Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21.09.2015 Sivu 1 / 45 Kokoustiedot Aika 21.09.2015 maanantai klo 8:00-9:25 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Christina Gestrin Mikko Hintsala Jouni J. Särkijärvi Seppo Huhta, saapui klo 8.20 91 käsittelyn aikana ja poistui klo 9.22 91 käsittelyn aikana Mari Nevalainen Kirsi Åkerlund Saija Äikäs Muut saapuvilla olleet Tiina Elo kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Tuula Antola elinkeinojohtaja Pasi Laitala elinkeinopäällikkö Johanna Pellinen viestintäpäällikkö Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelupäälikkö Antti Mäkinen projektinjohtaja, saapui klo 8.33 85 Jouni Majuri kaupunginsihteeri, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21.09.2015 Sivu 2 / 45 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 28.9.2015 28.9.2015 Kirsi Åkerlund Mikko Hintsala Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 2.10.2015 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21.09.2015 Sivu 3 / 45 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 81 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 82 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 83 Otaverkko Oy:n osakkeiden myyminen (Kh-asia) 6 84 Elinkeinorahaston Kiinteistö Oy WLC:lle myöntämän lainan 8 tarkistus 85 1 Lähtökohdat Kehä I:n tunneloinnille Tapiolan ja Otaniemen 10 välissä 86 2-3 Alueiden vuokraaminen Länsimetro Oy:lle länsimetron 19 toteuttamista ja käyttöä varten 87 4-5 Suunnitteluvaraus Espoon Siirtolapuutarhayhdistys Ry:lle 22 siirtolapuutarha-alueen suunnittelua varten 88 6 Alueen varauksen uudistaminen Rakennusosakeyhtiö 27 Hartelalle ja Skanska Talonrakennus Oy:lle Finnoon metrokeskusalueen suunnittelua ja toteutusta varten 89 7 Yleisten rakennusten tontin varauksen jatkaminen 36 Lintuvaarasta IL-Kiinteistöt Oy:lle, kortteli 50032 tontti 1 90 8 Omakotitontin maanvuokrasopimuksen päättäminen 39 Kurttilassa, korttelin 45033 tontti 8 91 Rahoitussitoumus sähköbussien käyttöönoton edistämiseksi 41

Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 21.09.2015 Sivu 4 / 45 81 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. oli kutsuttu koolle n puheenjohtajan allekirjoittamalla 17.9.2015 päivätyllä kaupunginhallituksen n jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 21.09.2015 Sivu 5 / 45 82 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kirsi Åkerlund ja Mikko Hintsala.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 21.09.2015 Sivu 6 / 45 4016/02.05.05/2015 83 Otaverkko Oy:n osakkeiden myyminen (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 hyväksyy Otaverkko Oy:n ostotarjouksen Otaverkko Oy:n osakkeista (numerot 826-900) yhteishintaan 45 335,25 euroa, 2 oikeuttaa rahoitusjohtajan allekirjoittamaan kauppakirjan sekä toteuttamaan osakkeiden oston. Päätös Oheismateriaali Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Otaverkko osakkeiden ostotarjous - Otaverkko tasekirja 2014 - Otaverkko yhtiöjärjestys Otaverkko Oy:n perusti vuonna 1997 Teknillinen korkeakoulu rakentamaan ja hallinnoimaan Espoon Otaniemeen MediaPoli nimistä tieto- ja palveluverkkoa. Asiakaskunta koostui lähinnä TKK:n ja VTT:n laboratorioista. Hanke- ja projektirahoituksen muututtua vuoden 2000 jälkeen Otaverkko Oy suuntasi palveluiden tuottamisen yrityssektorille ja oppilaitossektorille. Tänään Otaverkko Oy tuottaa tietoturvallisia ITpalveluita, IT-ulkoistusratkaisuja sekä asiantuntijapalveluita yrityksille, oppilaitoksille, säätiöille ja muille julkisyhteisöille. Yhtiö työllisti vuonna 2014 keskimäärin 24 henkilöä ja liikevaihto oli 3,9 milj. euroa. Otaverkko Oy on vakavarainen ja kannattava yhtiö, jonka liikevoitto vuonna 2014 oli 0,222 milj. euroa, mikä on 0,154 milj. euroa enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Yhtiöllä ei ollut vuoden lopussa pitkäaikaista lainaa ja sen maksuvalmius oli hyvä. Otaverkko Oy:n kannattavuus on ollut edellisten viiden vuoden aikana hyvä/erinomainen ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 21.09.2015 Sivu 7 / 45 liikevaihto on ollut tasaisessa kasvussa. Yhtiön tilauskanta on hyvä, sillä tilauskannassa on useita varsin pitkiä sopimuksia, joista tärkeimmät jatkuvat vuoteen 2017 asti. Vuoden 2015 tulosta ennakoidaan jonkin verran edellisvuotta paremmaksi. Kesällä 2015 yhtiön pääomistaja Aalto korkeakoulusäätiö myi osuutensa (noin 47 %) toimivalle johdolle Kjell Seleniukselle ja Tuomo Karhapäälle, joiden yhteinen omistusosuus yrityksestä kaupan jälkeen nousi noin 61 %:iin. Otaverkko Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 24.3.2015 yhtiön hallitus valtuutettiin hankkimaan yhtiön omia osakkeita yhtiön vapaalla omalla pääomalla siten, että valtuutus koskee enintään 750 osaketta ja vastikkeen vähimmäismäärä on tilikauden 2014 tilinpäätöksen mukainen nettotasearvo eli 604,47 euroa osakkeelta. Otaverkko Oy:llä on 1 425 osaketta, joista Espoon kaupunki omistaa 75 kpl (5,3 %). Otaverkko Oy:n omistaminen ei kuulu elinkeinorahaston tai Espoon kaupungin ydintehtäviin eikä omistuksella ole strategista merkitystä. Lisäksi yhtiö toimii vapailla kilpailuilla markkinoilla. Espoon kaupunki on saanut Otaverkko Oy:ltä ostotarjouksen, jonka mukaan yhtiön hallitus tarjoutuu, yhtiökokouksessa saamansa valtuutuksen puitteissa, hankkimaan yhtiölle Espoon kaupungin omistamat Otaverkko Oy:n osakkeet (numerot 826-900) 604,47 eurolla kappaleelta eli yhteissummaltaan 45 335,25 eurolla. Lisäksi Otaverkko Oy tarjoutuu vastaamaan osakekaupasta syntyvän varainsiirtoveron maksamisesta. Espoon kaupungin vuodesta 1998 omistamien Otaverkko Oy:n osakkeiden tasearvo oli 2 522,82 euroa. Osakkeet ovat elinkeinorahastonrahaston taseessa kirjattuna rahoitusarvopapereihin. Ostotarjous tarkoittaa siis 42 812,43 euron myyntivoittoa. Myyntivoitto vastaa noin 18,3 % vuotuista tuottoa hankintahetkestä lukien. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 21.09.2015 Sivu 8 / 45 3654/02.05.05/2013 84 Elinkeinorahaston Kiinteistö Oy WLC:lle myöntämän lainan tarkistus Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. 