Opetussuunnitelman perusteiden laadinta ja paikallinen opetussuunnitelmatyö OPETUSHENKILÖSTÖN TÄYDENNYSKOULUTUS 2.11.2012 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS 1
Paikallista opetussuunnitelmatyötä tukeva koulutus 1 Muuttuvan maailman hahmottaminen -> paikallinen tulevaisuuskeskustelu Alueellisen yhteistyön rakentaminen Oppimisen tulevaisuus barometrin hyödyntäminen Pohdinta tulevaisuuden haasteiden vaikutuksesta oman opetustoimen ja koulujen toimintaan Arvokeskustelu -> mistä lähtökohdista ja millä eettisellä orientaatiolla kohti tavoitteita Oppimiskäsitystä ja oppimista koskeva pohdinta -> mistä syntyy hyvä oppiminen Uudistuksen tavoitteiden avaaminen, merkitys paikalliselle työlle Toimintakulttuurin kehittäminen ja yhteistyön rakentaminen Pedagogiikan muutos oppimisympäristöt, työtavat, arviointi osana oppimista Mielekäs oppiminen, oppiainerajat ylittävä työskentely 2
Paikallista opetussuunnitelmatyötä tukeva koulutus 1 Paikallisen laadintaprosessin hyvä organisointi ja toteutus pedagogisen johtamisen vahvistaminen yhteistyön ja osallisuuden rakentaminen; erityinen paino oppilaiden osallistumisella työn rytmittäminen työn resursointi fokuksen pitäminen tavoitteissa 3
Perustetyön lähtökohdat 4
Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen Edessä on tavoitteiden, tuntijaon, opetussuunnitelman perusteiden sekä paikallisten opetussuunnitelmien uudistaminen koko yleissivistävän koulutuksen osalta Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle antaa mahdollisuuden vahvistaa koulutuksellista jatkumoa Työ toteutetaan kokonaisuudessaan vuosien 2012 2016/2017 välisenä aikana Useita eri perusteasiakirjoja laaditaan samanaikaisesti Jokaiseen perusteasiakirjan laadintaprosessiin liittyy laaja sidosryhmäyhteistyö ja työskentely asiantuntijoiden kanssa sekä paikallisen opetussuunnitelmatyön tukeminen monin eri tavoin 5
Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikallinen ops Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops 6
MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA - KUNTATASO Paikalliset tarpeet Laatukriteerit ja linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2014 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 422/2012 Perusopetuslaki ja -asetus 7
Miksi uudistusta tarvitaan? Koulua ympäröivä maailma muuttunut olennaisesti 2000- luvun alun jälkeen globalisoitumisen vaikutus ja kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet lasten ja nuorten kasvuympäristön muutos, tiedon luonteen ja määrän, tiedontuottamisen ja tiedonvälityksen muutos, teknologinen muutos, työn luonteen muutos, yhteiskunnan kompleksisuus, väestörakenne, luontoympäristön muutos jne. 8
Miksi uudistusta tarvitaan? Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen on muuttunut tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisen taitoja identiteettiin liittyvät kysymykset, itseohjautuvuus ja vastuullisuus, itsensä ilmaiseminen, vuorovaikutus- ja dialogitaidot, yhteistyön ja yhdessä tuottamisen taidot, ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot, tvt:n ja digitaalisten ympäristöjen käyttötaidot, tiedon tuottaminen verkostoissa, vastuullisuus, kestävä elämäntapa jne. Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja koulujen työkäytänteitä on tarpeen tarkastella ja uudistaa suhteessa toiminta-ympäristön ja osaamisen muutoksiin 9
Uudistumisen tärkeys ja onnistuminen Toimintaympäristön muutos on otettava huomioon, mutta samalla huomattava, että me itse muovaamme muutosta ja teemme tulevaisuuteen vaikuttavia valintoja Koulun rooli tulevaisuuden rakentajana on keskeinen Oppimisen taito on entistä tärkeämpää minkä ikäisenä tahansa Suomalaisessa kouluväessä ja koulun kanssa yhteistyötä tekevissä toimijoissa on valtava potentiaali viisautta, tietoa ja taitoa, jonka varassa tulevaisuutta on hyvä rakentaa 10
