EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Oheisasiakirja KOMISSION SUOSITUKSEEN

Transkriptio

1

2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel SEC(2009) 1316 lopullinen KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Oheisasiakirja KOMISSION SUOSITUKSEEN tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä siirryttäessä energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA {K(2009) 7604 lopullinen} {SEC(2009) 1315}

3 TAUSTA Sen jälkeen kun komissio antoi ensimmäisen tiedonantonsa tieto- ja viestintätekniikasta (TVT) ja energiatehokkuudesta 1, se on järjestänyt julkisen kuulemisen, teettänyt selvityksiä ja saanut runsaasti asiantuntijatietoa siitä, kuinka TVT:n avulla voidaan parantaa energiatehokkuutta ja muuttaa Euroopan taloutta ja yhteiskuntaa energiatehokkaammiksi. Kun tätä potentiaalia on lähdetty kartoittamaan, on saatu vahvaa näyttöä siitä, että energiatehokkuushyötyjen toteutumisen suurimpia ongelmia ovat kvantifiointi, mitattavuus ja vastuunotto. Tämä koskee lähes kaikkia talouden ja yhteiskunnan osa-alueita. Toisaalta tämä tarjoaa TVT-alalle yhden merkittävimmistä mahdollisuuksista auttaa EU:ta pääsemään energiatehokkuustavoitteisiinsa. Kuuleminen osoitti myös, että jotkin sidosryhmät olivat valmiita tekemään aloitteita EU:n tason poliittisissa puitteissa. Erilaisia yritysvetoisia ja kaupunkien ja alueiden välisiä kumppanuusaloitteita on jo vireillä, ja niiden toimintaa voitaisiin tehostaa. Ongelman määrittely Vaikutusten arvioinnissa keskeiseksi ongelmaksi määriteltiin se, että vaikka lukuisia TVTvälineitä ja -tekniikoita on jo saatavilla ja niillä on kaupallista tulevaisuutta, niitä ei käytetä laajamittaisesti, mikä heikentää TVT:n potentiaalia energiatehokkuuden parantamisessa. Useita esteitä TVT-välineiden ja TVT-pohjaisten innovaatioiden nopeammalle käyttöönotolle löytyy niin TVT-toimialalta itseltään, keskeisiltä energiaa kuluttavilta aloilta ja ylipäätään koko talouden alalta (yrityksistä, kotitalouksista ja julkishallinnon kaikilta tasoilta): asia tunnetaan huonosti eikä tietoa ole riittävän hyvin saatavilla, ei ole olemassa yhteisiä menetelmiä ja välineitä mittaamiseen, kvantifiointiin ja hallinnointiin (erityisesti monimutkaisten järjestelmien osalta), investointi on ongelmallista, yhteentoimivuus- ja standardointiasioita on ratkaisematta, innovaatiot siirtyvät hitaasti markkinoille, toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä ei ole ja ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja käytetään liian vähän. Komissio on toteuttanut niin sääntely- kuin muitakin toimenpiteitä energiatehokkuuden alalla ja jatkaa näiden toimenpiteiden edistämistä. Tarkistetussa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa 2 todetaan kuitenkin, että valtaosa jäsenvaltioista ei ole saavuttamassa 20 prosentin energiatehokkuustavoitetta, minkä vuoksi toimintaa on vauhditettava. TVT:tä ja energiatehokkuutta koskevalla erityisaloitteella voi olla täydentävä, edistävä ja vahvistava rooli 2020-energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa. Toissijaisuusperiaate Käsillä olevat haasteet ovat toimialojen ja valtioiden rajat ylittäviä ja viime kädessä maailmanlaajuisia. Kaikilla jäsenvaltioilla on ongelmia. Niissäkin jäsenvaltioissa, joissa on edistytty ja toimittu eniten energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi, markkinat eivät selvästikään pysty poistamaan todettuja esteitä tarpeeksi nopeasti. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan yhteisiä Euroopan tason toimia. Niiden avulla voidaan luoda pohja, jossa taloudet voivat integroida energiatehokkaita ratkaisuja tuotantoprosesseihin sekä yritysten ja kuluttajien kulutustottumuksiin. Euroopan tason koordinointi voisi tuottaa synergioita 1 2 KOM(2008) 241, 13. toukokuuta 2008: Parempaan energiatehokkuuteen tieto- ja viestintäteknologian avulla. KOM (2008) 742: Energiatehokkuus: 20 prosentin tavoitteen saavuttaminen. 2

