KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 216 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE vesialan eurooppalaisesta innovaatiokumppanuudesta FI FI

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE vesialan eurooppalaisesta innovaatiokumppanuudesta 1. Johdanto Tulvilla, veden vähäisyydellä ja kuivuudella on valtavia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja ympäristöön. Riittämätön veden laatu on uhka kansanterveydelle ja luonnon monimuotoisuudelle. Turvallisen juomaveden saanti ja sanitointi aiheuttavat yhä ongelmia sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. Vesivaroihin kohdistuu kovenevia paineita, joiden kestävä hallinta vaatii uusia ja innovatiivisia lähestymistapoja. Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvassa Innovaatiounioni-lippulaivahankkeessa 1 ehdotetut eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet (EIP) tarjoavat strategian ja lähestymistavan, joiden avulla voidaan korjata eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän heikkouksia. Niiden avulla voidaan nopeuttaa innovaatioita, joilla on merkittävä osuus yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Näin myös parannettaisiin Euroopan kilpailukykyä ja samalla luotaisiin uusia työpaikkoja ja edistettäisiin talouskasvua. Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ovat keino koota yhteen asiantuntijoita ja voimavaroja poliittisilla painopistealueilla mobilisoimalla ja verkottamalla kaikki merkittävät eri politiikanalojen, toimialojen ja muiden maiden sidosryhmät, jotta läpimurtojen ja innovaation hyödyt saadaan nopeammin kansalaisten ulottuville. EU:n jäsenvaltiot ovat tunnustaneet innovoinnin tärkeyden vesihuollon alalla. Euroopan unionin neuvosto pyysi 21. kesäkuuta 2011 komissiota tutkimaan vesialan innovointikumppanuutta tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tavoitteena kestävä ja tehokas vedenkäyttö 2. Eurooppa 2020 -strategian Resurssitehokas Eurooppa -lippulaivahankkeessa 3 korostetaan, että Euroopan on erittäin tärkeätä sitoutua kehittämään kestävää vesitaloutta, koska vesi on keskeinen luonnonvara. Resurssitehokkaan Euroopan etenemissuunnitelmassa 4 tuodaan esiin saavutettavissa olevia tehokkuusetuja. Komissio valmistelee parhaillaan Euroopan vesivarojen turvaamista koskevaa suunnitelmaa, joka on resurssitehokkuuden etenemissuunnitelmassa esitetty vesialaa koskeva tavoite. Suunnitelmassa esitetään vuoden 2012 loppuun mennessä ratkaisumalleja täytäntöönpanoa koskeviin ongelmiin ja puutteisiin, jotka liittyvät tämänhetkiseen EU:n vesivarojen hallintaan. Suunnitelmaa ja vesialan eurooppalaista innovaatiokumppanuutta (EIP) kehitetään yhdessä sen varmistamiseksi, että EU:n vesivarojen hallintapolitiikkaa kehitetään ja toteutetaan käyttäen innovatiivisia lähestymistapoja ja innovaatioiden kysyntäpuolen toimenpiteitä. 1 2 3 4 Tiedonanto KOM(2010) 546 lopullinen. Euroopan unionin neuvoston päätelmät 21.6.2011. (asiak. 11308/11). Resurssitehokas Eurooppa, KOM(2011) 21 lopullinen.. Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa KOM(2011) 571 lopullinen. FI 2 FI

Lisäksi tässä EIP:ssä hyödynnetään eko-innovointia koskevaa toimintasuunnitelmaa 5, jossa keskitytään tukemaan innovointia, jonka tarkoituksena tai tavoitteena on vähentää ympäristöön kohdistuvia paineita ja poistaa esteitä innovoinnin ja markkinoiden väliltä. 