043 824 6040 Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä muuttaa Kiinteistö Oy WLC:lle myönnetyn lainan ehtoja siten, että elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston varoista Kiinteistö Oy WLC:lle myönnetyn lainan määrä on enintään 277 500 euroa. lle tuodaan 2016 vuoden loppuun mennessä esitys yhtiön jatkosta. Lainan muut ehdot säilyvät ennallaan. Lisäksi kaupunginhallituksen oikeuttaa rahoitusjohtajan hyväksymään lainan muut ehdot. Päätös Oheismateriaali Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Päätös 2.9.2013 74 Kiinteistö Oy WLC on kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka on perustettu rakennuttamaan ja hallinnoimaan Well Life Center Oy:lle (nykyinen Active Life Village Oy) vuokrattavaa kiinteistöä. Active Life Village Oy:n (entinen Well Life Center) liiketoiminta oli koko sen toiminnan ajan riippuvainen kaupungin rahoituksesta eikä yhtiö pystynyt kasvattamaan liiketoimintaansa siten, että se pystyisi kattamaan kulunsa myyntitoiminnalla, eikä rakennusta ei koskaan toteutettu. Kiinteistö Oy WLC:n hallitus on kokouksessaan 13.2.2011 todennut, että rakennushankkeen eteenpäin viemiselle ja rakentamispäätöksen tekemiselle ei ole edellytyksiä toistaiseksi, näin ollen yhtiöllä ei ole tuloja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 21.09.2015 Sivu 9 / 45 Kiinteistö Oy WLClle myönnettiin tilapäislaina suunnittelukustannuksia varten, joka konvertoitiin kaupunginhallituksen päätöksen myötä 2.9.2013 74 myönnettäväksi elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahastosta. Laina on suuruudeltaan 252 500 euroa. Koska yhtiössä oli ja on edelleen muun muassa kirjanpidosta ja tilinpäätöksen teosta aiheutuvia juoksevia kuluja, tarvittiin vielä vuoden 2014 lopulla lyhytaikainen laina. Kiinteistö Oy Olarinluoma ja Kiinteistö Oy WLC oli tarkoitus fuusioida, minkä vuoksi lyhytaikainen 25 000 euron laina myönnettiin Kiinteistö Oy Olarinluomalta. Tämä laina on maksettu takaisin Olarinluomalle, koska Kiinteistö Oy Olarinluomasta on tehty ostotarjous ja yhtiö on myytävä velattomana. Tilapäislaina on myönnetty Espoon kaupungin rahoitusjohtajan päätöksellä ja se erääntyy 31.12.2015. Nykytilassa Kiinteistö Oy WLC ei kykene maksamaan takaisin tilapäislainaa (25 000 euroa), minkä vuoksi Elinkeinorahaston myöntämää lainaa korotetaan tällä määrällä. Lainan tarkistamisella on tarkoitus uudelleen järjestellä lainat niin, että ne ovat yhtenäinen kokonaisuus. Lainan takaisinmaksu edellyttää, että Kiinteistö Oy WLC organisoidaan uudelleen. Yhtiön tulevaisuus ratkaistaan myöhemmin ja tämä edellyttää yhtiön hallitukselta toimenpiteitä. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 21.09.2015 Sivu 10 / 45 3999/10.03.01/2015 85 Lähtökohdat Kehä I:n tunneloinnille Tapiolan ja Otaniemen välissä Valmistelijat / lisätiedot:.antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo - päättää, että Kehä I:n uudistamisen lähtökohtana Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla on liitteessä esitetty ratkaisu, jossa Kehä I tunneloidaan ja sen päälle suunnitellaan kaupunkibulevardi, joka johtaa Kehä I:ltä Maarinsolmusta Tapiolantielle, - kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään asemakaavan laatimisen Hagalundinkallion ja Tapiolantien alueelle liitekuvassa esitetyn tie- ja liikenneratkaisun pohjalta, - kehottaa teknistä ja ympäristötointa laatimaan yhteistyössä uudistushankkeen liitteessä esitetyn vaikutusalueen yksityisten maanomistajien kanssa toteuttamisohjelman uudistushankkeen läpiviemiseksi niin, että Kehä I:n tunneloinnista aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa maanmyyntituloilla ja maankäyttömaksuilla kokonaisuudessaan tinkimättä alueen merkityksen edellyttämistä laatutavoitteista, - kehottaa teknistä ja ympäristötointa valmistelemaan asiaa siten, että Kehä I:n uudistamisen rakentaminen Hagalundinkallion ja Tapiolantien alueella voidaan aloittaa viimeistään vuoden 2020 aikana, jotta voidaan välttyä 29.6.2015 hyväksytyssä Kehä I:n Keilaniemen kohdan tiesuunnitelmassa esitetyn tilapäisen Tapiolantien rampin ja eritasoliittymän rakentamiselta. Käsittely Asia käsiteltiin :n 91 jälkeen. Nevalainen Äikkään ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 21.09.2015 Sivu 11 / 45 pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n yksimielisesti päättäneen jättää asian pöydälle. Päätös Liite Selostus : jätti asian yksimielisesti pöydälle. 1 Karttapiirros Tapiola Hagalundinkallio Kehä I tunneloidaan Tapiolan ja Otaniemen välissä. Tunnelin päälle rakennetaan kaupunkibulevardi, joka lähtee Kehä I:stä Maarinsolmusta ja johtaa Tapiolantielle. Kaupunkibulevardin kautta pääsee myös Otaniemen uudistuvaan keskukseen. Kaupunkibulevardin varteen suunnitellaan uutta hienoa kaupunkiympäristöä, jolla on oma luonne Tapiolan puutarhakaupungin ja Aalto-yliopiston kampuskaupunginosan välissä. Tapiolan Silkkiniitystä ja Otaniemen lehmuskujasta muodostetaan yhtenäinen viherakseli. Tunnelin päälle tulee myös Otsolahdelle johtava pohjois-eteläsuuntainen viherakseli. Alvar Aallon suunnittelemalle vesitornille syntyy arvoisensa ympäristö. Tavoitteena on, että Kehä I:n uudistamisen rakennustyöt käynnistetään vuonna 2020. Yleistä taustaa Kehä I:n uudistamista Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi-alueella on suunniteltu useiden vuosien ajan. Uudistustyön tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, maankäytön tehostaminen, liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen sekä ympäristöhäiriöiden vähentäminen. Vuonna 2010 kaupunki laati kokonaisuudesta välillä Kalevalantie- Länsiväylä hankesuunnitelman, johon sisältyivät koko uudistusalueelta laadittava aluevaraussuunnitelma kaavoituksen pohjaksi sekä toteuttamisen edellytysten sekä rakentamis- ja käyttökustannusten selvittäminen. Kehä I:n uudistamisen osat ovat: Maarinsolmun (Kalevalantien) eritasoliittymä, Hagalundinkallion tunneli sekä Keilaniemen tunneli eritasoliittymineen. päätti 16.5.2011, että Hagalundinkallion tunneli toteutetaan betonitunnelina ja että Tapiolantielle toteutetaan rampit pohjoisesta ja pohjoiseen. Viime vuosina painopiste Kehä I:n uudistamisen suunnittelussa on ollut Keilaniemessä. Maarinsolmun ja Hagalundinkallion tunnelin suunnittelu ei ole edennyt. Kehä I on valtion maantie. Valtion puolelta on ilmoitettu, ettei se osallistu Keilaniemen eikä Hagalundinkallion osuuksien kustannuksiin. Maarinsolmun eritasoliittymän kustannuksiin valtio periaatteessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 21.09.2015 Sivu 12 / 45 osallistuu, mutta mahdollisen rahoituksen aikataulu on auki. Koska kaupunki maksaa pääosan kustannuksista, on selvitetty voitaisiinko Kehä I muuttaa tältä osin kaupungin kaduksi. Tämä ei kuitenkaan valtion tieverkon kokonaisuuden kannalta tule kysymykseen. Kehä I:n uudistaminen Keilaniemessä ja asuintornit Kehä I:n uudistaminen Keilaniemessä käsittää tunnelin (Tapiolan ja Keilaniemen yhdistävä puistokansi), sen eteläpäähän tulevan eritasoliittymän ja pohjoispäähän tulevan eritasoliittymän, Otasolmun. Hankkeeseen liittyy kiinteästi Kehä I:n ja Keilaniementien väliin metroaseman viereen kaavaillut neljä korkeaa asuintornia. Keilaniemen asemakaava (Kehä I:n kansi ja asuintornit) tuli voimaan vuonna 2013. Kaupunki omistaa asuintornitontit (4 tornia), joissa on rakennusoikeutta yhteensä 72 600 kem2. Keilaniemi Towers hankkeen kehittäjä on SRV Yhtiöt Oy. Asuintornit edellyttävät Kehä I:n kattamista puistokannella. Kaupungin ja valtion kesken allekirjoitettiin 2.6.2015 Kehä I:n uudistamista Keilaniemessä koskeva tarkistettu aiesopimus. Kaupunginhallitus hyväksyi tarkistetun aiesopimuksen 15.6.2015. Tarkistetun aiesopimuksen mukaan Kehä I Keilaniemessä uudistetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa kahden eteläisimmän asuintornitalon kohdalle rakennetaan reilut 200 m pitkä betonitunneli, jonka päälle tulee puisto. Ensimmäisen vaiheen tuloksena saadaan myös nykyistä sujuvampi ja turvallisempi liikenneympäristö kahden liikennevaloliittymän korvautuessa eritasoliittymillä Keilaniemen alueella. Keilaniemen alueella Kehä I:n parantamisen rakentamiskustannusarvio on ensimmäisen vaiheen osalta 45-50 milj. euroa (alv 0 %). Koko hankkeen kustannus-arvio on 93,0 milj. euroa (alv 0 %). Aiesopimuksen mukaan kaupunki vastaa uudistustöiden toteuttamiskustannuksista kokonaisuudessaan ja lisäksi tunnelin käyttökustannuksista. Keilaniemen tornit -hanke ja sen ympäristön kehittäminen liittyvät olennaisesti Länsimetron rakentamiseen. Keilaniemen metroasema on rakenteilla ja se valmistuu vuoden 2016 alussa. Nykyisen aikataulun mukaan metroliikenne käynnistyy elokuussa 2016. Asuintornien edellyttämät mittavat louhintatyöt on tärkeää saada tehtyä ennen kuin metroliikenne käynnistyy elokuussa 2016. Hyväksyessään aiesopimuksen vuonna 2012 valtuusto edellytti, että tiejärjestelyn rakentaminen voi alkaa vasta, kun valtuusto on siitä erikseen päättänyt. Lisäksi valtuusto kiirehti rahoitusjärjestelyjen valmistelua siten, että kaupunginhallitus rakentamispäätöksen yhteydessä esittää

