KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS ALHONNIITUN

Kaavatunnus 1/20 2-236 Asianumero 867/10.02.03/2014 KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS ALHONNIITUN VU-ALUEELLA. LUONNOS Kirkonkylä, Alhonniittu Asemakaavan muutos koskee urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 2604 tontit 4 ja 5 sekä yleinen pysäköintialue ja virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksen selostus koskee 06.09.2016 päivättyä asemakaavakarttaa (luonnos). Liitteet: - kaavoitettava alue - tilastolomake - asemakaavakartta ja määräykset - osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireille tulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa 21.10.2014. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu PL 37 01900 Nurmijärvi Kaavasuunnittelija Janne Oittinen Puh. 040 317 2364 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi

2/20 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 TUNNISTETIEDOT... 3 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 3 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ... 4 3 KAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEESTA... 4 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS... 4 3.1.2 LUONTO JA MAISEMA... 4 3.1.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 7 3.1.4 MAANOMISTUS... 8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 8 3.2.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 8 3.2.2 MAAKUNTAKAAVA... 8 3.2.3 YLEISKAAVA... 8 3.2.4 ASEMAKAAVA... 9 3.3 ALUETTA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 9 4 KAAVOITUKSEN VAIHEET...10 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 10 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 10 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 10 4.3.1 OSALLISET... 10 4.3.2 SUUNNITTELU JA VUOROVAIKUTUS... 11 4.3.3 PÄÄTÖKSENTEKO... 12 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 12 4.4.1 ASEMAKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN JA MAAKUNTAKAAVAAN... 13 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 14 4.5.1 AIKAISEMPI KAAVARATKAISU... 14 4.5.2 ALUSTAVAT KAAVARATKAISUT... 15 4.5.3 ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET... 16 4.5.4 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET... 16 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS...18 5.1 KAAVAN RAKENNE... 18 5.1.1 MITOITUS... 18 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 18 5.3 ALUEVARAUKSET... 18 5.3.1 KORTTELIALUEET... 18 5.3.2 MUUT ALUEET... 19 5.4 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 19 5.4.1 VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 19 5.4.2 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 20 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 20 5.6 NIMISTÖ... 20 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...20

3/20 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Asemakaavan muutos Alhonniitun VUalueella Kaavatunnus: 2-236 Kaava-alue: Kaavan laatija: Yhteystiedot: Asemakaavan muutos koskee Kirkonkylän Alhonniitun urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta. kaavasuunnittelija Janne Oittinen Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL 37 01901 Nurmijärvi Vireilletulopäivä: 21.10.2014 Luonnos nähtävillä: 23.10.-12.11.2014 Luonnos nähtävillä uudelleen: Ehdotus nähtävillä: 5.3.-7.4.2015 Ehdotus nähtävillä uudelleen: Hyväksymispäivä: XX.XX.201X 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee Kirkonkylän Alhonniitun aluetta. Suunnittelualue sijaitsee noin 3 kilometrin päässä Kirkonkylän keskustan luoteispuolella, Rajamäentie varressa. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 3,5 hehtaaria. 1.3 Kaavan tarkoitus Alueen asemakaavaa muutetaan vastaamaan teollisuustonttien kysyntää. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus myös osoittaa läheisen ulkoilualueen käyttäjille pysäköintialue. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos tuli vireille 21.10.2014 Nurmijärven kunnan aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma annettiin tiedoksi asemakaavoitusja rakennuslautakunnalle 10.9.2013 ja se oli nähtävillä kunnanvirastossa ja asemakaavoituksen internetsivuilla 17.9.2013 alkaen. Vireilletulon yhteydessä hyväksyttiin kaavaluonnos ja se pidettiin nähtävillä 23.10. 12.11.2014. Asemakaavan muutosluonnoksesta ei saatu nähtävilläoloaikana kirjallisia lausuntoja tai mielipiteitä. Kaavaehdotus käsiteltiin ensimmäisen kerran asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 24.2.2015. Kaavaehdotus oli nähtävillä 5.3.-7.4.2015. Siitä ei saatu lausuntoja tai muis-