2. Innovaatiomahdollisuuksien hyödyntäminen Kansalaiset, yhteisöt, maatalous ja teollisuudenalat tarvitsevat enenevästi innovatiivisia ratkaisuja, kun vettä on käytettävä tehokkaammin ja toimivammin. Innovatiivinen ajattelu ja innovoinnin älykäs käyttö voivat tuoda markkinoille uusia ratkaisuja nopeasti ja tehokkaasti. Samalla ne vastaavat käyttäjien tarpeisiin kaupunki-, maaseutu- ja teollisuusalueilla. Vesitalouden alan innovaatiomahdollisuuksien vapauttaminen voi luoda runsaasti uusia työpaikkoja ja parantaa merkittävästi talouskasvua ja kilpailukykyä Euroopassa. Jos eurooppalaisen vesiteollisuuden kasvuvauhti nousee yhdellä prosentilla, voi syntyä 10 000 20 000 uutta työpaikkaa 6. Tarttumalla uusiin ja merkittäviin markkinamahdollisuuksiin Eurooppa voi nousta johtavaan asemaan vesialan innovaatioiden ja teknologian maailmanmarkkinoilla. Eurooppalaisen vesialan kilpailukykyä ja kasvua voidaan tehostaa merkittävästi. Vesialalla toimii 9000 pk-yritystä, ja yksistään vedenjakelu työllistää 600 000 ihmistä. Samanlaisia mahdollisuuksia on muilla vesialaan liittyvillä sektoreilla (vettä hyödyntävät teollisuudenalat, vesiteknologian kehittäminen), joilla voidaan saavuttaa parempaa toimintatehokkuutta innovaatioiden avulla. Maailman vesimarkkinat kasvavat nopeasti ja niiden arvoksi vuonna 2020 arvioidaan jopa biljoona dollaria 7. Euroopan vesialaan liittyvät sektorit kehittävät jo maailmanlaajuisesti innovatiivisia vesialan ratkaisuja, mutta eivät usein hyödy niiden markkinoinnista. Markkinaläpimurtojen esteet poistamalla ja edistämällä Euroopan suhteellisia etuja innovaation arvoketjussa autetaan eurooppalaisia yrityksiä tuomaan ratkaisuja markkinoille ja toteuttamaan näin omat taloudelliset mahdollisuutensa. Innovatiiviset ratkaisut veteen liittyviin haasteisiin voivat hyödyttää suoraan laajempia ympäristötavoitteita, kuten luonnonvarojen ja ekosysteemien sekä niitä ylläpitävän luonnon monimuotoisuuden suojelua. Lisäksi juomaveden puhtauteen ja jätevedenpuhdistukseen liittyvät ratkaisut edistävät kansanterveyttä, mikä puolestaan luo huomattavia säästöjä. Ratkaisut, jotka parantavat tulva-alttiiden alueiden turvallisuutta, parantavat samalla yleistä turvallisuutta ja ehkäisevät mahdollisia taloudellisia menetyksiä. 3. Yhteiskunnalliset haasteet Ilman toimivaa innovoinnin edistämispolitiikkaa Eurooppa ei kykene hyödyntämään potentiaaliaan vesialan innovaatioiden maailmanmarkkinoilla. Tästä voi seurata se, että 5 6 7 KOM(2011) 899 lopullinen. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja vesialaa koskevasta yhteiseen ohjelmasuunnitteluun perustuvasta tutkimusaloitteesta (asiak. SEC(2011) 1250 lopullinen). LUX Researchin tutkimusraportti: Water Cultivation: The Path to Profit in Meeting Water Needs, 2008. FI 3 FI

Euroopan on tarpeettomasti hankittava muualta teknologiaa, jota se tarvitsee käsitelläkseen veteen liittyviä haasteita 8. Tuoreiden tutkimusten mukaan kilpailu vähäisistä vesivaroista saattaa johtaa 40 prosentin maailmanlaajuiseen vajeeseen vedensaannissa vuoteen 2030 9 mennessä. Vaje koskee myös laajoja alueita Euroopassa. Puhtaasta vedestä käytävällä kilpailulla odotetaan olevan yhä lisääntyviä globaaleja sosiaalisia, taloudellisia, ympäristöllisiä ja geopoliittisia seurauksia. Veden laatuun ja määrään liittyvät haasteet ovat merkittäviä. On olemassa riski, että huomattava osa Euroopan makean veden varoista ei vastaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä asetettuja tavoitteita vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2009 tehdyn alustavan analyysin mukaan 30 prosenttia pintavesistä ja 38 prosenttia pohjavesistä ei välttämättä saavuta hyvää tilaa 10. Tämä vaikuttaa haitallisesti biologiseen monimuotoisuuteen ja kansanterveyteen ja hankaloittaa ekosysteemien hyväksikäyttöä. Vedenpuute ja kuivuus aiheuttavat haittoja jo kolmanneksella EU:n alueesta eri leveysasteilla. Verrattaessa tutkimustuloksia kuivuuden vaikutuksesta EU:hun voidaan havaita, että kuivuudelle altistuneiden alueiden ja väestön määrä on kaksinkertaistunut vuosina 1991 2006 vuosiin 1976 