Palvelulinjaukset

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI! Palvelulinjaukset 2013-2016! "#$%%$&! 9.4.2013 Luonnos!

!"#$%%&#' 1 Palvelulinjausten lähtökohdat... 2! 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset... 2! 1.2 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen... 3! 1.3 Palvelutuotannon nykytila... 3! 2 Palvelulinjausten keskeiset periaatteet... 5! 3 Palvelulinjaukset... 7! Kaupunkirakennepalvelut... 7! Kulttuuri- ja liikuntapalvelut... 7! Kasvun ja oppimisen palvelut... 7! Sosiaali- ja terveyspalvelut... 8! Vanhus- ja vammaispalvelut... 9! 4 Palvelulinjausten toteutumisen vastuut ja seuranta... 11! Liite 1. Palvelukohtaiset linjaukset... 12! Liite 2. Tietoja Jyväskylän kaupungista... 19!! Jyväskylän kaupungin väestömäärä 1980 2040... 19!! Jyväskylän kaupungin vakituinen henkilöstö... 19!! Tietoja Jyväskylästä suuralueittain... 20! Liite 3. Palvelutuotannon järjestäminen sanasto... 22! 1

1 Palvelulinjausten lähtökohdat Palvelulinjauksissa käsitellään niitä periaatteita, joilla kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden kannalta kestävällä tavalla toimintaympäristön muuttuessa. Toimintatapojen ja prosessien tarkistamisen lisäksi on ratkaistava, miten resurssit kohdennetaan ja miten palvelut järjestetään ja tuotetaan. Palvelulinjauksissa kuvataan palvelujen olennaiset muutokset, joilla on merkitystä talouteen tai palvelujen tuottamistapoihin. Tällöin ratkaistaan se, mitä kaupunki tuottaa itse ja mitä hankitaan ostopalveluna tai muilla tavoin. Palvelulinjaukset koskevat suoraan kaupunkilaisille tarjottavia palveluja, joiden järjestämisestä kaupunki vastaa. Linjaukset pohjautuvat kaupunkistrategiaan ja ovat osa kaupungin tuottavuutta parantavia toimia. Valmistelu pohjustaa kaupunkistrategian tarkistamista, joka toteutetaan valtuustokauden aikana. Palvelulinjaukset vaikuttavat osaltaan palvelujen hankintasuunnitelmiin, henkilöstösuunnitelmaan, palveluverkkolinjauksiin ja investointiohjelmaan. Lait, velvoitteet Rahoitus Tuotteistus, kustannuslaskenta Oma tuotanto henkilöstö toiminnan kehittäminen Palvelulinjaukset Palvelutarpeet Palvelujen järjestäminen Palvelutuotanto Väestörakenne määrä, ikä sosioekonominen, kulttuurinen Palvelujen kattavuus Palveluverkko Erityispiirteet Hankittavat palvelut ostopalvelut palvelusetelit avustukset Kuvio 1. Palvelulinjausten kokonaisuus 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset Kuntatalous Talousarvion 2013 mukaan kaupungin talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana siten, että vuosikate vastaa poistoja viimeistään vuonna 2016. Tämä edellyttää talousarvion pitävyyden lisäksi toimintojen tuottavuuden merkittävää parantamista erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, vanhus- ja vammaispalveluissa sekä kasvun ja oppimisen palveluissa, joiden kustannukset ovat 80 prosenttia kaupungin menoista. Talouden kestävyyden kannalta keskeistä on kustannusten hillitsemisen ohella työikäisten työllisyysasteen nostaminen sekä kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen. Valmisteilla olevat kuntalainsäädännön uudistukset vaikuttavat myös kaupungin talouden kestävyyteen, mikäli ne lisäävät kaupungin velvoitteita tai heikentävät rahoituspohjaa. Palvelutarpeet Kaupungin asukasmäärän kasvu ja väestörakenteen muutokset lisäävät palvelutarpeita edelleen. Lasten ja yli 65-vuotiaiden määrät nousevat, jolloin väestöllinen huoltosuhde heikkenee työikäisten osuuden pienentyessä. Erityisesti yli 75-vuotiaiden määrän kasvu lisää raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. (Ks. liite 2.) Uudistuksia kaupungin palveluissa edellyttää myös palvelun käyttäjien valintaoikeuksien laajentuminen. 2

Henkilöstö Henkilöstön eläköityminen ja muu poistuma luo mahdollisuuden talouden tervehdyttämiseen ja rakenteiden muuttamiseen, mikä otetaan huomioon henkilöstösuunnittelussa. Työvoiman saatavuuden oletetaan heikentyvän, joten myönteinen työnantajakuva on onnistuneiden rekrytointien edellytys. Nykyisten henkilöstösuunnitelmien mukaan kaupungin henkilöstömäärän kasvu tasaantuu palvelutarpeiden lisääntymisestä huolimatta (ks. liite 1). Henkilöstöä rekrytoidaan lähinnä hoito-, kasvatus- ja muihin asiakastyön tehtäviin. Vapautuneista hallinnollisista tehtävistä 72 eli 65 prosenttia on täytetty sisäisin järjestelyin tai jätetty kokonaan täyttämättä vuodesta 2009 lähtien. 1.2 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Kaupungilla on velvoite järjestää kaupunkilaisille lakisääteiset palvelut, joista määrätään kuntalaissa ja erityislainsäädännössä. Järjestämisvastuuseen kuuluu väestön palvelutarpeen selvittäminen, palvelun saatavuudesta huolehtiminen, palvelun tuotantotavasta päättäminen, rahoitus ja voimavarojen kohdentaminen. Kuntalain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistusten on määrä tulla voimaan vuonna 2015. Niiden ohella valmisteilla oleva kuntarakennelaki vaikuttaa palvelujen järjestämisen ja tuotannon perusteisiin. Kaupungilla on mahdollisuus tuottaa järjestämisvastuullaan olevat palvelut useilla tavoilla. Palvelut voidaan tuottaa oman toiminnan lisäksi yhdessä muiden kuntien kanssa, hankkimalla ulkopuolisilta tuottajilta tai myöntämällä palveluseteleitä ja vastaavia. Erityislainsäädännössä määrätään viranomaistehtävistä, jotka kaupungin on itse hoidettava. Palvelutuotannon järjestämismahdollisuuksien tarkempi kuvaus on liitteenä 3. 1.3 Palvelutuotannon nykytila Jyväskylän kaupunki on järjestänyt palvelut pääosin omissa toimintayksiköissä tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Kaupunkirakennepalvelujen tilaaja-tuottaja -toiminnan lisäksi muiden palvelukokonaisuuksien palveluja hankitaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Omilta liikelaitoksilta hankitaan erityisesti asiakaspalvelujen tukipalveluja, kuten toimitilat, kiinteistönhoito, siivous ja ateriat. Vuonna 2012 palveluihin käytettiin yhteensä 754,5 miljoonaa euroa. Oman toiminnan osuus menoista oli 67 prosenttia ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä ostetun erikoissairaanhoidon osuus 19 prosenttia. Asiakaspalvelujen ostoihin ja palveluseteleihin käytettiin 10 prosenttia menoista. Kaupunkilaisille ja yhteisöille myönnettiin 25,6 miljoonaa euroa avustuksina, joita olivat lasten kotihoidontuki, joukkoliikenteen lipputuki, omaishoidon tuki, tuki vammaisten henkilökohtaisen apuun sekä kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-avustukset.!bcdecfgeh)ijkik)gb)ilb)kimlmhkb)k!)a0<a)nopkq)4/12/ LRS!(67"6$8"')*%,*,) &$',(9:,"-%>') $6&*?$*6"6,(.)3@2A.) =)5!(67"6$8"')*%,*,) &$',(9:,9+-6,;.) <1/2=.)<=)5 B7$%,$&%",.)A/23.) 1)5!!(67"6$%","6-,.)<021.) <)5!"#$%&$''(')*+(),*-+-',(.)/012/.) 34)5 Kuvio 2. Palvelujen ostot ja oma toiminta vuonna 2012 (Tilinpäätös 2012) 3