Uudistuksessa keskeisiä kysymyksiä Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista tarvitaan? Millainen työskentely tuottaa haluttua osaamista ja sivistystä? (visio) Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla? (toteutus) Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö tarvitsee kyetäkseen työskentelemään tulevaisuuden sivistystä ja osaamista edistävällä tavalla? (koulutus ja ohjaus) Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana? (asiakirjat) 11
Valtioneuvoston asetus 422/2012 (28.6.2012) työn lähtökohtana 12
Valtioneuvoston asetus perustetyön pohjana Valtioneuvosto päätti esiopetusta, perusopetusta, lisäopetusta ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 28.6.2012 ja antoi asetuksen 422/2012. Tavoitepykälät luovat lähtökohdat ja suunnan opetussuunnitelmatyölle Tuntijako määrittää oppiaineet, vuosiluokkien väliset nivelkohdat ja ajankäytön oppiaineiden kesken 13
Valtioneuvoston asetus 422/2012 (28.6.2012) linjaa kehittämisen suuntaviivat Soveltamisala: - esiopetus, perusopetus (oppivelvollisten ja aikuisten), lisäopetus, perusopetukseen valmistava opetus Sisältö: - opetuksen valtakunnalliset tavoitteet - erityiset tavoitteet esiopetukselle, lisäopetukselle, aikuisten perusopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle - oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako - muille kuin oppivelvollisille annettavan eli aikuisten perusopetuksen tuntijako - kieltenopetusta koskevat erityissäännökset - erityisopetusta koskevat erityissäännökset - erityisen koulutustehtävän saaneen opetuksen järjestäjän antamaa opetusta koskevat erityissäännökset - erinäiset määräykset 14
Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet Valtioneuvoston asetus 422/2012 Tavoitepykälät otsikoinniltaan lähes samat kuin vuoden 2001 asetuksen pykälät 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3 Tarpeelliset tiedot ja taidot 4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen 15
Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet Valtioneuvoston asetus 422/2012 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen (1) Opetuksen ja kasvatuksen keskeinen tavoite: tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen Millaiseksi ihmiseksi kasvatetaan: hyvinvoiva, tasapainoinen ja myös itsetunnoltaan terve ihminen, jolla on hyvät tavat toisia ihmisiä ja erilaisuutta kunnioittava elämää, ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksia ja luontoa kunnioittava perinteitä tunteva ja ymmärtävä yhteistyöhön kykenevä sekä demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa toimimaan kykenevä yhteiskunnan vastuullinen ja aktiivinen jäsen, kestävää kehitystä - edistävä 16
2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen (2) Kasvatustyötä ohjaavat periaatteet: Edistetään kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä Edistetään elämän, ihmisarvon loukkaamattomuuden, ihmisoikeuksien, luonnon ja toisten ihmisten kunnioittamista tuetaan oppilaiden kasvua tasapainoiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi Edistetään oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä kasvua hyviin tapoihin Tuetaan oppilaiden kasvua erilaisuuden kunnioittamiseen sekä vastuullisuuteen, yhteistyöhön ja toimintaan, joka edistää ihmisryhmien, kansojen, aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kunnioitusta ja luottamusta Tuetaan oppilaan kasvua aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi ja luodaan edellytyksiä toimia demokraattisessa ja tasaarvoisessa yhteiskunnassa sekä edistetään kestävää kehitystä 17
3 Tarpeelliset tiedot ja taidot (1) Opetuksen keskeinen tavoite Oppilaan laajan yleissivistyksen muodostuminen, maailmankuvan avartuminen ja syventyminen Opetuksen sisällön määrittelyn lähtökohta Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon Opetuksen sisältöalueiden määrittely Ihmisten tarpeet ja tunteet Kulttuuri, taiteet ja kirjallisuus Ympäristö ja luonto Historia ja yhteiskunnan perusteet Uskonnot ja elämänkatsomustieto Talous ja teknologia 18