4/20 tutuksia. Loppukeväästä 2016 asemakaavan sisältöä muutettiin merkittävästi, jolloin OASia on päivitetty ja kaavaluonnos asetettaan uudelleen nähtäville. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavaluonnos ja asemakaavaselostusluonnos hyväksyttiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa XX.XX.2016 sekä kunnanhallituksessa XX.XX.2016 ja ne asetettiin nähtäville XX.XX.-XX.XX.2016. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kunnanvaltuusto. Asemakaavan muutos on tehty Nurmijärven kunnan omana työnä. 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksella urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta muutetaan osittain teollisuusrakennusten korttelialueeksi ja loput kaava-alueesta muutetaan virkistysalueeksi. Kaavamuutoksella mahdollistetaan lisärakentaminen alueella. Osa alueesta osoitetaan yleiseksi pysäköintialueeksi. 3 Kaavoituksen lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueesta 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 3 kilometrin päässä Kirkonkylän keskustan luoteispuolella, Rajamäentie varressa. Suunnittelualue kuuluu Alhonniitun kaava-alueeseen. Kaava-alueen länsipuolella kulkee Rajamäentie. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee Mutaanmäentie ja itäpuolella Alhonniituntie. Alueen lähiympäristössä on teollisuuskortteleita, virkistysaluetta ja hajaasutusta sekä peltoja. Alueen luonteispuolella on luokan II lepakkoalue. 3.1.2 Luonto ja maisema Kaavamuutosalueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Vuonna 2005 tehdyssä Kirkonkylän luonto ja maisema -selvityksessä alue on luokiteltu jonkin verran muutoksia sietäväksi alueeksi. Kyseisessä selvityksessä on myös esitetty virkistysreittiä, joka yhdistää kirkonkylän ja Mutaanmäen virkistysalueen (kuva 1).

5/20 Kuva 1. Kirkonkylän luonto ja maisema -selvityksen esittämä yhteystarve. Suunnittelualueen maaperä on hiesua (kuva 2). Kuva 2. Ote maaperäkartasta. Kartalla rajattuna suunnittelualue.

6/20 Muutosalue on osittain avointa peltomaata ja pensoittunutta käyttämätöntä niittymaata sekä alueella sijaitsevan päiväkotirakennuksen piha-aluetta (kuva 3). Kuva 3. Suunnittelualue koillisesta katsottuna. Kaavamuutosalueella korkeus laskee pohjoisosan korkeudesta + 63 m (N2000) eteläosan korkeuteen +56 m (N2000). Kaava-alueen pituus on noin 360 metriä, joten korkeuserot eivät ole jyrkkiä. Kaavamuutosalueella sijaitseva entinen päiväkoti sijaitsee korkeuskäyrien +60 m ja + 59 m (N2000) välillä. (kuva 4) Kuva 4. Maanpinnan korkeuserot korostettuna väreillä.

7/20 Suunnittelualueen luoteispuolella on luokan II lepakkoalue (kuva 5 alue 6), jolla on havaittu pohjanlepakkoja ja viiksisiippoja (Lepakkoselvitys Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavaan laadintaa varten, BatHouse 2013). Luokka II tarkoittaa tärkeää ruokailualuetta ja siirtymäreittiä. Selvityksessä kyseisellä alueella sijaitsee erittäin merkittävä pohjanlepakoiden lentoreitti ja alue on koko selvityksen tärkeimpiä alueita. Kuva 5. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsee luokan II lepakkoalue. (Kuva: BatHouse 2013) 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueella sijaitsee vuonna 1987 valmistunut rakennus (kuva 6), joka alun perin on tehty hiihtomajaksi ja liikuntapaikkojen hoitajien tukikohdaksi. Sittemmin tilat on muutettu päiväkotikäyttöön. Päiväkotitoiminta rakennuksessa loppui vuonna 2014 ja tällä hetkellä rakennuksella ei ole varsinaista käyttöä. Alueen pysäköintialue palvelee myös ulkoilualueen käyttäjiä ja huoltoa. Kuva 6. Vuonna 1987 valmistunut hiihtomaja.