4 jäsenvaltioiden ja alueellisen tason toimien välille. Yleisesti on tunnustettu, että kansainväliset instituutiot ovat sopivia tahoja tarjoamaan riippumattomia muotoja sidosryhmien väliselle ajatusten vaihdolle ja ottamaan kriittisen tärkeän johtajan roolin. Tässä asiassa elinkeinoelämä onkin nimenomaan pyytänyt EU:ta toimimaan johtajana. Tavoitteet Keskeinen tavoite on vahvistaa TVT:n asemaa, jotta EU:n energia- ja ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamista voitaisiin edistää TVT-pohjaisten innovaatioiden laajemmalla ja nopeammalla käyttöönotolla niin itse TVT-toimialan piirissä kuin muillakin tärkeillä energiaa kuluttavilla aloilla. Edelleen tarkoitus on ottaa ensimmäiset askeleet rakennemuutoksessa kohti energiatehokasta ja vähähiilistä tietoyhteiskuntaa. Yleiset toimintavaihtoehdot Harkinnassa olivat seuraavat neljä toimintavaihtoehtoa: Vaihtoehto 1: ei muita EU-toimia; Vaihtoehto 2: komissio antaa toisen tiedonannon, jossa korostetaan yhteistyön ja kumppanuuksien lisäämistä nykyisissä puitteissa; Vaihtoehto 3: komissio antaa suosituksen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä siirryttäessä energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen, samoin kuin asiaan liittyvän tiedonannon; Vaihtoehto 4: toteutetaan sääntely- tai lainsäädäntötoimia. Vaihtoehto 4 hylättiin jo arvioinnin alkuvaiheessa. Sääntelyyn perustuva lähestymistapa lisäisi vääjäämättä kustannuksia ja hallinnollista taakkaa, mikä koskisi erityisesti pk-yrityksiä, ja voisi jarruttaa haitallisesti kehitystä tällä erittäin innovatiivisella alalla. Ei olisi liioin tarkoituksenmukaista määrätä tiukkoja sääntelytoimia TVT-alalle tässä vaiheessa, kun otetaan huomioon, ettei muihinkaan toimialoihin ole vielä kohdistettu sääntelytoimia energiankulutuksen vähentämiseksi. Vaihtoehdon 1 tarkastelu osoitti, että nykyisillä aloitteilla sekä poliittisilla toimilla että eri toimijoiden vapaaehtoisilla aloitteilla kyllä pystytään parantamaan energiatehokkuutta, mutta niillä ei riittävän hyvin pystytä ratkaisemaan vaikutusten arvioinnissa yksilöityjä keskeisiä ongelmia. Vaarana on, että niiden käytännön toteutus on melko verkkaista ja vähittäistä suhteessa 20 prosentin yleisen energiatehokkuustavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2020 mennessä. Vaihtoehto 2 painottuu tutkimuksen tehostamiseen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmassa sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa 3. Lisäksi korostetaan esikaupallisten julkisten hankintojen potentiaalia i2010-aloitteen puitteissa 4. Vaihtoehdossa 3 ei tyydyttäisi pelkästään nykyisten poliittisten ja tutkimukseen ja innovointiin liittyvien viitekehysten koordinointiin vaan muunnettaisiin toimet suosituksiksi laajalle sidosryhmäjoukolle, johon kuuluvat muun muassa TVT-toimiala, jäsenvaltiot, 3 4 ftp://ftp.cordis.europa.eu/pub/fp7/ict/docs/ict-wp _en.pdf. 3

5 alueelliset ja paikalliset viranomaiset ja kaupungit. Komissio avustaisi suosituksen täytäntöönpanoa tukitoimin. Vaihtoehtoja 2 ja 3 arvioitiin ennalta määrättyjen kriteerien pohjalta ja suhteessa vaihtoehtoon 1. Arviointi osoitti, että enemmän hyötyä ja nopeampia tuloksia voidaan odottaa mallissa, joka perustuu laajempaan sidosryhmäjoukkoon, uusiin kumppanuuksiin ja keskittymiseen pikemminkin käyttöönottoon ja kysyntäpuoleen kuin tutkimukseen ja olemassa oleviin EUpuitteisiin. Siksi vaihtoehto 3 katsottiin parhaaksi. Komission suositukseen sisällytettävien vaihtoehtojen analyysi Parhaaksi todettua toimintavaihtoehtoa analysoitiin tarkemmin konkreettisten suositusten tasolla. Eriasteisia suosituksia ehdotettiin ja arvioitiin. Jotkin ehdotukset hylättiin niiden korkeiden kustannusten, hankalan toteutuksen tai siksi, ettei vaatimuksia todennäköisesti noudatettaisi. Komission suositukseen valitut konkreettiset suositukset kohdistuvat TVTtoimialaan, keskeisiin energiaa kuluttaviin toimialoihin (logistiikka, kiinteistöt ja rakentaminen sekä energian loppukäyttö) sekä paikallisiin ja alueellisiin viranomaisiin. Niillä pyritään vauhdittamaan muutosta, ja keinovalikoimaan kuuluvat uudet kumppanuudet sekä yhteisten menetelmien ja välineiden käyttöönotto energiankulutuksen valvontaan, mittaamiseen, ohjaamiseen ja raportointiin. TVT-toimialaa kehotetaan ottamaan vetovastuu ja sopimaan kunnianhimoisista energiatehokkuustavoitteista. Arviointi ja seuranta Parhaaksikin katsottuun toimintavaihtoehtoon sisältyy riski tavoitteiden saavuttamatta jäämisestä siitä riippumatta, kuinka sitoutuneilta tietyt alat, kaupungit ja yritykset vaikuttavat. Jotta voitaisiin arvioida täytäntöönpanon edistymistä ja toimien lisäämis- tai tehostamistarvetta myöhemmin, seuranta alkaa välittömästi, ja vuonna 2012 laaditaan kattava kokonaisarviointi. 4