3 Tarpeelliset tiedot ja taidot (2) Tavoiteltava laaja-alainen osaaminen Ajattelun taidot Oppimaan oppimisen taidot, motivaatio Luovuus Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta (4 :stä) Vuorovaikutuksen ja yhteistyön taidot Terveyteen, hyvinvointiin liittyvät valmiudet Turvallisuuteen ja arjenhallintaan liittyvät valmiudet Eettiseen ajatteluun ja toimintakykyyn liittyvät valmiudet Aktiivisen kansalaisuuden ja yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan edellyttämät valmiudet Kansalaisvalmiudet sekä tiedot työelämästä ja yrittäjyydestä Kestävän kehityksen edistämisen edellyttämät valmiudet 19
3 Tarpeelliset tiedot ja taidot (3) Eri tiedonaloihin liittyvä tavoiteltava osaaminen Äidinkielen monipuolinen suullinen ja kirjallinen hallinta Valmiudet vuorovaikutukseen myös toisella kotimaisella kielellä Matemaattis-luonnontieteellisen ajattelun ja soveltamisen perusteet Talous- ja kuluttajataidot Taiteen, käsityön ja liikunnan taidot Tieto- ja viestintäteknologian käyttöön liittyvät valmiudet (4 :stä) 20
4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen (1) Opetuksen järjestämistä ohjaavat periaatteet Kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa sekä kaikessa koulun toiminnassa tulee aktiivisesti vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Kasvatus ja opetus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa Kasvatus ja opetus tulee järjestää siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä Opetuksessa on otettava huomioon erityisesti sukupuolten väliset kasvun ja kehityksen erot Opetuksessa vahvistetaan edellytyksiä jatko-opintoihin ja halua koko elämän kestävään oppimiseen 21
4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen (2) Oppilashuollon järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppilashuollon tulee edistää oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia Oppilashuollon tulee siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen sekä koulunkäynnin edellytykset 22
4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen (3) Toimintakulttuurin ja oppimisympäristön järjestämistä ohjaavat periaatteet Toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä Niiden tulee huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet Niiden tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta Toiminnassa edistetään työrauhaa Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja tukitoimien oikea-aikaiseen kohdentumiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen Oppilaita tulee ohjata ja kannustaa omatoimiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan ja antaa heille valmiudet sitä edellyttävään tvt:n käyttöön Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa 23
Vähimmäistuntimäärä Perusopetusasetus 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Vanha 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Uusi 19 19 22 24 25 25 29 29 30 222 * * Mahdollinen lisäys (+3) päätetään 2013. 24
Tuntijakoratkaisu Valtioneuvoston asetus 422/2012 Nivelvaiheet 2. ja 3. vuosiluokan sekä 6. ja 7. vuosiluokan välissä kaikissa aineissa Kieltenopetuksessa siirtymää alemmille vuosiluokille; B1-kielen opetus varhennetaan alkamaan 6. luokalla Ympäristöoppia 6. vuosiluokan loppuun asti Uskontoa 1 vvt vähemmän Historiaa ja yhteiskuntaoppia 2 vvt enemmän (4.-6. vuosiluokilla), yhteiskuntaopin tuntimäärä säädellään aiempaa selkeämmin Taide- ja taitoaineiden ns. välystunteja sekä oppilaalle valinnaisten aineiden tunteja kiinnitetty kaikille yhteiseen opetukseen 4 vvt (musiikki 1, kuvataide 1, liikunta 2); kotitalous luetaan taide- ja taitoaineisiin; ns. välystunteja 1 vvt vähemmän kuin aikaisemmin Valinnaisten aineiden tuntimäärä 9 vvt (- 4 vvt); näihin aineisiin kohdennettavasta 3 vvt:n lisäyksestä päätetään keväällä 2013 Valtio tukee valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta; pohditaan A2- kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi 25