8/20 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Nurmijärven kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuonna 2000 ja niitä on tarkistettu vuonna 2008. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tällä hetkellä uudistettavana ja uudet tavoitteet on tarkoitus saada valtioneuvoston päätettäväksi keväällä 2017. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 3.2.2 Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueen ja viheralueen rajalla (kuva 7). Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee 110 kv voimalinja ja suunnittelualueen länsipuolella kulkee yhdystie. Suunnittelualueen itäpuolelle on merkitty viheryhteystarve, ulkoilureitti ja pohjavesialue. Kuva 7. Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta, epävirallinen yhdistelmäkartta, 2014. 3.2.3 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Koko kunnan yleiskaavassa (hyväksytty kunnanvaltuustossa v. 1989) alue on urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Yleiskaava on vanhentunut, joten suunnittelussa on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä säädetyt yleiskaavan sisältövaatimukset. Rajamäen osayleiskaavan valmistelu on tarkoitus aloittaa lähivuosina. Tois-

9/20 taiseksi Maankäytön kehityskuva 2040 (kv 2011) korvaa sisällöltään koko kunnan yleiskaavan strategisena yleiskaavallisena linjauksena ja ohjaa osayleiskaavojen laatimista mm. mitoitustavoitteiden osalta. Maankäytön kehityskuvassa 2040 alue sijoittuu työpaikka-alueelle. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Asemakaavoituksen yhteydessä voidaan siis tehdä suunnittelualuetta koskevia yleiskaavatasoisia valintoja. Tuleva osayleiskaavaehdotus tulee tällöin puolestaan noudattamaan asemakaavaa. Kirkonkylän taajaman ja sitä ympäröivän alueen osayleiskaavatyöt ovat käynnistyneet 26.5.2016. Kaavan valmistelua ja vuorovaikutusta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava kaava-alueen rajaus on nähtävänä 26.5.2016 alkaen kunnan kotisivuilla. Kirkonkylän osayleiskaavan tarkoitus on ratkaista alueen maankäytölliset suuntaviivat. Asemakaavan muutosalue kuuluu osayleiskaavan alustavaan rajausalueeseen. 3.2.4 Asemakaava Suunnittelualueella (kuva 8) on voimassa asemakaava 2-235, joka on hyväksytty 13.5.2014. Alueen asemakaavamerkintä on VU, urheilu- ja virkistyspalvelualue. Voimassa olevassa asemakaavassa VU-alueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Kuva 8. Ote ajantasakaavasta 3.3 Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muutoksen vireilletulosta 7.10.2014 139. Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa 2040 alue on merkitty työpaikka-alueeksi (kuva 9).

10/20 Kuva 9. Ote Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040. Alueella tai sen läheisyydessä on tehty seuraavat asemakaavan muutokseen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat: Kirkonkylän selvitysalueen luontoselvitys, Enviro Oy, 2013 Kirkonkylän osayleiskaava-alueen lapakkokartoitus, BatHouse, 2013 Kirkonkylän luonto ja maisema, 2005 Nurmijärven osayleiskaava, 1989 Kirkonkylän-Rajamäen liikenneverkkoselvitys, Strafika, 2014 4 Kaavoituksen vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavaa muutetaan Nurmijärven kunnan aloitteesta. Alun perin kaavan tarpeena oli päiväkotitoiminnan loppumisen jälkeen alueella olevan rakennuksen kehittäminen ja varautuminen mahdollisiin lisärakentamistarpeisiin alueella. Suunnittelun tarpeet muuttuivat prosessin aikana ja kaavan uusi tarkoitus on vastata teollisuustonttien kysyntään. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Suunnitteluprosessi käynnistyi asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätettyä 7.10.2014 ( 139) kaavan vireille tulosta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm: alueen ja lähialueiden asukkaat, maanomistajat ja yhdistykset Nurmijärven kunnan hallinto mm. Ympäristötoimiala ja luottamuselimet (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto) yritykset: alueella toimivat yritykset, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj muut viranomaiset: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Uudenmaan liitto, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

