Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0375 (COD) 15090/16 ADD 3 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 1. joulukuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: ENER 412 CLIMA 167 IA 123 CODEC 1788 Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri SWD(2016) 395 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI energiaunionin hallinnosta, direktiivin 94/22/EY, direktiivin 98/70/EY, direktiivin 2009/31/EY, asetuksen (EY) N:o 663/663, asetuksen (EY) N:o 715/715, direktiivin 2009/73/EY, neuvoston direktiivin 2009/119/EY, direktiivin 2010/31/EU, direktiivin 2012/27/EU, direktiivin 2013/30/EU ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja SWD(2016) 395 final. Liite: SWD(2016) 395 final 15090/16 ADD 3 mh DGE 2B

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel SWD(2016) 395 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI energiaunionin hallinnosta, direktiivin 94/22/EY, direktiivin 98/70/EY, direktiivin 2009/31/EY, asetuksen (EY) N:o 663/663, asetuksen (EY) N:o 715/715, direktiivin 2009/73/EY, neuvoston direktiivin 2009/119/EY, direktiivin 2010/31/EU, direktiivin 2012/27/EU, direktiivin 2013/30/EU ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta {COM(2016) 759 final} {SWD(2016) 394 final} {SWD(2016) 396 final} {SWD(2016) 397 final}

3 Tiivistelmä Vaikutustenarviointi, joka koskee ehdotusta asetukseksi energiaunionin hallinnosta A. Toimenpiteen tarve Miksi? Mihin ongelmaan puututaan? Enintään 11 riviä EU:n energia-alan säännöstöön sisältyvä suunnittelu-, raportointi- ja seurantajärjestelmä ei nykyisellään sovellu energiaunionin täytäntöönpanon tukemiseen. Nykyiset velvollisuudet ovat usein epäjohdonmukaisia sekä energia-alan sisällä että energia- ja ilmastoalojen välillä. Tämä aiheuttaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa ja tehotonta sääntelyä ja suunnittelua. Nykyinen jäsenvaltioiden ja komission välinen poliittinen prosessi ei myöskään sovellu energiaunionin tavoitteen ja erityisesti vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat tavoitteet, eikä myöskään Pariisin ilmastosopimuksen synkronisointiin. Tämä vaikuttaa jäsenvaltioihin, kansalaisiin ja investoijiin. On tehty RET-toimivuustarkastus, joka koskee energiaalan säännöstön nykyisiä velvoitteita ja niiden välisiä yhteyksiä ilmastoalan säännöstöön. Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan? Enintään 8 riviä Aloitteella halutaan ottaa käyttöön yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ja virtaviivaistaa suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvollisuudet energia- ja ilmastoaloilla. Sen tarkoituksena on myös vahvistaa komission ja jäsenvaltioiden välinen koordinoitu ja johdonmukainen hallintoprosessi, joka myös mahdollistaa sen, että EU noudattaa kansainvälisiä ilmastovelvoitteitaan. Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? Enintään 7 riviä EU:n tason toimi on perusteltu ja tarpeellinen, koska energiaunionissa on monia kansainvälisiä näkökohtia ja koska on tarpeen säätää uusista kansallisista suunnitelmista ja virtaviivaistaa nykyiset velvollisuudet. Jäsenvaltiot eivät voi varmistaa täytäntöönpanoa pelkästään kansallisen säätelyn avulla. Lisäksi koska jotkin energiaunionin tavoitteet vahvistetaan EU:n tasolla (erityisesti uusiutuvaa energiaa koskeva vuoden 2030 tavoite), niiden saavuttamiseksi tarvitaan EU:n tason prosessia. B. Ratkaisut Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi? Enintään 14 riviä Vaikutustenarviointi osoittaa, että paras vaihtoehto energiaunionin hallintoa varten on yksi säädös, jolla korvataan energia-alan säännöstön asiaankuuluvat osat ja korvataan seurantajärjestelmäasetus kokonaan. Tätä vastaa varsin hyvin kustannusten ja hyötyjen suhteen vaihtoehto, jossa annetaan yksi energiaunionin hallintoa koskeva säädös, jolla korvataan energia-alan säännöstön ja seurantajärjestelmäasetuksen asiaankuuluvat osat. Parhaaksi katsotussa vaihtoehdossa jäsenvaltiot päivittävät yhdennettyjä kansallisia energiaja ilmastosuunnitelmia kaksi kertaa vuosina ja raportoivat täytäntöönpanosta joka toinen vuosi kattavalla edistymisraportilla. Komissio seuraa yhteistä edistymistä vuosittain energiaunionin tilaa koskevalla katsauksella. Ehdotetaan, että komission olisi energiaunionin tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi myös annettava kansallisia suunnitelmia koskevia suosituksia lainsäädännössä vahvistettavaa menettelyä noudattaen osana seurantatoimiansa. Kuka kannattaa mitäkin vaihtoehtoa? Enintään 7 riviä Suurin osa julkiseen kuulemiseen vastanneista kannattaa yleistä lähestymistapaa ja parhaaksi katsottua vaihtoehtoa. Jäsenvaltiot korostivat hallintoprosessin osalta tarvetta löytää tasapaino investointivarmuuden ja liikkumavaran välille, jotta kansallisia suunnitelmia 2

