TERVEYDENEDISTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA, MIELENTERVEYSTYÖ 90 OP, OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

TERVEYDENEDISTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA, MIELENTERVEYSTYÖ 90 OP, OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 Terveydenedistämisen koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Sairaanhoitaja (Ylempi AMK) Sosionomi (Ylempi AMK) Terveydenhoitaja (Ylempi AMK) Diakonia-ammattikorkeakoulu Toteutuu Oulun toimipisteessä Diakin johtoryhmän 12.3.2013 ja hallituksen 15.3.2013 hyväksymä

2 SISÄLTÖ 1. KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2. KOULUTUKSEN TAVOITTEET... 6 3. OPISKELU KOULUTUSOHJELMASSA... 6 3.1 Pedagogisen toiminnan lähtökohdat... 6 3.2 Oppimisprosessi ja opetuksen toteutus... 7 4. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE... 8 5. OPETUSSUUNNITELMAN OPINTOKOKONAISUUDET JA OPINTOJAKSOT... 10 5.1 Mielenterveys- ja päihdetyön syventävät ammattiopinnot, 25 opintopistettä... 10 5.2 Mielenterveyden edistämisen uudistuva ja eettinen johtajuus, syventävät ammattiopinnot, 20 opintopistettä... 11 5.3 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta mielenterveyden edistämisessä, syventävät ammattiopinnot, 10 opintopistettä... 13 5.4 Opinnäytetyö, 30 opintopistettä... 15 5.5 Vapaasti valittavat opinnot, 5 opintopistettä... 16 6. ARVIOINTI... 16 LÄHTEET JA TAUSTAMATERIAALIT... 17 LIITTEET... 19 LIITE 1: Osaamisen arviointi, YAMK... 19 LIITE 2: YAMK-opinnäytetyön arviointikriteerit... 20

3 1. KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT Mielenterveyden edistämisen on todettu lisäävän ihmisen kokonaishyvinvointia, vähentävän mielenterveysongelmien ilmaantuvuutta ja yleisyyttä sekä lievittävän ihmisen kärsimystä (Lavikainen, Lahtinen & Lehtinen 2004). Ei ole kuitenkaan täysin yksiselitteistä, mitä mielenterveyden edistämisellä tarkoitetaan. Nykykäsityksen mukaan mielenterveyden edistämisen sekä psyykkisten sairauksien ehkäisemisen ja hoitamisen välille ei ole syytä luoda tiukkaa rajaa. Sen sijaan mielenterveyden edistämisen voidaan ajatella sulkevan sisälleen kaikki ne toimet, joilla pyritään vahvistamaan hyvää mielenterveyttä ja sitä edistäviä tekijöitä sekä toisaalta vähentämään tekijöitä, jotka heikentävät yksilöiden ja yhteisöjen psyykkistä hyvinvointia. Mielenterveydenedistämisen tulisi olla osa kaikkea yhteiskunnan toimintaa ja mielenterveyttä voidaan tukea kaikissa ikävaiheissa. (Lavikainen, Lahtinen & Lehtinen 2004; Keleher & Armstron 2005; The Sainsbury Centre for Mental Health n.d.) Tämä terveyden edistämisen koulutusohjelman, Mielenterveystyö, (90 opintopistettä) tarkoituksena on omalta osaltaan vastata Terveys 2015 kansanterveysohjelmassa esitettyihin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen haasteisiin mielenterveystyön näkökulmasta. Koulutusohjelma perustuu edellä ilmaistulle laajalle määrittelylle mielenterveyden edistämisestä. Koulutusohjelman 2013-2014 opetussuunnitelman lähtökohtana on aiemmin toteutuneen (2011-2013) koulutusohjelman opetussuunnitelma, siitä saatu opiskelijapalaute sekä tutkittu tieto ja viimeaikaiset kansalliset ja kansainväliset suositukset mielenterveyden kokonaisvaltaisesta edistämisestä. Opetussuunnitelman laatimista ovat ohjanneet mm.: Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Mielenterveyslaki 116/1990 Mieli 2009 - kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mielenterveystyön toimintasuunnitelma Euroopassa Asiakirja Mielenterveystyö Euroopassa (Lavikainen ym. 2004) Diakonia-ammattikorkeakoulun strategia sekä Diakonia-ammattikorkeakoulujen muista terveydenedistämisen ylemmistä tutkinnoista kertynyt kokemus- ja arviointitieto