11/20 4.3.2 Suunnittelu ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma annettiin tiedoksi asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle 10.9.2013 ja se oli nähtävillä kunnanvirastossa ja asemakaavoituksen internetsivuilla 17.9.2013 alkaen. Vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa ja kunnan ilmoitustaululla julkaistulla kuulutuksella 21.10.2014. Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta. Kaavaluonnos Luonnosvaiheessa asemakaavan luonnos esitellään alustavasti mm. alueen käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä sekä laatu. Asemakaavan luonnos käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa, minkä jälkeen se on nähtävillä 21 vrk:n ajan. Tänä aikana asemakaavan luonnoksesta ja muusta aineistosta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään kirjalliset lausunnot viranomaistahoilta. Asemakaavan muutosluonnos käsiteltiin ensimmäisen kerran asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa, minkä jälkeen se oli alustavasti nähtävillä 23.10. 12.11.2014. Asemakaavan muutosluonnoksesta ei saatu nähtävilläoloaikana kirjallisia lausuntoja tai mielipiteitä. Kaavaehdotus Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavanmuutosehdotus, joka käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistutuksen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta sekä kunnanhallitus käsittelevät asemakaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja asemakaavayksikön laatimat vastineet sekä niiden pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Jos muutokset ovat olennaisia, ehdotus käsitellään uudestaan lautakunnassa sekä asetetaan uudestaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Kaavaehdotus käsiteltiin ensimmäisen kerran asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 24.2.2015. Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 5.3-7.4.2015. Siitä ei saatu lausuntoja tai muistutuksia. Kaavan hyväksyminen Kunnanvaltuusto päättää asemakaavamuutoksen hyväksymisestä. Kaavan aikaisemmat vaiheet Asemakaavan laadinnan aikana suunnittelutarve muuttui. Asemakaava oli keväällä 2015 ehdotusvaiheessa. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 23.10. 12.11.2014 välisen ajan ja muutosehdotusta pidettiin nähtävillä 5.3. 7.4.2015 välisen ajan. Loppukeväästä 2016 asemakaavan sisältöä muutettiin merkittävästi, jolloin OASia on päivitetty ja kaavaluonnos asetettaan uudelleen nähtäville.

12/20 4.3.3 Päätöksenteko 7.10.2014 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 139) päätti ilmoittaa asemakaavanmuutoksen vireille tulleeksi ja hyväksyä asemakaavan muutosluonnoksen sekä asettaa suunnitteluaineiston MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi. 24.2.2015 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 12) päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päivän ajaksi. xx.xx.2016 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy päivitetyn asemakaavan muutosluonnoksen sekä asettaa suunnitteluaineiston MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi. xx.xx.2016 Kunnanhallitus ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutosluonnoksen ja suorittaa MRA 30 :n mukaisen kuulemisen. xx.xx.201x Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päivän ajaksi. xx.xx.201x Kunnanhallitus ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. xx.xx.201x Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti esittää asemakaavan muutoksen kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. xx.xx.201x Kunnanhallitus ( XX) päätti esittää asemakaavan muutoksen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. xx.xx.201x Kunnanvaltuusto ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteet olivat alun perin erilaiset. Kaavamuutoksen tavoitteena oli mahdollistaa alueella ennestään olevan rakennuksen kehittäminen kunnan toimintojen tarpeisiin ja mahdollistaa uudisrakentaminen alueelle. Ulkoilualueen käyttäjien ja huoltoliikenteen pysäköintitarpeet tuli ottaa huomioon suunnittelussa. Prosessin aikana syntyneisiin tavoitteisiin kuului sähkölaitoksen muuntamolle haettu sijoituslupa alueen pohjoisosaan, jonka paikka tuli merkitä kaavakarttaan. Keväällä 2016 asemakaavan tarve muuttui ja kaavan tavoitteet muuttuivat. Keväällä 2016 asemakaavan tavoitteeksi tuli muodostaa olemassa olevien tonttien jatkoksi muutama pienempi tontti, tarjonnan monipuolistamiseksi. Alkuperäisistä tavoitteista, ulkoilualueen käyttäjien ja huoltoliikenteen pysäköintitarpeet sekä muuntamon merkintä karttaan, ovat ajankohtaisia tavoitteita. Suunnittelutilanne asettaa tavoitteita asemakaavalle. Koska asemakaavoitettavalla alueella ei ole lainvoimaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan selostuksessa on lisäksi esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan.

