Kolmevuosikymmentä Tyksissä ja VSSHP:ssä 13.2.2017 Tuija Lehti Sairaalaylihoitaja
Organisaatiomuutoksia V. 1981 Tyks oli oma organisaatio; klinikat toimivat itsenäisesti Aluesairaalat toimivat itsenäisesti, oma johtokunta Psykiatria oma organisaatio Käytiin keskustelu apulaisosastonhoitajan tarpeellisuudesta (oh/aoh) V. 1987 Paimion sairaala yhdistettiin Tyksiin V. 1989 erikoissairaanhoitolaki-> v. 1991 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Tyksin ja sairaanhoitopiirin johto erikseen, ei samalla mäellä V.1991 Tyksin henkilökunta siirtyi uuden työnantajan palvelukseen suostumuksen mukaan
Organisaatiomuutoksia V. 1997 Tyksiin muodostettiin määräaikaisena operatiivinen ja konservatiivinen tulosryhmä Edelliseen kuuluivat leikkaustoimintaa harjoittavat klinikat + neurokirurgia ja anestesiayks., ei lastenkirurgia Konservatiivinen sisälsi kaikki ei leikkaustoimintaa harjoittavat yksiköt Kummallakin tulosryhmällä johtaja ja ylihoitaja oman toimen ohessa V. 2000 tulosryhmät vakinaistettiin, ja johto kokopäivätoiminen
Organisaatiomuutoksia V. 2000 yhdistettiin sisätautien ja kirurgian tehoosasto aikuisten teho-osastoksi ja yhdistyminen anestesiologian yksikköön V. 2003 Raision sairaala yhdistettiin hallinnollisesti ja toiminnallisesti Tyksin osaksi ; potilaiden kohdalla fuusiomuutosta ei ollut havaittavissa, mutta potilasvalinnassa tuli muutosta erityisesti kirurgian kohdalla V. 2004 Turun kaupungin kirurginen sairaala tuli osaksi yliopistollista keskussairaala V. 2007 V-S:n sairaala osaksi Tyksiä, jolla oma alueellinen ohjausryhmä
Organisaatiomuutoksia V. 2013 toimialueorganisaatio/ T2-sairaalan valmistumisen myötä, toimi- ja palvelualueet V.2013 yhteispäivystyksen perustaminen (Turku ym:t lähikunnat)-> tiimityöskentelymalli V.2014 Paimion sairaala ja Raision sairaala lopettivat toimintansa V.2015 Yksi sairaala organisaatio Loimaa ja Vakka-Suomi yhteinen vos esh+pth, toiminta siirtyi perusterveydenhuollolle Salo liitettiin Tyksiin, mutta omat vuodeosastot
Miten toimittiin 80-luvulla Tyks organisaatio: Vuodeosastoja 47, sairaansijoja 1200 Henkilökunnan virkojen määrä 3055 Keskimääräinen hoitoaika oli 6vrk Klinikat toimivat itsenäisesti; yl+yh, hoitohenkilökunnan nimitti ylilääkäri ylihoitajan esityksestä, sairaala-apulaiset omassa klinikassa Klinikoilla oma johtoryhmä, jossa yl+yh+hall.os.yl.+ henkilökuntaedustus +sihteeri ( pieni kompakti ryhmä) Osastoilla ylilääkärin kierto 1krt/kk
Jatkuu Toimintamalli/ hoitotyö Potilaat osastolle kylpyosaston kautta; oma kylvettäjä Potilashuoneet 3-6 hengen huoneita Potilaan yksilöllisyys ja intimiteettisuoja vähäinen Potilaat sijoitettiin ajoittain käytävälle; omaiset ei mukana potilaan hoidossa Ei omaa haastatteluhuonetta Jalansijaa sai yksilövastuinen hoitotyö; jokaisella potilaalla ns. oma hoitaja ; kokeilu kirurgian klinikalla, osaston hoitohenkilökunta sairaanhoitajapainotteinen
