Ohjausryhmän seminaari 27.-28.3.2014 LÄHIDEMOKRATIA JA PÄÄTÖKSENTEKO -RYHMÄTYÖ Tehtävä 1 Vision mukaisesti valmistellaan ensimmäinen aitoon kunnanosahallintoon perustuva päätöksentekomalli Suomessa. 1. Mitä periaatteita ja kriteerejä päätöksentekomallissa pitäisi olla 2. Mitä periaatteita ja kriteereitä siinä ei saisi olla Työryhmien vastaukset: mitä päätöksentekomallissa pitäisi olla? A-ryhmä Kokonaisuuteen sovitettava motivoiva pelisäännöt aitoa B-ryhmä päätöksentekovalta säilyy vaaleilla valitulla luottamuselimillä Päätoimisia päättäjiä Kuntalaisia osallistava mali VV, vastuu, velvollisuus, C-ryhmä Budjettivastuu alueille mielekäs aluejako, erilaisuuden huomioon ottaminen yhteisöllisyys suhde keskushallinto ja pelisäännöt D-ryhmä todelliset tehtävät ja päätösvalta (ei keskustelukerho) yhteisvastuu ja yhteisöllisyys, turvallisuus hiljainen ääni kuuluviin valmistelu ja päätös toteuttaminen eri/ samoissa käsissä, mietittävä E-ryhmä yhteisvastuuta vastuu sitouttaminen
ideat innovaatiot itsenäinen alueellinen päätöksenteko F-ryhmä monipuolisia demokratiatyökaluja (nopeaan vaikuttamiseen pystyvä) käyttäjädemokratia kunnan taju pluralismi subsidiariteetti Työryhmien vastaukset: mitä päätöksentekomallissa on vältettävä? A-ryhmä nurkkakuntaisuus keinotekoinen osaoptimointi B-ryhmä ei näin kyläpolitikointi nurkkakuntaisuus - osaoptimointi ensin malli ja tehtävät vasta sitten mahd. budjettivastuuta C-ryhmä ei saa lisätä hallintoa ei saa olla näennäishallintoa jos kokonaisnäkemys hämärtyy riski, että syntyy uudet kuntarajat (äänekkäiden valta) D-ryhmä linjattomuus koko kunnan strategiasta ei saa olla eriarvoista ei kustannuksia lisäävää ei byrokratiaa E-ryhmä leikkipäättämistä yhden asian liikkeet keskusjohto kaikki mulle heti nyt
Kommentteja: Yhteisöllisyys ja alueellinen päätöksenteko ja vastuun siirto alueille tarvitsee myös rinnalleen yhteisen koko kunnan strategian ja tavoitteiden tiedostamisen. Tehtävä 2 Valitkaa max 5 periaatetta ja kriteeriä, joita pidätte eteenpäin vietävinä. Niistä yksi saa olla ryhmän oma ehdotus ja neljä muiden. Sama periaate plus- ja miinuspuolella.
Tehtävä 3 Millaiset käytännön mallit kehittävät ensimmäisen ryhmän asioita ja millaiset mallit ehkäisevät haittoja? Työryhmien vastaukset A-ryhmä 1) Asiakas -> käyttäjädemokratia 2) Asia -> koko kaupunki - ehkäisee nurkkakuntaisuutta ja osaoptimointia - LIIMA, joka pitää kaupungin yhtenäisenä - esim. ympäristöasiat ja kulttuuri 3) Kuntalainen mukana muutoksessa, kun jotain uutta tapahtuu -> alue, kun asia vaatii = kaavoitus B-ryhmä - vaaleilla valitaan valtuustot (yksi vaali) o koko kunnan lista o aluehallintolista - äänioikeus osoitteen perusteella
- budjettivastuu alueille - keskushallinto luo palvelut, aluehallinto toteuttaa - perusopetus, tilat, päivähoito, terveyspalvelut (neuvola, kotihoito), hampaat, mielenterveys C-ryhmä - miten aluelautakunta valitaan? - tehtävät: läheisyysperiaatteen mukaan - voimavarat: tehtävien mukaan - muuttuvan toimintaympäristön haasteet D-ryhmä - ensin raami ja kehykset: mitkä kunnat ovat mukana, hallintomalli (pormestarimalli) - ensin päätetään isoista asioista: pitää tutustua muihin malleihin, josta valitaan paras - sen jälkeen päätetään vähän pienemmistä asioista