Tuntijako oppiaineittain tarkasteltuna Aine Vanha Uusi Muutokset Äidinkieli ja kirjallisuus 14+14+14=42 14+18+10=42 Nivelkohta vaihtuu. A1-kieli 8+8=16 9+7=16 Yhden tunnin siirto 3-6 vlk.:lle B1-kieli 6 2+4=6 Aloitus jo 6 vlk. Matematiikka 6+12+14=32 6+15+11=32 Nivelkohta vaihtuu. Ympäristöoppi 9 4+10=14 1-6 vlk. kokonaisuutena Nimi muuttuu. Biologia ja maantieto 3+7 7 Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. * Fysiikka ja kemia 2+7 7 Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. * Terveystieto 3 3 * Ympäristö ja luonnontietoaineet yht. 9+5+17=31 4+10+17=31 * Biologiaa ja maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa ja terveystietoa opetetaan osana ympäristöopin opetusta integroidusti vlk. 1-6. 26
Aine Vanha Uusi Muutokset Uskonto / Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi 6+5=11 2+5+3=10 Nivelkohta vaihtuu. Yksi vähemmän 3+7=10 5+7=12 Kaksi enemmän (4-6 vlk.) YH vähintään 2+3=5 Musiikki 4+3=7 2+4+2=8 Nivelkohta vaihtuu. Yksi enemmän Kuvataide 4+4=8 2+5+2=9 Nivelkohta vaihtuu. Yksi enemmän Käsityö 4+7=11 4+5+2=11 Nivelkohta vaihtuu. Liikunta 8+10=18 4+9+7=20 Nivelkohta vaihtuu. Kaksi enemmän Kotitalous 3 3 Luetaan osaksi taide- ja taitoaineita. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset Taide- ja taitoaineet yht. 56 (+3 kotitalous) 62 6+6=12 6+5=11 Nivelkohta vaihtuu. Yksi vähemmän 27
Aine Vanha Uusi Muutokset Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet 13 9 Mahdollinen lisäys (+3) päätetään 2013. Vähimmäistuntimäärä yhteensä 222 222 Mahdollinen lisäys päätetään 2013. Vapaaehtoinen A2-kieli 12 12 Valinnaisena aineena tai B1-sijasta yhteisenä aineena tai vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena. * ** Vapaaehtoinen B2-kieli 4 4 Valinnaisena aineena tai vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena.* * Rahoituksesta säädetään myöhemmin. ** OKM valmistelee hallituksen esityksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi 28
Perustetyön organisointi ja aikataulut 29
Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen 1.8.2016 siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen 30
Perusteiden laadintatyön eteneminen Elokuussa 2012 on käynnistetty perusteiden yleisten linjausten laadinta luodaan yhtenäinen pohja ja tuki pedagogiselle muutokselle Tammikuussa 2013 käynnistyy esiopetuksen sisältöalueita ja perusopetuksen oppiaineita koskevien osuuksien laadinta 31
Perusopetuksen yleisten linjausten valmistelu Yleisten linjausten valmistelua varten on elokuun 2012 puolivälissä asetettu ohjausryhmä ja neljä työryhmää vuosille 2012-2014 Rakenne- ja tavoiteryhmä; pj. Irmeli Halinen Oppimiskäsitysryhmä; pj. Eija Kauppinen Oppimisen ja koulunkäynnin tuen osaryhmä; pj. Pirjo Koivula Laaja-alaisia luku- ja kirjoitustaitoja, kieli- ja kulttuuritietoista koulua pohtiva ryhmä; pj. Pirjo Sinko 32
Perustyön ohjausryhmä 2012-2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM Sosiaali- ja terveysministeriö STM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Opetusalan ammattijärjestö OAJ Finlands Svenska Lärarförbund FSL Suomen Kuntaliitto Suomen Rehtorit SURE ry Suomen harjoittelukoulujen rehtorit HARRE ry Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat OPSIA ry Suomen Vanhempainliitto Suomen Kustannusyhdistys Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Romaniasiain neuvottelukunta Saamelaiskäräjien Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta Etnisten suhteiden neuvottelukunta. OPH: pj Jorma Kauppinen, vpj Bob Karlsson, esittelijät Irmeli Halinen ja Christina Anderssén, sihteeri Arja-Sisko Holappa 33