Jatkuu Osastolla potilaat jaettiin 2-3 ryhmään, sh ryhmän vastaava Dialyysitoiminta kehittyi huimaa vauhtia; Ero vuodeosaston ja toimenpideyksikön välillä Lääkärikierrolla mukana ainoastaan osastonhoitaja, käytössä lääkärinmääräyskirja -> raportointi sh:lle, lääkäri kuittasi määräykset, Lääkärimääräykset kopioitiin potilasasiakirjoihin
Jatkuu. Laboratoriopyynnöt tehtiin paperille, ja vietiin iltavuoron aikana U-sairaala 12.krs laboratorion ovessa olevaan muovitaskuun Iltavuorossa oleva sh vei edellisen päivän laboratoriopyynnöt potilasasiakirjoihin manuaalisesti Hoitajamäärät eri työvuoroissa vaihteli (vähäinen) Päivystysaikana potilasasiakirjat arkistossa, josta haettiin Vierailuajat olivat tiukat ja iltahoitaja ilmoitti osastolla milloin vierastunti on päättynyt
Jatkuu. Erikoismaksuluokan potilaat Sininen päiväkirja; jossa oli osastolle tulevat potilaat Yhteiset kotiutustilaisuudet, niukat kirjalliset potilasohjeet Potilaiden hoitosuunnitelma oli erillisessä rengaskirjassa, johon hoitaja kirjasi potilaan hoidon toteutuksen ja lääkärinmääräykset Potilaan hoitokertomus oli erikseen kansiossa V. 1984 sairaanhoitajien lakko V. 1985 lääkärilakko
Hoitotyön kehittäminen V. 1986 aloitti toimintansa Turun yliopiston hoitotieteen laitos, uutena oppiaineena hoitotiede ja professori oli Tyksin sivuvirkainen ylihoitaja V.1987-88 erilaiset hoitotieteet teoriat saivat jalansijaa, mutta eivät toimineet sellaisenaan käytännössä v. 1989 alkoi kehittämisprojekti: Hoitotyön toimintaajatus ja dokumentoinnin kehittäminen Tyksissä TYKSin yhteinen hoitotyön toiminta-ajatus Hoitotyön perusta Hoitotyön tavoite Hoitotyön keinot Hyvän hoitotyön edellytykset
Hoitotyön kehittäminen Tavoitteena kaikille klinikoille hoitotyön toimintaajatus ja dokumentointilomakkeisto Potilaan tulotilannelomake Kaksi hoitosuunnitelmalomaketta Samalla luovuttiin rengaskirjasta ja hoitotsuunnitelmalomakkeet siirrettiin osaksi hoitokertomusta
Miten toiminta muuttui 90-luvulla A-sairaala ja U-sairaala saneerattiin, toimintaa samanaikaisesti 1990-luvulla erilaisten ATK-ohjelmien käyttöönotto helpotti huomattavasti hoitotyön ja osastojen toimintaa (aluksi labrapyynnöt ATK:n kautta) Omahoitajajärjestelmä sai kannatusta ja toimintamalli otettiin laaja-alaisesti käyttöön Lyhyt- ja päiväkirurgisen toiminnan lisääntyminen ja kehittäminen toivat uusi haasteita hoitotyöhön
Jatkuu. Hoitoajat lyhenivät ja oli välttämätöntä panostaa potilaan ohjaukseen ja hoitotyön kirjaamiskäytännön kehittämiseen I Hoitotyön kirjaamisen arviointi v.1990 II Hoitotyön kirjaamisen arviointi v.1993 V. 1993 Laki potilaan asemasta ja oikeudesta, juridinen merkitys myös hoitotyön kirjaamisessa Huomio kirjallisiin hoito-ohjeisiin; ohjepankki V. 1995 sairaanhoitajien lakko, lama-aika
Jatkuu. V. 1995 käynnistettiin kokeiluprojekti polikliinisen elektronisen hoitosuunnitelman kehittäminen Laadittu ohjelma oli kokeilussa neljällä poliklinikalla Tavoitteena oli erityisesti saada esille hoitotyön osuus polikliinisessa hoidossa Toiminnan laajentamisen esteenä olivat vaikeudet teknisten yhteyksien luomisessa eri ohjelmien välillä ja myös tarvittavien laitteiden vähyys ja hankinta
