Jalkineiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017

Transkriptio

1 Jalkineiden vienti ja tuonti Toukokuu 2017

2 Jalkineiden vienti ja tuonti / sisällysluettelo Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät viennin ja tuonnin tilastoissa Keskeiset huomiot 1. Vaatteiden vienti ja tuonti Vientimaat 2. Jalkineiden vienti kohdemaittain Jalkineiden vienti kohdemaittain % Suurimmat vientimaat %1987 ja 2016 Tuontimaat 5. Jalkineiden tuonti alkuperämaittain Jalkineiden tuonti alkuperämaittain % Suurimmat tuontimaat % 1987 ja 2016 Tietoa viennin ja tuonnin tilastoista

3 Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät on jaettu viennin ja tuonnin tilastoissa viiteen ryhmään VAATTEET Miesten, naisten ja lasten vaatteet Urheiluvaatteet Alusvaatteet Asusteet SISUSTUSTEKSTIILIT JA MUUT TEKSTIILIT Matot Verhot, vuodevaatteet, pyyhkeet, keittiötekstiilit Siivoustekstiilit Säkit, teltat, purjeet, pressut TEKNISET TEKSTIILIT Kuitukangas Viirat ja huovat teolliseen käyttöön Hihnat ja köydet LANGAT, KANKAAT, NEULOKSET, KUIDUT JA TEKSTIILIJÄTTEET Langat Neulokset Puuvillakankaat Tekokuitukankaat (pl. nauhat ja erikoiskankaat) Muut kudotut kankaat Tylli, pitsit, koruompelukset, nauhat yms. Lumput ja tekstiilitavaroiden jätteet Tekstiilikuidut JALKINEET Nahka- tekonahka ja tekstiilijalkineet Urheilujalkineet Kumikengät Jalkinetarvikkeet Tässä osiossa käsitellään JALKINEIDEN vientiä ja tuontia. Tekstiili- ja muotialan viennistä ja tuonnista laajasti kaikki tuoteryhmät sisältäen löydät osiosta Tekstiilin ja muodin vienti ja tuonti. Muista tuoreryhmistä erikseen löydät tietoa osioista: Vaatteiden vienti ja tuonti sekä Tekstiilien vienti ja tuonti.

4 Keskeiset huomiot Suomen jalkineviennin arvo oli vuonna milj. Jalkinevienti on ollut kasvussa 2000-luvulla Suurimmat vientimaat ovat Ruotsi (50 %), Venäjä (14 %), Norja (9%) Sievin Jalkine valmistaa esim. Ruotsin armeijan jalkineet, millä merkittävä rooli Suomen jalkineviennissä Jalkineiden tuonnin arvo Suomeen oli vuonna 2016 yhteensä 309 milj. Jalkineiden tuonti varsin tasaisessa kasvussa 1990-luvulta lähtien. Suurimmat tuontimaat ovat Kiina (31 %), Vietnam (15 %), Ruotsi (7 %), Indonesia (7 %) ja Italia (4 %) Huom! EU-maiden välisessä kaupassa alkuperämaa ei välttämättä pidä paikkaansa: mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia esimerkiksi juuri Ruotsi näyttää tilastoissa todellisuutta suuremmalta tuontimaalta, vaikka se ovat tuotteiden lähetysmaa, ei välttämättä alkuperämaa. Aasian maiden osuus jalkineiden tuonnista kasvanut 2000-luvulla

5 milj. 1. Jalkineiden vienti ja tuonti milj. Jalkineiden viennissä kasvua 2010-luvulla Tuonti milj Vienti milj Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot

6 Vientimaat

7 vienti milj. 2. Jalkineiden vienti kohdemaittain , milj. 160 Ruotsi suurin jalkineiden vientimaa, Venäjän heikkeneminen näkyy myös jalkineissa Muut yhteensä Saksa Viro Norja Venäjä Ruotsi Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot

8 maan osuus viennistä % 3. Jalkineiden vienti kohdemaittain , % koko jalkineviennistä 100% Ruotsin osuus jalkineviennistä kasvaa, Sievi valmistaa Ruotsin armeijan kengät 90% 80% 70% 60% 50% 40% 14% 15% 14% 19% 16% 19% 15% 16% 18% 19% 18% 18% % 1 18% 4% 5% 5% 10% 13% 8% 8% 6% 5% 3% 3% 3% 2% 6% 6% 15% 19% 1 14% 9% 8% 8% 16% 13% 14% 1 16% 1 12% 13% 20% 14% 11% 14% 12% 9% 10% 8% 6% 8% 6% 6% 19% 22% 1 18% 21% 20% 25% % 19% 15% 14% 22% 22% Muut yhteensä Saksa Viro Norja 30% 20% 10% 36% 28% 31% 32% 33% 30% 31% 33% 31% 34% 3 38% 32% 34% 41% 4 51% Venäjä Ruotsi 0% Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot

9 4. Jalkineiden vientimaat monipuolistuneet viime vuosikymmeninä, vaikka kärkimaan osuus edelleen iso Suurimmat jalkineiden vientimaat 1987, viennin arvo milj. 146 milj. Etelä-Korea 2 % Saksa 3 % Muut yhteensä 5 % Suurimmat jalkineiden vientimaat 2016, viennin arvo 105 milj. Norja 9 % Saksa 4 % Muut yhteensä 17 % Ruotsi 16 % Neuvostoliitto 65 % Viro 6 % Norja 9 % Ruotsi 50 % Venäjä 14 % Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot

10 Tuontimaat

11 tuonti milj. 5. Jalkineiden tuonti alkuperämaittain , milj. 350 Kiinasta tuodaan jalkineita lähes 100 miljoonalla eurolla Muut yhteensä Italia Indonesia Ruotsi Vietnam Kiina Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot

12 % osuus tuonnista 6. Jalkineiden tuonti alkuperämaittain , % 100% Kiinan ohella Vietnam ja Indonesian nousseet 2000-luvulla merkittäviksi jalkinevalmistajiksi 90% 80% 70% 58% 56% 55% 55% 51% 49% 45% 49% 45% 41% 40% 40% 40% 40% 39% 3 36% Muut yhteensä 60% 50% 40% 30% 20% 10% 14% 14% 14% 14% 3% 2% 1% 2% 3% 5% 5% 5% 8% 8% 8% 9% 14% 15% 16% 16% 4% 4% 8% 8% 5% 4% 8% 4% 5% 6% 6% 9% 2% 3% 6% 5% 5% 5% 11% 8% 8% 5% 2% 2% 6% 3% 9% 8% 9% 10% 11% 12% 13% 15% 6% 10% 31% 26% 29% 31% 33% 32% 32% 33% 32% 30% 31% 31% 19% Italia Indonesia Ruotsi Vietnam Kiina 0% Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot

13 7. Jalkineiden tuonnin tilastoissa näkyy globaalin tuotannon siirtyminen Aasian maihin Tshekkoslovak ia 2 % Suurimmat jalkineiden tuontimaat 1987, tuonnin arvo 106 milj. Tanska 4 % Ranska 5 % Brasilia 1 % Kiina 2 % Saksa 7 % Itävalta 7 % Muut yhteensä 10 % Portugali 11 % Italia 30 % Etelä-Korea 21 % Suurimmat jalkineiden tuontimaat 2016, tuonnin arvo 309 milj. Belgia 3 % Portugali 3 % Viro 3 % Intia 4 % Saksa 4 % Italia 4 % Muut yhteensä 19 % Indonesia 7 % Ruotsi 7 % Kiina 31 % Vietnam 15 % Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot

14 Tietoa viennin ja tuonnin tilastoista Tekstiilien ja vaatteiden ulkomaankauppatietojen lähteenä on Tullin tilastointi. Tilastot on koottu SITC5-luokitusta käyttäen. Lukuihin on sisällytetty yhteensä 386 eri tuotenimikettä, jotka on jaoteltu vaatteisiin, sisustustekstiileihin, teknisiin tekstiileihin, materiaaleihin, jalkineisiin ja muihin tekstiileihin. Tekstiili- ja vaatealan liiketoimintamallit ovat monipuolistuneet. Tekstiili- ja vaateala on globaali ala, jolle on ominaista pitkät ja moniulotteiset hankintaketjut. Vaatteen raaka-aineena oleva puuvilla on peräisin Turkista, puuvillakangas kudotaan Portugalissa, tuotteen suunnittelu, malliompelu ja leikkaus tehdään Suomessa, minkä jälkeen kappaleet viedään Viroon ommeltavaksi. Sieltä tuote lähtee suoraan jälleenmyyjälle Ruotsiin, tai kiertää Suomessa sijaitsevan logistiikkakeskuksen kautta myyntiin ulkomaille. Tekstiilien ja vaatteiden eri komponentit liikkuvat siis useaan otteeseen maasta toiseen, ja valmis tuote sisältää useissa eri maissa tehtyjä osia ja työvaiheita. Tämä hankaloittaa alan ulkomaankaupan tilastointia. Ulkomaankauppatilastot eivät täysin kata tekstiili- ja vaatealan vientiä. Jos suomalainen tekstiili- ja vaatealan yritys teettää tuotteet ulkomailla, kaikki tuotteet eivät näy Suomen ulkomaankauppatilastoissa. Osa tuotteista lähetetään suoraan valmistajilta eteenpäin. Toisaalta osa ulkomailla teetetyistä tuotteista tuodaan logistiikkakeskuksiin Suomeen ja viedään täältä jälleen ulkomaille, jolloin ne näkyvät sekä tuonti- että vientitilastoissa. Joka tapauksessa tuotteen valmistuttamisesta ja myynnistä tuleva lisäarvo jää Suomeen. Vienti- ja tuontitilastojen tulkinnassa tulee huomioida, että valmistajien ohella vähittäis- ja tukkukauppa ovat merkittäviä toimijoita tekstiilien ja vaatteiden maahantuonnissa ja viennissä. Esimerkiksi Kesko, S-ryhmä ja Stockmann tuovat itse maahan tekstiilejä ja vaatteita ja vievät niitä edelleen esimerkiksi Venäjän ja Baltian markkinoille. Kansainvälisen kaupan tilastointia vääristää puutteet alkuperämaamerkinnöissä. EU-maiden välisessä kaupassa alkuperämaa ei välttämättä pidä paikkaansa: mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia esimerkiksi Ruotsi ja Saksa näyttävät tilastoissa tekstiili- ja vaatealan suurilta tuontimailta, vaikka todellisuudessa nämä ovat pääosin vain merkittäviä lähetysmaita, eivät alkuperämaita. Tilastot päivitetään puolivuosittain. Vuoden 2017 ensimmäisen vuosipuoliskon tiedot päivitetään syyskuussa 2017.

15 Kysyttävää? Ota yhteyttä! Anna-Kaisa Auvinen toimitusjohtaja Hanne Mikkonen tilastot ja tietopalvelut, jäsenasiat SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI FINNISH TEXTILE & FASHION Eteläranta 10, FI Helsinki, Finland