Perusteiden laadinnan ja paikallisen opetussuunnitelmatyön vuoropuhelu 2012 2016 Syyslukukausi 2012 : Opetussuunnitelman perusteiden yleisten linjausten valmistelu käynnistyy yhtenäinen perusta oppiainetyölle Opetussuunnitelmatyölle pohjaa luovan suunnittelun ja keskustelun käynnistäminen kunnissa ja kouluissa; tukiaineistoa OPH:n verkkosivuille (oph.fi/ops 2016/LP 2016) Ensimmäinen kommentointi marraskuussa (19.11.2012 yleiset linjaukset) 34
Perusteiden laadinnan ja paikallisen opetussuunnitelmatyön vuoropuhelu 2012 2016 Kevätlukukausi 2013: Opetussuunnitelman perusteiden sisältöalueittainen/ oppiainekohtainen suunnittelutyö käynnistyy Syyslukukausi 2013: Perustetyö jatkuu ja avataan toinen kommentointi syyskuun alussa (esiopetuksen kokonaisuus) 35
Perusteiden laadinnan ja paikallisen opetussuunnitelmatyön vuoropuhelu 2012 2016 Kevätlukukausi 2014: Perustetyö jatkuu ja avataan kolmas kommentointi huhtikuussa (perus- ja lisäopetuksen kokonaisuus) Syyslukukausi 2014: Lausuntopyynnöt/kuuleminen syys - lokakuussa, perusteiden viimeistely ja OPH:n päätös uusista perusteista vuoden loppuun mennessä 36
Perusteiden laadinnan ja paikallisen opetussuunnitelmatyön vuoropuhelu 2012 2016 Tammikuu 2015 Heinäkuu 2016: Paikallisten opetussuunnitelmien laadinta uusien perusteiden pohjalta alkaa Elokuu 2016: Valtioneuvoston asetuksen sekä uusien perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien mukainen opetus alkaa 37
Perustetyön ohjaus ja asetetut tavoitteet 38
Ohjausryhmän linjaukset perustetyölle Ohjausryhmä otti ensimmäisessä kokouksessaan 22.8.2012 kantaa perustetyön toteuttamiseen, aikatauluihin sekä työn tavoitteisiin ja perusteiden kirjoittamista ohjaaviin periaatteisiin Linjausten lähtökohtana on arvio toimintaympäristössä tapahtuvasta muutoksesta, nykytilan analyysi sekä työtä ohjaavat kansalliset linjaukset (hallitusohjelma, KESU, Valtioneuvoston asetus 422/2012) 39
Ohjausryhmän linjaukset: Perustetyön toteuttaminen Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa, jolloin niiden palvelevuus ja käyttöjoustavuus kasvaa Teksti jaetaan kahteen osaan tiiviiseen normiosaan, johon voidaan sijoittaa linkit asianomaiseen lainsäädäntöön sekä ns. tukiosaan, jossa voidaan avata normitekstiä, antaa esimerkkejä toteutuksesta sekä rakentaa linkkejä relevanttiin ja opettajien työtä tukevaan aineistoon 40
Ohjausryhmän linjaukset: Perustetyön toteuttaminen Esiopetuksen perusteet annetaan omana määräyksenään Kasvun ja oppimisen tuen luvut on uudistettu 2010, eikä niihin tule merkittäviä sisällöllisiä muutoksia Perusopetuksen perusteet annetaan omana määräyksenään Oppimisen ja koulunkäynnin tuen luvut on uudistettu 2010, eikä niihin tule merkittäviä sisällöllisiä muutoksia Lisäopetuksen perusteet annetaan omana määräyksenään Ne sijoitetaan teknisesti perusopetuksen perusteiden yhteyteen Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet on uudistettu 2009 ja annettu itsenäisenä määräyksenä; niihin ei tule muutoksia 41
Ohjausryhmän linjaukset: Perusteprosessille asetettu tavoite Luodaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Uudistuksen ydin: MITÄ? MITEN? Koulua kehitetään sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä. 42
KYSE ON SIIS TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA Mitä? Miten? Jos haluat vahvistaa uteliaisuutta, salli kyseleminen Jos haluat kehittää ongelmanratkaisutaitoa, kytke asiat tosielämän ongelmiin ja kannusta oppilaita etsimään ratkaisuja yhdessä Jos haluat edistää ymmärrystä, liitä eri oppiaineisiin kuuluvia asioita toisiinsa Jos haluat kasvattaa yhteiskuntaa rakentavia kansalaisia, edistä kaikkien mukanaoloa ja osallistumista, anna tilaisuuksia vaikuttaa ja edistä myönteistä - ei kielteistä - kriittistä ajattelua Jos haluat vahvistaa oppijan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota, anna rakentavaa ja rehellistä palautetta. Älä koskaan nolaa oppijaa.
