UOTSOLAN KOULUN (korttelin 6 osan) ASEMAKAAVAMUU- TOS A 051

Yhdyskunta ja ympäristö Maankäyttö / Yhdyskuntasuunnittelu UOTSOLAN KOULUN (korttelin 6 osan) ASEMAKAAVAMUU- TOS A 051 Suunnittelualue Asemakaavan selostus 19.12.2016 Luonnos OAS Tekninen lautakunta 29.1.2015 6 Vireille tulosta kuulutettu vko 6 / 2015 Luonnos Tekninen lautakunta xx.xx.20xx Luonnos nähtävillä xx.xx. - xx.xx.20xx Ehdotus Tekninen lautakunta xx.xx.20xx xx Ehdotus Kaupunginhallitus xx.xx.20xx xx Ehdotus nähtävillä xx.xx. xx.xx.20xx Hyväksyminen Kaupunginhallitus xx.xx.20xx Voimaantulo xx.xx.20xx

Yhdyskunta ja ympäristö Maankäyttö / Yhdyskuntasuunnittelu 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavanmuutos koskee Mouhijärven Uotsolan taajaman korttelin 6 osaa (Mouhijärven Uotsolan taajaman kortteli 24 sekä Hyssänpuisto eli ns. Pentintuvan alueen kaavamuutos on erotettu luonnosvaiheessa omaksi kaavamuutosalueeksi.) Selostus koskee 19.12.2016 päivättyä asemakaavanmuutoksen luonnosvaihtoehtoja. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Uotsolan taajamassa Uotsolantien varrella. Alueeseen kuuluu korttelissa 6 Uotsolantie 50, 52, 54 ja 56. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin n. 2,2 ha Suunnittelualue. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Uotsolan koulun (korttelin 6 osan) asemakaavanmuutos. Asemakaavan työnumero on A 051/2015. Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on asemakaavoittaa käyttötarkoitukseltaan sopivaa rakentamista, jossa otetaan huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö ja keskeinen sijainti taajamatoimintojen alueella hyvien palveluiden alueella. Tavoitteena on ainakin osittain kaavoittaa alue asuntorakentamiselle.

2 Sastamalan kaupunki 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Arkeologia... 6 3.1.5 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 Maakuntakaava... 8 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma... 9 Yleiskaava... 9 Asemakaava... 10 Rakennusjärjestys... 11 Selvitykset... 11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireilletulo... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 12 Kaavaluonnos... 12 Kaavaehdotus... 12 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 12 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 12 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 13 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 13 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 13 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 13 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 13 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet.... 15 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 5.1 Kaavan rakenne... 15 5.1.1 Mitoitus... 15 5.1.2 Palvelut... 15 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 16 5.3 Aluevaraukset... 16 5.3.1 Korttelialueet... 16 5.3.2 Muut alueet... 16 5.4 Kaavan vaikutukset... 16 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 16 5.4.3 Muut vaikutukset... 16 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 16 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 16

