Koko Uudenmaan rakennemallit 2035

1 Koko Uudenmaan rakennemallit 2035 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakenteen vaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi

Uudenmaan maakuntakaava Vahvistettu

3 1. vaihemaa- kuntakaava Vahvistettavana

Maakuntakaavan uudistaminen käynnissä 4 Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan uudelleen tarkastelu Valmistellaan valtuustokaudella 2009 2012 Tavoitteena yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ohjaavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen i kuntakaavoitukseen kuntien yhteisen tahtotilan muodostaminen Keskeisin teema alue- ja yhdyskuntarakenteen kysymykset Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset arvioidaan rakennemallitarkastelussa

Kaavan suunnittelualue 2011 5

Maakuntakaavan uudistamisen keskeisiä lähtökohtia 7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Tarkistukset voimaan maaliskuussa 2009 Kaupunkiseutusuunnitelmien ja kuntakaavoituksen tarpeet Metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää yhtenäistä tä rakennetta ja tahtotilaa til Maakuntasuunnitelma 2033

Maakuntakaavan uudistamisen keskeisiä lähtökohtia hti maakuntasuunnitelmasta t 8 Alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitettäessä hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluverkostoa. METKA-mallin mukaan 1) tiivistetään 2) täydennetään 3) pitäydytään ja 4) valitaan. Maakuntakaavan ohjaavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen koskien yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän pääperiaatteita, kaavan toteuttamisen ajoitusta ja toteuttamisjärjestystä sekä rakenteen mitoitusta. Uusimaa on Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä.

Rakennemallit maakuntakaavoituksen alkuvaihe Aluerakenteen vaihtoehtotarkastelut rakennemalleilla: - Erilaisia maankäytön, liikennejärjestelmän ja mitoituksen vaihtoehtoja - Malleilla tietoa erilaisten ratkaisujen vaikutuksista ilmastoon, liikenteeseen ja yhdyskuntatalouteen vaikutusten arviointi 9 Ei suunnitelmia, vaan malleja aluerakenteen kehittämisen vaihtoehdoista. Maakuntakaavaluonnoksen perusrakenteeksi yhdistelmä eri mallien hyvistä ominaisuuksista.

Rakennemallityöllä vastauksia 10 Onko kasvu mahdollista ohjataan nykyiseen rakenteeseen ilman uusien ratojen rakentamista? Kuinka kauan nykyistä y rakennetta voidaan kehittää? Mihin ohjataan uusi rakentaminen kun nykyistä rakennetta on tiivistetty? Milloin ja miten? Missä ja miten raideverkkoa kehitetään? Harvakseltaan suuria ja toiminnoiltaan monipuolisia asemanseutuja vai tiheästi pieniä asemanseutuja? Millaisia vaikutuksia rakenneratkaisuilla on? taloudelliset, ympäristöön, liikenteeseen sekä seudun kehitykseen ja kilpailukykyyn liittyvät?

Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Rakennemallien aikataulu 2010-20112011 2010 Rakennemallit hallituksissa i (UML 19.4, IUML 3.5) Rakennemallit lausunnoille (toukokuu - elokuu) Lausuntopalaute ja perusrakenteen linjausvaihtoehdot Ohjaustoimikunnassa ja hallituksissa (syyskuu) Kuntaseminaareissa (lokakuu) Maakuntavaltuustojen yhteisseminaarissa (lokakuu) Perusrakenteen valinta maakuntien hallituksissa (joulukuu) 2011 Kaavaluonnoksen valmistelu

Nykytilanne y rakennemallien pohjana 12 Nykyinen väestö noin 1,5 miljoonaa asukasta ja noin 0,7 miljoonaa työpaikkaa Rakennemalleissa 430 000 uutta asukasta ja 250 000 uutta työpaikkaa v. 2035

13 Kuntien kaavat ja suunnitelmat kattavat suuren osan uudesta asumisen mitoituksesta 30 25 20 15 10 5 0 Asumisen kaavavaranto ja suunnitelmien määrä vuoteen 2035 yht. 36 milj. k-m 2 Nykyisten asemakaavojen asumisen kaavavaranto, milj. k m2 Tulevien suunnitelmien asumisen määrä milj k m2

Kuntien kaavat ja suunnitelmat kattavat suuren osan työpaikkojen mitoituksesta 14 25 20 15 10 5 0 Työpaikkojen kaavavaranto ja suunnitelmien arvioitu määrä vuoteen 2035 yht. 35 milj. k-m 2 Nykyisten asemakaavojen työpaikkakaavavaranto, milj. k m2 Tulevien suunnitelmien työpaikkamäärä milj.k m2