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 21.09.2015 Sivu 13 / 45 valtuustolle hyväksyttäväksi sopimusjärjestelyt, joilla Kehä I:n parantamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa tontinmyyntituloilla kokonaisuudessaan tinkimättä asema-kaavassa ja muissa suunnitelmissa esitetyistä laatutavoitteista. Kehä I:n Keilaniemen osuuden yleissuunnitelma tuli voimaan vuonna 2014. Tiesuunnitelma hyväksyttiin Liikennevirastossa 29.6.2015. Valitusaika on meneillään. Tiesuunnitelmapäätöksen saa panna täytäntöön mahdollisista valituksista huolimatta. Tiesuunnitelmassa Tapiolantien kohdalle on esitetty väliaikainen eritasoratkaisu. Kehä I:n uudistamisen Keilaniemessä ensimmäinen vaihe on urakkalaskennassa. Kahden ensimmäisen asuintornitontin myynti tuodaan kaupunginhallituksen n päätettäväksi marraskuussa ja Kehä I:n uudistamisen ensimmäisen vaiheen rakentamispäätös valtuuston päätettäväksi joulukuussa. Tavoitteena on, että rakentamistyöt käynnistetään tammikuussa 2016. Ensimmäisen asuintornitalon rakentaminen päästään käynnistämään vasta vuoden 2017 lopussa, koska asuintornitalojen korttelialuetta käytetään alkuvaiheessa Kehä I:n parantamisen tilapäisiin liikennejärjestelyihin. Kehä I:n uudistamisen ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2018 lopussa. Toinen asuintorni rakennettaisiin vuosina 2020-2021. Kehä I:n uudistamisen toisen vaiheen toteuttaminen riippuu siitä, milloin loput asuintornitontit saadaan myytyä. Tapiolantien liittymä rajoitetun ajan tasoliittymänä Tarkistetun aiesopimuksen mukaan Tapiolantien ja Kehä I:n risteys voi olla toistaiseksi valo-ohjattuna tasoliittymänä. Tarkistettu aiesopimus edellyttää kuitenkin, että kaupunki käynnistää vuoden 2015 aikana maankäytön kehittämisen suunnittelun Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalla. Suunnittelun tavoitteena on Tapiolan ja Otaniemen yhdistäminen tunneloimalla Kehä I ja luomalla mahdollisuuksia asuntojen sekä toimitilojen lisärakentamiselle. Suunnittelun tavoitteena on löytää lopullinen ratkaisu Kehä I:lle Tapiolantien kohdalla ja välttää Tapiolantien tilapäisen eritasoratkaisun toteuttamistarve. Mikäli maankäytön suunnittelu ja Hagalundinkallion lopullisen ratkaisun toteuttaminen eivät etene, sitoutuu kaupunki tarkistetun aiesopimuksen mukaan aloittamaan Keilaniemen tiesuunnitelman mukaisen ratkaisun rakentamisen Tapiolantielle vuoden 2020 aikana, ellei toisin sovita. Risteyksen toimivuutta seurataan. Kehä I:n kehittäminen Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalla Kehä I:n kehittäminen Tapiolan ja Hagalundinkallion kohdalla on tärkeää, koska Tapiolantien ja Kehä I:n risteykseen ei haluta tehdä Keilaniemen tiesuunnitelmassa esitettyä epätarkoituksenmukaista ja kallista

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 21.09.2015 Sivu 14 / 45 eritasoratkaisua. Tapiolantien katkaiseminen Tapiolan ja Otaniemen välillä ei tule kysymykseen. Metroliikenteen käynnistyminen elokuussa 2016 kiirehtii osaltaan metron kehityskäytävän maankäytön kehittämistä. Tapiolan ja Otaniemen kaupunginosia on jo pitkään pyritty yhdistämään toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Kehä I jakaa kaupunginosia nyt voimakkaasti ja jyrkästi. Kehä I häiritsee ympäristöä, mutta lisäksi se vie merkittävästi mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen kehittämiseltä. Tapiolan keskus kehittyy voimakkaasti. Tapiolan puutarhakaupungin peruspiirteet kuitenkin säilyvät. Otaniemi muuttuu kokonaisuudessaan. Aalto-yliopiston tavoitteena on vireä kampuskaupunginosa, jossa on opetus-, tutkimus- ja yritystoiminnan ohella runsaasti asuntoja. Liikkumisen painopiste on kevyessä liikenteessä. Tässä kehittämisprosessissa Tapiolan ja Otaniemen yhdistämisellä Kehä I:n kohdalla on suuri merkitys. Kehä I:n uudistamisesta Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalla on vuosien mittaan laadittu useita tarkasteluja. Aluksi ratkaisu perustui kalliotunneliin, joka kiersi Otaniemen puolelta. Sittemmin kehitettiin ratkaisua, jossa Kehä I painetaan nykyisellä paikallaan alemmaksi ja katetaan betonikannella. Kaikissa vaihtoehdoissa Kehä I:n ja Tapiolantien risteyksen suunnittelu johti ongelmiin. Ramppien sijoittaminen vei edellytyksiä ympäristön kehittämiseltä. Valtio oli ramppien suhteen kriittinen. Tapiolan keskuksen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että Tapiolantielle pääsee Kehä I:ltä pohjoisesta ja Tapiolantieltä pääsee takaisin Kehä I:lle pohjoiseen. Tapiolan keskusta kehitetään voimakkaasti. Yhteys sinne Kehä I:ltä pelkästään Kalevalantien kautta ei riitä. Toinen haasteellinen kysymys on ollut riittävän uudisrakennusvolyymin kehittäminen Kehä I:n tuntumaan. Kehä I:n tunnelointi on kallis työ ja se on rahoitettava maanmyyntituloilla ja maankäyttömaksuilla. Kehä I:een rajoittuva Tapiola on rakennettu varsin väljästi ja siihen liittyvä uudisrakentaminen on suunniteltava hienovaraisesti. Kaikessa suunnittelussa on otettava huomioon, että sekä Tapiola että Otaniemi ovat rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Uuteen maankäyttöön liittyen lisähaasteita tuo Tapiolan ja Otaniemen katuverkko. Tapiolan puolella Kimmeltietä ei voi keskiosaltaan juurikaan kuormittaa uudella liikenteellä. Lisäksi Kimmeltie ei ole aito rinnakkaiskatu, koska se ei mene Kalevalantielle saakka. Otaniemen puolella Tekniikantie on topografialtaan hankala. Kalevalantien ja Kehä I:n nykyinen valo-ohjattu tasoristeys on liikenteellinen ongelma. Liikennemäärät ovat suuret ja risteys on häiriöherkkä ja riskialtis. Maarinsolmun eritasoliittymän rakentamiselle on vahvat liikenteelliset perusteet.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 21.09.2015 Sivu 15 / 45 Maarinsolmua on kehitetty eritasoliittymänä, joka on ollut riippumaton Hagalundinkallion ratkaisusta. On lähdetty siitä, että Maarinsolmun eritasoliittymä on voitava rakentaa, vaikka Hagalundinkalliota ei olisi ratkaistu. Toisaalta on ollut selvää, ettei Hagalundinkallion tunnelointia tehdä, ellei Maarinsolmun eritasoliittymää tehdä. Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalle sekä Maarinsolmuun uusi innovatiivinen ratkaisu Aikaisemmista tarkasteluista saatujen kokemusten perusteella asetettiin Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdan ratkaisun kehittämiselle seuraavat tavoitteet: - Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kallioresurssia eli pyritään niin pitkälti kuin mahdollista tekemään kalliotunneli. - Yhteys Kehä I:ltä pohjoisesta Tapiolantielle ja Tapiolantieltä Kehä I:lle pohjoiseen turvataan. - Uutta rakentamista pitää olla siinä määrin paljon, että sillä saadaan rahoitettua Kehä I:n tunnelointi. - Katuverkkoa Tapiolan ja Otaniemen välissä selkeytetään. Tältä pohjalta on kehitetty Tapiolan ja Otaniemen väliin uusi innovatiivinen ratkaisu, jossa Kehä I tunneloidaan ja sen päälle toteutetaan kaupunginosien väliin niitä yhdistämään uusi kaupunkibulevardi. Ratkaisun periaatteet on esitetty liitekuvassa. Ratkaisun pääperiaatteet ovat seuraavat: - Kehä I suunnitellaan Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla tunneliin niin, että keskiosa on kalliotunnelia ja päissä on betonitunneliosuudet. - Tunnelin päälle suunnitellaan kaupunkibulevardi, joka toimii sekä Tapiolan että Otaniemen yhteisenä kokoojakatuna ja muodostaa näin luontevan sauman kaupunginosien väliin. - Maarinsolmun eritasoliittymä kehitetään aikaisempaa monipuolisemmaksi niin, että Kehä I:ltä pohjoisesta saadaan suora yhteys uuden kaupunkibulevardin välityksellä Tapiolantielle ja Tapiolantieltä takaisin Kehä I:lle pohjoiseen ja myös Otaniemen keskukseen (Maarinsolmussa Kehä I:ltä pohjoisesta tuleva ja pohjoiseen johtava ramppi johtavat ja liittyvät tunnelin päälle suunniteltavaan kaupunkibulevardiin). - Kaupunkibulevardin varteen suunnitellaan uutta hienoa kaupunkiympäristöä, jolla on oma luonne ja, joka toimii välittäjänä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 21.09.2015 Sivu 16 / 45 Tapiolan puutarhakaupungin ja Aalto-yliopiston kampuskaupunginosan välillä. - Kaupunkibulevardi katkaistaan viherakselilla, joka yhdistää Tapiolan Silkkiniityn ja Otaniemen lehmuskujan keskeisenä itä-länsi-suuntaisena kevyen liikenteen suojaisana pääväylänä. - Alueelle muodostetaan pohjois-eteläsuuntainen viherakseli, joka johtaa Otsolahden rannalle. - Alvar Aallon suunnittelemalle vesitornille turvataan kaupunkibulevardin varrelle arvokas asema korkeimmalla paikalla olevana kaupunkikuvallisena päätepisteenä. - kaupunkibulevardi liitetään Tapiolantiehen niin, että nykyisen Kimmeltien eteläpäästä kehitetään osa kaupunkibulevardia. - Kimmeltien alueen nykyisten asuntojen olosuhteet. - Kehä I:n liikennejärjestelyt suunnitellaan siten, että tunnelin rakentamisen aikana Kehä I:n liikenne ei siirry ympäröivälle katuverkolle. - Koska Kehä I:ltä ei tule ramppeja suoraan Tapiolantielle, muodostuu kaupunkibulevardin, Tapiolantien ja Tekniikantien rajaama laaja alue, joka sisältää huomattavia kehittämismahdollisuuksia. - Alustavasti arvioituna Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalle Kehä I:n ympäristöön voidaan suunnitella uutta rakentamista 150 000 kem2-200 000 kem2, josta pääosa olisi asumista. Valtion teiden virallisessa suunnitteluprosessissa sekä Maarinsolmussa että Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla on käynnissä vanhan tielain mukaisesti tiesuunnitelman laadinta, joka on ollut keskeytyksissä. Kehä I:n suunnittelua voidaan viedä eteenpäin uuden ratkaisun pohjalta jatkamalla käynnissä olevaa prosessia laatimalla tiesuunnitelma. Etelä-Espoon vuonna 2010 voimaantulleessa yleiskaavassa Kehä I on merkitty tunneloitavaksi Tapiolan ja Otaniemen välissä ja siihen liittyen on merkitty maankäyttöä, myös asumista. Edellä esitetty ratkaisu on yleiskaavan mukainen. Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla kaavaprosessi on aloitettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Maarinsolmun asemakaavaehdotuksen kaupunkisuunnittelulautakunta päätti toukokuussa 2009 palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Uudessa ratkaisussa Maarinsolmun eritasoliittymän edellyttämä tiealue on laajempi kuin aikaisemmassa ratkaisussa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 21.09.2015 Sivu 17 / 45 Kehittämisestä ja toteuttamisesta Kehä I:n kokonaisuudistushanke välillä Länsiväylä-Kalevalantie sisältyy Tapiolan taseyksikön alueeseen. Kehä I:n uudistaminen Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla voidaan käynnistää ennen kuin Keilaniemen toinen vaihe käynnistyy ja myös rinnan Keilaniemen ensimmäisen vaiheen toteuttamisen kanssa. Maarinsolmu on toteutettava ennen Kehä I:n uudistamista Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla tai samanaikaisesti sen kanssa. Maarinsolmun suunnitelmissa on varauduttava edellä kuvattuun Hagalundinkallio-ratkaisuun. Kehä I:n uudistaminen Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla rahoitetaan uudistushankkeen seurauksena saatavilla maanmyyntituloilla ja maankäyttömaksuilla. Maarinsolmun eritasoliittymän toteuttamiseen voidaan arvioida saatavan rahoitusta myös valtiolta. Maarinsolmun ympäristössä on vireillä useita kehittämishankkeita, joista saatavat maankäyttöhyödyt kanavoidaan taseyksikön kautta Maarinsolmun rahoittamiseen. Kehä I:n uudistaminen tulee kytkeä mahdollisimman tehokkaasti uudistushankkeen ansiosta syntyvien lisärakennusmahdollisuuksien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Näin rahoitukseen liittyvät riskit ja rahoituskustannukset saadaan minimoitua ja ympäristö saadaan viimeisteltyä mahdollisimman pian. Paras ja tehokkain ratkaisu saadaan, kun suunnitelma ja asemakaava laaditaan maanomistusrajoista riippumatta. Pysäköinnin tehokas ja tarkoituksen-mukainen järjestäminen on tärkeää. Tässäkin mielessä paras ja tehokkain ratkaisu saadaan aikaan yhteisjärjestelyin. Laadittavan suunnitelman ja asema-kaavan pohjalta tehtäisiin sitten tarpeelliset sopimusjärjestelyt. Suunnitteluprosessin kärjessä menee tie- ja liikenneratkaisun kehittäminen. Kehä I tunneleineen on vaativa kokonaisuus, jonka suunnittelua ohjaa tieviranomainen (Liikennevirasto ja Uudenmaan ELYkeskus). Ensin on ratkaistava Kehä I ja sen liittymät ja sitten pääkatuverkko. Korttelialueiden suunnittelussa on otettava huomioon vaiheittainrakentamismahdollisuudet. Kehä I:n uudistaminen Hagalundinkallion ja Tapiolantien alueella luo edellytyksiä maankäytön kehittämiselle varsin laajalla alueella, joka on rajattu liite-kuvassa. Tämän välittömän vaikutusalueen maanomistajat ovat seuraavat: - Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, jonka omistamalla alueella Kimmeltiellä on toimistorakennus,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 21.09.2015 Sivu 18 / 45 - Oy Keskuslaboratorio - Centrallaboratorium Ab (KCL), jonka omistamalla alueella Tekniikantiellä on toimisto/laboratoriorakennus ja koelaitos, - Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, jonka omistamalla alueella Tekniikantiellä on toimistorakennusryhmä, - Senaatti-kiinteistöt, jonka omistamalla alueella Tekniikantiellä on vesitornikiinteistö (vesisäiliötä hallitsee HSY) ja tullilaboratorion tilat, - Technopolis Oyj, jonka omistamalla alueella Tekniikantiellä ovat Innopoli 1 ja 2. Kaupunki omistaa alueita tiealueella ja sen reunoilla. Kaupungin omistuksessa on myös entinen Poliisiopiston tontti, jonka jatkokehittämiseen Kehä I:n uudistaminen vaikuttaa. Ratkaisu on esitelty em. kiinteistönomistajille ja he ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita osallistumaan omalta osaltaan kehittämishankkeeseen. Ratkaisu on esitelty myös Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n edustajille. Ratkaisu on tällöin todettu myönteiseksi koko Otaniemen kannalta. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 21.09.2015 Sivu 19 / 45 3892/02.07.00/2015 86 Alueiden vuokraaminen Länsimetro Oy:lle länsimetron toteuttamista ja käyttöä varten Valmistelijat / lisätiedot: Katja Hakala, puh. 046 877 2956 etunimi.k.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo päättää, että Länsimetro Oy:lle vuokrataan liitekarttojen mukaiset maanpäälliset alueet länsimetron toteuttamista ja käyttöä varten. Vuokrattavat kohteet on lueteltu liitteenä olevassa taulukossa. Vuokrasopimuksen pääehdot ovat seuraavat: 1 Vuokrattavien kohteiden vuokra-aika on voimassa 31.10.2039 saakka. 2 Vuokrattavien alueiden vuosivuokra on 13 403 euroa. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin siten, että perusvuokrana on edellä mainittu vuokra ja perusindeksilukuna vuoden 2015 heinäkuun indeksiluku. Vuokraa ei peritä sinä aikana, jolloin Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki omistavat Länsimetro Oy:n koko osakekannan. Vuokranantajalla on oikeus tarkistaa vuokraa vuokra-alueen käyttötarkoituksessa, kaavamääräyksissä, rakennusoikeudessa tai muussa sellaisessa seikassa tapahtuvien muutosten johdosta. 3 Vuokramies vastaa kustannuksellaan rakennusten / rakennelmien toteuttamisen ja käytön mahdollisesti edellyttämien sijoituslupien, rasitteiden tai rasitteen luontoisia asioita koskevien sopimusten laatimisesta sekä tarvittaessa mainittujen oikeuksien perustamisesta kiinteistöjen välille. 4 Vuokramies on velvollinen rakentamaan vuokra-alueille asemakaavaa noudattaen viiden (5) vuoden kuluessa metron käytön kannalta oleelliset rakennukset ja rakennelmat.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 21.09.2015 Sivu 20 / 45 5 Vuokrattavien alueiden lisäksi vuokramiehellä on oikeus vuokra-aikana käyttää liitekartoilla vihreällä katkoviivalla rajattuja, vuokra-alueen ulkopuolella sijaitsevia alueita toimintansa edellyttämässä laajuudessa. Vuokramies vastaa kustannuksellaan näiden alueiden kunnossapidosta. 6 Jos kaupunki ennen vuokra-ajan päättymistä tarvitsee osaa vuokraalueesta katu- tai liikennealueeksi tai muuta yleistä tarvetta varten, vuokralaisen on kolmen (3) kuukauden kuluttua irtisanomisesta luovutettava sitä varten tarvittava ala. Tämä ei kuitenkaan koske alaa, jolla vuokramiehen omistama rakennus sijaitsee. Kaupunki korvaa vuokramiehelle edellä mainituista toimenpiteistä aiheutuvan vahingon arvion mukaan. 7 Vuokra-alueelle ei saa rakentaa kaupallisia tiloja ilman vuokranantajan lupaa ja niiden osalta ehdoista sovitaan erikseen. Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja Vuokramies valtuutetaan kustannuksellaan hakemaan rakennuslupaa ja muita rakentamisen mahdollisesti edellyttämiä lupia sekä tekemään hankkeen edellyttämiä maaperä- ym. tutkimuksia vuokrattavilla alueilla tämän päätöksen perusteella jo ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Vuokrasopimus on allekirjoitettava viimeistään 31.1.2016, muutoin tämä päätös raukeaa. Jos tämä päätös raukeaa, kaupunki ei vastaa yritykselle aiheutuneista kustannuksista, haitasta tai vahingosta. Muutoin noudatetaan kaupungin tonttien ja maa-alueiden vuokrauksessa käytettäviä yleisiä ehtoja. Teknisen toimen johtaja valtuutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan yksityiskohtaiset ehdot sisältävä vuokrasopimus. Päätös Liite Oheismateriaali : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Kartat vuokra-alueista / Länsimetro Oy 3 Taulukko vuokrattavista alueista / Länsimetro Oy - Hakemus 12.6.2015 / Länsimetro

Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 21.09.2015 Sivu 21 / 45 Selostus Hakemus Länsimetro Oy hakee 12.6.2015 päivätyllä hakemuksella länsimetron tarvitsemien maanpäällisten alueiden vuokraamista kyseisten alueiden toteuttamista ja käyttöä varten. Hakemuksessaan Länsimetro pyytää, että vuokra-alueet luovutettaisiin samoilla tai vastaavilla ehdoilla kuin Helsingin kaupunki on 11.12.2014 tehdyllä kiinteistölautakunnan päätöksellä päättänyt. Vuokra-alueet sijoittuvat metron ensimmäisen vaiheen osuudelle Espoon ja Helsingin rajalta ulottuen Matinkylään. Alueiden pitkäaikainen vuokraaminen ja vuokrausperusteet Espoon kaupunki on vuokrannut alueita Länsimetro Oy:lle lyhytaikaisesti tonttipäällikön päätöksillä sekä antanut valtakirjat rakentamiseen tarvittavien lupien hakemista varten. Nyt vuokrattavat alueet tulevat sisältämään kiinteitä rakennuksia ja rakennelmia, joten on perusteltua, että alueet vuokrataan Länsimetro Oy:lle pitkäaikaisesti. Vuokrattavien alueiden yhteispinta-ala on noin 9 399 m 2. Alueiden vuokra perustuu pääoma-arvoon 28,53 e/m 2 ja vuosivuokra on 5 % alueiden pääoma-arvosta, jolloin alueiden yhteenlaskettu vuosivuokra on (9 399 x 28,53 x 0,05) 13 408 euroa. Vuokraa ei peritä ajalta, jolloin Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki omistavat Länsimetro Oy:n koko osakekannan. Periaatteet ovat samat, joilla Helsingin kaupunki on vuokrannut vastaavanlaisia alueita Länsimetro Oy:lle. Tiedoksi - Esa Rauhala, Katu- ja viherpalvelut - Matti Kokkinen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 21.09.2015 Sivu 22 / 45 3920/10.00.02/2015 87 Suunnitteluvaraus Espoon Siirtolapuutarhayhdistys Ry:lle siirtolapuutarha-alueen suunnittelua varten Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh. 046 877 1881 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo varaa Espoon Siirtolapuutarhayhdistys ry:lle Niipperistä oheiseen liitekarttaan merkityn noin 4,2 hehtaarin alueen (Alue C) siirtolapuutarhan suunnittelua ja hankkeen edellyttämien lupien hakemista varten. Varattava alue sijaitse Espoon kaupungin omistamilla 81. kaupunginosan (Niipperi) ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueella 81R1. Varausalueen tarkempi rajaus tulee tarkentumaan suunnittelu- ja lupaprosessin yhteydessä. Varausehdot ovat seuraavat: 1 Suunnitteluvaraus on voimassa 15.12.2016 saakka. 2 Mikäli kaupungin arvion mukaan hankkeen taloudellinen ja asemakaavallinen toteuttaminen varattaville alueille realisoituu varausaikana, valmistellaan jatkovaraus tai alueen luovutus kaupunginhallituksen lle erikseen. 3 Varauksensaaja on tietoinen, että alueiden toteuttaminen edellyttää mahdollisesti kulkuyhteyden rakentamista alueelle. Tontin mahdollisista sisäisistä liikenne- ja paikoitusjärjestelyistä on sovittava yhteistyössä tontin muiden vuokralaisten kanssa. 4 Varauksensaaja vastaa kaikista hankkeen edellyttämistä suunnittelu- ym. kustannuksista. Hankkeen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnittelu-, rakennusvalvonta- ja teknisen keskuksen sekä tonttiyksikön kanssa. 5 Varauksen saaja on tietoinen, että varattavaksi esitetyillä alueilla sijaitsee

