Juvanmalmin teollisuusalue Asemakaavan muutos 81. kaupunginosa, Niipperi Osa korttelia 81003

1 (10) Asianumero 637/10.02.03/2015 Aluenumero 710920 Juvanmalmin teollisuusalue Asemakaavan muutos 81. kaupunginosa, Niipperi Osa korttelia 81003 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 1. päivänä helmikuuta 2017 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7029. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Niipperissä Juvanmalmin teollisuusalueen eteläosassa osoitteessa Juvan teollisuuskatu 12. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 31.8.2016. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 050 5532886 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Tiina Aalto etunimi.o.sukunimi@espoo.fi

2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 3 1.3 Suunnittelun vaiheet... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Yleiskaava... 3 2.1.2 Asemakaava... 4 2.1.3 Rakennusjärjestys... 4 2.1.4 Tonttijako... 4 2.1.5 Muut suunnitelmat ja päätökset... 4 2.1.6 Pohjakartta... 4 2.2 Selvitys alueesta... 4 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.2.2 Maanomistus... 4 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 4 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät... 6 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 6 3.1 Osallisten tavoitteet... 6 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 7 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 7 4.2 Mitoitus... 7 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 7 4.3.1 Maankäyttö... 7 4.3.2 Liikenne... 8 4.3.3 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 8 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 8 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 8 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 9 6.1 Rakentamisaikataulu... 9 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 9 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 9 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 9 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 9 Sivu LIITTEET: Liite 2 Havainnekuva 1:1000 Liite 3 Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa 1:10 000 Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.

3 (10) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Korttelin 81003 tontti 4 on rakennettu kaavan mukaisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tontilla sijaitsee vuonna 1968 valmistunut teollisuus-/varastohalli, jossa on eri toimijoiden tiloja. Pysäköinti ja kulkuyhteys Juvan teollisuuskadulta on järjestetty osittain omalla tontilla ja osittain rasitesopimuksella viereiselle tontille. Kaavan mukainen rakennusoikeus on 7290 k-m 2, josta on käyttämättä noin 530 k-m 2. Asemakaavan muutoksella lisätään alueen rakennusoikeutta noin 1450 k-m 2. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 14600 m 2, jolloin tehokkuudeksi tulee e=0.60. Alueen pääkäyttötarkoitus ja kerrosluku säilyvät ennallaan. Muutoksen hakijana on tontin 81003/4 maanomistaja, Kiinteistö Oy Espoon Juvan teollisuushalli. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 3.2.2015. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 8.8.2016 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu teollisuuden ja varastoinnin alueeksi (T), joka varataan ensisijaisesti teollisuudelle ja varastoinnille sekä niitä palveleville tiloille. Alueella voidaan sallia myös suuria varasto- ja myyntitiloja vaativaa alueelle soveltuvaa kauppaa. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä Kaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen.

4 (10) 2.1.2 Asemakaava Alueella on voimassa Juvanmalmin teollisuusalue niminen asemakaavan muutos (lainvoima 24.10.1983). Siinä tontti 81003/4 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Tontin rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotiloja varten. Rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvun e=0.50 mukaan kerrosluvun ollessa kaksi (II). Tontin itäreunassa kulkee noin 9 metriä leveä puilla ja pensailla istutettava alueen osa. Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnoille on rakennettava huoneistokohtainen, muusta tonttialueen käytöstä riittävästi erotettu ulko-oleskelutila. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 2 kutakin asuntoa kohti 1 kutakin liike- ja toimistokerrosalan 50 m 2 kohti, 1 kutakin teollisuuskerrosalan 100 m 2 kohti, 1 kutakin varastokerrosalan 150 m 2 kohti. Rakennuslupaviranomainen voi myöntää lykkäystä 20 %:lle autopaikkojen rakennusvelvollisuudesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lykkäyksen kohteena oleville autopaikoille tulee rakennuslupahakemuksen yhteydessä osoittaa oma alueensa, autopaikkojen tuleva toteutustapa ja liikennejärjestelyt. 2.1.3 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.4 Tonttijako Kaavamuutosalueelle on laadittu tonttijaon muutos 81003:1, joka on hyväksytty 15.3.1988. 2.1.5 Muut suunnitelmat ja päätökset Tontin 81003/4 hyväksi on perustettu kaksi rasitetta vuonna 1988; kulku kaavamuutosalueelle on järjestetty pohjoispuolisen tontin 81003/5 kautta ja 36 autopaikkaa on sijoitettu tontin 81003/5 puolelle. 2.1.6 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus 2.2.2 Maanomistus Kaavamuutosalue on osa Juvanmalmin teollisuusaluetta, joka on Espoon merkittävimpiä teollisuuden ja varastoinnin alueita. Muutamaa tonttia lukuun ottamatta Juvanmalmin teollisuusalueen tontit ovat rakennettuja. Tontin 81003/4 omistaa Kiinteistö Oy Espoon Juvan teollisuushalli. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelin 81003 tontti 4 on rakennettu kaavan mukaisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tontilla sijaitsee vuonna 1968 valmistunut teollisuus-/varastohalli, jossa on eri toimijoiden tiloja. Rakennus on osittain kaksikerroksinen ja osa tiloista sijaitsee kellarikerroksessa. Kulku maanalaiseen kellariin tapahtuu rakennuksen pohjoispuolelta ajoluiskaa pitkin. Alueen eteläosassa sijainnut kallio on louhittu. Tontti on aidattu verkkoaidalla. Juvan teollisuuska-