1990 verrattuna 11. Euroopassa on lisäksi viimeisten kymmenen vuoden aikana kärsitty yli 175 merkittävästä tulvasta, jotka ovat aiheuttaneet kuolemantapauksia, asukkaiden siirtoja uusille alueille ja suuria taloudellisia menetyksiä. Näiden haasteiden ennustetaan kasvavan ilmastonmuutoksen ja sosioekonomisten kehityssuuntien vuoksi. Samaten maatalous tarvitsee yhä enemmän vettä elintarvikkeiden ja biomassan tuotantoa varten. Kaupungistuminen ja nopea teollistuminen yhdessä väestönkehityksen kanssa ovat kärjistäneet veteen liittyviä ongelmia. Lisähaasteita aiheuttavat myös ikääntyvät vesihuoltoverkostot. Sen lisäksi vesienergian tehokkuushyödyt ja keskinäiset vuorovaikutukset tulevat yhä tärkeämmiksi kestävässä vesihuollossa. Kehittyvissä maissa jätevesihuoltoon ja juomaveteen liittyvät vuosituhattavoitteet ovat oleellisen tärkeitä, jotta voidaan torjua köyhyyttä ja parantaa miljoonien ihmisten taloudellista asemaa. 4. EU:n toimet Vesivarojen suojelu ja kestävän taloudellisen kehityksen edistäminen liittyvät toisiinsa ja vaativat yhdennettyä lähestymistapaa. Vesialan EIP helpottaa EU:n vesipolitiikkaa tukevien innovatiivisten ratkaisujen etsimistä, ja sen avulla voidaan avata yrityksille ja teollisuudelle mahdollisuuksia innovointiin ja kilpailuetujen saavuttamiseen. Uusia lähestymistapoja tarvitaan paitsi tutkimuksessa ja teknologian kehityksessä, myös esimerkiksi rahoituksessa, tieto- ja viestintäteknologiassa, hallinnossa, aluesuunnittelussa, instituutioissa, yritysjohdossa ja eri alojen välisessä vuorovaikutuksessa. 8 9 10 11 Global Water Intelligence, 2011. Global Water Market 2011 - Meeting the world's water and wastewater needs until 2016. McKinsey & Company, 2009. Charting our Water Future: Economic frameworks to inform decisionmaking. Note for Water Directors, 'Preliminary analysis of the River Basin Management Plans in 2009'. Water Directors meeting -konferenssi, Varsova, 8. 9. joulukuuta 2011. Euroopan ympäristökeskus (EEA), 2010. Water resources: quantity and flows - SOER 2010 thematic assessment. FI 4 FI

4.1 EU:n tuottama lisäarvo Euroopassa on erinomaista vesialan asiantuntemusta ja teknologiaa, mutta nämä resurssit ovat hajallaan. Vesialan EIP:n avulla voidaan luoda kriittinen massa yhdistämällä eri maissa ja eri sektoreilla saatavilla olevia resursseja sekä edistää kilpailua ja tarjota tasapuoliset toimintaedellytykset. Euroopan tasolla voidaan auttaa koordinoimaan hankkeita, ehkäistä päällekkäisyyksiä, määritellä yhteisiä tavoitteita, laajentaa aloitteiden mittakaavaa ja nopeuttaa innovatiivisten ratkaisujen toteuttamista. Tämä EIP hyödyntää olemassa olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla ja suosittelee toimenpiteitä, joille tarvitaan lisätukea. EU:n lähestymistapa tarjoaa myös tarpeelliset mittakaavaedut innovaatioratkaisujen kehittelyä ja täytäntöönpanoa sekä niiden levityksen tukemista varten. Hallinnolliset rajat eivät rajoita vettä. Vesitalouden valtioiden rajat ylittävä luonne edellyttää, että siihen sovelletaan Euroopassa kokonaisvaltaista ja yhdennettyä menettelyä koko vesistöalueen tasolla. Tämä näkyy Euroopan vesipolitiikassa. Sen toteuttamiseksi tarvitaan alueellista ja kansainvälistä koordinointia. Kysyntäpuolen toimenpiteet, kuten hankintamenettelyt, sääntelypuitteet, standardien laadinta jne. ovat keskeisiä tekijöitä vesialan innovaatioiden käyttöönotossa ja omaksumisessa. Ne olisi määriteltävä vesialan EIP:ssä. Eurooppalainen lainsäädäntö on merkittävä innovaatio- ja taloustekijä. Tämä EIP voi helpottaa innovatiivisten ratkaisujen sisällyttämistä politiikan valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Innovaatioratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa voi edesauttaa