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 21.09.2015 Sivu 23 / 45 kunnallisteknisiä johtoja tai kaapeleita. Kaupunki ei tule osallistumaan näihin mahdollisesti kohdistuviin siirto- tai muihin toimenpiteisiin / kustannuksiin, joihin hankkeen toteuttamiseksi on tarpeen ryhtyä. 6 Mikäli varauspäätös ei johda tontinluovutukseen, ei kaupunki vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista miltään osin. 7 Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus kesken varausajan raukeamaan tai olla jatkamatta varausta ja varata varauksen kohde kolmannelle, mikäli varauksensaaja varausaikana asetetaan konkurssiin tai selvitystilaan tai muutoin joutuu tilanteeseen, jossa on ilmeistä, ettei varauksensaaja pysty suoriutumaan velvoitteistaan. Kaupunki ei vastaa vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli se päättää olla jatkamatta varausta. 8 Kaupungilla on oikeus määrätä varaus kesken varausajan raukeamaan tai olla jatkamatta varausta, mikäli varaus alueen suunnittelu ei etene kaupungin asettamien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti tai kaupunkia tyydyttävällä tavalla. 9 Varauksensaajalla tai sen valtuuttamalla on oikeus tehdä varausalueella hankkeen edellyttämiä maaperä- ym. tutkimuksia. Päätös Liite Oheismateriaali : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Aluekartta / Espoon Siirtolapuutarhayhdistys ry 5 Kartta / Espoon Siirtolapuutarhayhdistys ry - Hakemus 29.6.2015 / Espoon Siirtolapuutarhayhdistys ry

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 21.09.2015 Sivu 24 / 45 Selostus Taustaa Vuonna 2010 perustettu Espoon Siirtolapuutarhayhdistys ry on perustamisestaan saakka pyrkinyt saamaan käyttöönsä perinteiselle siirtolapuutarhalle sopivan alueen. Yhdistys sai ensimmäisen suunnitteluvarauksen siirtolapuutarha-alueeksi kesäkuussa 2013 Rastaalasta. Siirtolapuutarhan toteuttaminen alueelle olisi tullut erittäin kalliiksi, sillä varausalueen läpi kulki suurjänniteilmalinja sekä vesijohdon ja jäteveden runkolinjat. Alue oli myös alavaa ja kosteaa ja kaupungin teknisen keskuksen tiedon mukaan heikkoa rakentamiseen. Kaavoittaja lupasi etsiä alueelta sopivampia paikkoja siirtolapuutarhahakkeiden toteuttamiseksi. Marraskuussa 2014 yhdistys sai uuden suunnitteluvarauksen Rastaalasta. Yhdistys aloitti alueen suunnittelemisen, mutta maaliskuussa 2015 kaupungin edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa selvisi, että Kehä II:n jatkolle tehty varaus on liian lähellä eikä suunnittelua voida jatkaa. Hakemus Espoon Siirtolapuutarhayhdistys ry on hakenut 29.6.2015 päivätyllä hakemuksellaan suunnitteluvarausta Espoon kaupungilta Niiperistä siirtolapuutarha-alueeksi kaavoitetusta RP1 tontista siirtolapuutarha hankkeen toteuttamista varten. Tiedot varattavasta alueesta Espoon kaupunki omistaa 81. Kaupunginosan (Niipperi) ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyaluetontin 81R1 (kiinteistötunnus 49-81-9905-1). Tontin pintaala on noin 10,7 hehtaaria

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 21.09.2015 Sivu 25 / 45. Varattavaksi esitettävä alue on noin 4,2 hehtaarin suuruinen määräala, joka sijaitsee tontin pohjoisosassa Verstas Arkkitehdit Oy:n 20.9.2011 päivätyn suunnitelman mukaisesti (Alue C). Alueella on suunnitelman mukaisesti 68 tonttia. Tontin kaavamerkintä on RP (Ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalue. Alueelle saa rakentaa kutakin palstaa kohden yhden yksikerroksisen kesäkäyttöön tarkoitetun puutarhamajan, jonka koko varasto- ja kuistitiloineen saa olla enintään 30 m2. Palstan minimikoko on noin 380 m2. Alueelle saa rakentaa alueen toimintaa palvelevia kokoontumis-, huolto- ja varastotiloja yhteensä enintään 660 m2, erikseen merkityille rakennusaloille.) Aluetta palvelee autopaikkojen korttelialue (LPA-1). Tiedot hankkeesta Espoon Siirtolapuutarhayhdistys ry hakee alueen varaamista itselleen, jotta se voi alkaa suunnitella sille siirtolapuutarhaa. Tontin varsinaisena vuokralaisena tulisi toimimaan ja siirtolapuutarhan toteuttaisi tätä tarkoitusta varten perusteilla oleva yhdistys, Niipperin Ahkeraliisa. Yhdistyksen perustamisasiakirjoja valmistellaan parhaillaan. Yksittäinen palstan vuokraaja solmisi vuokrasopimuksen Niipperin Ahkeraliisa ry:n kanssa. Palstan vuokraus edellyttäisi yhdistyksen jäsenyyttä. Niipperin Ahkeraliisa ry:n jäseneksi siirtolapuutarha-aluetta perustamaan pääsisivät Espoon siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenet jäsennumerojärjestyksessä. Espoon Siirtolapuutarhayhdistys ry päätyi rajaamaan jäsenyyden niin, että yksi talous voisi muodostaa yhden jonotusnumeron eli jäsenyyden siirtolapuutarhapalstaa varten. Tällöin palstoja tarjottaisiin jäsenille jonotusnumeron mukaisessa järjestyksessä ja samalla vältettäisiin se, että joku voisi lähteä tekemään voittoa rakentamalla useita mökkejä ja myymällä niitä niiden valmistuttua. Alueen hallinto on tarkoitus järjestää perinteisten siirtolapuutarha-alueen mukaisesti siten, että Niipperin Ahkeraliisa ry omistasi alueelle rakennettavan infran ja yhteiset tilat. Palstoja vuokraavat jäsenet omistaisivat siirtolapuutarhamökit ja vastaisivat yksin mökin rakennus- ja ylläpitokustannuksista. Keskeistä on, että yhdistyksellä olisi jokaiselle palstalle kustannuksista tietoinen ja niihin sitoutunut vuokralainen ennen kuin nyt varattavasta tontista tehtäisiin kaupungin kanssa varsinainen vuokrasopimus. Näin voitaisiin varmistua siitä, että vuokrakustannusten jakajia on riittävästi. Jokainen mukaan tulevasta palstan vuokraajasta vastaisi 1/68 osalta alueen infran rakentamisen ja yhteisten tilojen kuluista. Niipperin Ahkeraliisa ry:n hallinnoimaan siirtolapuutarhaan mukaan tulijoilta kerättäisiin ennalta sovittu riittävä perussumma, joka päätetään kustannusten selvittyä. Tällä katettaisiin yhteiset tilat ja muut palstojen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 21.09.2015 Sivu 26 / 45 ulkopuoliset kustannukset. Jokainen palstan vuokraava siis sitoutuisi alussa maksamaan myös huoltorakennusten, kuten käymälä- ja suihkutilojen rakentamisen sekä teiden ja raja-aitojen tekemisen. Hakijoiden tavoitteena on, että alueen rakentaminen voitaisiin aloittaa jo keväällä 2016. Suunnitteluvaraus Suunnitteluvaraus on tarpeen hankkeen taloudellisten toteuttamisedellytysten selvittämiseksi sekä hankkeen tarvitsemien lupien hakemiseksi. Suunnitteluvaraus esitetään olemaan voimassa 15.12.2016. Tiedoksi - Sanna Iivonen, Espoon siirtolapuutarhayhdistys ry