5 (10) dun puolella kaavassa on merkintä 9 metriä leveästä puilla ja pensailla istutettavasta alueen osasta, jossa sijaitsee vaahterarivi. Kaavamuutosaluetta ympäröi kaavan mukaisesti toteutuneet teollisuus- ja varastokäytössä olevat tontit. Kaavamuutosalue rajautuu etelässä Juvanmalminpuistoon. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kulku suunnittelualueelle tapahtuu Juvan teollisuuskadulta, joka on alueellinen kokoojakatu. Juvan teollisuuskadulta on yhteys noin puolen kilometrin päässä etelässä sijaitsevaan pääkatutasoiseen Juvankartanontiehen sekä kehätietasoiseen Kehä III:een. Pohjoisessa Juvan teollisuuskatu muuttuu Juvanmalmintieksi, josta tulee olemaan myöhemmin yhteys Vihdintielle. Kehä III:n keskimääräinen arkivuorokausiliikenne suunnittelualueen kohdalla on 54 000 (v.2015) ajoneuvoa vuorokaudessa. Juvan teollisuuskadulla vastaava luku oli noin 2 900 (v.2015) ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskaita ajoneuvoja oli 20 %. Jalankulku ja pyöräily Kehä III:n ja Juvankartanontien varressa kulkee seutureittitasoinen pyörätie, joka linkittyy Juvan teollisuuskadun itäpuolella kulkevaan yhdistettyyn jalankulkuja pyöräilytiehen. Juvan teollisuuskadun vartta pääsee pientä katkosta lukuun ottamatta Vihdintielle saakka. Kuva: ote pääkaupunkiseudun pyöräilykartasta suunnittelualueen kohdalla. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Kulku kaavamuutosalueelle on järjestetty rasitteella pohjoispuolisen tontin 81003/5 kautta. Rasiteyhteyden lisäksi tontin kaakkoiskulmasta on suora ajoyhteys Juvan teollisuuskadulle. Tontin autopaikoista 36 kpl on sijoitettu erillisellä rasitesopimuksella tontin 81003/5 puolelle. Muilta osin pysäköinti on järjestetty omalla tontilla.

6 (10) Julkinen liikenne Lähin pysäkki on aivan suunnittelualueen edustalla Juvan teollisuuskadulla. Pysäkkiä liikennöivät seuraavat linjat: 236V (Leppävaara - Serena) 582/B/K/KB (Espoon keskus - Serena/Kalajärvi) 435 (Elielinaukio - Koskelo) 436K (Elielinaukio - Kalajärvi) Palvelut Juvanmalmin teollisuusalueella on muutama lounasravintola. Lähin ruokakauppa sijaitsee Juvan teollisuuskadun ja Juvankartanontien risteyksessä noin 400 metrin päässä kaavamuutosalueesta. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Johdot ja putket kulkevat Juvan teollisuuskadun alla, josta ne on johdettu tontille. Kuva: alueella sijaitsevat johdot ja kaapelit. 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueelle ei kohdistu toiminta huomioon ottaen erityisiä ympäristön häiriötekijöitä. Alue kuuluu lentomelun lievealueeseen. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksessa esitetään rakennusoikeuden nostamista tehokkuudesta e=0.50 tehokkuuteen e=0.65. Suunnitelman mukaan tontille rakennetaan noin 1100 k-m 2 kokoinen varasto ja noin 800 k-m 2 kokoinen toimisto-/näyttelytila. Kaavamuutoshakemuksen jättämisen jälkeen hakijan kanssa on päädytty tehokkuuteen e=0.60, joka riittää suunniteltuun laajennukseen. Pysäköinti järjestetään nykyisten rasitejärjestelyiden lisäksi omalla tontilla pihatasossa sekä olemassa olevan rakennuksen kellaritiloissa. Asukasmielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saapunut yhtään mielipidettä.