Ohjausryhmän linjaukset: Keinoja tavoitteen toteuttamiseksi Tavoitteeseen pyritään vahvistamalla kasvun ja oppimisen jatkumoa sekä oppijan kehitysvaiheen huomioon ottamista rakentamalla esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen nykyisille vahvuuksille ja kehittämällä niitä suhteessa toimintaympäristön muutosten asettamiin haasteisiin, 44
Ohjausryhmän linjaukset: Keinoja tavoitteen toteuttamiseksi määrittelemällä kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat arvot ja periaatteet lähtökohtana eriarvoisuuden vähentäminen oppilaiden monipuolisen kasvun tukeminen identiteetin ja onnistumisen kokemusten vahvistaminen sekä vuorovaikutteinen, toisia kunnioittava ja kestävää kehitystä edistävä toimintatapa (vastuullisuus) määrittelemällä tavoitteet lähtökohtana tulevaisuudessa tarvittava sivistys ja laaja-alainen osaaminen taitojen merkitystä korostaen ja oppiaineiden välistä yhteistyötä vahvistaen, 45
Ohjausryhmän linjaukset: Keinoja tavoitteen toteuttamiseksi syventämällä oppimiskäsitystä sekä vahvistamalla edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä, jäsentämällä ja karsimalla perusopetuksen sisältöjä siten, että voidaan kiireettömämmin keskittyä olennaiseen ja syventää oppimista, luomalla tilaa ja antamalla tukea paikalliselle pedagogiselle kehittämiselle, 46
Ohjausryhmän linjaukset: Keinoja tavoitteen toteuttamiseksi Toteuttamalla uudistusprosessi monipuolisessa yhteistyössä ja kannustamalla opetuksen järjestäjiä toimimaan samoin sekä liittämään opetussuunnitelmatyö opetuksen ja koulutuksen strategiseen kehittämiseen toteuttamalla opetussuunnitelman perusteiden rakenteistaminen ja sähköistäminen siten, että saadaan joustava opetussuunnitelmatyökalu opetuksen järjestäjien ja koulujen käyttöön. 47
Ohjausryhmän linjaukset: Perusteiden valmistelua ja kirjoittamista ohjaavat periaatteet Opetussuunnitelman perusteita laadittaessa perusteiden kaikilla osa-alueilla (tavoitteissa, sisällöissä ja käytännöissä) tulee ottaa huomioon seuraavat näkökohdat: tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen kasvatuksen ja opetuksen jatkumon ja yhtenäisyyden vahvistaminen oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen, hyvinvoinnin ja muiden oppimisen edellytysten parantaminen, yhteistyö kestävän tulevaisuuden edistäminen 48
Ohjausryhmän linjaukset: Perusteiden valmistelua ja kirjoittamista ohjaavat periaatteet tiedon kanssa työskentelyn ja teknologisen muutoksen huomioonottaminen laaja-alaisten luku- ja kirjoitustaitojen, medialukutaidon sekä tvt -osaamisen edistäminen opetuksen kaikki osa-alueet läpäisevänä tehtävänä kieli- ja kulttuuritietoisuuden edistäminen kansainvälisyyden ja globaalin keskinäisen riippuvuuden huomioonottaminen 49
TULEVAISUUDEN SIVISTYS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN TEHTÄVÄ OSAAMINEN TOIMINTAKULTTUURI Oppimiskäsitys Arvoperusta ja tehtävä
Missä ollaan nyt? 51
Lyhyt työhistoria VN: asetus 28.6.2012 Työryhmien asettaminen 14.8.2012 Ohjausryhmän asettaminen 15.8.2012 Ohjausryhmän kokous 22.8.2012 Aloitusseminaari 27.8.2012 Työryhmien kokoukset Taustaryhmien kokoukset Etäjäsenten mukaantulo Yhteinen seminaari 17.10.2012 Ensimmäiset luonnokset Ohjausryhmän kokous 7.11. 52
7.11.2012 ohjausryhmässä käsiteltävät luonnokset 1. Dispositio 2. Luku 1: Koulutyötä tukeva opetussuunnitelma 3. Luku 2: Perusopetus yleissivistyksen perustana Opetusta ohjaavat velvoitteet Opetuksen arvoperusta Oppimiskäsitys 4. Luku 3: Perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet Tehtävä Tavoitteet Tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen osaaminen 5. Luku 4: Oppimisen edistäminen Oppimisympäristöt Työtavat ja eriyttäminen Yhteistyö 6. Luku 5: Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri 53