keskeisesti se, että vesihuoltoverkostojen hankkijoina ovat julkiset viranomaiset ja yleishyödylliset laitokset. Muita sääntelypuitteita, kuten ekologista suunnittelua koskevaa direktiiviä, voidaan pitää tärkeinä sen kannalta, että edistetään politiikan tavoitteita tukevien innovatiivisten ratkaisujen saattamista markkinoille. Innovoinnin kannalta merkityksellisiä standardeja voi olla tarpeen kehittää tai ajantasaistaa. Sellaiset EU:n käytössä olevat välineet, jotka keskittyvät innovoinnin tarjontapuoleen, esimerkiksi tutkimukseen ja kehitykseen varattu rahoitus, on yhdistettävä asianmukaisesti kysyntäpuolen toimenpiteisiin ja ohjelmiin, joita tarvitaan innovaatioiden edistämiseksi. Vesialan EIP yhdistää vahvan tutkimus- ja innovaatioulottuvuuden kysyntäpuolen toimenpiteisiin eri poliittisilla alueilla. Sen avulla sekä EU:n että kansallisella tasolla voidaan lyhentää markkinoilletuontiaikoja innovointia tukevilla toimilla, esimerkiksi tarkastelemalla lainsäädäntöä uudelleen ja ehdottamalla uusia sääntöjä, nopeuttamalla tuotteiden hyväksymistä ja standardien laadintaa ja hyödyntämällä julkisten hankintojen strategioita. Tämä EIP luo myös valtioiden rajat ylittäviä mahdollisuuksia, joiden avulla yritykset, erityisesti pk-yritykset, voivat löytää kumppaneita innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen kaikkialta EU:sta. 4.2 Tavoitteet Edellä esitettyjen haasteiden ja mahdollisuuksien valossa ja Euroopan tasolla tehtävien toimenpiteiden merkityksellisyyden huomioiden vesialan EIP:n tulisi osallistua EU:n vesipolitiikan yleisiin tavoitteisiin ja täytäntöönpano-ongelmien ratkaisemiseen. Yleiset tavoitteet on määritelty vesipolitiikan puitedirektiivissä ja resurssitehokkuutta koskevassa etenemissuunnitelmassa. Tämän EIP:n strategisina tavoitteina on vuoteen 2020 mennessä: tuoda turvallista ja edullista vettä kaikkien ulottuville ja samalla varmistaa, että riittävästi vettä jää ympäristön tarpeisiin, FI 5 FI

päästä siihen, että vesivarojen väheneminen ei ole enää sidoksissa taloudellisen toiminnan tasoon keskeisillä EU:n sektoreilla (mukaan lukien energia, maatalous ja kemikaalit), säilyttää ja edistää vesistöjen hyvää tilaa kaikilla EU:n vesistöalueilla sekä veden määrän, laadun ja käytön kannalta että vesivaroihin kohdistuvien kovenevien paineiden kannalta. Jotta voidaan seurata näiden strategisten tavoitteiden saavuttamista ja kannustaa sidosryhmiä aktiiviseen osallistumiseen, kumppanuudelle asetetaan tavoitteita. Ne liittyvät strategisten tavoitteiden ja vesialan EIP:en itsensä sisältämiin eri toiminnan aloihin. Tavoitteita käsitellään yksityiskohtaisemmin strategisessa täytäntöönpanosuunnitelmassa, joka laaditaan syksyllä 2012. Ne liittyvät läheisesti myös Euroopan vesivaroja koskevaan suunnitelmaan, jonka on tarkoitus valmistua marraskuussa 2012. Näin ollen vesialan EIP:n tavoitteet vuoteen 2020 mennessä ovat seuraavat: Kaikki vesipiirien hoitosuunnitelmat pannaan täytäntöön ajoissa vuonna 2015. Samalla kun veteen kohdistuva paine kasvaa, tavoitteita saavutetaan: kuivuuksien ja tulvien vaikutukset minimoidaan, satoja mukautetaan, maaperän vedensitomiskykyä parannetaan ja kastelua tehostetaan. Vaihtoehtoisia vedenhankintatapoja käytetään vain kun kaikki halvemmat säästökeinot on käytetty. Kaikkialla EU:ssa veden hävikki vähennetään kestävälle tasolle innovoinnin avulla, joka keskittyy hävikin kannalta keskeisimpiin maantieteellisiin alueisiin. Vedenotto on alle 20 prosenttia käytettävissä olevista uudistuvista vesivaroista kaikilla alueilla. Näin saavutetaan seuraavat innovointi- ja kilpailykykyedut: Euroopassa vesialan innovaatioiden markkinoilletuontiaika on lyhyempi kuin vastaavalla kehitystasolla olevilla markkinoilla. Eurooppa on