4 Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta tuotettu tieto mielenterveyden kookonaisvaltaisesta edistämisestä (Vuokila-Oikkonen 2012; Vuokila- Oikkonen & Läksy 2012; Pietiläinen & Vuokila-Oikkonen 2012) Koulutusohjelman hakukelpoisuus on esitelty Diakonia-ammattikoreakoulun kotisivuilla. Koulutusohjelmaan valitut opiskelijat opiskelevat kohti ylempää ammattikorkeakoulututkintoa koulutusohjelmassa, jonka keskeinen sisältö painottuu mielenterveyttä edistävän työn kehittämiseen ja johtamiseen. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija saa tutkintonimikkeen sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosionomi (ylempi AMK) tai terveydenhoitaja (ylempi AMK). Terveyden edistämisen koulutusohjelmassa suoritettava ylempi AMK-tutkinto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinnon suorittaneille ja vähintään kolme vuotta alalla toimineille henkilöille. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla ylempi ammattikorkeakoulututkintonimike liitetään ammattikorkeakoulun perustutkintonimikkeeseen. (Asetus valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 423/2005). Koulutusohjelma oli sitä perustettaessa Suomessa ensimmäinen NQF 7 tason (Mastertaso) koulutusohjelma, jonka painopistealueena on mielenterveyden edistäminen. Koulutusohjelman suunnitteluun sen yhteisten opintojen osalta on osallistunut Diakoniaammattikorkeakoulun lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Turun ammattikorkeakoulu (Turku AMK). Koulutusohjelman opinnoista 20 opintopistettä toteutuu näiden ammattikorkeakoulujen yhteistyösopimuksen (2013) mukaisesti yhteisopintoina. Koulutusohjelmassa huomioidaan sitä tuottavan Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipisteen pohjoinen toimintaympäristö terveydenedistämisen erityisenä haasteena ja mahdollisuutena. Diakonia-ammattikorkeakoulu on toiminnassaan sitoutunut sitä ohjaaviin kristillisen lähimmäisen rakkauden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, avoimen vuorovaikutuksen ja laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan arvoihin (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2013a). Nämä arvot, Diakonia-ammattikorkeakoulun visio. missio ja keskeiset toiminta-alueet välittyvät koulutusohjelman rakenteesta, tavoitteista, sisällöistä ja pedagogisesta toteutuksesta. Lisäksi koulutusohjelmassa huomioidaan kunkin opiskelijan yksilölliset tarpeet ja toimintaympäristö. Opiskelijoiden erilaiset taustat sosiaali- jaterveysalan

5 toimintaympäristöistä mahdollistavat moniäänisen keskustelun mielenterveyden edistämisen kehittämisessä.

6 2. KOULUTUKSEN TAVOITTEET Terveyden edistämisen koulutusohjelman tavoitteena on tukea opiskelijan kehittymistä asiantuntijaksi mielenterveyden edistämisessä. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittyä työelämän kehittämisen, palvelujärjestelmän tuntemisen ja sosiaali- ja terveysalan johtajuuden asiantuntijaksi. Koulutusohjelmasta valmistuneella opiskelijalla on valmiudet johtaa, kehittää ja uudistaa mielenterveyden edistämistä sosiaali-, terveys-, ja diakoniaalan organisaatioissa sekä kansallisissa että kansainvälisissä verkostoissa. Opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan toimia kehittämis- ja esimiestehtävissä sekä julkisella sektorilla että järjestöissä, ja seurakunnissa. Myös valmiudet hyvinvointialojen yrittäjyyteen paranevat. Opinnoissa syvennetään työelämän tutkimus- ja kehittämisosaamista ja vahvistetaan opiskelijan valmiuksia toimia erilaisissa työelämän kehittämishankkeissa. 3. OPISKELU KOULUTUSOHJELMASSA 3.1 Pedagogisen toiminnan lähtökohdat Tässä terveyden edistämisen koulutusohjelmassa pedagoginen toiminta perustuu mielenterveystyötä tutkivan ja kehittävän oppimisen periaatteille, joissa keskeistä on opiskelija- ja työelämälähtöisyys. Diakin terveydenedistämisen koulutusohjelmissa opiskelija nähdään aktiivisena tiedon rakentajana, kokemusten ja osaamisen tutkijana, kehittäjänä sekä arvioijana. Ohjelmassa opiskelija tarkastelee ja arvioi mielenterveyden edistämisen, kehittämisen ja johtajuuden käytäntöjä eri näkökulmista ja eri tasoilla. Lisäksi opiskelijan tutkimus- ja kehittämishankkeet palvelevat sekä oppimista että sosiaali-, terveys- ja diakonia-alan työelämän toimintamallien ja tapojen kehittämistä yhteisöllisten tiedontuottamistapojen avulla. Opetussuunnitelman laadintaa on ohjannut eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso 7 (EQF, 2008) sekä kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä taso 7. Kaikkien suomalaisten ylempien ammattikorkeakoulututkintojen yhteiset kompetenssit luovat ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Näitä yhteisiä kompetensseja ovat oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälisyysosaaminen. Terveydenedistämisen koulutusohjelman ohjelmakohtaiset kompetenssit ovat taas terveydenedistämisen ennakointiosaaminen,