7 (10) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen toiminnan kehittäminen ja laajentaminen rakennusoikeutta lisäämällä. Alueen pääkäyttötarkoitus ja kerrosluku säilyvät ennallaan. Myös rasitteet autopaikoille ja kulkuyhteydelle jäävät ennalleen. Käyttötarkoitusta laajennetaan siten, että rakennetusta kerrosalasta enintään 25 % saadaan käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotilojen lisäksi tontilla sijaitsevan laitoksen näyttely- ja myyntitiloja varten. Juvanmalmin teollisuusalue on Espoon merkittävimpiä teollisuuteen ja varastointiin keskittyneitä alueita, jonka toimintamahdollisuudet halutaan säilyttää. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 14580 m 2. Kokonaiskerrosala on 8748 k-m 2.. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 1458 k-m 2.. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-1). Tontin rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimisto-, näyttely- ja myyntitiloja varten. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.60 mukaan. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi (II). Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on +51.6. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään: 2 ap / asunto toimistotilat 1 ap / 50 k-m² liiketilat 1 ap / 60 k-m² teollisuus- ja näyttelytilat 1 ap / 100 k-m² varastotilat 1 ap / 150 k-m² Polkupyöräpaikkoja tulee rakentaa vähintään: 2 pp / asunto. Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat tulee sijoittaa katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan 1 pp liiketilojen 50 k-m² kohti. Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa tilassa 1 pp toimistotilojen 80 k-m² kohti. Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa tilassa 1 pp teollisuus- ja näyttelytilan 1000 k-m² kohti. Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat tulee toteuttaa runkolukittavina ja katetussa tilassa 1 pp varastotilan 2000 k-m² kohti. Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat tulee toteuttaa runkolukittavina ja katetussa tilassa. Autopaikkoja saa sijoittaa toiselle tontille kiinteistöjen välisin sopimuksin. Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnoille on rakennettava huoneistokohtainen, muusta tonttialueen käytöstä riittävästi erotettu ulko-oleskelutila. Asuinrakennuksen ulkokuoren ääneneristävyyden lentomelua vastaan tulee olla vähintään 30 dba. Kaavamuutosalueen itärajalla kulkee 9 metriä leveä puilla ja pensailla istutettava alueen osa, johon on istutettava puita enintään 3 m etäisyydelle toisistaan.

8 (10) Ne osat tontista, joita ei käytetä huoltoajoon, pysäköintiin tai rakentamiseen on istutettava puilla ja pensailla. Ulkovarastointiin käytettävät alueet on aidattava. 4.3.2 Liikenne Asemakaavan muutoksessa ajoneuvoliittymät säilyvät ennallaan, eikä alueen katuihin tai muihin järjestelyihin tule muutoksia. Rakennusoikeuden kasvamisen myötä liikenne saattaa kasvaa hieman mutta se ei ole niin suurta, että sitä voitaisiin pitää merkittävänä tai haitallisena alueen liikenneverkolle. Autopaikat tullaan sijoittamaan tontille maantasoon nykyisenlaisesti sekä rakennuksen kellaritiloihin. Julkisen liikenteen palvelutasoon ei ole tulossa näillä näkymin muutoksia. 4.3.3 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavamuutosalueen maaperä on pääasiallisesti moreenia (kuva: oranssi väritys), jonka päällä alueen koilliskulmassa on savea ja silttiä (kuva: raidoitettu väritys). Rakennettavuusluokitukseltaan alue on pääasiassa normaalisti rakennettavaa maaperää. Alueen eteläosassa sijaitseva kallio on merkitty vaikeasti rakennettavaksi rinnemaastoksi. Kallio on nykyisin louhittu. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Kuva: alueen maaperä- ja rakennettavuusluokituskartta, Espoon kaupunki. Asemakaavan muutoksella lisätään rakennusoikeutta mutta toiminta ja käyttötarkoitus eivät muutu. Näin ollen ympäristön häiriöt eivät ole tulevaisuudessakaan ongelma ottaen huomioon alueen käyttötarkoitus. Alue kuuluu lentomelun lievealueeseen, jota varten kaavassa on melumääräys. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen. Maisema suunnittelualueella muuttuu uuden rakentamisen myötä, mutta suunnitelman mukainen rakentaminen on teollisuusalueelle tyypillistä ja sopivaa. Laajennusalueen kohdalla sijainnut kallioinen mäki on jo nykyisin louhittu, joten siltä osin vaikutukset maisemaan jäävät vähäisiksi. Kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa. Kaavamuutos hyödyntää valmiiksi rakennettuja teknisiä verkostoja eikä aiheuta voimassa olevaan kaavaan nähden oleellisia lisäkustannuksia. Hanke on kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen.

9 (10) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille hakemuksesta 3.2.2015. Asemakaavoituksen alkaminen on ilmoitettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 31.8.2016. Sopimukset Asemakaavan muutoksesta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksesta on laadittu 8.8.2016 erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 5.-19.9.2016. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Tiina Aalto. Ehdotusvaiheen valmisteluun on lisäksi osallistunut kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnittelusta suunnitteluinsinööri Markus Pasanen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 8.8.2016 Ksj (OAS) 5.-19.9.2016 Nähtävillä MRA 30 1.2.2017 Ksl (kaavaehdotus) 20.2. - 21.3.2017 Nähtävillä MRA 27 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty yhtään mielipidettä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti.

ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Aalto Asemakaavainsinööri Ossi Keränen Asemakaavapäällikkö