maailmanmarkkinajohtaja vesialan haasteita tehokkaasti käsittelevien innovaatioratkaisujen alalla. EU:n vesialan ekoteollisuus on kasvattanut EU:n sisäistä liikevaihtoaan 20 prosentilla ja työllistämismahdollisuuksiaan 20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä 12. Kestäviä vesitalousmenettelyjä tuodaan maailmanmarkkinoille ja ne integroidaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden naapurimaiden ja kehittyvien maiden kanssa vesialalla tekemään yhteistyöhön. Vesialan EIP:lle itselleen asetetaan seuraavat toimintatavoitteet: Se sopii strategisesta täytäntöönpanosuunnitelmasta vuoden 2012 loppuun mennessä. 12 Veteen liittyvät yritykset muodostavat 33 % ekoteollisuuden maailmanmarkkinoista, joiden liikevaihdoksi arvioitiin 1,15 biljoonaa euroa vuonna 2010. Veteen liittyvät yritykset työllistivät 22 % kaikista Euroopassa ekoteollisuuden alalla työtä tekevistä vuonna 2010. Ecyrosin tutkimus työpaikkojen riippuvuudesta ympäristön ja resurssitehokkuuden parannuksista (helmikuu 2012). FI 6 FI

Se toimii vuoteen 2013 mennessä alustana, jolla julkiset ja yksityiset sidosryhmät voivat tehdä tehokasta yhteistyötä kehittäessään innovaatioratkaisuja veteen liittyviin haasteisiin. Se toteuttaa vuoteen 2013 mennessä verkkopohjaisen vesi-innovaatiotorin, jonka avulla tuotanto- ja kysyntäpuolen toimijat kaikkialla EU:ssa voivat tehdä yhteistyötä. Vuoteen 2015 mennessä tämä EIP tuottaa ensimmäiset tulokset toimista, joilla poistetaan merkittäviä innovoinnin esteitä EU:n, jäsenvaltioiden ja alueellisella tasolla sen varmistamiseksi, että lainsäädännölliset ja taloudelliset välineet tukevat innovointia. Vuoteen 2020 mennessä kymmeneen merkittävään veteen liittyvään haasteeseen on laadittu toimiviksi todetut ratkaisut, jotka on saatettu levitykseen ja teolliseen mittakaavaan. 5. Innovaation painopistealat Ehdotetaan, että innovoinnin esteiden purkamiseen, markkinakelpoisten ratkaisujen kehittämiseen ja levitysstrategioiden suunnitteluun liittyvien toimenpiteiden optimoimiseksi luodaan kolme toimintakokonaisuutta: kaupunkialueiden vesienhallinta, maaseudun vesienhallinta ja teollisuuden vesienhallinta. Sidosryhmiä on kuultu kattavasti tästä lähestymistavasta ja se on saanut niiltä laajaa tukea. Toimintakokonaisuuksien avulla vesialan EIP:n toiminta voidaan organisoida käytännönläheisesti yhtenäisen, samantapaisia haasteita käsittelevistä sidosryhmistä koostuvan ryhmän puitteissa. Toimintakokonaisuudet kehitetään seuraavan kuvauksen pohjalta. Kaupunkialueiden vesienhallinta Kaupungistumisen etenemisen seurauksena kaupunkien vesienhallintaan kohdistuu kasvavia paineita (yli neljän viidesosan EU-maiden väestöstä ennustetaan asuvan kaupunkialueilla vuoteen 2050 mennessä 13 ). On tarpeen laatia yhdennetty lähestymistapa, jonka ytimessä on kaupunkien vedenkierto ja johon osallistuvat kaikki vesialan haasteisiin vaikuttavat tai niitä käsittelevät sidosryhmät. Tähän joukkoon sisällytetään sekä ammatilliset sidosryhmät että kansalaiset ja paikalliset viranomaiset, jotta voidaan varmistaa innovaatioiden hyväksyminen ja käyttöönotto. Keskeisessä asemassa ovat innovatiiviset ratkaisut, jotka keskittyvät veden ja energian väliseen suhteeseen, vedenkäytön tehokkuuteen (kotitalouksissa ja teollisuudessa), veden laatuun, vesihuoltoverkostoihin, veden virkistyskäyttöön, kansanterveyteen ja tieto- ja viestintäteknologian mahdollistamiin käyttäjien valistustoimiin. Toimenpiteitä koordinoidaan Euroopan komission Älykkäät kaupungit ja yhteisöt -aloitteen kanssa energian, liikenteen ja tieto- ja viestintäteknologian aloilla. Maaseudun vesienhallinta Maaseudulla luonnon monimuotoisuus, maatalous, aluesuunnittelu ja maankäyttö ja -muokkaus vaikuttavat toisiinsa ja saattavat kilpailla keskenään saatavilla olevista vesivaroista. Maaseudulla voi myös olla tärkeä rooli tulvien ehkäisyssä ja veden vähäisyyden 13 YK:n pääsihteeristön taloudellisten ja sosiaalisten asiain osaston väestöjaosto, World Population Prospects: The 2006 Revision ja World Urbanization Prospects: The 2007 Revision, http://esa.un.org/unup. FI 7 FI