Jätteenkäsittely, joukkoliikenne ja omaishoito järjestettiin kokonaan tai pääosin ulkopuolisella palvelutuotannolla ja erikoissairaanhoito hankittiin kuntayhtymältä. Ulkopuolisilta palveluntuottajilta hankittiin yli puolet lastensuojelun, vammaispalvelujen sekä tulkkaus- ja käännöspalveluista. Taulukossa 1 on palvelutuotannon nykyiset järjestämistavat vuonna 2012 toteutuneiden kustannusten perusteella. Taulukko 1. Palvelujen tuottamistavat vuonna 2012 (Tilinpäätös 2012) KUNTALAISILLE JÄRJESTETTYJEN PALVELUJEN TUOTTAMISTAVAT PALVELUITTAIN TP 2012 Palvelu, Tilinpäätös 2012 Oma toiminta Palvelujen ostot muilta Avustukset Palvelusetelit Palvelujen ostot kuntayhtymiltä Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut 97 % 1 % 2 % - - Psykososiaaliset palvelut 97 % 3 % - - - Vanhusten pitkäaikaishoito 97 % - - - 3 % Aikuissosiaalityö 96 % 4 % - - - Perusopetus 92 % 8 % - - - Kotihoito 87 % 10 % - 3 % - Perusterveydenhuollon palvelut 84 % 3 % - 1 % 13 % Lasten päivähoitopalvelut 78 % - 12 % 10 % - Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta 74 % 26 % - - - Palveluasuminen 67 % 30 % - 3 % - Rakennusten- ja alueiden kunnossapito 57 % 43 % - - - Vammaispalvelut 47 % 37 % 16 % - - Keski-Suomen tulkkikeskus 45 % 55 % - - - Lastensuojelun palvelut 43 % 54 % - 3 % - Jätteenkäsittely ja -kuljetus 0 % 100 % - - - Joukkoliikenne 0 % - 100 % - - Omaishoito 0 % - 97 % 3 % - Erikoissairaanhoidon palvelut 0 % - - - 100 % Kaupunki yhteensä 67 % 9 % 4 % 1 % 19 %! 4

2 Palvelulinjausten keskeiset periaatteet Palvelutuotannon kehittämisessä sovitetaan yhteen palvelutarpeita ja käytettävissä olevia resursseja. Keskeiset lähtökohdat ja periaatteet ovat seuraavat: Luodaan edellytyksiä asukkaiden omatoimisuudelle hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä yhteisöllisille toimintatavoille ja vertaistuelle. Kaupungin ja asukkaiden hyvinvointivastuiden tasot määritellään valtuustokauden aikana (vrt. lakisääteisesti määritellyt vastuut). Palvelujen ja toimintamallien kehittämisen painopisteinä ovat palvelunkäyttäjien osallisuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisy, varhainen tuki sekä eri toimijoiden yhdessä työskentely. Sähköisen asioinnin mahdollisuudet hyödynnetään muun muassa neuvonta-, ajanvaraus- ja hakemusasioissa. Palautejärjestelmiä kootaan kaikille palveluille yhteiseen sähköiseen järjestelmään. Teknologiaa hyödynnetään työprosessien sujuvoittamiseksi ja työajan kohdentamiseksi varsinaisiin työtehtäviin muun muassa liikkuvissa asiakaspalvelun tehtävissä. Palvelut toimivat verkostoituneesti julkisten-, yksityisten- ja kolmannen sektorin palvelujen kanssa sekä oppilaitosten ja yliopiston kanssa. Kehittämisote on innovatiivinen ja kaupungin oman henkilöstön voimavarat ovat käytössä. Palvelujen järjestämisessä hyödynnetään markkinoita. Soveltuvuus arvioidaan aina palvelukohtaisesti. Palveluja hankitaan muilta palveluntuottajilta silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Markkinoita hyödynnetään siten, ettei yksityiselle toimijalle synny hallitsevaa markkinaasemaa. Hankittaessa palveluja muilta palveluntuottajilta päätökset perustuvat hankintalakiin, kustannusvertailuihin ja laatuvaatimuksiin. Kustannusvertailussa mukaan otetaan myös palvelusopimusten valmistelusta ja täytäntöönpanosta syntyvät kustannukset. Kustannusvertailuja varten laaditaan kaupungin yhteinen laskentamalli. Palvelualoite (kirjataan erikseen tehtävän päätöksen mukaisena). Luottamuselinten ja viranhaltijoiden toimivalta palvelujen hankinnoissa ja avustusten myöntämisessä määritellään kaupungin hallintosäännössä, liikelaitosten johtosäännöissä tai lautakuntien/palvelukokonaisuuksien toimintasäännöissä sekä hankintaohjeissa. Tarkastellaan ei-lakisääteisten palvelujen järjestämistä. Palvelujen tarjoaminen lähipalveluna, alueellisina tai keskitettyinä määritellään kaupunginlaajuisten palveluverkkojen periaatelinjauksissa ja keskeisten palvelujen palveluverkkolinjauksissa, jotka valtuusto hyväksyy (hallintosääntö 2 ). Palveluja voidaan järjestää ja/tai tuottaa muille kunnille vastuukuntamallilla, ostopalvelusopimuksilla tai asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla siten, että saatavat tulot kattavat aiheutuneet kustannukset. Palvelurakenteita ja toimintatapoja uudistettaessa tarkastellaan muutoksen vaikutusta kokonaisuuteen ja vältetään osaoptimointia, joka voi johtaa kaupunkikonsernin kokonaiskustannusten nousuun. Palvelutuotannon kehittämisessä noudatetaan kuviossa 3 kuvattua prosessia. 5

Kehittämiskohteiden valinta Kehittämistoiminnan organisointi Kehittämistyön vastuutus Henkilöstön mukanaolo Asiantuntijoiden käyttö (omat/ulkopuolinen) Kehittämistyön aikataulun ja vaiheistuksen laadinta Kustannusvertailujen tekeminen Henkilöstövaikutusten selvittäminen Vaihtoehtoisten mallien laadinta Mallien viestintä luottamushenkilöille ja henkilöstölle Kehittämisehdotuksen teko Taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen osoittaminen Päätöksentekoprosessi Yhteistoimintajärjestelmässä Poliittisissa päätöksentekoelimissä Kuvio 3. Palvelutuotannon kehittämisen valmisteluprosessi (Jyväskylän kaupunki. Talousarvio 2012, 10) 6

3 Palvelulinjaukset Seuraavassa on palvelutuotannon merkittävimmät muutokset lähivuosina palvelukokonaisuuksittain. Tarkemmat nykytilan ja kehittämistoimien kuvaukset ovat liitteenä 1. Kaupunkirakennepalvelut 1. Kilpailutuksiin perustuvia palveluostoja lisätään. 2. Palvelutoimintaa ulkoistetaan mikäli ulkoistamisella saavutetaan kustannussäästöjä. 3. Palveluverkkoja (esimerkiksi viher-, satama- ja uimarantaverkko) ja palvelutasoja (esimerkiksi talviaurauksen laatu) arvioidaan kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. 4. Joukkoliikenteen järjestämisvastuu siirtyy kaupungille vuoden 2014 aikana. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 5. Tilojen käyttöä tehostetaan ja yhteiskäyttöä lisätään. Peruskorjauksista aiheutuvaa tilavuokrien nousua hillitään tehostamalla tilojen käyttöä kirjasto-, kirjastoauto-, museo-, kansalaisopisto- sekä liikuntapalvelujen verkkoselvitysten pohjalta. 6. Kansalaisopiston taiteen perusopetuksen ja kuvataidekoulun hallinnollinen yhdistyminen selvitetään. 7. Palvelukokonaisuuden tilamaksuja ja taksoja nostetaan ja käyttäjien maksuosuutta lisätään kustannusten kattamiseksi. Kasvun ja oppimisen palvelut Varhaiskasvatuspalvelut 8. Lasten määrän kasvusta aiheutuvaan tarpeeseen vastataan lisäämällä sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa. 9. Uudet päiväkodit sijoittuvat vuokratiloihin ja varhaiskasvatuspalvelun voi tuottaa joko kaupunki tai yksityinen palveluntuottaja. 10. Oman toiminnan lisäykset hoidetaan nykyisillä henkilöstövoimavaroilla luopumalla pienistä toimipisteistä sekä ohjaamalla kysyntää tuntiperusteisten asiakasmaksujen, palvelutakuun ja maksuttoman kerhotoiminnan avulla. Perusopetus ja nuorisopalvelut 11. Palvelurakennetta tehostetaan huomioiden lasten määrän kasvu sekä oppilasvirtojen ohjaus tilojen käyttöä ja kuljetuksia optimoimalla. 12. Tarkastellaan ei-lakisääteisiä palveluja. 13. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tarkistetaan oman ja muualta hankitun palvelutuotannon osuudet tehtävän selvityksen perusteella. 7