5.7 Nimistö... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 16 6.2 Toteutuminen ja ajoitus... 16 6.3 Toteutuksen seuranta... 16 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2. Uotsolan koulun ja Pentintuvan asemakaavamuutos Rakennettu ympäristö ; Kulojärvi, Minna; Sastamalan kaupunki; 2015. LIITE 3. Ote Mouhijärven muinaisjäännösinventointi 2009 ; Jussila, Timo. Poutiainen, Hannu. Rostedt, Tapani; Mikroliitti Oy; 2015 LIITE 4. Asemakaavaluonnosvaihtoehdot A - C LIITE 5. Asemakaavaluonnosvaihtoehtojen havainnekuvat 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uotsola Häijää Salmin luontoselvitys, Ideapaju ja Luontopalvelu Kraakku, 2011 Uotsola Häijää Salmin rakennettu ympäristö, Sastamalan kaupunki, 2011 Uotsola Häijää Salmi maisemaselvitys, Sastamalan kaupunki, 2010 Mouhijärven muinaisjäännösten perusinventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2003 Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavan materiaali 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on asemakaavoittaa käyttötarkoitukseltaan sopivaa rakentamista, jossa otetaan huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö ja keskeinen sijainti taajamatoimintojen ja hyvien palveluiden alueella. Tavoitteena on ainakin osittain kaavoittaa alue asuntorakentamiselle. Aloitus- ja suunnitteluvaihe Asemakaavanmuutos on tullut vireille kaupungin omasta aloitteesta. Asemakaavanmuutos on mukana Sastamalan kaupungin 2016 2017 kaavoitusohjelmassa. Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman 29.1.2015. Kaavamuutos kuulutettiin vireille viikolla 6. 2015. Pirkanmaan Maakuntamuseo antoi osallistumis- ja arviointisuunnitelman pohjalta lausunnon. Lausunnossa todettiin, ettei suunnittelualueelta tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä ja ettei maakuntamuseolla ole huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Lisäksi lausunnossa todettiin, että alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, jotka tulee huomioida asianmukaisesti asemakaavoituksen yhteydessä ja ettei mahdollinen täydennysrakentaminen saa uhata alueen arvoja. Lisäksi lausunnossa todettiin, että käytössä on oltava ajan tasalla olevat tiedot rakennetusta ympäristöstä, niin yksittäisistä rakennuksista kuin kokonaisuuksistakin ja että aiemmin yleiskaavaa varten laadittuja selvityksiä tulee tarpeen mukaan tarkentaa vastaamaan asemakaavan tarkkuutta ja tavoitteita. Mouhijärvi-Seura ry jätti aloitusvaiheen kannanoton, jossa todettiin, että v.1879 valmistunut vanha koulu on suojeltu ja tulee säilyttää arvolleen sopivassa kunnossa ja käytössä. Vanhan koulun ja uuden kirjaston ympäristö on säilytettävä siten, ettei niiden näkyvyydelle ole haittaa. Kannanotossa edellytetään myös riittäviä paikoitustiloja. Lisäksi Mouhijärvi-Seura toteaa, että v.1954 rakennetun koulun ja vanhan kirjaston paikalle sopii hyvin rakentaa asuntoja erityisesti senioreille, koska alue on lähellä päivittäisiä palveluja. 3

4 Sastamalan kaupunki Mouhijärven Kirjaston ystävät ry järjesti kokouksen Uotsolan koulun tontin kaavoituksesta Mouhijärven kirjastossa 30.7.2015. Järjestäjä on jättänyt yhdyskuntasuunnitteluun kokouksen pöytäkirjan. Kokouksessa oli läsnä edustajia eri yhdistyksistä (Eläkeliitto Mouhijärven yhdistys, Mouhijärven kirjaston ystävät ry, Uotsolan asukasyhdistys ry, Mouhijärven Eläkkeensaajat ry, Mouhijärven Seura ry.). Kokous listasi seuraavat näkökohdat kaavasuunnittelussa huomioonotettavaksi Uotsolan alueen yhdistysten yhteisenä kantana: Uotsolan koulun ja kirjaston välinen piha-alue säilytettävä nykyisen laajuisena, julkisena puisto-alueena, kyläläistenyhteisöllisyyttä vahvistavana paikkana Vanha kirjastotalo tulee purkaa ja tontin jatkokäyttö tulisi liittää alueen julkista luonnetta tukevaan kokonaissuunnitteluun, ei yksityiskäyttöön Mikäli Uotsolan koulu (rv. 1952-1953) joudutaan purkamaan, tulisi tilalle rakentaa senioreille soveltuvia asuntoja. Asuntojen pihojen tulisi avautua nykyisen koulun takapihan suuntaan, jolloin puisto-alue säilyisi nykyisen suuruisena. Mahdollisten uudisrakennusten tulisi vastata rakennusmassaltaan ja sijainniltaan nykyisiä rakennuksia. Puistoalueelle, vanhan Uotsolan koulun (rv. 1879) puoleiselle sivulle tulee varata asiakkaille autopaikkoja. Uudisrakennusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon olemassa olevat arvorakennukset, Uotsolan vanha kansakoulu ja Mouhijärven kirjasto. Arkkitehtisuunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota ja rakennusten tulee maisemallisesti soveltua edellä mainittujen rinnalle. Kirjaston takapihalla kasvavat puut tulee säilyttää. Alueen suunnittelun tausta-aineistona on käytetty Uotsola Häijää Salmi osayleiskaavan selvitysmateriaalia. Rakennetun ympäristön selvitystä tarkennettiin alueen osalta vuonna 2015: Uotsolan koulun ja Pentintuvan asemakaavamuutos Rakennettu ympäristö. Suunnittelussa laadittiin alueelle useita alustavia erilaisia luonnosvaihtoehtoja yhteen sovittaen asetettuja tavoitteita ja saatujen mielipiteitä. Luonnosvaihe Alustavien luonnosten pohjalta alueelle laadittiin kolme luonnosvaihtoehtoa. Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kun asemakaava/ muutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Sastamalan Mouhijärven Uotsolan taajamassa. Uotsola on entisen Mouhijärven kunnan kirkonkylän keskusta, joka sijaitsee kahden järven, Siilinjärven ja Mätikön välissä. Siilinjärvi sijaitsee Mätiköstä pohjoiseen ja noin 40 metriä korkeammalla merenpinnasta mitattuna. Alue kuuluu Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisema-alueeseen, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alueella sijaitsee kansakoulurakennus, liikerakennus, kirjasto ja asutusta. Alueen rakennuskanta