Rakennemallit 15 Monikeskusmalli Kasvu nykyisiin keskuksiin ja A) Kyliin B) Haja-asutusalueille Sormimalli Kasvu suuriin radanvarsikeskuksiin A) Nykyisiin ratoihin B1) Nykyisiin ratoihin ja uuteen Itärataan B2) Nykyisiin ratoihin ja uuteen Pohjoisrataan B3) Nykyisiin ratoihin ja uuteen Länsirataan C) Nykyisiin ratoihin ja useimpiin uusiin lyhyihin ratoihin Silmukkamalli Kasvu pieniin radanvarsikeskuksiin muodostaen ratasilmukoita

Kaikissa malleissa mukana 16 Nykyisten ratojen taajamaliikenteen kehittäminen Pääradan lisäraiteet Keravalta pohjoiseen Espoon kaupunkirata Rantaradan lisäraidejärjestelyt Kirkkonummi- Siuntio (-Karjaa) Uudet radat Länsimetro Helsingin Ruoholahti- Espoon Matinkylä Kehärata Vantaalla Pisara-rata Hyväksyttyjen liikennejärjestelmäsuunnitelmien hankkeet.

Monikeskusmalli vuonna 2035 Kasvu kuntakaavoitukseen k k perustuen nykyisiin ii keskuksiin k k ja kyliin 17 Mallissa tutkitaan nykyisten keskusten ja taajamien hyödyntämistä vaihtoehtona uusien ratojen kasvukäytäville tai taajamille. Kasvu on osoitettu nykyisiä asemakaavaalueita tiivistäen ja laajentaen. Kasvua on rataverkon ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella enemmän kuin muissa malleissa. Useita monipuolisia keskuksia. Kyläalueet, joihin osoitettu 28000 asukasta Nykyisiin keskuksiiin osoitettu kasvu Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Mallissa tutkitaan kylärakentamisen vaikutuksia.

Monikeskusmalli vuonna 2035 Kasvu kuntakaavoitukseen perustuen nykyisiin keskuksiin ja haja-asutusalueille 19 Mallissa tutkitaan nykyisten keskusten ja taajamien hyödyntämistä vaihtoehtona uusien ratojen kasvukäytäville tai taajamille. Kasvu on osoitettu nykyisiä asemakaava-alueita tiivistäen ja laajentaen. Kasvua on rataverkon ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella enemmän kuin muissa malleissa. Useita monipuolisia keskuksia. Haja-asutusalueelle osoitettu kasvu 28 000 asukasta Nykyisiin keskuksiin osoitettu kasvu Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Mallissa tutkitaan hajarakentamisen vaikutuksia.

Silmukkamalli Pienten asemanseutujen ratasilmukoita 21 Silmukkamalli perustuu, kuten Sormimalli, uusien ratakäytävien kehittämiseen. Mallilla selvitetään useiden pienempien asemanseutujen kasvun vaikutuksia vaihtoehtona Sormimallin suurempien asemanseutujen kehittämiselle. Uusilla asemanseuduilla on noin 9000 asukasta tai työpaikkaa 1 km säteellä. Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue

Sormimalli A - Nykyradat Suuria radanvarsikeskuksia k k i harvassa Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Sormimalli A:lla selvitetään nykyisten yy ratakäytävien ja niihin tukeutuvien suurten ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. 23

Sormimalli B1 - Itärata Suuria radanvarsikeskuksia harvassa 25 Sormimalli B1:llä selvitetään sekä nykyisten että uudenratakäytävän (Itärata) ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on toisena uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus.

Sormimalli B2 - Pohjoisrata Suuria radanvarsikeskuksia harvassa Sormimalli B2:llä selvitetään sekä nykyisten että uuden ratakäytävän (Pohjoisrata) ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on toisena uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. 27 Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus.

Sormimalli B3 - Länsirata Suuria radanvarsikeskuksia harvassa 29 Sormimalli B3:llä selvitetään sekä nykyisten että uuden ratakäytävän (Länsirata) ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on toisena uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus.