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 21.09.2015 Sivu 27 / 45 636/10.00.02/2013 9 4.2.2013 25 10.3.2014 88 Alueen varauksen uudistaminen Rakennusosakeyhtiö Hartelalle ja Skanska Talonrakennus Oy:lle Finnoon metrokeskusalueen suunnittelua ja toteutusta varten Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 Kimmo Leivo, puh. 050 340 9723 Mervi Hokkanen, puh. 043 824 6862 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo uudistaa Skanska Talonrakennus Oy:lle osa-alueelle 1 ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle osa-alueille 2 ja 3 myönnetyn suunnitteluvarauksen Finnoon metrokeskusalueella (Finnoo I). Osa-alueet on esitetty ohjeellisesti liitekartalla. Varausehdot ovat seuraavat: 1 Suunnitteluvaraukset ovat voimassa 31.12.2016 saakka. 2 Varauksensaaja on velvollinen laatimaan kustannuksellaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa kaikki asemakaavoituksen ja hankkeen edellyttämät suunnitelmat. Varauksensaaja vastaa kaikista hankkeen edellyttämistä suunnittelu- ym. kustannuksista. Varauksensaajien tulee yhteistyössä kaupungin kanssa varmistaa suunnitelmien toteutettavuus. 3 Mikäli kaupungin arvion mukaan hankkeen taloudellinen ja asemakaavallinen toteuttaminen varattavalle alueelle realisoituu varausaikana, valmistellaan jatkovaraus tai tontinluovutuspäätökset erikseen. Tällöin tontinluovutuksia koskevat neuvottelut aloitetaan suunnitteluvarauksen saaneiden kanssa heitä kiinnostavien tonttien osalta. Mikäli kaupunki päätyy tontinluovutukseen suunnitteluvarauksen saajien kanssa, suunnittelukustannusten huomioon ottamisesta neuvotellaan tontin luovutuksen yhteydessä. Tontteja luovutetaan suunnitteluvarausalueelta myös muille kuin suunnitteluvarauksen saajille.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 21.09.2015 Sivu 28 / 45 4 Mikäli varauspäätös ei johda tontinluovutukseen, ei kaupunki vastaa varauksensaajille aiheutuneista kustannuksista miltään osin. 5 Varauksensaajilla tai niiden valtuuttamilla on oikeus tehdä alueella hankkeen edellyttämiä maaperä- ym. tutkimuksia. 6 Alue tulee toteuttaa siten, että MAL-ohjelman tavoitteet täyttyvät. Alueen asuntotuotannosta tulee olla valtion tukemaa vuokra-asumista 25 %. Alueelle varaudutaan toteuttamaan erityisasumista. Lisäksi suunnittelussa noudatetaan seuraavia periaatteita: a Finnoo I:n kaava-alue suunnitellaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 31.10.2012 / 160 hyväksymien tavoitteiden mukaisesti ja niitä edelleen kehittäen. b Suunnitteluvarauksen saajien tulee laatia alueesta virtuaalimalli. c Suunnitteluvarauksen saajien tulee kehittää uusia ja innovatiivisia sekä muuntojoustavia asumisen ja työn toteuttamismalleja erityisesti tornitalojen ja keskustakortteiden osalta. d Alueen tehokkuuden ja rakennusoikeuden lähtökohtana on ollut kaavaluonnos. Suunnitelmassa volyymiä ja tornien korkeutta tutkitaan edelleen, jotta rakentamispainetta muualla (mm. ranta-alue) voidaan mahdollisuuksien mukaan keventää. e Alueelle suunniteltavan luontokeskuksen konseptia tulee ideoida ja kehittää ja kytkeä se osaksi alueen kokonaisuutta. f Suunnittelun tavoitteena on uusiutuvan energian kasvava hyödyntäminen alueen elinkaaren aikana sekä siihen liittyvä kestävä energian kulutus. Lisäksi tulee varmistaa edellytykset avoimille ja laajennettavissa oleville lämmitys-, jäähdytys- ja sähköverkoille sekä kulutuksen että tuotannon kannalta. g Suunnitteluvarauksen saajien tulee yhdessä kaupungin kanssa osallistua alueen markkinointiin, viestintään ja verkkosivuston ylläpitoon.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 21.09.2015 Sivu 29 / 45 Suunnittelussa tulee noudattaa Finnoolle ominaista runsasta vuorovaikutusta osallisten kanssa. h Suunnittelua koskee myös Espoon korkean rakentamisen periaatteet (kaupunkisuunnittelulautakunta 24.4.2013, rakennuslautakunta 6.6.2013). Päätös Liite Oheismateriaali : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Kartta suunnitteluvarausalueesta - Hakemus 17.8.2015 / Skanska - Hakemus 4.8.2015 / Hartela Selostus Finnoon alueen kehittäminen liittyy valtuuston tekemään Länsimetron jatkeen hankesuunnitelmapäätökseen sekä päätökseen siirtää jätevedenpuhdistamo Suomenojalta Blominmäkeen. Elinkeino- ja valitsi 4.2.2013 alueen ensimmäisen asemakaava-alueen (Finnoo I) suunnitteluun ja toteuttamiseen ideakilpailun perusteella Rakennusosakeyhtiö Hartelan ja Skanska Talonrakennus Oy:n. Suunnitteluvarausta jatkettiin n kokouksessa 10.3.2014, ja nyt esitetään 31.5.2015 päättyneille varauksille jatkoa vuoden 2016 loppuun asti oheisen viitteellisen liitekartan mukaisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 21.09.2015 Sivu 30 / 45 Hakemukset Skanska Talonrakennus Oy on 17.8.2015 päivätyllä hakemuksellaan ja Rakennusosakeyhtiö Hartela 4.8.2015 päivätyllä hakemuksellaan pyytänyt jatkoa varaukselle vuoden 2016 loppuun asti. Taustaa Elinkeino- ja päätti 6.6.2011, että Finnoon suunnitteluun ja toteutukseen haetaan kumppaneita kilpailumenettelyn avulla ja menettelytavan periaatteet tuodaan jaoston hyväksyttäviksi. Periaatteet hyväksyttiin jaostossa 27.8.2012, jolloin päätettiin hakea ideakilpailun avulla useita kehittäjä- ja toteuttajaryhmiä mukaan kumppanuuskaavoitukseen. Kilpailun lähtömateriaalina oli laadittu asemakaavaluonnos, selvitykset sekä kilpailuohjelmassa määritellyt tavoitteet. Kilpailuaika oli 24.9. - 21.12.2012. Alueelta saatiin kahdeksan ehdotusta useammalle osa-alueelle eri ryhmittymiltä. Ehdotukset arvioitiin elinkeinoja ssa hyväksyttyjen arviointiperiaatteiden mukaisesti. Elinkeino- ja päätti 4.2.2013 valita alueen ensimmäisen asemakaava-alueen (Finnoo I) suunnitteluun ja toteuttamiseen kumppaneiksi Rakennusosakeyhtiö Hartelan ja Skanska Talonrakennus Oy:n. Suunnitteluvarauksen edellisessä jatkopäätöksessä olevat osa-alueiden rajojen pienet muutokset johtuvat suunnitelmien täsmentymisestä. Nyt esitetään varauksen jatkoa edellisen päätöksen rajauksilla. Suunnitteluvarausalue sijaitsee Finnoon osayleiskaavan alueella, jota käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 19.8.2015 ja, joka on kaupunginhallituksen 14.9.2015 esityslistalla (kaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville). Osayleiskaavan kanssa samanaikaisesti on valmisteltu Finnoon metrokeskuksen asemakaavaa (Finnoo I). Suunnittelutyö tehdään yhdessä kumppaneiden kanssa. Tontteja tullaan luovuttamaan varauksensaajille vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon asemakaavan vahvistuttua. Finnoon sydämenä tulee olemaan metroaseman yläpuolelle sijoittuva koko aluetta palveleva liike-, asuin-, palvelu- ja toimistokortteli. Aloitusalueelle rakennetaan asuntoja noin 250 000 k-m 2 eli noin 5 000 asukkaalle. Alueen rakennetta, sisältöä ja suunnittelutavoitteita on linjattu aiemmin Finnoon osayleiskaavan tavoitteista päätettäessä. Päätöshistoria 4.2.2013 9