ulottuu ajoitukseltaan 1800-luvun lopulta 2000-luvulle. Alueen rakennuskanta on melko pienipiirteistä ja matalaa. Suurimpia rakennuksia ovat kirjasto ja vanha kansakoulu. Ilmakuva johon kaava-alueen likimääräinen sijainti on rajattu punaisella. Ilmakuva on maanmittauslaitoksen paikka-tietoikkunasta. 3.1.2 Luonnonympäristö Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavaa varten vuonna 2011 laaditussa luontoselvityksessä suunnittelualueella ei havaittu erityisiä luontoarvoja. Alue on ollut pitkään rakennettua eikä kaavaalueella ole varsinaista luonnontilaista ympäristöä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueelle on tehty rakennetun ympäristön inventointi, Uotsolan koulun ja Pentintuvan asemakaavamuutos Rakennettu ympäristö, vuonna 2015. Inventointiraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Suunnittelutyön edetessä on päädytty, että Uotsolan koulun alue erotetaan omaksi kaava-alueeksi Pentintuvan alueesta. 5 Suunnittelualueen rakennuskanta ja inventoinnin perusteella laadittu rakennetun ympäristön arvotus.

Suunnittelualueen rakennuskanta on peräisin 1800-luvun lopulta 2000-luvulle. Alueen vanhin rakennus on kansakoulu vuodelta 1879. Kansakoulu oli Mouhijärven ensimmäinen kansakoulu ja yksi koko nykyisen Sastamalan alueen ensimmäisiä kouluja. Kansakoulun rakennusmateriaalina on käytetty puretun, vuonna 1641 rakennetun Mouhijärven vanhan kirkon hirsiä ja lautoja. Vanhoja hirsiä on näkyvissä alapohjan ja kylmän ullakon kantavina rakenteina ja ullakon alakaton ja alapohjan laudoituksessa on nähtävissä vanhoja kirkkomaalauksia ja tekstejä. Kansakoulun kanssa samassa pihapiirissä sijaitsee vuonna 2006 rakennettu kirjasto. Pihapiirissä aiemmin sijainneet vanha kirjasto vuodelta 1938 ja uusi koulurakennus vuodelta 1952 on purettu vuonna 2015. Uuden kirjaston vieressä Uotsolantien varrella on 1954 rakennettu säästöpankintalo ja sen vieressä 1885 rakennettu asuinrakennus talousrakennuksineen. Korttelin sisäosassa sijaitsee vielä 1991 rakennettu asuinrakennus talousrakennuksineen. Suunnittelualueen rakennukset ovat jaettavissa ominaispiirteidensä ja kulttuurihistoriallisten arvojensa perusteella kolmeen ryhmään. Rakennusten arvojen turvaamiseksi tulisi erityisesti kiinnittää huomiota edellä olevassa kuvassa punaisella ja sinisellä merkittyjen rakennusten ja pihapiirien säilymiseen. Niihin mahdollisesti tehtävät muutokset tulisi tehdä huolellisesti suunnitellen, niiden tyyliä ja ominaispiirteitä, kuten kattomuotoa, runkomuotoa ja rakennusajankohdalle ominaisia julkisivumateriaaleja, muotoja ja tyylipiirteitä kunnioittaen. Uotsolan kansakoulu 3.1.4 Arkeologia Mouhijärvelle tehtiin Sastamalan kaupungin tilaamana muinaisjäännösinventointi 2009. Kartta-aineiston perusteella kaava-alueesta etelään on sijainnut Uotsolan kylätontti. Kyseessä on ilmeisesti ollut varhaiskeskiaikainen kylä. Kylässä on ollut vuonna 1571 kolme taloa, 1644 neljä taloa ja 1781 isojakokartalla neljä taloa, Noka, Lammaspää, Pentti ja Hoppu sekä niiden lisäksi sotilastorppa. Lammaspää ja Pentti ovat muodostaneet yhtenäisen tontin ja muut talot ovat olleet hieman erillään. Tontit ovat jääneet nykyisen rakentamisen alle ja arkeologisessa mielessä tuhoutuneet. Inventoinnin mukaan kyseessä ei ole suojelukohde. 6