13/20 4.4.1 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Lisäksi ne auttavat saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet toteutuvat asemakaavan muutoksessa. Seuraavassa on esitetty arvio valtioneuvoston päättämistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuodelta 2000 (tarkistettu vuonna 2008) huomioon ottamisesta tässä kaavahankkeessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kyseessä on voimassa olevan asemakaavan muuttaminen. Koska alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on alueen asemakaavoitus perustunut maakuntakaavaan, kunnan maankäytön kehityskuvaan 2040 ja Kirkonkylän osayleiskaavan yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Toimiva aluerakenne Asemakaavamuutoksella lisätään olemassa olevan teollisuusalueen välittömään läheisyyteen lisää teollisuustontteja. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Asemakaavan muutoksella hyödynnetään jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan muutoksella myös mahdollistetaan läheisen ulkoilualueen parempi hyötykäyttö. Suunnittelualue on lähellä Kirkonkylää ja sinne on mahdollista päästä lähivuosina uutta Kirkonkylän ja Rajamäen välille rakennettavan kevyenliikenteen väylää pitkin. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Asemakaavan muutosalueella ei ole todettuja rakennussuojelukohteita tai säilytettäviä miljöitä. Alueella ei ole myöskään todettu olevan luonnon kannalta arvokkaita ja herkkiä alueita. Alue ei myöskään ole pohjavesialueella. Asemakaavan muutos parantaa läheisen ulkoilualueen käyttöä ja teollisuusalueiden ulkopuoliset alueet ovat kaavassa määrätty virkistysalueiksi. Asemakaavan tontit ovat määräyksellä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (TY). Tällä määräyksellä pyritään parantamaan läheisen ulkoilualueen sekä lepakkoalueen rauhallisuutta. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Kaava-alue sijaitsee olemassa olevien liikenneväylien läheisyydessä. Lisäämällä jo olemassa olevan teollisuusalueen läheisyyteen lisää samantapaista toimintaa, vähennetään tarvetta sijoittaa teollisuustoimintaa uusille alueille.

14/20 Helsingin seudun erityiskysymykset Asemakaava tukee Helsingin seudun kehittymistä kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena. Asemakaava luo edellytyksiä monipuoliselle työpaikkarakentamiselle. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tämä kohta valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista koskee vain rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luontoja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Kaava-alue ei sijaitse millään näistä alueista. Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueen ja viheralueen rajalla. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee 110 kv voimalinja ja suunnittelualueen länsipuolella kulkee yhdystie. Suunnittelualueen itäpuolelle on merkitty viheryhteystarve, ulkoilureitti ja pohjavesialue. Kohdassa 3.2.2 on nähtävissä voimassa olevien maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmäkartta. Asemakaava on voimassa olevien maakuntakaavojen mukainen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Aikaisempi kaavaratkaisu Asemakaava oli keväällä 2015 ehdotusvaiheessa ja se oli nähtävillä (kuva 10). Silloisen kaavan tarkoitus oli mahdollistaa uudisrakentaminen alueen pohjoisosaan. VU-alueesta muodostui Y-tontti. Rakennusoikeus määriteltiin tehokkuusluvulla e=0.30 ja suurin sallittu kerrosluku oli II. Tällä ratkaisulla Y-tontin rakennusoikeus olisi ollut 7343 k-m 2. Läheisen ulkoilualueen käyttäjiä varten varattiin Y-tontista erillinen pysäköintialue LP-merkinnällä. LPalueelle sijaitsi myös Nurmijärven Sähkön pyynnöstä rakennusala, jonne saa sijoittaa muuntamon. Loppuosa kaava-alueesta olisi ollut virkistysaluetta.

15/20 Kuva 10. Kevään 2015 ehdotusvaiheen asemakaava. 4.5.2 Alustavat kaavaratkaisut Keväällä 2016 ruvettiin tutkimaan kaavan muuttamista. Koska suurelle Y- tontille ei ollut enää tarvetta, koettiin järkevämmäksi lisätä jo olemassa olevien teollisuustonttien viereen muutama teollisuustontti lisää. Tarkoituksena oli että tulevat teollisuustontit olisivat pienempiä kuin nykyiset alueella sijaitsevat tontit. Kaksi luonnosta laadittiin (kuva 11). Luonnoksessa 1 tontteja tulisi kaksi joiden pinta olisi noin 4100 m 2 ja niissä olisi rakennusoikeutta noin 1600 k-m 2 (e=0.40). Tässä ratkaisussa tontit liittyvät suoraan Alhonniituntiehen. Luonnoksessa 2 olisi neljä tonttia jotka olisivat huomattavasti pienempiä kuin luonnoksen 1. Tonttien koko vaihtelisi välillä 1450 2700 m 2 ja niissä olisi rakennusoikeutta noin 580 1080 k-m 2 (e=0,40). Tämä ratkaisu vaatisi lyhyen kadun rakentamista.