7 terveydenedistämisen arviointiosaaminen, terveydenedistämisen verkosto-osaaminen ja johtamisosaaminen. 3.2 Oppimisprosessi ja opetuksen toteutus Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä ja sen kesto on 1½ vuotta. Koulutusohjelman opetus tarjotaan monimuoto-opintoina. Lähiopetus järjestetään pääsääntöisesti Diakoniaammattikorkeakoulun Oulun toimipisteessä lukuun ottamatta yhteisiä mielenterveystyön syventäviä ammattiopintoja (20 op), jotka toteutuvat kussakin kumppanikorkeakoulussa. Monimuoto-opinnot voivat sisältää ainakin seuraavia opiskelun muotoja: Lähi-opetus, joka mahdollistaa yhteistoiminnallisen oppimisen. Osa lähijaksoista toteutuu kumppanikorkeakoulun tiloissa, osa taas omassa ammattikorkeakoulussa. Lähiopetus kestää yleensä yhdestä kolmeen päivään. Pientyhmätyöskentely, jota hyödynnetään esimerkiksi opinnäytetyön ohjauksessa. Itsenäinen opiskelu verkkovälitteisinä opintoina koulutusohjelman verkkooppimisalustalla tai muilla tavoin. Yhteistoiminnallinen oppiminen voi laajentua yhteisölliseksi oppimiseksi opiskelijoiden työyhteisöissä. Tähän pyritään esimerkiksi erilaisin työyhteisössä toteutettavin oppimistehtävin. Kehittämishankkeessa luodaan innovatiivisia toiminta- ja palvelumuotoja sekä työ- ja arviointimenetelmiä. Opiskelijoiden aikaisempi koulutus, työkokemus ja ammatillinen osaaminen ovat perusta henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimiselle. Henkilökohtaisen opintojen suunnittelua tapahtuu kaiken aikaa, kun opiskelijoilla on mahdollisuus kohdentaa annettuja oppimistehtäviä oman oppimisen, työyhteisön tarpeiden tai oman kehittämishankkeen mukaisiksi. Lisäksi koulutusohjelma tarjoaa mahdollisuuden kansainvälisten ja monikulttuuristen taitojen syventämiseen ja lisäämiseen. Mahdollisuuden tähän luovat esimerkiksi kansainvälisten lähteiden käyttö osana oppimistehtäviä sekä opintojen suorittaminen kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Lisäksi koulutusohjelmassa voi vierailla ulkomaisia luennoitsijoita ja opettajia. Opinnäyte- ja kehittämistehtäviä pyritään

8 integroimaan kansainvälisiin hankkeisiin. Diakonia-ammattikorkeakoulu on kehittämässä yhdessä kansainvälisten ja kotimaisten kumppanikoreakoulujen kanssa mielenterveyden edistämisen master-tason osaamista kansainvälisessä hankkeessa. Hankkeen toteutuessa se mahdollistaa opinnäytetyön ja opintokokonaisuuksien oppimistehtävien integroimisen osaksi laajempaa kansainvälistä mielenterveyden edistämisen hanketta. 4. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Terveyden edistämisen koulutusohjelman opintojen 90 op muodostuvat syventävistä ammattiopinnoista, opinnäytetyöstä ja vapaasti valittavista opinnoista. Tässä koulutusohjelmassa opintokokonaisuuksia ovat Mielenterveys- ja päihdetyö, Mielenterveyden edistämisen uudistuva ja eettinen johtajuus ja Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta mielenterveydenedistämisessä. Opintokokonaisuudet jakaantuvat opintojaksoihin. Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää terveyden edistämisen ja mielenterveyden substanssi-, tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opinnäytetyön vahvistaa opiskelijan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamista ja se voi toteutua Diakonia-ammattikorkeakoulun työelämän osaamisympäristössä (TOP), Diakonia-ammattikorkeakoulun muussa tutkimus- ja kehittämishankkeessa tai muussa, esimerkiksi opiskelijan omassa, työelämän ympäristössä. Opinnäytetyö on koko koulutuksen läpäisevä prosessi. Koulutusohjelman vapaasti valittavat opinnot on mahdollista suorittaa Diakin muissa ylemmissä koulutusohjelmissa, tai Diakin tai muiden ammattikorkeakoulujen, esimerkiksi Virtuaaliammattikorkekoulun tarjonnasta valitussa opintokokonaisuudessa. Koulutusohjelman rakenne, opinnot ja opintojen eteneminen on esitetty kuviossa 1.

SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT Ammattikorkeakouluje n yhdessä toteuttamat opintokokonaisuudet TERVEYDENEDISTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA, MIELENTERVEYSTYÖ (90 opintopistettä) Oppintokokonaisuudet ja opintojaksot Opintopisteiden määrä Opintojakson sijoittuminen koulutusohjelmassa Ensimmäinen lukukausi Toinen lukukausi Kolmas lukukausi Mielenterveys- ja päihdetyön, 25 opintopistettä Mielenterveys- ja päihdehäiriöt ja niihin liittyvä 5 5 farmakologia (Turku AMK) Asiakaskeskeinen vuorovaikutus (TAMK) 5 5 Perhe- ja verkostokeskeinen vuorovaikutus (JAMK) 5 5 Mielenterveyden edistäminen, mielenterveys- ja 5 5 päihdeongelmien ennaltaehkäisy (DIAK) Syrjäytyminen ja marginalisaatio mielenterveyden 5 5 edistämisen haasteena Mielenterveyden edistämisen uudistuva ja eettinen johtajuus, 20 opintopistettä Johtaminen toimintana 10 5 3 2 Sosiaali- ja terveystalous 5 Voidaan opiskella millä tahansa lukukaudella, mutta suositellaan opiskelua ensimmäisen tai toisen lukukauden aikana Johtamisen ja mielenterveyden edistämisen etiikka 5 3 1 1 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta mielenterveyden edistämisessä, 10 opintopistettä Mielenterveystyön kehittämisosaaminen 5 3 2 Tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät 5 5 Opinnäytetyö, 30 opintopistettä 30 10 10 10 Vapaastivalittavat opinnot, 5 opintopistettä Diakonia-ammattikorkeakoulun omasta opetustarjonnasta tai muista korkeakouluista, esimerkiksi Virtuaaliammattikorkeakoulusta 5 Voidaan opiskella millä tahansa lukukaudella, mutta suositellaan opiskelua ensimmäisen tai toisen lukukauden aikana Kuvio 1. Terveydenedistämisen koulutusohjelman, Mielenterveystyö (90 op) rakenne, opinnot ja etenemissuunnitelma.