Sormimalli C Lyhyet y radat Suuria radanvarsikeskuksia harvassa Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Sormimalli C:llä selvitetään sekä nykyisten y että uusien lyhyiden y ratakäytävien ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Nämä lyhyet radat ovat Kerava-Nikkilä rata, Länsimetron jatke Matinkylästä Sundsbergiin, Itämetro Östersundomiin, rata Klaukkalaan ja Länsirata Histaan. Mallissa on uutena ratayhteytenä myös ns. Lentorata. Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus. 31

Väestönlisäykset malleittain 2005-2035 33 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 PKS KUUMA JA NELOSET LÄNSI UUSIMAA ITÄ UUSIMAA

Yhdyskuntarakenne Silmukkamallin Sil kk lli vertailuesimerkkinä t il i kki ä Kilo, Kil jossa j 1 km:n k säteellä ät llä 6700 asukasta ja 700 työpaikkaa, aluetehokkuus = 0.10

Yhdyskuntarakenne Sormimallin vertailuesimerkkinä i Hyvinkää, jossa 2,5 km:n säteellä 41 000 asukasta ja 17 000 työpaikkaa, aluetehokkuus e = 0.12 0.24

Kulkutapajakaumat Matkojen lisäyksen (2008 2035) kulkutapajakauma 50.0 % 45.0 % 40.0 % 35.0 % 30.0 % 25.0 % 20.0 % 15.0 % 10.0 % 5.0 % 0.0 % Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus JL osuus lisämatkoista 20.9 % 25.5 % 23.5 % 23.9 % 23.6 % 22.5 % 21.1 % 19.0 % KL osuus lisämatkoista 32.1 % 39.5 % 36.5 % 37.3 % 36.7 % 34.9 % 34.7 % 32.3 % HA osuus lisämatkoista 47.0 % 35.0 % 40.0 % 38.8 % 39.6 % 42.5 % 44.3 % 48.6 %

Henkilöauton käyttö 16.00 Henkilöauton käyttö asukasta kohti (km/vrk) 14.00 12.00 10.00 k m 8.00 6.00 4.00 2.00 0.00 Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus Henkilöautosuorite asukasta kohti HA suoritelisäys/uusi asukas

Joukkoliikenteen matkustussuoritteet 18 000 000 Joukkoliikenteen matkustussuoritteet 16 000 000 14 000 000 4 234 221 k m / v r 12 000 000 10 000 000 8 000 000 4 886 076 4 858 670 4 832 753 4 832 379 4 611 426 4 787 532 k 6 000 000 4 381 557 11 065 118 4 000 000 7 677 211 7 628 970 7 455 095 7 546 234 8 110 612 6 485 525 2 000 000 3 823 073 0 Nk Nyky Sormi ia Sormi ib1 Sormi ib2 Sormi ib3 Sormi ic Silmukka Monikeskus k Bussien ja muun joukkoliikenteen matkustussuorite Junien ja metron matkustussuorite

Tieverkon kuormittuminen, nykytilanne

Tieverkon kuormittuminen, Sormimalli A

Tieverkon kuormittuminen, Sormimalli B1

Tieverkon kuormittuminen, Sormimalli C

Tieverkon kuormittuminen, Silmukkamalli STRAFICA

Tieverkon kuormittuminen Monikeskusmalli

Kriittisesti kuormittuvan tieverkon e pituus Kriittisesti kuormittuvan tieverkon pituus 180 160 163 k m 140 120 100 80 60 75 114 114 85 75 58 52 101 61 118 107 80 40 34 29 20 11 0 Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus Voimakkaasti kuormittuva (kuorm.aste 90 % 100 %) Ylikuormittuva (kuorm.aste yli 100 %)

Liikenteen kasvihuonepäästöt 2 000 000 Liikenteen CO2 päästöt 1 800 000 1 600 000 1 400 000 t / v 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus CO2 päästöt, kuorma ja pakettiautot (t/v) CO2 päästöt, linja autot (t/v) CO2 päästöt, junat (t/v) CO2 päästöt, henkilöautot (t/v) 1.20 Liikenteen CO2 päästöt asukasta kohti 1.00 0.80 t / v 0.60 0.40 0.20 0.00 Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus CO2 päästöt/asukas (t/v) CO2 päästömuutos/asukasmuutos (t/v)

Liikenteen operoinnin kustannukset 2500 Liikenteen operointikustannukset 2000 M e u r / v 1500 1000 500 0 710 686 701 700 702 710 751 168 568 162 166 165 166 168 177 354 134 342 350 349 350 355 375 284 309 357 355 353 353 337 349 320 181 364 362 354 358 385 525 308 Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus Tieliikenteenkm riippuvaisetverot(meur) km verot HA liikenteen veroton ajon.kust. (Meur/v) Juna ja metroliikenteen operointi (Meur/v) KA japa liikenteenveroton ajon.kust. (Meur/v) Muun joukkoliikenteen operointi (Meur/v) 1600 Liikenteen operointi asukasta kohti (eur/v) 1400 1339 e u r 1200 1000 800 600 1109 1039 1026 1038 1032 1035 1049 1082 1097 1034 1053 983 1005 1020 400 200 0 Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus Operointikustannukset asukasta kohti (eur/as/v) Operointikustannusmuutos/asukasmuutos (eur/as.v)