16/20 Kuva 11. Vaihtoehdot kaavalle. Vasemmalla luonnos 1 ja oikealla luonnos 2. 4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Luonnos 2 mahdollistaisi useamman yrityksen saamisen alueelle, mutta tontit olisivat huomattavasti pienempiä. Luonnos 2 myös aiheuttaisi lisäkustannuksia kunnalle, koska kunta joutuisi rakentamaan kadun tontteja varten. Luonnoksen 2 tontit ovat myös kooltaan sen verran pieniä, ettei kuormaauto välttämättä mahdu kääntymään niiden pihalla. Näiden syiden takia päädyttiin luonnokseen 1. Luonnoksen 1 tontit ovat myös kooltaan paremmin alueen toimintaan sopivia. Asemakaavaratkaisussa käytetään samaa tehokkuuslukua e=0.40 ja suurinta sallittua kerroslukua II kuin muissakin Alhonniitun teollisuustonteissa. Tonttien koko muodostui pienemmäksi kuin viereisten alueiden, koska näin voidaan alueen tonttitarjontaa monipuolistaa. Tonttien reunoille jätettiin istutettavat alueet ja istutettavat puurivit, jotta alue jatkaisi olemassa olevien tonttien kaupunkikuvaa. Ratkaisuun jätettiin LP-alue ulkoilualueen käyttäjille ja samalle alueelle jätettiin rakennusala jolle saa sijoittaa muuntamon. Lisäksi luoteispuolella oleva lepakkoalue on huomioitu ratkaisussa siten, että rakentamisen (teollisuustontit) ja lepakkoalueen väliin on jätetty virkistysaluetta. Virkistysalueelle on mahdollista sijoittaa myös virkistysreitti Mutaanmäen ulkoilualueen ja kirkonkylän välille. 4.5.4 Yleiskaavan sisältövaatimukset Kaava-alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tällöin asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset. Kirkonkylän taajaman ja sitä ympäröivän alueen osayleiskaavatyöt ovat käynnistyneet 26.5.2016. Osayleiskaavan yhteydessä suunnittelualueelle on tehty ja tehdään useita selvityksiä. Näitä selvityksiä on käytetty osana tämän asemakaavan laadintaa. Maankäytön suunnittelua ohjaa Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuva 2040 (valtuusto hyväksynyt 2011). Kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet.

17/20 Kehityskuvan johtoajatuksena on varautuminen kasvuun, joka on kunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä ylläpitävä sekä samalla kunnan toiminnan ja talouden kannalta kohtuullisella tasolla. Kasvua ohjataan määrätietoisesti yhdyskuntarakennetta eheyttäen vahvistamaan taajamien vetovoimaisuutta ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kehityskuva ohjaa osayleis- ja asemakaavojen laadintaa. Kehityskuvan mukaan Nurmijärven kunta keskittää kasvua nykyisiin taajamiin ja keskuksiin. Kirkonkylän alueella ennustetaan olevan 10 300 asukasta vuonna 2040. MRL 39 määrittelee seuraavat asiat huomioitaviksi yleiskaavaa laadittaessa: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen; sekä 9) virkistysalueiden soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. Alue sijaitsee olemassa olevien teknisten verkostojen alueella Alhonniitun yritysalueella. Jo olemassa olevien alueiden kehittäminen tukee ekologista kestävyyttä. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Alue täydentää jo olemassa olevaa aluetta, hyödyntäen liikenneyhteyksien varressa olevaa aluetta. Alueella on myös valmiina kunnallistekniikan verkosto. Asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus. Alueelle voidaan sijoittaa Kirkonkylän asukkaita palvelevia työpaikkoja. Alue on saavutettavissa Kirkonkylän keskustasta julkisilla kulkuneuvoilla. Alue on myös pian saavutettavissa paremmin kevyeen liikenteen reittejä pitkin, kun Rajamäen ja Kirkonkylän välinen kevyenliikenteen väylä valmistuu. Alueen työntekijät voivat käyttää ensisijaisesti Kirkonkylän palveluita sekä myös Rajamäen palveluita. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Alueella on olemassa kunnallistekniikan verkosto. Alueen viereen on rakenteilla Rajamäen ja Kirkonkylän välinen kevyenliikenteen väylä. Paikallisliikenteen reitit kulkevat suunnittelualueen vierestä.