5. OPETUSSUUNNITELMAN OPINTOKOKONAISUUDET JA OPINTOJAKSOT 5.1 Mielenterveys- ja päihdetyön syventävät ammattiopinnot, 25 opintopistettä 5.1.1 Mielenterveys- ja päihdehäiriöt ja niihin liittyvä farmakologia (Turun AMK), 5 opintopistettä Opetussuunnitelma täydentyy ammattikorkeakoulujen yhteisen työn tuloksena kevään 2013 lopussa ja on saatavissa koulutusohjelman verkko-oppimisalustalta syksyllä 2013 5.1.2 Asiakaskeskeinen vuorovaikutus (TAMK), 5 opintopistettä Opetussuunnitelma täydentyy ammattikorkeakoulujen yhteisen työn tuloksena kevään 2013 lopussa ja on saatavissa koulutusohjelman verkko-oppimisalustalta syksyllä 2013 5.1.3 Perhe- ja verkostokeskeinen vuorovaikutus (JAMK), 5 opintopistettä Opetussuunnitelma täydentyy ammattikorkeakoulujen yhteisen työn tuloksena kevään 2013 lopussa ja on saatavissa koulutusohjelman verkko-oppimisalustalta syksyllä 2013 5.1.4 Mielenterveyden edistäminen, mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy (DIAK), 5 opintopistettä Opetussuunnitelma täydentyy ammattikorkeakoulujen yhteisen työn tuloksena kevään 2013 lopussa ja on saatavissa koulutusohjelman verkko-oppimisalustalta syksyllä 2013 5.1.5 Syrjäytyminen ja marginalisaatio mielenterveyden edistämisen haasteena Opintojakson tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: Käsitteellisesti jäsentää ja tulkita syrjäytymistä ja marginalisaatiota Tulkita ja analysoida syrjäytymiseen ja marginalisaation vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnan ja mielenterveyspalveluiden asiakkaan näkökulmasta Analysoida palvelujärjestelmien toimintamuotoja, kehittämishaasteita ja tulevaisuuden näkymiä syrjäytymisen ja marginalisaation näkökulmasta Jäsentää kansalaisyhteiskunnan kysymyksiä suhteessa syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja toimia mielenterveysalan vaikuttamistyössä Hyödyntää Trialogi-menetelmää tasa-arvoisen kohtaamisen välineenä Sisältö Syrjäytyminen ja marginalisaatio käsitteinä ja ilmiöinä Kansainvälinen syrjäytymis- ja huono-osaisuustutkimus sekä yhteiskunnan muutoksia käsittelevät aikalaisanalyysit Palvelujärjestelmän toiminta ja kehittämishaasteet syrjäytymisen ehkäisyssä

11 Osallisuus ja syrjäytyminen kansalaisyhteiskunnassa Trialogi-menetelmä esimerkkinä tasa-arvoisesta kohtaamisesta sosiaali- ja terveysalalla Pedagoginen toteutus: Osallistuva työskentely lähiopiskelussa, etäopinnot, seminaarimuotoinen työskentely, kirjalliset ja suulliset oppimistehtävät Oppimistehtävät: Ilmoitetaan verkko-oppimisalustalla Arviointi: Toteutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon arviointikriteereitä noudattaen K5 T1 / hylätty Kirjallisuus: Ilmoitetaan verkko-oppimisalustalla 5.2 Mielenterveyden edistämisen uudistuva ja eettinen johtajuus, syventävät ammattiopinnot, 20 opintopistettä 5.2.1 Johtaminen toimintana, 10 opintopistettä Opintojakson tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: Tunnistaa omat johtamisvalmiutensa ja vahvistaa johtamisosaamistaan mielenterveyttä edistävässä työssä Hyödyntää työelämän kehittämismenetelmiä Toimia moniammatillisissa muuttuvissa organisaatioissa ja työyhteisöissä sekä monialaisissa verkostoissa johtamis- ja kehittämistehtävissä johtamisen eettisten periaatteiden pohjalta Johtaa strategiatyötä ja muutosprosesseja sekä suunnittelee, arvioi ja kehittää sosiaali-, terveys- tai kirkonalan toimintaa työyhteisössä Soveltaa erilaisia osaamisen johtamisen menetelmiä työyhteisöissä ja organisaatioissa Sisältö Strateginen ajattelu ja eettinen johtaminen muutoksessa Strategiatyö organisaatioissa, menetelmät ja prosessin johtaminen Johtajuusajattelu mielenterveyttä edistävässä työssä sekä johtamisparadigmat muutoksessa Itsensä johtaminen