14. Nuorisopalveluissa lisätään avustus- ja yhteistyösopimusten perusteella järjestettävän toiminnan osuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelut Valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjausten mukaisesti Keski-Suomessa on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalue lukuun ottamatta Jämsää ja Kuhmoista. Varsinainen valmistelutyö tehdään uudistettavan sosiaalija terveydenhuollon järjestämislain perusteella. Terveyspalvelut 15. Terveyskeskussairaalapalvelut keskitetään asteittain suurelta osin Kyllönmäen alueelle siten, että synergiaedut uuden keskussairaalan kanssa voidaan hyödyntää täysimääräisesti. 16. Palveluverkkoa tarkistetaan suunnittelemalla avoterveydenhuollon palvelut nykyistä suurempiin alueellisiin yksiköihin. Samanaikaisesti kehitetään perusterveydenhuollon liikkuvia ja sähköisiä palveluja. 17. Huhtasuon hoitotiimimallin kokeilua laajennetaan muille terveysasemille. 18. Runsaasti hoitoa ja tukea tarvitseville sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisille asiakkaille muodostetaan palvelulinja, jossa palveluohjauksella ja moniammatillisella työskentelyllä parannetaan vaikuttavuutta ja vähennetään kustannuksia. 19. Kaikissa palvelukontakteissa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta sosiaaliset ja terveydelliset riskit tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua ajoissa. 20. Avoterveydenhuollon palveluissa selvitetään yhden terveysaseman mahdollinen ulkoistaminen ottaen huomioon terveyspalveluiden kokonaisuus ja kustannukset. 21. Avoterveydenhuollossa mukaan lukien suun terveydenhuolto käytetään palveluseteliä ruuhkahuippujen tasaamiseen. 22. Ostopalveluna hankitaan erikoislääkäripalveluja, osin erikoishammashoitoa ja pääosin hammastekniset palvelut. 23. Suun terveydenhuollon viikonloppupäivystys ja jatkossa ympärivuorokautiset päivystyspalvelut toteutetaan yhdessä laajasti Keski-Suomen muiden kuntien kanssa. 24. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön pääprosesseittain henkilöstön palkkaukseen kannustavat elementit. 25. Sovitaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa kotisairaalatoiminnan aloittamisesta osana keskussairaalan päivystysalueen palveluja. 26. Päihtyneiden selviämis- ja ensihoitoyksikön palvelujen suunnittelu liitetään osaksi uuden sairaalan suunnittelua. 27. Suunnitellaan ja toteutetaan yhteisvirkaratkaisut erikoissairaanhoidon palvelujen (erikoislääkäri- ja erikoishoitajapalvelut) laajentamiseksi terveysasemille. 8

Sosiaalipalvelut 28. Lastensuojelussa oman toiminnan osuutta lisätään 70 prosenttiin valtuustokauden aikana. 29. Perheiden avokuntoutusta lisätään omana toimintana. 30. Perheiden laitoskuntoutus hankitaan ostopalveluna. 31. Omia nuorisokotipaikkoja lisätään seitsemällä paikalla vuoteen 2013 verrattuna ja ostettuja paikkoja vähennetään valtuustokauden aikana 15 paikalla. 32. Psykososiaalisissa palveluissa vakinaistetaan palvelusetelikäytäntö neuvonta- ja terapiapalveluissa. 33. Sallaajärven palvelukotia laajennetaan 50-paikkaiseksi, kun peruskorjauksen ja laajennuksen tai uudisrakennuksen yhteydessä lisätään 20 paikkaa. Vanhus- ja vammaispalvelut 34. Henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön. Siinä asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehdään päätös palvelujen hankkimiseen käytettävissä olevasta rahamäärästä. Asiakas valitsee itse palvelut, joihin hän käyttää tämän rahan. Vanhuspalvelut 35. Kotona asumisen ja ympärivuorokautisissa palveluissa oman toiminnan osuus on vähintään 50 prosenttia. 36. Kotihoidon ja alueellisten päiväkeskusten palvelut järjestetään lähipalveluina. 37. Palveluasumista varaudutaan tarjoamaan seitsemälle prosentille ja laitoshoitoa kolmelle prosentille yli 75 -vuotiaiden ikäluokasta. 38. Laitospaikkoja vähennetään 380 paikasta 120 paikkaan ja palveluasumista on suunniteltu lisättäväksi 800 paikasta 1070 paikkaan vuoteen 2020 mennessä. Tämän lisäksi tarvitaan arvion mukaan 200 palveluasumispaikkaa. 39. Ympärivuorokautisen palveluasumisen ostopalvelusopimukset kilpailutetaan ja muutetaan asteittain puitesopimuksiksi vuosina 2014 2016. Lisäksi ympärivuorokautisen hoidon kasvaviin tarpeisiin vastataan palvelusetelillä asiakkaan valinnan mukaan. 40. Vanhusten lyhytaikainen perhehoito aloitetaan vuonna 2013. 41. Kotihoidon palvelut suunnataan asiakkaille, joiden palvelutarve on säännöllistä sekä toistuvaa. Vähäisen ja tilapäisen tarpeen asiakkaat ohjataan ensisijaisesti yksityisille palveluntuottajille. 42. Kotihoidon palveluissa ostopalvelua on lisätty ja kokemuksia hankinnasta hyödynnetään tulevissa kilpailutuksissa. 9

43. Kotihoidon toiminnan ja voimavarojen ohjaus tapahtuu perustettavasta vanhus- ja vammaispalvelujen omasta toiminnanohjauskeskuksesta, jonka osana on myös asiakkaiden turvapalvelut. 44. Uusilla senioriasumismalleilla vastataan joustavasti ikääntyneiden palvelutarpeisiin ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Vammaispalvelut 45. Kalleimmat asiakaskohtaiset sopimukset muutetaan omaksi toiminnaksi muun muassa Kortepohjan toimintakeskuksen asumisyksikköön. 46. Kehitysvammaisten ja autistien asumisessa otetaan käyttöön palveluseteli. 47. Kehitysvammaisten laitoshoitoa ostetaan vain poikkeustapauksissa. 48. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnat tuotetaan omana toimintana ja kalleimmista ostopalveluista pyritään luopumaan. 49. Vaikeavammaisten henkilökohtainen apu järjestetään pääsääntöisesti työnantajamallilla, jonka rinnalle otetaan käyttöön palveluseteli. 50. Sosiaalihuoltolain mukaisissa asumispalveluissa otetaan käyttöön palvelusetelit ostopalvelujen tilalle. 10

4 Palvelulinjausten toteutumisen vastuut ja seuranta Kaupunginvaltuusto hyväksyy nämä palvelulinjaukset, jotka ohjaavat päätöksentekoa. Lautakunnat päättävät tarvittaessa palvelukohtaisista tarkemmista suunnitelmista. Palvelulinjausten toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätösten yhteydessä. Arviointi tehdään talouden, asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmista. Linjauksista päätetään valtuustokausittain. Mahdolliset muutokset tehdään talousarvion yhteydessä. 11