Miten tästä eteenpäin? Luonnokset viedään OPH:n verkkosivuille 19.11.2012 Palaute käsitellään työryhmissä ja jatketaan yleisten linjausten kehittämistä Asetetaan esiopetuksen perusteita valmisteleva ryhmä Asetetaan oppiainekohtaiset työryhmät Laaditaan ohjeet oppiainekohtaista työtä varten Palaute ja esiopetusta koskeva sekä oppiainekohtaisen työn perusta käsitellään ohjausryhmässä 9.1.2013 Oppiainekohtaisen työn aloitusseminaari pidetään 16.1.2013 54
Paikallisen työn haasteet ja tuki 55
Paikallisen työn haasteet Riittävän ajoissa aloitettu keskustelu pohjan luomiseksi kunnan ja koulun tason opetussuunnitelmatyölle; alueellisten yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen Myönteisen ilmapiirin ja eri tahojen osallistumista tukevien rakenteiden turvaaminen Erityinen huomio oppilaiden osallistumiseen Kokonaiskuvan hahmottaminen uudistuksen merkityksestä ja tavoitteista ennen varsinaiseen laadintaan lähtemistä Prosessin hyvä pedagoginen johtaminen 56
Hyvin pian ratkaistavia kysymyksiä Koska paikallinen ops-prosessi kannattaa käynnistää? Miten se on viisasta käynnistää? Pohjaa luovat keskustelut? Laadinnan organisointi? Varsinainen laadinta? Ketkä pitää/voidaan saada keskusteluun/laadintaan mukaan? Miten? Mitkä ovat ihmisten sitoutumiseen ja prosessin onnistumiseen eniten vaikuttavia tekijöitä? Miten itse voimme vaikuttaa niihin? 57
Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki Opetushallituksen verkkosivut OPS 2016 ops-tiekartta ja siihen liittyvä yliopistojen harjoittelukoulujen tuottama tukiaineisto; tavoitteena opsin laadintaa pohjustavan keskustelun käynnistäminen ajankohtaista tietoa perusteprosessin etenemisestä dia- ym. materiaalia, jota voi käyttää paikallisessa keskustelussa ja ohjaustyössä perusteluonnokset kommentointia varten Opetussuunnitelmatyötä tukeva ohjaus ja koulutus yhteistyössä aluehallintoviranomaisten, harjoittelukoulujen, opetuksen järjestäjien ja muiden tahojen kanssa 58
Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki Opetushenkilöstön täydennyskoulutus suunnataan tukemaan opetussuunnitelmatyötä OKM:n kanssa sovittavalla tavalla Valtionavustukset suunnataan tukemaan opetussuunnitelmatyötä OKM:n kanssa sovittavalla tavalla Yhteistyö opettajankoulutuksen ja tutkimuksen kanssa Opetussuunnitelmatyötä tukevan oppaan julkaiseminen 2013 59
Paikallista opetussuunnitelmatyötä tukeva koulutus 1 Muuttuvan maailman hahmottaminen -> paikallinen tulevaisuuskeskustelu Alueellisen yhteistyön rakentaminen Oppimisen tulevaisuus barometrin hyödyntäminen Pohdinta tulevaisuuden haasteiden vaikutuksesta oman opetustoimen ja koulujen toimintaan Arvokeskustelu -> mistä lähtökohdista ja millä eettisellä orientaatiolla kohti tavoitteita Oppimiskäsitystä ja oppimista koskeva pohdinta -> mistä syntyy hyvä oppiminen Uudistuksen tavoitteiden avaaminen, merkitys paikalliselle työlle Toimintakulttuurin kehittäminen ja yhteistyön rakentaminen Pedagogiikan muutos oppimisympäristöt, työtavat, arviointi osana oppimista Mielekäs oppiminen, oppiainerajat ylittävä työskentely 60
Paikallista opetussuunnitelmatyötä tukeva koulutus 1 Paikallisen laadintaprosessin hyvä organisointi ja toteutus pedagogisen johtamisen vahvistaminen yhteistyön ja osallisuuden rakentaminen; erityinen paino oppilaiden osallistumisella työn rytmittäminen työn resursointi fokuksen pitäminen tavoitteissa 61
Kiitos! 62