12 Työnohjaus Työelämän kehittämisosaaminen Osaamisen johtaminen moninaisessa työyhteisössä Perehdyttäminen, kehityskeskustelut ja mentorointi, palautekulttuurin rakentaminen työyhteisössä Työtä, työhyvinvointia ja johtamista mahdollistava/ohjaava lainsäädäntö Palveluiden tuottaminen ja arviointi, palvelumuotoilu, kilpailutus Pedagoginen toteutus Osallistuva työskentely lähiopiskelussa, etäopinnot, kirjalliset ja suulliset oppimistehtävät Oppimistehtävät Ilmoitetaan verkko-oppimisalustalla Arviointi: Toteutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon arviointikriteereitä noudattaen K5 T1 / hylätty Kirjallisuus: Ilmoitetaan verkko-oppimisalustalla 5.2.2 Sosiaali- ja terveystalous, 5 opintopistettä Tämän virtuaaliopintojakson tarkempi kuvaus sisältöineen, oppimistehtävineen ja arviointikriteereineen on saatavilla verkko-oppimisalustalla. Opintojakson tavoitteena on vahvistaa perustaa sosiaali- ja terveystalouden käytännön ja sen teorian ymmärtämiselle. Jaksolla kerrataan keskeiset sosiaali- ja terveystalouden käsitteet ja näkökulmat ja sovelletaan niitä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lisäksi vahvistetaan ymmärrystä yhteiskunnan tarjoamien sosiaali- ja terveyspalvelujen ja niiden järjestämistapojen perusteluista. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa soveltaa vaikuttavuuden ja tehokkuuden käsitteitä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa. 5.2.3 Johtamisen ja mielenterveyden edistämisen etiikka, 5 opintopistettä Opintojakson tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: Tunnistaa ja reflektoida mielenterveyttä edistävän työn ja sen johtamisen arvoja ja eettisiä haasteita Ratkaista johtamisen ja mielenterveyden edistämisen eettisiä pulmatilanteita perustellen ja etiikan teorioita soveltaen Kriittisesti analysoiden tarkastella mielenterveyttä ja johtamista koskevaa yhteiskunnallista arvokeskustelua

13 Toimia pro-aktiivisesti oman alansa arvoja edistäen ja puuttua havaitsemaansa asiakasta tai työyhteisön jäsentä koskevaan epäeettiseen toimintaan Sisältö: Omien henkilökohtaisten arvojen ja johtamisen ja mielenterveyden edistämisen reflektointi Yhteiskunnallisen päätöksenteon eettiset ulottuvuudet Etiikan teoriat Eettinen ongelmanratkaisu Epäeettisen toiminnan tunnistaminen ja siihen puuttuminen Pedagoginen toteutus: Osallistuva työskentely lähiopiskelussa, etäopinnot, seminaarimuotoinen työskentely, kirjalliset ja suulliset oppimistehtävät Oppimistehtävät: Ilmoitetaan verkko-oppimisalustalla Arviointi: Toteutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon arviointikriteereitä noudattaen K5 T1 / hylätty Kirjallisuus: Ilmoitetaan verkko-oppimisalustalla 5.3 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta mielenterveyden edistämisessä, syventävät ammattiopinnot, 10 opintopistettä 5.3.1 Mielenterveystyön kehittämisosaaminen, 5 opintopistettä Opintojakson tavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: Sisältö Arvioida tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitystä mielenterveystyön ja yleensä työelämän kehittämisessä Kriittisesti tarkastellen hyödyntää innovaatio- ja palvelumuotoilun prosesseja työssään Tunnistaa kehittämiskohteita omassa työssään ja tuottaa ideoita Etsiä kehittämistyön kannalta relevanttia tutkimus- ja asiantuntijatietoa Laatia projektisuunnitelman ja hyödyntää sitä projektin käynnistämisessä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan paradigmat

14 Toimintatutkimus, arviointitutkimus ja tulevaisuuden tutkimus lähestymistapoina mielenterveystyön kehittämiseen Innovaatio- ja palvelumuotoilun prosessit Projektityön käsitteet Projektin suunnittelu Projektin arviointi Pedagoginen toteutus Lähiopetus, itsenäinen työskentely, ryhmätyöskentely Oppimistehtävät Ilmoitetaan verkko-oppimisalustalla Arviointi: Toteutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon arviointikriteereitä noudattaen K5 T1 / hylätty Kirjallisuus: Ilmoitetaan verkko-oppimisalustalla 5.3.2 Tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät, 5 opintopistettä Yhteinen opintokokonaisuus Johtaminen perhekeskeisessä työssä koulutusohjelmalle. Opintojakson tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: Rakentaa tutkittuun tietoon perustuvan viitekehyksen omaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen Valita tutkimus- ja kehittämistyönsä kannalta mielekkäät tutkimus- ja kehittämismenetelmät Kerätä ja analysoida tietoa mielenterveystyön kehittämiseksi Arvioida tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä Raportoi tutkimustuloksista mielekkäällä tavalla Sisältö Viitekehyksen rakentaminen Havainnointi, kysely ja haastattelu tiedonhankintamenetelminä Innovatiiviset kehittämismenetelmät Aineiston analyysi Luotettavuuden ja eettisyyden arviointi Tutkimusraportin kirjoittaminen Pedagoginen toteutus: Verkko-opinnot Arviointi:

15 toteutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon arviointikriteereitä noudattaen K5- T1 / hylätty Kirjallisuus: ilmoitetaan verkko-oppimisalustalla 5.4 Opinnäytetyö, 30 opintopistettä Diakin tutkintosäännön mukaan (2013) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön (A 423/2005, 7a ). Tavoitteet: Opiskelija tekee itsenäisesti tai parityönä omaa alaa koskevan opinnäytetyön, jonka toteuttamisen jälkeen opiskelija osaa: Soveltaa kriittisesti oman alan tutkimustietoa kehittämistyössään Hyödyntää sopivia tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiä kehittämistyössä Analysoida, dokumentoida ja raportoida korkeakoulun ja yleisesti hyväksyttyjen tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevien ohjeiden mukaisesti Arvioida tutkimus- tai kehittämistyön eettisyyttä ja luotettavuutta sekä käytettävyyttä Sisältö: Tutkimus- ja kehittämisaiheiden ideointi Tutkimus- ja kehittämisprosessi Suunnitelmallinen työskentely Tutkimuksen tai kehittämistyön toteuttaminen Arviointi Julkaiseminen Esittäminen Kypsyysnäytteen antaminen. Kypsyysnäyte on Diakin tutkintosäännön (2013) mukaan muodoltaan lehdistötiedote. Pedagoginen toteutus: pienryhmä-, työpaja- ja seminaarityöskentely, verkko-opiskelu Arviointi:

16 Diakin tutkintosäännön (2013) mukaan Opinnäytetyön arvioinnissa kiinnitetään huomiota tehtävän asetteluun, käytännön toteutukseen, perusteluihin ja opiskelijan omaan ajatteluun, opiskelijan asiantuntijuuden kehittymiseen ja ammatilliseen vaikuttavuuteen sekä opinnäytetyön rakenteeseen ja julkistamiseen. Arviointikriteerit kuvataan yksityiskohtaisesti oppaassa Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä (2010). Opinnäytetyö voidaan tehdä yksilö-, pari- tai pienryhmätyönä. Ryhmätyönä tehtävästä opinnäytteestä annettava arvosana on joko ryhmän yhteinen tai se annetaan kullekin opiskelijalle erikseen. Opinnäytetyön tarkastavat työn ohjaava opettaja sekä vähintään yksi muu tarkastaja. He kirjoittavat opinnäytetyöstä lausunnon, joka sisältää työn arvioinnin sekä siitä annetun arvosanan perustelut. Opiskelijan tulee tallentaa opinnäytetyönsä Theseus-tietokantaan valmiin opinnäytetyön luovutuspäivään mennessä. K5 T1, opinnäytetyön arviointikriteerit Liite 2 Diakin tutkintosäännön (2013) mukaan Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa tilaisuudessa ohjaajan antamasta aiheesta opinnäytetyön alueelta. Kypsyysnäytteelle ei ole vaihtoehtoisia suoritustapoja. Kypsyysnäyte tarkastetaan sekä sisällön että kieliasun osalta. Siitä annetaan arvosana hyväksytty/hylätty. 5.5 Vapaasti valittavat opinnot, 5 opintopistettä Tähän terveydenedistämisen koulutusohjelmaan sisältyy viisi opintopistettä vapasti valittavia opintoja, joiden tarjonta Diakonia-ammattikorkeakoulussa vaihtelee lukuvuosittain. Tarjolla olevista vapaastivalittavista opinnoista tiedotetaan koulutusohjelman verkko-oppimisalustalla. Vapaastivalittavia opintoja voidaan myös suorittaa muissa korkeakouluissa sekä virtuaaliammattikorkeakoulussa. 6. ARVIOINTI Tässä koulutusohjemassa toteutetaan kompetenssien mukaista arviointia ja arvioinnissa käytetään Diakonia-ammattikorkeakouln arviointikriteerejä (Liite 1). Opintokokonaisuudet arvioidaan kunkin opintokokonaisuuden arviointiohjeen mukaisesti joko numeraalisesti tai arvosanalla hyväksytty / hylätty. Arvioinnissa huomioidaan vertais- ja itsearviointi. Opinnäytetyö arvioidaan erillisten opinnäytetyön arviointikriteereiden mukaisesti. Kaikessa arvioinnissa noudatetaan Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintosäännön (2013) mukaisia arviointikäytänteitä.