Liite 1. Palvelukohtaiset linjaukset Kaupunkirakennepalvelut Nykytila Kaupunkirakennepalvelut tuotetaan nykyisin pääsääntöisesti tilaaja-tuottaja mallilla. Palvelut toteutetaan matalalla neljäportaisella asiantuntijaorganisaatiolla alle 200 työntekijän voimin. Palvelukokonaisuuden käyttötalouden suurimmat menoerät syntyvät liikenne- ja viheralueiden hoidosta ja ylläpidosta. Näille toiminnoille tuottajat on kilpailutettu joko ulkoisesti tai palvelu ostetaan kaupungin sisäiseltä tuottajalta. Tilaaja-tuottaja mallista poikkeuksena on erityislainsäädännöstä johtuva laaja viranomaistoiminnan palvelu. Viranomaistehtävät kuten rakennus-, ympäristö-, ympäristöterveyden- ja pysäköinninvalvonta on jatkossakin toteutettava omana toimintana. Kaupunkirakennepalvelujen yksityisasiakaspalvelu on keskitetty palvelupiste Hannikaiseen. Palvelujen kehittämislinjaukset Tilaaja-tuottaja mallia kehitetään parantamalla osto-osaamista ja lisäämällä kilpailutuksiin perustuvia palveluostoja. Palveluprosessia tehostetaan lisäämällä projektiosaamista ja hyödyntämällä teknologian kehittymistä esimerkiksi energiatehokkaammassa valaistustekniikassa. Palvelutarjontaa tarkastellaan talouden tehostamiseksi niin palveluverkoltaan (esimerkiksi viher-, satama- ja uimarantaverkko) kuin palvelutasoltaan (esimerkiksi talviaurauksen laatu). Joukkoliikenteen järjestämisvastuu siirtyy kaupungille joukkoliikennelain muutoksen perusteella vuoden 2014 aikana. Tämä tarkoittaa mm. voimakkaampaa ohjausta reitteihin ja kalustoon mutta myös esimerkiksi lipunmyynnin järjestämistä omana palveluna. Asiakaspalvelua kehitetään voimakkaasti sähköisten palvelujen ja karttapohjaisen palautejärjestelmän avulla. Palvelualueen yhdistetyssä palvelupisteessä aloitetaan Pk-yritysasiakkaille suunnattu palvelutoiminta. Palvelualueella panostetaan vaikuttamistyöhön, jolla valtion taholta määrättyjä kunnallisia velvoitteita pyritään järkeistämään (esimerkiksi kunnan velvollisuus pieneläinpäivystyksen järjestämiseen). Palvelutoimintaa ulkoistetaan mikäli ulkoistamisella saavutetaan kulusäästöjä. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Nykytila Kulttuuripalvelut tuotetaan pääosin omissa kulttuurilaitoksissa ja muuna omana toimintana. Avustuksia myönnetään asukas- ja kyläyhteisöille, monikulttuuriseen toimintaan, tapahtumien järjestämiseen sekä kulttuurialan yhdistyksille ja yksittäisille taiteilijoille. Liikuntapalveluissa kaupunki tarjoaa puitteita, kuten liikuntatiloja. Liikuntapalvelut tuotetaan pääosin omana toimintana, minkä lisäksi liikuntaseurat ja muut yhdistykset tuottavat varsinkin haja-asutusalueiden liikuntapalveluja. Avustuksia myönnetään yhdistyksille liikuntatoimintaa varten. Palvelujen kehittämislinjaukset Tilojen käyttöä tehostetaan ja yhteiskäyttöä lisätään peruskorjauksista aiheutuvien tilavuokrien nousun hillitsemiseksi. Toimenpiteet perustuvat kirjasto-, kirjastoauto-, museo-, kansalaisopisto- sekä liikuntapalvelujen verkkoselvityksiin. Samalla selvitetään kansalaisopiston taiteen perusopetuksen ja kuvataidekoulun hallinnollisen yhdistymisen mahdollisuus. 12

Liikuntapalveluissa tehdään yhteistyötä ja hankitaan palveluja myös ulkopuolisilta toimijoilta. Kaupungin roolia ja työnjakoa liikuntajärjestöjen yhteistyökumppanina selkiytetään. Palvelukokonaisuuden tilamaksuja ja taksoja nostetaan ja käyttäjien maksuosuutta lisätään kustannusten kattamiseksi. Ylivuotista budjetointia jatketaan Kaupunginteatterissa ja Jyväskylä Sinfoniassa. Kasvun ja oppimisen palvelut Nykytila Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään pääosin lähipalveluina. Ympärivuorokautinen hoito ja osa erityispalveluista tarjotaan alueellisina tai keskitettyinä palveluina. Oman palvelutuotannon osuus bruttomenoista oli vuonna 2012 noin 78 prosenttia, josta maksutulot kattoivat 14 prosenttia. Yksityisten palvelujen osuus bruttomenoista oli noin 10 prosenttia ja kotihoidon tuen osuus noin 12 prosenttia. Yksityisiä palveluja rahoitettiin palveluseteleillä, palvelurahalla ja esiopetuksen ostoilla. Perheiden omien lasten hoitoa tuetaan palvelurahalla sekä kotihoidon tuella. Perusopetuspalvelut järjestetään pääosin omana toimintana. Muita toimijoita ovat valtion erityiskoulu Onerva, Steiner-koulu sekä Kristillinen koulu, joiden kustannukset katetaan pääosin niille suoraan maksettavilla valtionosuuksilla. Ne täydentävät kaupungin perusopetuksen palveluja. Normaalikoulu vastaa yhdestä oppilaaksiottoalueesta ja se saa valtionosuuden lisäksi rahoitusta kaupungilta. Kaupunki vastaa muissa kunnissa sijaishuollossa olevien lasten perusopetuksen(?) kustannuksista ja saa tuloja muista kunnista Jyväskylään sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisestä. Naapurikunnille myydään myös oppilashuollon palveluja. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa oman tuotannon osuus on noin puolet. Kolmannen sektorin tuottamia palveluja tuetaan avustussopimuksilla. Nuorisopalvelut tarjoaa palvelujaan nuorille nuorisotiloilla, kouluissa ja erilaisissa muissa toimintaympäristöissä. Palvelut järjestetään oman toiminnan lisäksi yhteistyössä muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa ostopalvelu- ja avustussopimuksilla. Pienimuotoisia nuorisoavustuksia ja hankerahaa jaetaan yhteensä noin140 000 eurolla. Lukiokoulutuksen järjestämisestä vastaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Palvelujen kehittämislinjaukset Yhtenäisen kasvun ja opin polun rakentamiseksi suunnitelmallinen yhteistyö ja tilaratkaisut sekä toiminnan ja talouden suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen ovat palvelukokonaisuuden keskeisiä yhteisiä kehittämissuuntia. Varhaiskasvatuspalveluissa tarvitaan lasten määrän kasvun ja kunnallisten perhepäivähoitajien määrän vähenemisen vuoksi noin 430 uutta päiväkotipaikkaa vuoteen 2020 mennessä, mikäli palveluvelvoitteet eivät muutu varhaiskasvatuslain uudistamisen yhteydessä. Tarpeeseen vastataan lisäämällä sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa. Uudet päiväkodit toteutetaan vuokratiloihin ja varhaiskasvatuspalvelun voi tuottaa joko kaupunki tai yksityinen palveluntuottaja. 13