Jatkuu. Syöpäpotilaan hoitotyön suositukset Tietosuoja-asiat V. 1999 teema: Potilaan ja omaisten oikeuksien edistäminen Teeman valinta pohjautui aikaisempiin kirjaamisen arviointeihin ja niissä todettiin potilaan mukaanotto vähäiseksi hoidon suunnitteluun ja toteutukseen Itsenäiset hoitajavastaanotot saivat jalansijaa Neurolle (rak.8) rakennettiin hoitajille valvomo, josta viiden potilaan tilaa oli helppo seurata
Hoitotyö 2000-luvulla Potilaiden hoitomenetelmät ja laitteet kehittyvät kaiken aikaa ja tietotekniikan uudet sovellutukset vaativat korkeatasoista osaamista Henkilökunnalta vaaditaan kustannustietoutta, taloudelliset resurssit ovat rajalliset Moniammatillinen yhteistyö on tärkeä Hoidon tulee olla näyttöön perustuvaa ja vaikuttavaa sekä laadukasta Potilaiden hoito on muuttunut avohoitopainotteiseksi ja hoitoajat lyhenevät edelleen (esim.poki-toiminta)
Hoitotyö 2000-luvulla V. 2003 Tietolähde T1-sairaalaan; avoin potilaille ja omaisille V. 2003 T1-sairaala valmistuu, Paperiton sairaala? Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen, sähköinen alusta? V.2006 saatiin ensimmäinen kliininen hoitotyön asiantuntija ja nyt lähes kaikilla toimialueilla on oma Itsenäiset hoitajavastaanotot, laaja-alaiset vastuutehtävät Hoidon tuloksellisuus (oh&aoh:t) Taitava potilasohjaus koulutus yhteistyössä Turun Amk:n ja Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa
Hoitotyö 2000-luvulla Työn vaativuuden arviointi; kriteeristö I-IV luokkaa V. 2007 Tehyn työtaistelu-uhka V 2011 A-sairaalan tulipalo V.2011 Sähköinen potilaskertomus virallisesti käyttöön V.2012 T2 sairaala valmistuu, ja kaikki kuumat toiminnat A-sairaalasta V. 2013 muutto T-sairaalaan (2.4.2013)
Mitä muuta 2000-luvulla V. 2015 Henkilökuntamäärä 7661 vakinaiset 5871, määräaikaiset 1790 Käytössä olevat sairaansijat 886; Keskimääräinen hoitoaika n. 4 vrk V. 2016 T3-sairaalan rakentaminen &Medisiina D Virtuaalisairaala-hanke V.2017 Psykiatrian fuusio (Turku ja sairaanhoitopiiri) V.2017-2020 Valtakunnallinen Sote-uudistus? & KiKy
Johtaminen VAALIMME ELÄMÄSI TÄRKEINTÄ (VSSHP-strategia) Yhteinen tehtävämme: tuottaa laadukkaita, tehokkaita ja asiakaslähtöisiä palveluja Hoitotieteellinen tutkimusohjelma vuosille 2016-2018 Henkilöstöohjelma 2016-2018 Huippuosaamisstrategia 2016-2018 Hyvät johtamisen periaatteet! Strateginen johtaminen Operatiivinen johtaminen Tavoitejohtaminen Muutosjohtaminen Osaamisenjohtaminen ym:t Laatu- ja leanjohtaminen
Kiitos! Vain sydämellään kuulee lähelle ja näkee riittävän hyvin. Vain muistoillaan kerää rikkautta ja suuntaa huomiseen päivään. Vain elämällä tuntee kaipuun ja luottaa seuraavaan kohtaamiseen. Sydämelliset kiitokset yhteisistä työvuosista, on ollut suuri ilo saada työskennellä kanssanne!