminen kilpailutilanteeseen, asiantuntijoiden hyödyntäminen 4
Elintarvikeviennin tukeminen ja yhteistyön alueet Vientikilpailukyvyn kehittäminen Uusien kasvuyritysten viennin kehittäminen Vientiosaamisen lisääminen Verkostoituminen ja kauppasuhteiden luominen Markkinatiedon hankinta Strategiset kärjet ja kohdevalinnat T & K, tuotetestaukset, pakkausdesign Suomalaisten yritysten ja elintarvikkeiden kv-tunnettuuden parantaminen Yritysten yhteistyö viennissä