Oman toiminnan lisäykset hoidetaan nykyisillä resursseilla nostamalla tuottavuutta. Keinoina ovat pienistä toimipisteistä luopuminen, siirtyminen tuntiperusteisiin asiakasmaksuihin, palvelutakuu ja maksuton kerhotoiminta, jolloin henkilöstöresursseja voidaan mitoittaa ja kohdentaa aiempaa paremmin. Samalla ohjataan kysyntää pois kokopäiväisistä palveluista kevyempiin palveluihin tai lapsen hoitamiseen kotona. Perusopetusikäisten lasten määrä kasvaa tuhannella lapsella vuoteen 2020 mennessä, mikä on otettu huomioon kouluverkkosuunnitelmassa. Oppilasvirtojen ohjauksessa otetaan huomioon tilankäytön tasapaino. Erityisen tuen palvelujen järjestelyissä optimoidaan esimerkiksi kuljetuksia. Tuottavuutta nostetaan myös lisäämällä tilojen vuokrausta muille toimijoille. Tarkastellaan ei-lakisääteisiä palvelujen järjestämistä. Toiminnan suunnittelussa ennakoidaan vuonna 2016 voimaan tulevat uusin tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet, joilla on kustannusvaikutuksia. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lasten määrän kasvu lisää edelleen palvelutarvetta. Palvelun järjestämistavat linjataan oman ja muiden palveluntuottajien toiminnan selvityksen perusteella. Nuorisopalveluissa lisätään avustus- ja yhteistyösopimusten perusteella järjestettävän toiminnan osuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelut Nykytila Perusterveydenhuollon palvelut ovat laajasti lakisääteisiä palveluita ja ne tuotetaan nykyisin pääosin omana toimintana. Sairaalahoidossa palvelurakenne on Jyväskylässä poikkeuksellisen perusterveydenhuoltopainotteinen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä hankitaan keskitetyt ympärivuorokautiset perusterveydenhuollon päivystyspalvelut, kuvantamispalvelut ja laboratoriopalvelut sekä lääkehuollon palvelut. Ostopalveluina hankittiin lääkäripalveluja viittä henkilötyövuotta vastaava resurssi vajaalla 1,7 miljoonalla eurolla vuonna 2012. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita ja erikoislääkäripalveluita täydennettiin ostopalveluna. Suun terveydenhuollossa myönnettiin palveluseteleitä noin 400 000 eurolla ja avosairaanhoidossa noin 30 000 eurolla. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle on siirretty järjestämisvastuu aikuispsykiatrian palveluista, psykiatrisesta palvelukotiasumisesta sekä päihdehuollon erityispalveluista, jotka sairaanhoitopiiri hankkii lähinnä Sovatek-säätiöltä kaupungin myöntämien määrärahojen puitteissa. Ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu siirtyi 1.1.2013 alkaen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä tai sen kautta ostopalveluna. Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestetään monitoimijaisessa yhteistoiminnassa sosiaalipalvelujen, varhaiskasvatuksen, opetuspalvelujen ja opiskelijapalvelujen kanssa siten, että toimialojen palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavat asiakkaan näkökulmasta kattavan kokonaisuuden. Neuvolapalvelut tuotetaan alueittain (3) lähipalveluina, kouluterveydenhuollon palvelut perusopetuksen yksiköissä ja opiskeluterveydenhuolto suurelta osin keskitetysti yhteen toimiyksikköön. 14

Sosiaalipalvelut ovat lakisääteisiä palveluita. Asiakasmääriin ja palvelutarpeisiin vaikuttavat asukkaiden omien voimavarojen lisäksi työllisyystilanne, yleinen sosiaaliturvan taso sekä muiden peruspalveluiden kyky vastata lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeisiin. Viranomaistoiminta on järjestettävä omana toimintana. Lastensuojeluilmoitusten ja -selvitysten sekä toimeentulotukiasioiden käsittelystä on voimassa lakisääteiset aikarajat, joiden toteutumista aluehallintovirasto valvoo. Lastensuojelulaitosten tiloja ja henkilöstöä määrittävät lakisääteiset mitoitukset. Sosiaalipalveluiden henkilöstön kelpoisuusehdot ovat laissa määriteltyjä. Sosiaalipalvelut tuotetaan omana toiminta, ostopalveluina ja palveluseteleillä. Vuonna 2013 bruttomenoista oman toiminnan osuus on 72 prosenttia ja ostopalvelujen 28 prosenttia. Lastensuojelussa ostopalveluiden osuus on 58 prosenttia. Sijaishuollon palveluista 2/3 hankitaan ostopalveluina eri palveluntuottajilta. Aikuissosiaalityön sosiaalihuoltolain mukaisista asumispalveluista ostopalveluiden osuus on 58 prosenttia. Psykososiaaliset palvelut ovat pääosin omaa toimintaa, lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun sekä neuvonta ja terapiapalveluiden palveluseteleiden osuus on 12 prosenttia. Sosiaalipalveluita tuotetaan myös Keski-Suomen muille kunnille. Palvelujen kehittämislinjaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista selvittäneen työryhmän ehdotuksen mukaan kaupunki toimii vastuukuntana maakunnan (lukuun ottamatta Jämsää ja Kuhmoista) yhteisen sote-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Jyväskylän kaupunkistrategian ja valtuuston 4.3.2013/43 päätöksen mukaan kaupunki pitää itsellään näiden palvelujen järjestämisen. Valmistelutyö toteutetaan uudistettavan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain perusteella, mutta palvelujen järjestäminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) edellyttämällä tavalla valmistellaan vuoden 2013 aikana Jyväskylän yhteistoimintaalueen (JYTE) kuntien päätöksentekoa varten. Terveyspalveluissa terveyskeskussairaalapalvelut keskitetään asteittain suurelta osin Kyllönmäen alueelle. Avoterveydenhuollon palvelujen tilaratkaisujen suunnittelun lähtökohtana on toimintojen hahmottaminen suurempina alueellisina yksiköinä. Liikkuvien ja sähköisten palvelujen mahdollisuuksien hyödyntäminen huomioidaan osana toimitilojen sijoitussuunnittelua. Runsaasti hoitoa ja tukea tarvitseville sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisille asiakkaille muodostetaan palvelulinja, jossa palveluohjauksella ja moniammatillisella työskentelyllä parannetaan vaikuttavuutta ja vähennetään kustannuksia. Kaikissa palvelukontakteissa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta sosiaaliset ja terveydelliset riskit tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua ajoissa. Avosairaanhoidon monitoimijaisen hoitojoukkuemallin kokeilun kokemusten viitoittamana toimintamallia laajennetaan myös muille terveysasemille. Suunnitellaan ja toteutetaan yhteisvirkaratkaisut erikoissairaanhoidon palvelujen (erikoislääkäri- ja erikoishoitajapalvelut) laajentamiseksi terveysasemille. Kehitetään henkilöstön palkkaukseen kannustavat elementit. Avoterveydenhuollon palveluissa selvitetään yhden terveysaseman mahdollinen ulkoistaminen ottaen huomioon terveyspalveluiden kokonaisuus ja kustannukset. Uutena toimintamallina sairaalassa toteutettavan osastohoidon rinnalla ja osin osastohoitoa korvaavana toimintamallina otetaan käyttöön kotisairaalatoiminta. Suun terveydenhuollossa käytetään palveluseteliä palvelutarpeiden ruuhkahuippujen tasaamiseksi. Avosairaanhoidossa selvitetään palvelusetelin käytön laajentamisen mahdollisuudet tilanteissa, joissa lääkäripalvelutarpeisiin ei voida kattavasti vastata. Ostopalveluna hankitaan 15