4 voidaan mukauttaa olosuhteiden muuttuessa. C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? Enintään 12 riviä Energiaunionin hallintojärjestelmä tuo merkittäviä hyötyjä jäsenvaltioille, kansalaisille ja yrityksille, koska poliittiset kehykset ovat vakaammat ja politiikat ovat entistä perustellummat energiaunionin kaikissa viidessä ulottuvuudessa. Hallintoon sovellettavan parhaaksi arvioidun lähestymistavan ennakoidaan tuovan merkittäviä hyötyjä, sillä energiaunionin tavoitteet saavutetaan hyvissä ajoin ja tehokkaammin, investointivarmuus paranee ja toimet synkronoidaan Pariisin ilmastointisopimuksen kanssa. Varmempaan ja kestävään energiajärjestelmään siirtyminen edellyttää arviolta 200 miljardin euron vuotuisia investointeja seuraavien kymmenen vuoden aikana. Energiaunionin hallinto tuo mukanaan tarvittavan varmuuden ja ennakoitavuuden tällaisten investointien helpottamiseksi ja tehostamiseksi. Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? Enintään 12 riviä Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon, jossa virtaviivaistaminen tehdään yhdellä säädöksellä, arvioidaan aiheuttavan jäsenvaltioille vuosina yhteensä 219,3 miljoonan euron kumulatiiviset kustannukset. Ne sisältävät kertaluontoiset täytäntöönpanokulut ja vuotuiset kustannukset, ja kustannussäästöt ovat arviolta 3,4 miljoonaa euroa perustilanteeseen verrattuna. Jos virtaviivaistaminen tehtäisiin alakohtaisella lainsäädännöllä, jäsenvaltioille aiheutuisi yhteensä 330,1 miljoonan euron kumulatiiviset kustannukset. Parhaaksi arvioitujen vaihtoehtojen kokonaispaketin kustannussäästöjen arvioidaan olevan suuremmat kuin 3,4 miljoonaa euroa, koska paketissa ehdotetaan suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvollisuuksien aikataulujen yhdenmukaistamista. Näin hallinnollinen taakka kevenee. Hallintoprosessin osalta kustannuksia ei määritelty vaihtoehtojen menettelyllisen luonteen vuoksi, mutta hallintokustannusten ennakoidaan uuden hallintoprosessin käyttöönoton vuoksi olevan samansuuruiset tai hieman suuremmat kuin perustilanteessa. Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset? Enintään 8 riviä Vaikutusten arvioidaan yleisesti yritysten ja erityisesti pk-yritysten osalta olevan positiivisia, koska investointivarmuus ja avoimuus paranevat vuotta 2030 koskevan energiaunionisuunnittelun ansiosta. Aloitteella ei ole vaikutusta yritysten tiedonantovelvollisuuksiin, eikä uusia tiedonantovelvollisuuksia vahvisteta. Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? Enintään 4 riviä Jäsenvaltioiden viranomaiset hyötyvät virtaviivaistetuista suunnittelu- ja raportointivelvollisuuksista. Niiden on myös laadittava kansalliset suunnitelmat, mistä aiheutuu kustannuksia, mutta parempi suunnittelu tuo mukanaan taloudellista tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Jäsenvaltioiden on myös osallistuttava uuteen hallintojärjestelmään yhdessä komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa. Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? Enintään 6 riviä Kansalaiset saavat enemmän tietoa energiaunionin täytäntöönpanosta, kun jäsenvaltioiden ja komission velvollisuudet ovat virtaviivaisemmat ja avoimemmat. Parhaaksi arvioidulla vaihtoehdolla odotetaan olevan positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja lisäämään EU:n suorituskykyä ilmastotoimien osalta. D. Seuranta Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen? Enintään 4 riviä Lainsäädäntöaloitteen uudelleen tarkastelua ei ole vielä suunniteltu. Täytäntöönpanoa olisi 3

5 arvioitava 2020-luvun puolivälissä, mikä saattaa johtaa uudelleentarkasteluun. 4