Vuoden 2009 inventoinnin mukainen Uotsolan kylätontin sijainti. 3.1.5 Maanomistus Sastamalan kaupunki omistaa suunnittelualueella kokonaan tai osittain sijaitsevat kiinteistöt (790-510-) 2-1, 5-8, 8-20 ja 20-45. Loput suunnittelualueella kokonaan tai osittain sijaitsevista kiinteistöistä ovat yksityisessä omistuksessa tai yleistä tietä. 7

Suunnittelualueen kiinteistökartta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on merkitty mustalla viivalla. Kartta on maanmittauslaitoksen kiinteistötietopalvelusta. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.03.2007 (KHO vahv. 20.03.2008). Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen (A) aluetta ja alueella on keskustoimintojen kohdemerkintä. A merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. C keskustoimintojen alueen kohdemerkinnällä osoitetaan palvelurakenteeltaan kuntatasoiset keskukset. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. 8

Suunnittelualue Ote maakuntakaavasta Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymässä Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Suunnitelmaa käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se vaikuttaa Sastamalan tulevaan kehittämiseen. Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja se ohjaa kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty kolmitasoinen keskusverkko: PÄÄKESKUS, Vammala ALUEKESKUS, Mouhijärvi PAIKALLISKESKUKSET, Suodenniemi, Karkku, Kiikka, Keikyä, Kiikoinen ja Stormi Kaupunkirakennesuunnitelmassa Mouhijärvi muodostaa Sastamalan aluekeskuksen yhdistettynä Uotsola ja Häijää. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena. Ote kaupunkirakennesuunnitelmasta Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, mutta Mouhijärvi Häijää Salmin oikeusvaikutteinen osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä. Vuoden 2017 aikana osayleiskaavan ehdotus laitetaan 9

uudelleen nähtäville. Sastamalan kaupunki Ehdotuksena nähtävillä olleessa osayleiskaavassa alue on kokonaisuudessaan palvelujen- ja asumisen aluetta (PLA). Alueella on vuonna 1879 valmistunut koulu, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus ja liittyy keskeisesti kylän kehityshistoriaan. Vanhan kirkon hirsistä rakennettuna koululla on myös tähän liittyvää merkitystä. Koulu (sr4) on rakennetun ympäristön selvityksessä katsottu kuuluvaksi arvoluokkaan 1. Ote Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavaehdotuksesta 2013. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rajattu vaaleansinisellä. Asemakaava Alueella on voimassa 1977 lainvoiman saanut rakennuskaava. Asemakaavassa suunnittelualueella ovat seuraavat merkinnät: YO = opetustoimintoa palvelevien rakennusten korttelialue ALK = yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialue Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rajattu vaaleansinisellä. Yhdistelmässä on kirjoitusvirhe, koulun kohdalla olevan YS-merkinnän tulisi olla YO. 10