ja kuivuuksien vaikutusten lievittämisessä. Vesialan EIP tutkii rajapintaa, jossa kohtaavat tilakohtainen vesienhallinta, vesivarojen jakautuminen maatalouden käyttöön valumaalueiden ja vesistöjen tasolla sekä veden laatuun kohdistuvat sallittavat paineet. Vesialan EIP koordinoi toimia maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä käsittelevän innovaatiokumppanuuden kanssa, joka käsittelee veden laatuun ja määrään tilatasolla liittyviä kysymyksiä. Teollisuuden vesienhallinta Veden käsittelyä tehostavia teollisuuden prosesseja, tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia ja uutta teknologiaa koskevat innovaatiot pienentävät kustannuksia ja vähentävät energian tarvetta ja saastumista. Teollisuudenaloilla, joilla käytetään runsaasti vettä, kuten energiantuotannossa tai kemian teollisuudessa, voidaan innovaatioiden avulla parantaa tuotantoprosessien vedenkäytön tehokkuutta ja näin pienentää vesijalanjälkeä. Vesialan EIP pyrkii auttamaan teollisuudenaloja ja pk-yrityksiä levittämään näitä innovaatioita. Raakaaineita koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden kanssa tutkitaan keskinäisiä täydentävyysmahdollisuuksia. Määritellään joukko poikkialaisia teemoja, joiden avulla käsitellään laaja-alaisia kysymyksiä, jotka koskevat kahteen tai kaikkiin kolmeen toimintakokonaisuuteen kuuluvia toimia. Näihin kysymyksiin voivat lukeutua esimerkiksi vesipiirien hoito, vesi ja ilmastonmuutos, energian ja veden väliset suhteet, vesihallinto, veteen liittyvä kehitysyhteistyö, rahoitusjärjestelyt tai standardien laadinta. 6. Vesialan innovaatiokumppanuuden täytäntöönpano Vesialan EIP:n toiminta perustuu strategiseen täytäntöönpanosuunnitelmaan. Suunnitelmassa sovelletaan alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa, jonka avulla priorisoidaan toimintakokonaisuuksien sisältämät toimet ja määritetään käsiteltävät poikkialaiset teemat. Suunnitelmassa huomioidaan kaikki merkitykselliset EU:n rahoitusohjelmat 14 ja aloitteet, jotta rahoituksen hyödyt voidaan suunnata mahdollisimman hyvin tämän EIP:n tavoitteisiin. Suunnitelmassa tarkastellaan myös tämän EIP:n tavoitteita ja otetaan huomioon Euroopan vesivarojen turvaamiseksi laadittu suunnitelma. 6.1 Tulokset Vesialan EIP:n täytäntöönpano johtaa seuraaviin tuloksiin: Innovaatioympäristöt Vuoteen 2013 mennessä toteutetaan ensimmäiset innovaatioympäristöt, joiden tarkoituksena on eritellä innovoinnin esteitä sekä kehittää, testata ja demonstroida strategisen täytäntöönpanosuunnitelman mukaisia konkreettisia toimenpiteitä, prototyyppejä ja ratkaisuja, jotka liittyvät johonkin tiettyyn vesialan haasteeseen. Innovaatioympäristöt voivat olla luonteeltaan monenlaisia, fyysisistä demonstraatioympäristöistä yhteistyöprojekteihin tai verkostojen kehittämiseen. Innovaatioympäristöt ovat keskeisen tärkeitä tämän EIP:n täytäntöönpanon kannalta. 14 Mukaan lukien tulevan EU:n koheesiopolitiikan mukaiset kansalliset ja alueelliset tutkimus- ja innovaatiostrategiat. FI 8 FI