E-ryhmä - Älykäs, verkostomainen kaupunki -visio: kyseessä on ensimmäinen aitoon kunnanosahallintoon perustuva malli Suomessa - kunnanosa -> aluedemokratian kehittäminen - alue -> maantieteellinen laaja, tehtävät, budjettivalta - aito kunnanosahallinto -> lähikunta? - monet eri demokratiamallit samanaikaisesti käytössä: esim. aluedemokratia ei poista käyttäjädemokratiaa - alueellinen poliittisuus? Loppukeskustelusta poimittua - ei ole tietoa tässä vaiheessa, mihin pitää ottaa kantaa - ensin tehdään yksi malli neljäksi vuodeksi, jonka aikana sitä kehitetään "lopulliseen" muotoonsa - ryhmä nelosen viitekehys on tarkoitettu vakavasti otettavaksi: malleja pitää tuoda esitettäväksi - työryhmätyöskentelyssä tehty evästystä, mutta siitä ei voi tehdä johtopäätöksiä, keskustelu käydään myöhemmin - jos tästä kunnasta yleensä jotain tulee, sitä lähdetään vasta selvityksen ja päätösten jälkeen tekemään - selvityksessä kaikki asiat liittyvät toisiinsa, mutta lähtökohtana olevaa visiota ei voi jatkuvasti muuttaa - Lähidemokratia-hanke kokoaa käytössä olevia malleja yhdistymisselvityksen käyttöön (ohjausryhmään 7.5.2014) - pelkään, että ajaudutaan siihen tilanteeseen, että joudutaan muuttamaan visiota? koska ei ole selkeää kuvaa, mitkä ovat kunnan tehtävät jatkossa (sote-uudistus ja metropolihallinto), kesään mennessä tilanne on todennäköisesti taas muuttunut - seminaarin teemana oli pohtia päätöksentekomalleja, sen jälkeen kun tiedetään mitkä kunnat ovat ylipäätään mukana, jatketaan työtä ja päätetään - missä kohtaa alkaa poliittinen keskustelu? poliittisten voimasuhteiden muutos uhkana? - miten pystymme luomaan aivan uuden päätöksentekomallin kaupunkiin, jota ei ole vielä olemassa - demokratiaulottuvuudessa on monta näkökulmaa - yksin aluepohjainen järjestelmä ei toimi - visio on tehty aikaisessa vaiheessa, ei voida lukkiutua olemassa olevaan visioon, koska tieto lisääntyy koko ajan ja se on huomioitava - reunaehdot ovat muuttuneet, mutta työryhmien loppuraporttien oltava valmis kesäkuun puoleen väliin mennessä ja jotain "pysyviä" ohjeita (esim. visio) työryhmillä on oltava - ei voida tehdä lopullisia johtopäätöksiä työryhmätyöskentelystä, päätöksen aika on myöhemmin kun tiedetään ketkä ovat leikissä mukana - isoja asioita toimintaympäristössä, joista ei pystytä arvaamaan oikein kuinka käy, osa selviää vasta 2017 - ei hötkytä, vaan tehdään näillä pohjilla, joilla on alettu tehdä
- joka tapauksessa jotenkin pitää lisätä kuntalaisvuorovaikutusta yhdistytään tai ei: vaatiiko se mahdollisessa uudessa kaupungissa aidon kunnanosahallinnon, on oma kysymyksensä - päivän tavoite oli myös saada selville, kuinka asioista ajatellaan. Tästä prosessi etenee: seuraava ohjausryhmän kokous on 7.5.2014 klo 18 Tuusulassa. Kaija Tuuri, Lähidemokratia-projekti: Yhteenvetoa ryhmätyöstä - Koko kunnan strategia sitoo kaikkea kunnan toimintaa - Keskuskunnan (asiantuntija)lautakunnat säilyttävät vastuunsa koko kunnan kokonaisuudesta - Nykyiset hallintoelimet ja niiden lukumäärä? Vrt. tuleva hallintorakenne ottaen huomioon periaate, että luodaan hyvä kunnanosahallinto ja kuntien rakenne (kaupunginosat, kylät, uudet raja-alueet) - Tarvitaan välittävä elementti kunnanosahallinnon ja keskushallinnon välissä - Periaatteet, joilla kunnanosahallinto luodaan - Mikä lähtökohta valitaan? Kunnanosahallinto Välittävä virkamiestyö Keskushallinto Helsingissä 28.3.2014 Paula Latvanen Johanna Viita Kaija Tuuri