11 Sastamalan kaupunki Rakennusjärjestys Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 10.11.2014. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2015 ja se on nähtävillä kaupungin www-sivuilla: http://www.sastamalankaupunki.fi. Selvitykset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Olemassa olevat selvitykset ja suunnitelmat: Uotsola Häijää Salmin luontoselvitys, Ideapaju ja Luontopalvelu Kraakku, 2011 Uotsola Häijää Salmin rakennettu ympäristö, Sastamalan kaupunki, 2011 Uotsola Häijää Salmi maisemaselvtys, Sastamalan kaupunki, 2010 Mouhijärven muinaisjäännösten perusinventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2003 Mouhijärven muinaisjäännösinventointi 2009, Mikroliitti Oy, 2009 Uotsolan koulun ja Pentintuvan asemakaavamuutos Rakennettu ympäristö, Sastamalan kaupunki, 2015 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Korttelissa 6 sijainneet Uotsolan koulun 1952 rakennettu koulurakennus ja vuonna 1938 rakennettu vanha kirjasto ovat olleet poissa käytöstä ja ne on purettu 2015. Muuttuneen tilanteen vuoksi voimassa olevan asemakaavan YO-merkintä eli opetustoimintoja palvelevien rakennusten korttelialue ei ole enää ajanmukainen eikä tarkoituksenmukainen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavanmuutos on tullut vireille kaupungin omasta toimesta. Kaava on Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmassa 2016 2017. Tekninen lautakunta hyväksyi Uotsolan koulun ja Pentintuvan alueen asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman 29.1.2015 ja kaava kuulutettiin vireille viikolla 6. 2015. Kaavan laatii Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu omana työnään. Luonnosvaiheessa katsottiin tarkoituksenmukaisesti erottaa Pentintuvan (vanhan Mouhijärven kunnantalon) alueen kaavamuutos kokonaan omaksi suunnittelualueeksi. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: kuntalaiset kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinoharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät yhteisöt tms., joiden toimialaan suunnittelussa käsitellään Viranomaiset: Kaupungin ydinprosessit: kansallisvaikuttaminen ja päätöksenteko, elinkeinot ja osaaminen, sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky, lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus, yhdyskunta ja ympäristö Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Aluepelastuslaitos Sastamalan Vesi Muut

Caruna Oy Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osalliseksi katsotaan alueen maan-omistajat ja ne joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Viranomaisilta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaava-ehdotuksesta. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on kuulutettu viikolla 6 vuonna 2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten viranomaisosaisille. Kaavaluonnos Kaavaehdotus 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on ollut asemakaavoittaa käyttötarkoitukseltaan sopivaa rakentamista, jossa otetaan huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö ja keskeinen sijainti taajamatoimintojen alueella hyvien palveluiden alueella. Tavoitteena on ollut ainakin osittain kaavoittaa alue asuntorakentamiselle. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueella ei ole voimassa olevaa osayleiskaavaa. Ehdotuksena nähtävillä olleessa osayleiskaavassa alue on kokonaisuudessaan palvelujen- ja asumisen aluetta (PLA). Voimassa olevassa asemakaavassa alue on opetustoimintoa palvelevien rakennusten korttelialuetta ja yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialuetta. Opetustoimintoa palvelevien rakennusten korttelialueelta on purettu v. 2015 vanha koulurakennus (v.1952) ja kirjasto (v.1938). Korttelialueella sijaitsee uusi kirjasto (v.2006) ja vanha Mouhijärven kansakoulurakennus (v. 1879), joka on osittain perusopetuksen teknisen töiden opetuskäytössä sekä Sastamalan opiston opetuskäytössä. Yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueella on ns. Säästöpankintalo (v. 1954), jossa on muun muassa Sastamalan kaupungin Mouhijärven alueen nuorisotilat. Tilat on vuokrattu kaupungille. 12

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavia vaihtoehtoja laadittiin useita ja niitten pohjalta pääydyttiin kolmeen luonnosvaihtoehtoon. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Nähtäville päädyttiin asettamaan kaikkiaan kolme erilaista luonnosvaihtoehtoa. Kaikissa luonnosvaihtoehdoissa vanha koulu on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa Uotsolantien varressa ja Veteraanitien varressa oleva kiviaita on osoitettu säilytettäväksi. Kaikissa vaihtoehdoissa kirjaston rakennuspaikka on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Kuva VeA kaavakartasta ja havainnekuvasta Vaihtoehdoissa VeA on vanhan koulun ja kirjaston väliin osoitettu kaavakatu "Kansakoulunpolku". 13