Innovaatioratkaisujen levittäminen Vesialan EIP helpottaa strategioiden suunnittelua merkittäviin veteen liittyviin haasteisiin kehitettyjen läpimurtojen ja innovaatioratkaisujen levitystä varten ja nopeuttaa näin niiden markkinoille tuontia. Vesialan innovoinnin esteiden poisto Monet esteet vaikeuttavat ratkaisujen kehittämistä innovaatioiden markkinoilletuontiin ja levittämiseen. Nämä esteet liittyvät esimerkiksi sääntelyyn, rahoitukseen, standardien laadintaan, teknisiin syihin ja sosiaalisiin tekijöihin. Vesialan EIP erittelee tärkeimmät innovointia hankaloittavat esteet ja kartoittaa toimenpiteet, joilla voidaan purkaa pullonkauloja ja määrittelee, miten voidaan nopeuttaa läpimurtoja ja innovaatioita arvoketjun jokaisessa vaiheessa tutkimuksesta aina markkinoille tuontiin. Vesialan innovaatiotori Vuoteen 2013 mennessä suunnitellaan ja toteutetaan verkkopohjainen innovaatiotori. Torilla ne, joiden aloilla on ongelmia ja ne, jotka voivat kehittää niihin ratkaisuja voivat olla vuorovaikutuksessa riippumatta maantieteellisestä sijainnista. Toria valvotaan vesialan EIP:n hallintorakenteen kautta ja se yhdistetään muihin toiminta-alueisiin. 6.2 Rahoitus Tämä EIP määrittelee, kuinka eri rahoitusohjelmat EU:n tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla samoin kuin yksityiset rahoituslähteet voivat parhaiten olla vuorovaikutuksessa, jotta innovaatioratkaisuja voidaan kehittää nopeammin. Voidaan esimerkiksi hyödyntää eko-innovoinnin rahoitusverkostoa, joka perustettiin eko-innovointia koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti. Euroopan komissio harkitsee rahoitusta tähän EIP:hen kuuluvalle toiminnalle seitsemännestä puiteohjelmastaan. Jäsenvaltioita kehotetaan sisällyttämään tätä varten investointeja tuleviin ohjelmiin vuosien 2014 2020 rakennerahastojen puitteissa. 7. Hallinto Vesialan EIP:tä varten tarvitaan kaikkien merkityksellisten sidosryhmien osallistuminen ja sitoutuminen koko innovoinnin arvoketjussa. Tämä EIP hyödyntää olemassa olevien eurooppalaisten, kansallisten ja alueellisten aloitteiden toimintaa ja tuloksia ja koordinoi tiiviisti niiden kanssa. Näihin aloitteisiin kuuluvat yhteiset ohjelma-aloitteet, kansalliset ja alueelliset tutkimus- ja innovointiohjelmat, eurooppalaiset teknologiayhteisöt, rahoitusmekanismit, muut eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ja muut innovointialoitteet, jotta vältetään päällekkäisyyksiä ja tuetaan yhteisvaikutuksia. Hallintomalli mahdollistaa alhaalta ylöspäin -lähestymistavan, jonka avulla voidaan asettaa etusijalle ne alat, joilla innovaatiotoimintaa voidaan toteuttaa ja joilla sitä tulisi toteuttaa. Samalla malli varmistaa, että kaikki asianosaiset sidosryhmät sitoutuvat vesialan EIP:hen korkeimmalla päätöksentekotasolla. FI 9 FI

KORKEAN TASON JOHTO- RYHMÄ nimittää hyväksyy VESIALAN INNOVAATIO- KUMPPANUUDEN TYÖRYHMÄ tukee INNOVAATIOKUMPPANUUDEN SIHTEERISTÖ laatii koordinoi tukee STRATEGINEN TÄYTÄNTÖÖN- PANO- SUUNNITELMA priorisoi TOIMINTA- KOKONAISUUS- VERKOSTOT & POIKKIALAISET TEEMAT Kaavio 1: Kuvallinen esitys hallintomallista Euroopan komission kutsumana perustetaan korkean tason johtoryhmä. Johtoryhmää johtaa ympäristökomissaari ja se koostuu muista komission jäsenistä, sekä jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentista ja monien eri sidosryhmien edustajista. Jäsenet kutsutaan ryhmään yksityishenkilöinä ja he edustavat koko innovoinnin arvoketjua. Johtoryhmä antaa vesialan EIP:n toimeksiannon ja hyväksyy strategisen täytäntöönpanosuunnitelman sekä monivuotisen etenemissuunnitelman vuosille 2012 2020. Korkean tason johtoryhmän tehtävää täytäntöönpanovaiheessa tarkastellaan uudelleen strategisen täytäntöönpanosuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Johtoryhmä nimittää työryhmän, jonka kokoonpano kuvastaa johtoryhmän kokoonpanoa. Näin yhdistetään toimintataso ja päätöksentekotaso toisiinsa. Työryhmän vastuulla on strategisen täytäntöönpanosuunnitelman laatiminen, mikä varmistaa alhaalta ylöspäin - lähestymistavan toteutumisen. Kun täytäntöönpanosuunnitelma on hyväksytty, työryhmän kokoonpanoa