sovitun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen työnjaon mukaisesti erikoislääkäripalveluja ja osin erikoishammashoitoa. Suun terveydenhuollon viikonloppupäivystys ja jatkossa ympärivuorokautiset päivystyspalvelut toteutetaan yhdessä laajasti Keski-Suomen muiden kuntien kanssa. Sosiaalipalveluissa palveluverkko on uudistettu vuonna 2010 palveluverkkoselvityksen mukaisesti. Palvelupisteet on keskitetty, mutta asioinnit tapahtuvat aluejakojen mukaisesti. Osa palveluista tuotetaan asiakkaiden kotona. Palveluverkkoratkaisut päivitetään SOTE-uudistuksen toimeenpanossa. Lastensuojelussa oman toiminnan osuutta lisätään 70 prosenttiin valtuustokauden aikana siten, että kustannukset ovat kilpailukykyisiä verrattuna muiden palveluntuottajien hintoihin. Perheiden avokuntoutusta lisätään omana toimintana, mutta laitoskuntoutus hankitaan ostopalveluna. Omia nuorisokotipaikkoja lisätään 7 paikalla vuoteen 2013 verrattuna ja ostettuja paikkoja vähennetään valtuustokauden aikana 15 paikalla. Kokeiluluontoisesti palveluseteleillä järjestetyt neuvonta- ja terapiapalvelut vakinaistetaan psykososiaalisiin palveluihin. Palvelulinjausten perustana on vanhemmuuden vahvistaminen varhaisen tuen ja avohuollon keinoin. Sallaajärven palvelukoti on kustannustehokas, ainoa kaupungin oma päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu sosiaalihuoltolain mukainen asumispalveluyksikkö. Sitä laajennetaan 50-paikkaiseksi, kun peruskorjauksen ja laajennuksen tai uudisrakennuksen yhteydessä lisätään 20 paikkaa. Muilta osin sosiaalihuoltolain mukaisiin asumistarpeisiin vastataan nykyisten ostopalvelusopimusten puitteissa. Kaikissa palveluissa mahdollistetaan asiakkaille järjestöjen vapaaehtoistyö ja vertaisryhmät. Vanhus- ja vammaispalvelut Nykytila Vanhuspalvelut kohdentuvat suurelta osin yli 75-vuotiaille, joita arvioidaan asuvan kaupungissa 11370 henkilöä vuonna 2020, jolloin heitä on noin 3 200 henkilöä enemmän kuin vuonna 2010. Valtakunnallisiin suosituksiin pohjautuen varaudutaan tarjoamaan palveluasumista 7 prosentille ja laitoshoitoa 3 prosentille ikäluokasta. Vanhus- ja vammaispalvelujen ostopalvelut ja palvelusetelit sekä hankinnat ovat vuonna 2012 yhteensä noin 21 miljoonaa euroa (22 prosenttia kustannuksista)5, josta vanhusten palveluasumiseen käytetään 9 miljoonaa, palveluseteleihin noin 2 miljoonaa ja vammaispalvelujen asumispalveluihin 7 miljoonaa euroa. Muita ostopalveluja ovat kotihoito, päiväkeskustoiminta, aterioiden kotiinkuljetus, turvapalvelu, sotavammaisten siivouspalvelu, koneellinen lääkkeenjako ja kauppapalvelu. Kotihoidon palveluissa ostopalvelua on lisätty vuonna 2013. Vammais- ja kehitysvammapalvelujen asumispalveluja ostetaan tällä hetkellä 110 hoitopaikkaa eri palvelun tuottajilta yhteensä noin 7 miljoonalla eurolla. Palvelujen kehittämislinjaukset Oiva -keskus mahdollistaa yhdestä numerosta ja osoitteesta tietoa, ohjausta ja neuvontaa vanhus- ja vammaispalveluista. Kuntalaisten palvelutarpeen kartoitus ja palvelujen järjestäminen toteutuu entistä tasalaatuisemmin moniammatillisella työotteella. Vanhuspalvelujen laitospaikkoja vähennetään 376 paikasta 119 paikkaan ja palveluasumista on suunniteltu lisättäväksi 795 paikasta 1070 paikkaan vuoteen 2020 mennessä. Tämän lisäksi tarvitaan laskennallisen tarvearvion mukaan 200 palveluasumispaikkaa. Palveluasumisen 16

lisäys toteutetaan ympärivuorokautisen hoidon palveluseteleillä. Yksityisillä palveluntuottajilla arvioidaan tuolloin olevan noin 550 paikkaa. Kotona asumisen ja ympärivuorokautisissa palveluissa oman toiminnan osuus on vähintään 50 prosenttia. Ympärivuorokautisessa hoidossa ostopalvelusopimukset kilpailutetaan ja muutetaan asteittain vuosina 2014 2016 puitesopimuksiksi ja ympärivuorokautisen hoidon kasvaviin tarpeisiin vastataan palveluseteleillä asiakkaan valinnan mukaan. Vanhusten lyhytaikainen perhehoito aloitetaan vuonna 2013. Kotona asumiseen tukea lisätään muun muassa perustamalla kotiin valmentava kuntoutusyksikkö yhteistyössä terveyskeskussairaalan kanssa, kotiutustiimitoimintaa ja alueellisia lähipalvelukeskuksia lisäämällä. Kotihoidon palvelut suunnataan asiakkaille, joiden palvelutarve on säännöllistä sekä toistuvaa. Tilapäisen tarpeen asiakkaat ohjataan ensisijaisesti yksityisille palveluntuottajille. Kotihoidon toiminnan ja resurssien ohjausta toteutetaan perustamalla oma toiminnanohjauskeskus, jossa osana on myös turvapalvelu. Vammaispalvelun kalleimmat asiakaskohtaiset sopimukset muutetaan omaksi toiminnaksi muun muassa Kortepohjan toimintakeskuksen asumisyksikköön. Kehitysvammaisten ja autistien asumisessa otetaan käyttöön palveluseteli. Kehitysvammaisten laitoshoitoa ostetaan vain poikkeustapauksissa. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnat tuotetaan omana toimintana, avotyöpaikkoja lisätään ja kalleimmista ostopalveluista pyritään luopumaan. Vaikeavammaisten henkilökohtainen apu järjestetään pääsääntöisesti työnantajamallilla, jonka rinnalle otetaan käyttöön palveluseteli. Vanhus- ja vammaispalveluissa otetaan käyttöön henkilökohtainen budjetti, jossa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehdään päätös rahamäärästä ja asiakas itse valitsee mihin palveluihin hän käyttää sen. Sosiaalihuoltolain mukaisissa asumispalveluissa ostopalvelut korvataan palveluseteleillä. Ikääntyneiden määrän kasvaessa rakennetaan uusia Seniori -asumisratkaisuja, joilla voidaan vastata joustavasti ikääntyneiden palvelutarpeisiin. Senioriasumisella tarkoitetaan asuntoja, joissa on tarjolla sekä asumista tukevia palveluja, että yhteisöllisyyttä mahdollistavia tiloja ja toimintamahdollisuuksia. Työllisyyspalvelut Nykytila Työllisyyspalvelut toimii yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Määrärahasta noin puolet kohdennetaan palveluostoihin säätiö- ja yhdistysmuotoisilta sopimuskumppaneilta. Neljäsosa käytetään omaan toimintaan muun muassa Nuorten taidetyöpajalla. Loppuosalla kustannetaan yritysten ja yhdistysten kuntalisiä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Palvelujen kehittämislinjaukset Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyden kuntakokeilulla uudistetaan viranomaistahojen ja yritysten toimintamalleja pitkäaikaistyöttömien, työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien työllistämiseksi. Kokeilun tuloksien pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan nuorisotakuun toimeenpano edellyttää nuorille palveluja tuottavien toimijoiden yhteistyön tiivistämistä. 17

Tulkkaus- ja käännöspalvelut Nykytila Keski-Suomen tulkkikeskus toimii nettoyksikkönä. Se tuottaa, koordinoi ja välittää asioimistulkkaus- ja käännöspalveluja kaupungin yksiköille sekä ulkopuolisille tilaajille, esimerkiksi viranomaistoiminnan edellyttämää lakisääteistä asioimistulkkausta. Palveluista puolet tuotetaan ostopalveluina puitesopimusten pohjalta. Sopimukset ovat voimassa kesään 2015, jonka jälkeen on mahdollisuus yhteen optiovuoteen. Palvelujen kehittämislinjaukset Puitesopimuskauden aikana selvitetään palvelun tuottamisvaihtoehtoja, muun muassa yhtiöittämistä. 18