Vaihtoehdossa VeA ei ole osoitettu erillistä puistoaluetta vaan siinä on "tontteihin" kuuluvia alueita, jotka on merkitty istutettaviksi alueiksi. Tässä vaihtoehdossa vanha suojeltava koulu muodostaa oman "tontin", joka on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL/s-2), jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Sama merkintä on ns. vanhalla Säästöpankkitalolla. Puretun koulun alue on tässä vaihtoehdossa esitetty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) eli alueelle voidaan rakentaa sekä rivitaloja ja/tai omakotitaloja, jotka saavat olla kaksikerroksisia. Korttelialue on jaettu ohjeellisesti kahteen "tonttiin", joista toiselle on kulku Kansakoulunpolun kautta ja toiselle Veteraantien kautta. Kuva VeB kaavakartasta ja havainnekuvasta Vaihtoehdossa VeB vanha koulu on osoitettu kirjaston kanssa samaksi julkisten lähipalveluiden korttelialueeksi ja niitten eteen on osoitettu erillinen puisto (VP), joka luonnoksessa on nimetty "Kirjapuistoksi". Tässä vaihtoehdossa puretun koulun alue on laitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR-15), johon saa sijoittaa asumispalveluita ja asumispalveluihin liittyviä oheistiloja. Rakennusten tulee olla yksikerroksisia. Alue on jaettu ohjeellisella rajalla kahdeksi erilliseksi "tonteiksi". Kuva VeC kaavakartasta ja havainnekuvasta 14

Vaihtoehdossa VeC kirjaston alue on osoitettu omaksi julkisten lähipalvelujen korttelialueeksi ja vanhan koulun alue ja Säästöpankintalon alue asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (ALPL/s-2), jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Rakennuksen ja Uotsolantien välinen alue on merkitty erilliseksi puistoalueeksi (VP). Suunnittelualueen keskelle on osoitettu erillinen pysäköintialue (LP), jonka läpi on sallittu ajo asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK). Puretun koulun alue on osoitettu tässä vaihtoehdossa kolmikerroksisten asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä Veteraanitien puolelle on osoitettu asuinpientalojen korttelialue (AP). 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset VAIHE SUORITUS, TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN LUOTTAMUSELIN PVM, VIREILLETULO OAS (MRL 63 ja 64 ) Tekla 29.1.2015, 6 LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE Vireille tulon kuulutus viikko 6/2015 ja OAS nähtäville Luonnokset Kuulutus nähtävillä olosta viikko xx Luonnos nähtävillä xx.xx xx.xx.xxxx Ehdotuksen hyväksyminen Kuulutus nähtävillä olosta viikko xx/xxxx Ehdotus nähtävillä xx.xx. xx.xx.xxxx Tekla xx.xx.xxxx, x Tekla xx.xx.xxxx, x Kh xx.xx.xxxx, x HYVÄKSYMINEN Ehdotuksen ja vastineiden hyväksyminen Kaavan hyväksymiskuulutus Kh xx.xx.xxxx, xx 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut 15

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Sastamalan kaupunki 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.3 Muut vaikutukset 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. 5.7 Nimistö 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan kaavamääräykset ohjaavat alueen rakentumista kyläkuvaan ja maisemaan soveltuvaksi. 6.2 Toteutuminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista heti kun asemakaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvonnan tulee huolehtia, että rakennuslupasuunnitelmat ja asiakirjat ovat asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen mukaisia ja että toteutus on kaavan ja kaavamääräysten mukainen. 16

Sastamalassa 19.12.2016 Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Lisätietoja asemakaavasta: Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö Maankäyttö, Yhdyskuntasuunnittelu Suunnittelutiimi Maankäyttöpäällikkö: Merja-Liisa Hannuksela, p. 0500 776 138 Kaavasuunnittelija: Juha Mäkelä, p. 040 838 0683 Kaavoitusarkkitehti: Timo Silomaa, p. 040 506 2520 Kaavavalmistelija: Merja Juntunen, p. 040 826 8417 sähköposti: etunimi.sukunimi@sastamala.fi Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.sastamalankaupunki.fi. 17