Liikenteen investoinnit ja diskontatut operointikustannukset t k t Liikenteen investoinnit ja operointi 30 vuodelta diskontattuna 45 000 40 000 35 000 M e u r 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikesku s Tieverkon investointitarve i tit (Meur) 145 260 290 375 305 590 400 Raideliikenteen investoinnit (Meur) 585 1665 1055 1040 1500 3425 0 Yhteiset raide ja tieverkkoinvestoinnit (Meur) 3 900 3 900 3 900 3 900 3 900 3 900 3 900 Tieliikenteen operointi 30 vuodelta diskontattuna Joukkoliikenteen operointi 30 vuodelta diskontattuna 15 155 18 291 18 702 18 662 18 715 18 935 18 929 20 022 7 704 11 081 11 015 10 859 10 925 11 089 12 821 10 102

Kokonaiskustannusten erot Sormimalliin A verrattuna STRAFICA Meur 6 000 Liikenteen investointien ja 30 vuodelta diskontattujen operointikustannusten ero edullisimpaan verrattuna 5 662 5 000 4 000 3 000 2 000 1 540 1 726 953 1 000 764 421 0 Uudenmaan 0 liitto Nylands förbund Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus

Vuoden 2005 ja vuoden 2035 rakennemallien CO2 päästöt (g/as/arkivrk) koko k väestön ja väestön lisäyksen suhteessa. 3000 2500 2000 1500 CO2/asukas CO2 lisäys/väestön lisäys 1000 500 0 Nykytila Silmukka Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Monikeskus

Rakennemallien arviointi 53 Asuminen ja elinympäristö Liikenne ja liikkuminen Elinkeinoelämä ja seudun kehitys Ympäristö, ilmasto ja ekotehokkuus Taloudellisuus ja toteutettavuus Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Julkis- ja yksityistaloudelliset vaikutukset Palveluverkko Mallien toteutettavuus Rakentamisen Liikenneverkko Palvelujen sijoittuminen, Verkon kuormitus saavutettavuus ja intensiteetti it tti ja luonne Liikkumismuodoti laatu käyttö Asuinympäristön laatu Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Metropolialueen kilpailukyky k k Hiilidioksidipäästöt Luonnonvarojen Suhde luontoarvoihin Energian kulutus Suuret infrahankkeet Hajarakentamisen vaikutus Tavoitteena ihmisten hyvinvointi, arjen sujuvuus, kestävä kehitys

Rakennemallien arviointi Kaikki mallit tarjoavat monipuolisia uusia asumisen mahdollisuuksia. Asuminen ja elinympäristö Sormimalli A -Nykyradat on urbaanein, jossa asutus tiivistyy eniten. Muut Sormimallit ja Monikeskusmallit muodostavat kauemmas seudun ytimestä sijoittuvaa rakennetta. Silmukkamalli on luonteeltaan pieniä maaseutumaisia keskuksia luova. Kaikissa malleissa nykyisten taajamien muiden osien asukas- ja työpaikkamäärät oletetaan pysyvän ennallaan, jolloin nykyisten taajamien elinvoiman säilyy.

Rakennemallien arviointi Liikenne ja liikkuminen Sormimalli A Nykyradat on liikkumisen ja liikenteen kannalta paras malli. Sormimalli C Lyhyet radat mallissa myönteistä on liikkumisen ja liikenteen kannalta, että uudet asemayhdyskunnat syntyvät lähelle rakenteen ydintä. Silmukkamalli mahdollistaa raideliikennepainotteisemman joukkoliikenne- järjestelmän. Asemanseudut jäävät vaille hyviä palveluja pienen kokonsa vuoksi. Rakenteen väljyys ja hajanaisuus pidentävät ja lisäävät matkoja Monikeskusmalleissa on pienemmät liikenneverkon investointikustannukset muihin verrattuna. Maankäytön lisäys taajamien ulkopuolella kuitenkin hajauttaa rakennetta ja lisää henkilöauton käyttöä.