18/20 Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Kaavamuutos mahdollistaa Mutaanmäen ulkoilualueen paremman käytön. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. On huomioitu mahdollistamalla monipuolinen tonttitarjonta erilaisille yrityksille. Suunnittelulla on mahdollistettu toimitilojen sijoittaminen liikenneväyliin nähden siten, että elinkeinoelämällä on mahdollisuus saada laajemmalta alueelta asiakkaita. Ympäristöhaittojen vähentäminen. Teollisuustonttien käyttötarkoitusta on rajattu osoittamalla alue ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Luoteispuolella sijaitseva lepakkoalue on huomioitu jättämällä virkistysaluetta puskurivyöhykkeeksi. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen. Rakentaminen on ohjattu jo olemassa olevien rakennusten jatkoksi kaavamääräyksillä. Tämä auttaa muodostamaan yhtenäistä taajamakuvaa. Virkistysalueiden soveltuvien alueiden riittävyys. Suunnittelualueesta suurin osa jää virkistysalueeksi, jonka kautta voi johtaa ulkoilureitin Mutaanmäen alueelta kirkonkylän keskustaan. Suunnittelualueelle jätetään varaus ulkoilualueen pysäköintialueeksi. 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutoksen pinta-ala on noin 3,5 hehtaaria josta teollisuusrakennusten korttelialuetta on noin 8,4 hehtaaria. Teollisuustontteja on kaksi ja niiden tehokkuusluku on 0,40. Kokonaisrakennusoikeus on noin 3349 k-m 2. Virkistysaluetta on 25244 m 2. Muutosalueen pohjoisosaan on sijoitettu LP-alue jonka pinta-ala on 1325 m 2 ), johon voidaan rakentaa yleinen pysäköintialue ulkoilualueen käyttäjille. LP-alueella on merkitty rakennusala, jonne saa sijoittaa muuntamon. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueella on kaksi tonttia teollisuusrakennuksia varten, jotka eivät saa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä. Asemakaavalla pyritään edistämään ympäristön viihtyisyyttä, läheisen ulkoilualueen käyttöä sekä hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavamuutoksessa muodostuu (kuva 12) kaksi ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten tonttia (TY), joiden pinta-alat ovat 4187 m 2 ja 4186 m 2 eli yhteensä 8373 m 2. Tehokkuusluvulla e=0.40 alueen rakennusoikeudeksi muodostuu 3349,2 k-m 2.

19/20 Kuva 12. Tulevien tonttien nykyinen tilanne. 5.3.2 Muut alueet Loppuosa voimassa olevan kaavan VU-alueesta on muutettu virkistysalueeksi (V), jonka pinta-ala on 25244 m 2. Muutosalueen pohjoisosaan on sijoitettu LP-alue (1325 m 2 ), johon voidaan rakentaa yleinen pysäköintialue ulkoilualueen käyttäjille. LP-alueella on merkitty rakennusala, jonne saa sijoittaa muuntamon. 5.4 Asemakaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutos eheyttää alueen rakennetta (kuva 13). Asemakaavan toteutuminen lisää Alhonniituntien varteen kaksi teollisuustonttia nykyisen pensoittuneen niityn tilalle. Tonteille saa sijoittaa yhteensä noin 3349 k-m 2 rakennuksia. Asemakaavan muutoksen myötä tyhjillään oleva, viimeksi päiväkotina toiminut rakennus, jää virkistysalueelle.

20/20 Kuva 13. Lähialueen rakennuksia. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutosalueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Suuri osa kaavamuutosalueesta jää virkistysalueeksi, jolla turvataan luoteispuolella olevan lepakkoalueen olosuhteita. Asemakaavan muutoksella osa pensoittuneesta niitystä muuttuu teollisuustonteiksi. Suunnittelualueen pohjoisosaan saa rakentaa pysäköintialueen, jolle liikennöinnin aiheuttamat melu- ja päästövaikutukset ympäristöön ovat vähäisiä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Nimistö Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee Rajamäentie, joka saattaa aiheuttaa melua suunnittelualueelle. Suunnittelualueen vieressä sijaitsee Korsisaaren linja-autovarikko, jossa on polttoainesäiliö. Korsisaaren varikko on listattu Kirkonkylän osayleiskaavan alustavissa aineistoissa mahdolliseksi pilaantuneen maan kohteeksi. Alueen nimistö säilyy ennallaan. 6 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on tarkoitus aloittaa asemakaavan vahvistumisen jälkeen. Nurmijärvellä 06.09.2016 Juha Oksanen suunnittelupäällikkö Janne Oittinen, kaavasuunnittelija kaavan laatija