17 LÄHTEET JA TAUSTAMATERIAALIT Asetus valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 423/2005. Opetusministeriön hallinnonala. Voimaantulo 1.8.2003. Saatavilla: http://www.finlex.fi Diakonia-ammattikorkeakoulu 2013a. Diakonia-ammattikorkeakoulun verkkosivut: www.diak.fi Diakonia-ammattikorkeakoulu 2013b. Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö. Voimassa 1.1.2013 alkaen. Saatavilla virtuaalisista opiskelijapalveluista (VOPA). Keleher Helen & Armstrong Rebecca 2005. Evidence-based mental health promotion resource. Report for the Department of Human Services and VicHealth. Melbourne. Saatavissa: http://www.health.vic.gov.au/healthpromotion/downloads/mental_health_resou rce.pdf Lavikainen, Juha; lahtinen, Eero & Lehtinen, Ville 2004. Mielenterveystyö Euroopassa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:17. Helsinki. Saatavissa: http://pre20090115.stm.fi/pr1097823366926/passthru.pdf Mieli 2009 - kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkosivut: http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/ohjelmat/mielijapaihde Mielenterveyslaki 1116/1990.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala. Voimaantulo 1.1.1991. Saatavilla: http://www.finlex.fi Mielenterveystyön toimintasuunnitelma Euroopassa 2005. WHO:n Euroopan alueen ministerikonferenssi mielenterveydestä. Haasteiden kohtaaminen ja ratkaisujen etsiminen. Saatavilla suomeksi: http://www.thl.fi/thlclient/pdfs/2f834a5d-3dd5-4594-a7f1-290dadf5749a Pietiläinen, Hannele & Vuokila-Oikkonen, Päivi (toim.) 2012. Ilo antaa siivet. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Sarja B. Raportit ja selvitykset 2/2012. Uniprint, Oulu

18 2012. http://www3.tokem.fi/kirjasto/tiedostot/pietilainen_vuokila- Oikkonen_B_2_2012.pdf The Sainsbury Centre for Mental Health n.d.. Mental health promotion - Implementing Standard One of the National Service Framework for Mental Health. Saatavilla: http://www.centreformentalhealth.org.uk/pdfs/briefing_24.pdf Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala. Voimaantulo 1.5.2011. Saatavilla: http://www.finlex.fi Vuokila-Oikkonen, Päivi 2012. Mielenterveyden edistäminen peruskoulun alakoulussa, yläkoulussa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa. Julkaisussa Liisa Kiviniemi et al. (toim) Piiriltä yliopiston kautta siviiliin dosentti Merja Nikkosen juhlakirja.epooki 9/2012- Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut. pp. 50-58. http://www.oamk.fi/epooki/?julkaisu=52 Vuokila-Oikkonen, Päivi & Läksy, Marja-Liisa 2012. Verkostot peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan mielenterveyttä ja hyvinvointia edistämissä. AMK-lehti / UAS Journal 3 /2012. http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1410/1335

LIITTEET LIITE 1: Osaamisen arviointi, YAMK OSAAMIS- TASOT OSAAMISALUEET ALAN JA LÄHIALOJEN KÄSITTEIDEN JA ILMIÖIDEN OSAAMINEN TIEDONHANKINTA- JA HALLINTAOSAAMINEN SEKÄ VIESTINTÄ ONGELMANRATKAISUO SAAMINEN JA ALAN ASIANTUNTIJATEHTÄVI SSÄ TOIMIMINEN AMMATILLINEN VUOROVAIKUTUS JA JOHTAMISOSAAMINEN YHTEISKUNNALLINEN ja EETTINEN OSAAMINEN ITSEOHJAUTUVUUS JA OPPIMINEN (ei arvioida numeerisesti) 5 Opiskelija osaa - käyttää ja soveltaa asiantuntevasti laaja-alaisia ja pitkälle erikoistuneita oman alansa erityisosaamista vastaavia käsitteitä - luovasti ja kriittisesti analysoida, soveltaa ja tulkita ilmiöitä ja käsitejärjestelmiä eri alojen rajapinnoilla - hankkia tietoa luovasti ja kriittisesti kansallisissa ja kansainvälisistä tietolähteistä - viestiä suullisesti ja kirjallisesti alansa vaativissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tilanteissa - löytää luovia ja perusteltuja ratkaisumalleja haasteellisiin työelämän ja ammattialan sekä sen rajapintojen ongelmiin - kehittää uusia strategisia lähestymistapoja johtamiseen ja vaikuttamiseen monimutkaisissa ja ennakoimattomissa työelämän tilanteissa - vaikuttaa kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijaverkostoissa - vaikuttaa julkisessa eettisessä keskustelussa - tehtävässään soveltaa monipuolisesti ja syvällisesti alan arvoperustaa ja ammattietiikkaa moniammatillisissa työyhteisöissä - systemaattisesti ja innovatiivisesti edistää kestävän kehityksen ja esteettömyyden periaatteiden toteutumista alalla ja sen rajapinnoilla Osaa kehittää itseään ja ammattitaitoaan jatkuvan oppimisen periaatteella 3 Opiskelija osaa - monipuolisesti laajaalaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet - analysoida, soveltaa ja tulkita käsitejärjestelmiä eri alojen rajapinnoilla - hankkia tietoa systemaattisesti ja monipuolisesti kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä - viestiä ammattialastaan hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä kansallisesti että kansainvälisesti - löytää itsenäisesti perusteltuja ratkaisumalleja monitahoisiin alan ja sen rajapintojen ongelmiin - toimia itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä - kehittää ja johtaa asiantuntevasti moniammatillisen työyhteisön toimintaa - kehittää työyhteisöjen välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä - vaikuttaa kansallisissa ja /tai kansainvälisissä asiantuntijaverkostoissa - olla aloitteellinen julkisessa eettisessä keskustelussa - tulkita ja soveltaa monipuolisesti yleisiä eettisiä periaatteita sekä ammattietiikkaa moniammatillisissa työyhteisöissä - edistää kestävän kehityksen ja esteettömyyden periaatteita toiminnassaan 1 Opiskelija osaa -asiantuntevasti analysoida, tulkita ja soveltaa oman alan ja lähialojen käsitteitä ja ilmiöitä - hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä - viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että sen ulkopuoliselle yleisölle kansallisesti ja kansainvälisesti - tehdä tiedonhakusuunnitelman - löytää perusteltuja ratkaisumalleja monitahoisiin alan ongelmiin - toimia alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä - johtaa asioita ja ihmisiä moniammatillisissa työyhteisöissä - toimia hyvässä ammatillisessa vuorovaikutuksessa oman ja muiden alojen asiantuntijoiden sekä asiakkaiden kanssa - ottaa yhteyttä erilaisiin alan kansallisiin ja kansainvälisiin asiantuntijaverkostoihin -osallistua julkiseen keskusteluun ammattietiikasta - tulkita ja soveltaa yleisiä eettisiä periaatteita sekä ammattietiikkaa moniammatillisissa työyhteisöissä - hyödyntää kestävän kehityksen ja esteettömyyden periaatteita toiminnassaan