Liite 2. Tietoja Jyväskylän kaupungista 1. Jyväskylän kaupungin väestömäärä 1980 2040 Jyväskylän väkiluvun kehitys ikäryhmittäin 1980-2040 30 000 Toteutunut väestönkehitys Väestöennuste 25 000 20 000 0-14 v! 15 000 10 000 65-75 v. 5 000 yli 75 v. 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2015 2020 2025 2030 2035 2040 1980 1990 2000 2010 2012 2020 2025 2030 2035 2040 0 14 v 20 504 20 819 20 726 21 341!"#$%$ 23 728 24 083 24 099 23 871 23 781 65 75 v 7 142 7 873 8 951 11 118 "!#$&$ 16 711 16 313 16 300 15 756 14 952 yli 75 v 2 609 4 262 5 750 7 692 %#&'' 10 176 13 626 16 261 18 129 19 563 Koko väestö 96 966 103 921 116 519 130 816 133 493 142 654 147 132 151 041 154 163 156 575 Lähde: Tilastokeskus 2. Jyväskylän kaupungin vakituinen henkilöstö (tilinpäätös 2012 ja talousarvio 2013) Toteutuneet Arvio' 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstömäärä, vakituiset 6 244 6 319 6463 6 529 6568 6580 6578 Eläkepoistuma 149 149 172 171 188 177 166 Muu poistuma 121 115 127 161 HUOM. Sisältää liikelaitosten henkilöstön. Ei sisällä vakituisia sivutoimisia eikä vakituisia tuntityöntekijöitä. Vertailukelpoinen, organisatoriset muutokset on otettu huomioon. 19

3. Tietoja Jyväskylästä suuralueittain Päivitetty 25.6.2012. Päälähde: Tilastokeskus Saatavissa: Jyväskylän kaupunki: Tietoa Jyväskylästä Sarake1 Kantakaupunki Kypärämäki- Kortepohja Lohikoski- S-kangas Huhtasuo Kuokkala Keltinmäki- Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikkakoski- Nyrölä Palokka- Puuppola Vaajakoski-Jyskä Kuohu- Vesanka Korpilahti Koko kaupunk Väestö 2011/12 Muutos vuonna 2011 0-14 - vuotiaat Osuus väestöstä, % Yli 65- vuotiaat Osuus väestöstä, % Ulkomaalaiset 11/12 Väestöarvio 2020 Pinta-ala (km2) Väestö 2010/11 25 914 10 839 4 639 8 788 17 270 7 634 5 752 5 547 3 340 5 508 14 816 14 796 2 177 5 042 132 06 369 190-11 52 137 26 97-51 0-33 288 152 59-29 1 24 1 814 1 560 732 1 370 2 858 1 258 1 206 935 560 1 284 3 339 2 866 515 836 21 35 7 14,4 15,8 15,6 16,5 16,5 21 16,9 16,8 23,3 22,5 19,4 23,7 16,6 16, 5 130 1 718 799 1 284 1 437 900 536 883 598 770 1 990 2 103 296 1 076 19 61 19,8 15,9 17,2 14,6 8,3 11,8 9,3 15,9 17,9 14 13,4 14,2 13,6 21,3 14, 424 311 54 725 668 594 90 96 35 35 136 188 7 36 3 41 28 400 11 650 4 740 9 720 17 280 7 400 7 480 5 940 3 490 5 510 16 300 15 170 2 590 5 200 141 62 ei tietoa75 13,5 13 8,3 5,3 18,6 29,7 19,8 8,3 22,3 103,7 131,9 197,1 92,9 794,8 1 466,5 25 149 10 537 4 650 8 691 16 904 7 524 5 494 5 479 3 340 5 401 14 395 14 588 2 118 4 993 130 816 Työvoima* 12 971 4 893 2 332 4 225 9 090 3 668 2 843 2 798 1 627 2 434 7 087 7 319 997 2 242 65 047 Työlliset 11 517 4 335 2 015 3 215 7 896 3 096 2 516 2 482 1 413 2 132 6 365 6 344 893 1 973 56 548 Palkansaajat 10 852 4 114 1 858 3 083 7 446 2 926 2 338 2 320 1 288 1 985 5 835 5 848 787 1 631 52 641 Yrittäjät 665 221 157 132 450 170 178 162 125 147 530 496 106 342 3 907 Työttömät 1 454 558 317 1 010 1 194 572 318 316 214 302 722 975 104 269 8 499 Työttömyysaste (%) Työvoiman ulkopuolella* 0-14 - vuotiaat 11,2 11,4 13,6 23,9 13,1 15,6 11,2 11,3 13,2 12,4 10,2 13,3 10,4 12 13,1 12 178 5 644 2 318 4 466 7 814 3 856 2 660 2 681 1 713 2 967 7 308 7 269 1 121 2 751 65 769 1 799 1 566 722 1 354 2 946 1 299 1 201 966 572 1 276 3 249 2 789 494 853 21 341 Opiskelijat 3 393 1 653 396 757 2 239 962 502 433 244 403 1 026 1 035 143 306 13 686 20

Kantakaupunki Kypärämäki- Kortepohja Lohikoski- S-kangas Huhtasuo Kuokkala Keltinmäki- Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikkakoski- Nyrölä Palokka- Puuppola Vaajakoski-Jyskä Kuohu- Vesanka Korpilahti Eläkeläiset 6 261 2 127 1 056 1 948 2 019 1 264 772 1 121 801 1 108 2 589 2 963 406 1 423 26 21 Muut 605 252 128 389 529 299 157 145 87 151 390 441 76 154 4 01 Keskitulot 2010 (!) Korkeaasteen koulutus 2010 (%), yli 15-v. Asuntokanta 2010/11 Arava ja ktvuokraasunnot 20010/11 Asuntokunnat 2010/11 Koko kaupunk 22 851 21 958 26 237 18 688 24 182 20 936 26 655 24 367 25 788 24 525 27 341 24 472 25 744 22 586 23 58 35,8 38,7 37 17,9 37,8 29,7 37,3 33,6 34,1 28,7 35,3 29,1 28,3 22,2 32, 17 398 6 376 2 425 5 070 8 779 4 020 2 377 2 855 1 644 2 451 6 195 7 082 870 2 699 70 32 2 190 2 845 404 2 062 3 478 1 366 360 398 283 329 889 660 10 182 15 94 15 347 5 637 2 284 4 725 8 235 3 701 2 232 2 677 1 515 2 234 5 893 6 658 804 2 257 64 36 Keskikoko 1,61 1,84 2,01 1,81 2,02 2 2,43 2,02 2,19 2,38 2,41 2,16 2,6 2,19 Vanhusasuntokunnat Osuus asuntokunnista (%) Valitut valtuutetut 2008 Lapsiperheitä 2010/11 Aviopari ja lapsia (%) Avopari ja lapsia (%) Isä ja lapsia (%) Äiti ja lapsia (%) 3 713 1 231 579 967 928 617 326 616 426 540 1 240 1 478 209 781 13 69 24,2 21,8 25,4 20,5 11,3 16,7 14,6 23,4 28,1 24,2 21 22,2 26 34,6 21, 19 7 5 0 10 2 1 2 2 5 9 6 1 6 75 1 399 1 071 516 982 2 014 867 787 649 399 728 2 001 1 815 265 538 14 078 52,3 62,1 59,7 43,2 57,3 61,8 67,1 60,9 67,7 67,6 65 64,4 74,8 60,2 60,5 20,1 15,9 20,3 20,2 17 15,5 17 19,4 17,3 19 19 19,3 19,5 23 18,6 1,9 1,6 2,1 2,6 2,5 3,7 2,5 1,5 4,3 2,2 1,9 2,6 0 3,7 2,4 25,7 20,4 17,8 34 23,1 19 13,3 18,2 10,8 11,3 14 13,7 5,6 13 18,5 21