Rakennemallien arviointi Elinkeinoelämä ja seudun kehitys Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Palveluverkko Sormimallit A - Nykyradat, B1- Itärata, B3-Länsirata, C- Lyhyet radat ja Silmukkamalli parantavat parhaiten Uudenmaan sisäistä saavutettavuutta ja luovat edellytyksiä yritystoiminnalle. Sormimalleista B1- Itärata ja B3-Länsirata ovat yritystoiminnan savutettavuuden kannalta parhaimpina. Ne parantavat Lohjan tai Porvoon ja pääkaupunkiseudun yrityskeskittymien yhteyttä. Sormimalli A Nykyradat vahvistaa nykyisten keskittymien roolia ja edistää yritystoiminnan keskittymistä. Monikeskusmallit heikentävät alueen sisäistä saavutettavuutta. Malli voi tarjota hyviä toimintaympäristöjä tietyn tyyppisille pienyrityksille, joille luonteva toimintaympäristö on pienissä yhdyskunnissa. Muiden elinkeinoelämän toimintaedellytysten kuin saavutettavuuden tai keskittymisen suhteen vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja.

Rakennemallien arviointi Ympäristö, ilmasto ja ekotehokkuus Sormimalli A -Nykyradat y on yhtenäisten luontoalueiden ja ekologisten yhteyksien säilymisen ja ylläpidon kannalta myönteisin. Monikeskusmalleissa luonnonvaroja kuluu eniten, rakentamiskäyttöön otetaan muita enemmän maata ja yhtenäiset luonnonalueet voivat pirstoutua. Monikeskusmalleista luonnon, virkistyksen ja kulttuurimaisemien kannalta ehdottomasti kannattavampi vaihtoehto on kyliin keskittävä malli. Ilmastovaikutuksiltaan huonoimmassa mallissa (Monikeskusmalli) on lähes 50 % enemmän CO 2 päästöjä uutta asukasta kohden parhaimpaan (Sormimalli A Nykyradat) verrattuna. Parhaimman ja huonoimman ratamallin ero on yli 20 %.

Rakennemallien arviointi Taloudellisuus ja toteutettavuus Julkis- ja yksityistaloudelliset kititl dlli t vaikutukset Mallien toteutettavuus Mallien yhteisten hankkeiden (Kehärata, metro Matinkylään, Espoon kaupunkirata, Pisara, Pääradan lisäraiteet) kustannusarvio on noin 1,9 miljardia.) ja liikennejärjestelmäsuunnitelmien (tie- ja katuhankkeiden kustannusarvio on noin 2 miljardia) kustannukset yhteensä noin 4 miljardia euroa. Lisäinvestoinnit ovat 0,5 4,0 miljardia mallista riippuen. Monikeskusmalli ilman hajarakentamista on kynnysinvestointien suhteen riskittömin ja jonkin verran muita rakennemalleja edullisempi ratkaisu. Hajarakentamisen kanssa taas jonkin verran muita rakennemalleja epäedullisempi. i Kylävaihtoehto on edullisempi i kuin hajavaihtoehto. Sormimalli on keskittämisen ja suuruuden ekonomian vuoksi silmukkamallia edullisempi, mutta alueiden toteuttamisen kannalta silmukkamallia haastavampi ratkaisu.

Päätelmiä 59 Yleisesti Kaikissa malleissa on hyviä ja huonoja ominaisuuksia, joita voi hyödyntää jatkotyössä. Ihmisten hyvinvointi, arjen sujuvuus, elämän laatu Malleilla on luonne-eroja, mutta kaikki mallit mahdollistavat sekä hyvän että huonon toteutuksen. Kaikki mallit mahdollistavat monipuolisia uusia asumisen mahdollisuuksia. Ilmastovaikutukset Ilmastovaikutuksiltaan huonoimmassa mallissa (Monikeskusmalli) on lähes 50 % enemmän CO 2 päästöjä uutta asukasta kohden parhaimpaan (Sormimalli A) verrattuna. Parhaimman ja huonoimman ratamallin ero on yli 20 %.

60 Päätelmiä Nykyrakenteen ja kaikkien mallien toimivuus edellyttää 4 miljardin euron raide- ja liikenneinvestointeja. Kustannusarvio mallien yhteisille hankkeille noin 1,9 miljardia euroa: Kehärata, metro Matinkylään, Espoon kaupunkirata, Pisara, Pääradan lisäraiteet. Malleihin sisältyvien liikennejärjestelmäsuunnitelmien j tie- ja katuhankkeiden kustannusarvio on noin 2 miljardia ennen vuotta 2030. Lisäinvestoinnit ovat 0,5 4,0 miljardia mallista riippuen.

61 Lisätietoja www.uudenmaanliitto.fi/rakennemallit