LIITE 2: YAMK-opinnäytetyön arviointikriteerit Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää työtä työpaikan tai alan tasoilla ja vastaa näiden tarpeisiin (tuottaa uutta tietoa, toimintamalleja, menetelmiä, tuotteita tms.) Ammatillinen kasvu: asetetut ammatillisen osaamisen ja kehittymisen tavoitteet. Tehtävänasettelu: tehtävänasettelun ja tutkimusongelman selkeys, tehtyjen rajausten mielekkyys, selkeys ja perustelut. II KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Lähestymistavan toimivuus: Valitun lähestymistavan mielekkyys tehtäväasettelun kannalta, opinnäytetyön tyypin (tutkimustyyppinen tai toiminnallinen opinnäytetyö) ja valittujen työ- ja tutkimusmenetelmien perusteleminen ja kriittinen arviointi. Työ-, kehittämis- ja tutkimusmenetelmien hallinta: toimintakäytäntöjen sekä työvälineiden ja -menetelmien hallinta, aineiston tuottamisen ja hankinnan menetelmien osaaminen, aineiston riittävyys ja relevanssi, analyysimenetelmien hallinta, työ-, kehittämis- ja/tai tutkimusprosessin läpinäkyvyys. Opinnäyteprosessin hallinta: työprosessin ja ajankäytön organisointi, omatoimisuus, vastuullisuus ja eettisyys. Etenkin kehittämishankkeissa ja produktioissa prosessin yhteys työelämään suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Työnjako, jos useampia tekijöitä. III PERUSTELUT JA OMA AJATTELU Käsiteltävien asioiden käsitteellistäminen: toiminnan ja tutkimuksen tietoperusta ja viitekehys, käsitteiden ymmärtäminen ja määrittely, ilmiöiden näkeminen laajempien kokonaisuuksien osina Lähteiden hyödyntäminen ja tiedonhankinta: tiedonhankinnan laajuus, relevanssi ja monipuolisuus, lähteiden hyödyntäminen työssä, lähdekritiikki Oma ajattelu ja argumentaatio: oman ajattelun esiintyminen opinnäytetyössä, perustellut johtopäätökset ja kehittämisehdotukset, eettisten kysymysten käsittely, innovatiivisuus Mielekäs vuorovaikutus: opinnäytetyön ohjaukseen ja seminaarityöskentelyyn osallistuminen, kyky antaa, vastaanottaa ja hyödyntää palautetta IV ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN JA AMMATILLINEN

21 VAIKUTTAVUUS Tutkiminen ja kehittäminen: tutkimus- ja kehittämisosaamisen kehittyminen, kansainvälisen ja kansallisen tutkimustiedon ja ammattikäytäntöjen hyväksi käyttäminen. Alan ajankohtaisten kysymysten jäsentäminen: työpaikkatason ilmiöiden kytkeminen laajempaan alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kontekstiin, historiallisen perspektiivin huomioiminen. Ammatilliset käytännöt: asiantuntijuus, johtamisen ja alan valtasuhteiden ymmärtäminen, opinnäytetyön merkitys. V MUOTO Kieliasu: oikeakielisyys, opinnäytetyöhön sopiva tyyli, tekstin sisäinen eheys, ilmaisun sujuvuus ja rikkaus. Rakenne: selkeys ja loogisuus, tekstin asettelu, ulkoasu ja lähdemerkinnät Diakin antaman ohjeistuksen mukainen. Opinnäytetyön esitystilanne: valmistelu, perustelut, esitystapa. TAULUKKO arvosanoista ja niiden kriteereistä on saatavana virtuaalisista opiskelijapalveluista (vopa) tai Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä (2010) opaasta.