voidaan tarkastella uudelleen. Työryhmässä edustettuina olevien sidosryhmien määrää on näin mahdollista lisätä täytäntöönpanovaiheessa siten, että päätöksentekokyky säilytetään samalla toimivana. Vesialan EIP:n täytäntöönpanovaiheessa työryhmän ensiarvoisen tärkeänä tehtävänä on seurata toiminnan edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi työryhmä koordinoi tämän EIP:n toimintoja ja edistää niiden välistä vuorovaikutusta ja tukee levitysstrategioiden suunnittelua. Kullekin toimintakokonaisuudelle laaditaan toiminnallinen verkosto, joka koostuu kaikista toimintakokonaisuuden kannalta merkityksellisistä sidosryhmistä sekä innovaatioympäristöihin osallistuvista toimijoista. Jotta varmistetaan, että tietoa ja kokemuksia voidaan vaihtaa mahdollisimman laajasti ja että innovaatiokumppanuuden toimintaa voidaan laajentaa, verkostot ovat avoinna myös muulle Euroopassa tapahtuvalle vesialan innovaatiotoiminnalle. Kaikkien verkostojen jäsenten on allekirjoitettava ilmoitus sitoutumisesta. Verkostot vastaavat toimintakokonaisuuksien välisestä koordinaatiosta ja yhteydenpidosta innovaatioympäristöihin. Ne myös helpottavat vesialan EIP:n toimintaa esimerkiksi etsimällä markkinointimahdollisuuksia, käsittelemällä innovoinnin esteitä, kartoittamalla rahoitusmahdollisuuksia ja kehittämällä levitysstrategioita. Verkostojen toimintaa koordinoi ja valvoo työryhmä. Kerran vuodessa järjestetään vesialan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden kokous, jotta kaikki toimijat voivat kokoontua keskustelemaan tämän EIP:n toiminnasta ja tuloksista. Tässä kokouksessa verkostot raportoivat toiminnasta, seuraavat kehitystä ja arvioivat FI 10 FI

innovaatioympäristöjen etenemistä. Toimintakokonaisuusverkostojen kokouksen jälkeen poikkialaisista teemoista vastaavat toimijat kokoontuvat keskustelemaan etenemisestä sekä aloista, joilla tarvitaan toimenpiteitä tulevaisuudessa. Näiden kokousten jälkeen kokoontuu työryhmä. Työryhmän kokouksessa verkostot ja poikkialaisista teemoista vastaavat toimijat raportoivat ja saavat strategista opastusta. Näiden kokousten aikana mitataan myös eteneminen kohti asetettuja tavoitteita. Euroopan komissio vie eteenpäin ja sujuvoittaa vesialan EIP:n etenemistä. Euroopan komissio perustaa eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden sihteeristön, joka tukee työryhmää strategisen etenemissuunnitelman kehittämisessä ja tukee EIP:n täytäntöönpanovaihetta. Kun täytäntöönpanosuunnitelma on hyväksytty, Euroopan komissio arvioi suunnitelman ja esittää, kuinka se osallistuu vesialan EIP:n tavoitteiden saavuttamiseen. 8. Jatkotoimet Euroopan komissio vahvistaa seuraavat välitavoitteet: Euroopan parlamentti ja neuvosto arvioivat tiedonannon vesialan eurooppalaisesta innovaatiokumppanuudesta toukokuuhun 2012 mennessä. Korkean tason johtoryhmä perustetaan ja se pitää käynnistyskokouksen ennen kesää 2012. Työryhmän jäsenet nimitetään ja vesialan EIP:n sihteeristö perustetaan syyskuuhun 2012 mennessä. Työryhmä laatii strategisen täytäntöönpanosuunnitelman ennen joulukuuta 2012. Korkean tason johtoryhmä hyväksyy strategisen täytäntöönpanosuunnitelman joulukuussa 2012. Komissio esittää tämän suunnitelman sekä vastauksensa siihen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Vesialan EIP pannaan täytäntöön alkuvuodesta 2013 lähtien: valitaan ensimmäiset innovaatioympäristöt, luodaan toimintakokonaisuusverkostot, toteutetaan kysyntäpuolen toimenpiteet, luodaan verkkopohjainen innovaatiotori jne. Euroopan komissio järjestää innovaatiokumppanuuksien uudelleentarkastelun vuoden 2013 aikana arvioidakseen niiden etenemistä. Täytäntöönpanon etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan säännöllisin väliajoin. FI 11 FI