Liite 3. Palvelutuotannon järjestäminen sanasto Palvelujen järjestämisvastuu Kunnallinen järjestämisvastuu on kunnan vastuuta väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toimivasta yhdyskuntarakenteesta. Järjestämisvastuu perustuu kuntalakiin 1 ja erityislainsäädäntöön. Järjestämisvastuuseen sisältyy muun muassa väestön hyvinvoinnin ja terveyden seuranta ja edistäminen, julkisen vallan käyttö palveluissa, väestön palvelutarpeen selvittäminen, palvelujen yhdenvertaisesta saatavuus ja saavutettavuus, palvelujen tuotantotavasta päättäminen sekä tuotannon seuranta ja valvonta, järjestämiseen liittyvä rahoitus, voimavarojen tehokas kohdentaminen ja palvelujen kehittäminen. Viranomaistoiminta Viranomaistoiminnalla voidaan tarkoittaa viranomaisen vastuulla olevaa hallinnollista päätöksentekoa tai tosiasiallista hallintotoimintaa, joka voi olla esimerkiksi opetuksen järjestämistä tai terveydenhuoltoa. Kaikessa viranomaistoiminnassa pitää noudattaa tarkoin lakia ja hyvän hallinnon perusteita. Palvelujen ulkoistaminen Ulkoistaminen tarkoittaa toimintaa, jossa kunta siirtää aiemmin itse hoitamansa toiminnon ulkopuolisen hoidettavaksi. Tämä ulkopuolinen voi olla yksityisoikeudellinen yhteisö, kuten osakeyhtiö, tai julkisoikeudellinen orgaani, kuten kunnallinen liikelaitos. Tällöin kunta antaa kyseisten palvelujen tuotantovastuun osittain tai kokonaan palveluntuottajalle. 2 Ulkoistettujen palvelujen järjestämisvastuu säilyy kunnalla (kuntalaki 2.3 ). Palveluiden yksityistäminen Yksityistämisessä kunta luovuttaa kokonaan tietyn toimintansa ja siihen liittyvän järjestämisvastuun yksityiselle orgaanille. Puhtaalla yksityistämisellä on tarkoitettu julkisten tehtävien siirtämistä yksityisen vastuulle ja rahoitettavaksi. Sellaisia erityistoimialan mukaisia lakisääteisiä tehtäviä, joita kunta on lailla velvoitettu hoitamaan, ei voida laajasti yksityistää. 2 Asiakasohjautuva toimintatapa Asiakasohjatuvat toimintatavat antavat asiakkaalle mahdollisuuden valita palvelun tarjoaja. Palvelusetelilain ja terveydenhuoltolain säännökset tukevat asiakkaiden valinnanvapautta. Valinnanvapautta käsitellään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen ja EU:n valtion rajat ylittävän terveydenhuollon ns. potilasdirektiivin toimeenpanon yhteydessä. 3 Tilaaja-tuottajamalli Tilaaja-tuottajamallilla tarkoitetaan palvelujen tuotannon organisoimista niin, että palvelun tilaajan ja tuottajan roolit erotetaan hallinnollisesti toisistaan. Tilaajana toimii julkinen taho ja tuottajana voi toimia julkinen tai yksityinen palvelun tuottaja tai kolmas sektori. 1 Kuntalaki 365/1995. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 17.3.1995/365. 2 Ks. esim. Mikko Komulainen. Ulkoistaminen kunnissa. Oikeudellinen tutkimus ulkoistamisen ilmenemismuodoista ja vaikutuksista sekä ulkoistamisen rajoituksista ja sille asetettavista vaatimuksista yhtenä kunnallisten palvelujen tuottamismuotona. Suomen Kuntaliitto 2010. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8254-0. 3 Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU. Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön arviomuisto 14.2.2013; Terveydenhuoltolaki, 6 luku: Hoitoon pääsy FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 30.12.2010/1326; http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=6556944&name=dlfe-25815.pdf 22

Tilaaja-tuottajamalli voi olla myös julkisen organisaation sisäinen ohjausmalli, jolloin palvelujen tuottajina toimivat aiempaa itsenäisemmät yksiköt. Useat kunnat ovat tehneet omia tilaaja-tuottajamallin sovellutuksia. Malli on käytössä esimerkiksi Tampereella ja Oulussa. Ostopalvelut Ostopalveluna tuotetut palvelut vertautuvat palvelun käyttäjän kannalta oman toiminnan palveluihin. Kunta määrittelee palvelun tarjoajan ja asiakkaan maksamat maksut ovat samat kuin kunnallisissa palveluissa. Palvelujen ostot perustuvat hankintalakiin 4. Hankinnan kriittiset kohdat ovat tarjouspyynnön laatiminen, sopimuksen tekeminen sekä sen toteutumisen seuranta. Puitesopimus Puitesopimus vastaa palvelun käyttäjän kannalta ostopalvelusopimusta. Puitesopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka kaupunki hankintayksikkönä tekee yhden tai useamman palveluntuottajan kanssa ja jossa sovitaan tietyn ajan kuluessa tehtäviin hankintoihin sovellettavista ehdoista. Puitesopimuksen sitovuus jonkin sovitun tai vähimmäismäärän ostamiseen voidaan määritellä hankintakohtaisesti. Palveluseteli Palveluseteliä voidaan käyttää sosiaali- ja terveyspalveluissa, joiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat. Palvelun on vastattava vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palveluseteli ei korvaa kokonaan kunnallista palveluntuotantoa, vaan se on täydentävä vaihtoehto. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä ja saada vastaava kunnallinen palvelu. Kunta arvioi asiakkaan palveluntarpeen, myöntää palvelusetelin ja maksaa palvelut palvelusetelin arvoon asti. Palvelusetelin arvo voi olla tasasuuruinen tai tulosidonnainen. Asiakas valitsee palveluntuottajan hyväksyttyjen tuottajien joukosta. Palvelusetelitoiminta perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 5. Kunnissa palvelusetelit ovat yleistymässä ostopalvelusopimusten rinnalle erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Henkilökohtainen budjetti Henkilökohtainen budjetti perustuu asiakkaan omaan suunnitelmaan ja työntekijän arviointiin tuen tarpeista ja muodostuvista kustannuksista. Asiakas tietää, paljonko rahaa hänellä on käytettävissään sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palveluihin ja hän voi suunnitella ja järjestää tukensa ja palvelunsa itselleen mielekkäällä tavalla. Henkilökohtaisen budjetin rahoitus muodostuu siitä rahoituksesta, joka henkilön tukeen ja palveluihin joka tapauksessa kuluisi, mikäli ne järjestettäisiin perinteisinä palveluina ja tukitoimina. Henkilökohtaisella budjetilla palveluja voi hankkia julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoilta. Myös luonnollisten tukiverkostojen tuki ja apu voidaan ottaa huomioon. Henkilökohtainen budjetti perustuu vapaaehtoisuuteen ja kunnan on huolehdittava tuesta ja palveluista muulla tavalla, mikäli asiakas ei halua järjestää niitä henkilökohtaisella budjetilla. 6 Henkilökohtainen budjetti on selvittely- ja kokeiluvaiheessa joissakin kunnissa. Avustukset Avustuksia voidaan myöntää järjestöille ja muille toimijoille esimerkiksi kansalaistoimintaa varten tai kohdennettuna tiettyyn toimintaan. Avustukset ovat pääosin vastikkeettomia, mutta joitakin avustuksia on kohdennettu järjestöille tiettyjä palveluja varten. 4 Laki julkisista hankinnoista 348/2007, FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 30.3.2007/348. 5 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä, FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 24.7.2009/569. Lisätietoja: http://www.sitra.fi/julkaisut/sitra302.pdf; http://www.jykes.fi/palveluseteliopas/palveluseteli_ekirja.pdf. 6 Lisätietoja: Henkilökohtainen budjetti Sitra. 23