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 21.09.2015 Sivu 31 / 45 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 1 päättää, että Finnoon metrokeskusalueen (Finnoo I) suunnittelemiseksi myönnetään suunnitteluvaraus Skanska Talonrakennus Oy:lle osa-alueelle 2 sekä Rakennusosakeyhtiö Hartelalle liitekartan osa-alueille 4, 5 ja 6 kohdassa 2 esitettyjä suunnitteluperiaatteita noudattaen. Muut varausehdot ovat: a suunnitteluvaraukset ovat voimassa 31.12.2013 saakka. b varauksensaaja on velvollinen laatimaan kustannuksellaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa kaikki asemakaavoituksen ja hankkeen edellyttämät suunnitelmat. Varauksensaaja vastaa kaikista hankkeen edellyttämistä suunnittelu- ym. kustannuksista. Varauksensaajien tulee yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja muiden kaupungin tahojen kanssa selvittää edellytykset hankkeen toteuttamiselle ja kehittää suunnitelmaa yhteistyössä kaupungin kanssa. c mikäli kaupungin arvion mukaan hankkeen taloudellinen ja asemakaavallinen toteuttaminen varattavalle alueelle realisoituu varausaikana, valmistellaan jatkovaraus tai tontinluovutuspäätökset erikseen. Tällöin tontinluovutuksia koskevat neuvottelut aloitetaan suunnitteluvarauksen saaneiden kanssa heitä kiinnostavien tonttien osalta. Mikäli kaupunki päätyy tontinluovutukseen suunnitteluvarauksen saajien kanssa, suunnittelukustannusten huomioon ottamisesta neuvotellaan tontin luovutuksen yhteydessä. Tontteja luovutetaan suunnitteluvarausalueelta myös muille kuin suunnitteluvarauksen saajille. d mikäli varauspäätös ei johda tontinluovutukseen, ei kaupunki vastaa varauksensaajille aiheutuneista kustannuksista miltään osin. e varauksensaajilla tai niiden valtuuttamilla on oikeus tehdä alueella hankkeen edellyttämiä maaperä- ym. tutkimuksia 2 päättää, että Finnoo I:n kaava-alue suunnitellaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 31.10.2012 / 160 hyväksymien tavoitteiden mukaisesti ja niitä edelleen kehittäen. Lisäksi noudatetaan seuraavia periaatteita:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 21.09.2015 Sivu 32 / 45 a suunnittelun ja asemakaavoituksen aikataululla mahdollistetaan Finnoon metroaseman rakentamisen aloitus viimeistään vuonna 2015. Suunnitelmia esitellään ssa viimeistään, kun suunnitteluvarauksen jatkamisesta päätetään. b suunnitteluvarauksen saajien tulee laatia alueesta virtuaalimalli, jota hyödynnetään Finnoon alueella käynnistyvässä VIREsmart tutkimushanke -ohjelmassa. c suunnitteluvarauksen saajien tulee kehittää uusia ja innovatiivisia sekä muuntojoustavia asumisen ja työn toteuttamismalleja erityisesti tornitalojen ja keskustakortteiden osalta. d alueen tehokkuuden ja rakennusoikeuden lähtökohtana on ollut kaavaluonnos. Suunnitelmassa volyymiä ja tornien korkeutta tutkitaan edelleen, jotta rakentamispainetta muualla (mm. ranta-alue) voidaan mahdollisuuksien mukaan keventää. e alueelle suunniteltavan luontokeskuksen konseptia tulee ideoida ja kehittää ja kytkeä se osaksi keskusta-alueen kävelymiljöötä ohjaten asiakasvirrat pois lintukosteikolta. f suunnittelun tavoitteena on uusiutuvan energian kasvava hyödyntäminen alueen elinkaaren aikana sekä siihen liittyvä kestävä energian kulutus. Lisäksi tulee varmistaa edellytykset avoimille ja laajennettavissa oleville lämmitys-, jäähdytys- ja sähköverkoille sekä kulutuksen että tuotannon kannalta. g alue tulee toteuttaa siten, että MAL-ohjelman tavoitteet täyttyvät. Alueen asuntotuotannosta tulee olla valtion tukemaa vuokra-asumista 20 %. Alueelle varaudutaan toteuttamaan Elä ja asu seniorikeskus. h suunnitteluvarauksen saajien tulee yhdessä kaupungin kanssa osallistua alueen markkinointiin, viestintään ja verkkosivuston ylläpitoon. Suunnittelussa tulee noudattaa Finnoolle ominaista runsasta vuorovaikutusta osallisten kanssa. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Häggman ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Häggmanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 21.09.2015 Sivu 33 / 45 Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 10.3.2014 25 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko päättää, että Espoon kaupunki jatkaa Skanska Talonrakennus Oy:lle osa-alueelle 1 ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle osa-alueille 2 ja 3 myönnettyä suunnitteluvarausta Finnoon metrokeskusalueella (Finnoo I). Osa-alueet on esitetty ohjeellisesti liitekartalla. Varausehdot ovat seuraavat: 1 Suunnitteluvaraukset ovat voimassa 31.5.2015 saakka. 2 Varauksensaaja on velvollinen laatimaan kustannuksellaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa kaikki asemakaavoituksen ja hankkeen edellyttämät suunnitelmat. Varauksensaaja vastaa kaikista hankkeen edellyttämistä suunnittelu- ym. kustannuksista. Varauksensaajien tulee yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja muiden kaupungin tahojen kanssa selvittää edellytykset hankkeen toteuttamiselle ja kehittää suunnitelmaa yhteistyössä kaupungin kanssa. 3 Mikäli kaupungin arvion mukaan hankkeen taloudellinen ja asemakaavallinen toteuttaminen varattavalle alueelle realisoituu varausaikana, valmistellaan jatkovaraus tai tontinluovutuspäätökset erikseen. Tällöin tontinluovutuksia koskevat neuvottelut aloitetaan suunnitteluvarauksen saaneiden kanssa heitä kiinnostavien tonttien osalta. Mikäli kaupunki päätyy tontinluovutukseen suunnitteluvarauksen saajien kanssa, suunnittelukustannusten huomioon ottamisesta neuvotellaan tontin luovutuksen yhteydessä. Tontteja luovutetaan suunnitteluvarausalueelta myös muille kuin suunnitteluvarauksen saajille. 4 Mikäli varauspäätös ei johda tontinluovutukseen, ei kaupunki vastaa varauksensaajille aiheutuneista kustannuksista miltään osin. 5 Varauksensaajilla tai niiden valtuuttamilla on oikeus tehdä alueella hankkeen edellyttämiä maaperä- ym. tutkimuksia.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 21.09.2015 Sivu 34 / 45 6 Alue tulee toteuttaa siten, että MAL-ohjelman tavoitteet täyttyvät. Alueen asuntotuotannosta tulee olla valtion tukemaa vuokra-asumista 25 %. Alueelle varaudutaan toteuttamaan Elä ja asu -seniorikeskus sekä erityisasumista. Lisäksi suunnittelussa noudatetaan seuraavia periaatteita: a Finnoo I:n kaava-alue suunnitellaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 31.10.2012 / 160 hyväksymien tavoitteiden mukaisesti ja niitä edelleen kehittäen. b Suunnittelun ja asemakaavoituksen aikataululla mahdollistetaan Finnoon metroaseman rakentamisen aloitus viimeistään vuonna 2015. c Suunnitteluvarauksen saajien tulee laatia alueesta virtuaalimalli, jota hyödynnetään Finnoon alueella käynnistyvässä VIREsmart tutkimushanke -ohjelmassa. d Suunnitteluvarauksen saajien tulee kehittää uusia ja innovatiivisia sekä muuntojoustavia asumisen ja työn toteuttamismalleja erityisesti tornitalojen ja keskustakortteiden osalta. e Alueen tehokkuuden ja rakennusoikeuden lähtökohtana on ollut kaavaluonnos. Suunnitelmassa volyymiä ja tornien korkeutta tutkitaan edelleen, jotta rakentamispainetta muualla (mm. ranta-alue) voidaan mahdollisuuksien mukaan keventää. f Alueelle suunniteltavan luontokeskuksen konseptia tulee ideoida ja kehittää ja kytkeä se osaksi keskusta-alueen kävelymiljöötä ohjaten asiakasvirrat pois lintukosteikolta. g Suunnittelun tavoitteena on uusiutuvan energian kasvava hyödyntäminen alueen elinkaaren aikana sekä siihen liittyvä kestävä energian kulutus. Lisäksi tulee varmistaa edellytykset avoimille ja laajennettavissa oleville lämmitys-, jäähdytys- ja sähköverkoille sekä kulutuksen että tuotannon kannalta. h Suunnitteluvarauksen saajien tulee yhdessä kaupungin kanssa osallistua alueen markkinointiin, viestintään ja verkkosivuston ylläpitoon. Suunnittelussa tulee noudattaa Finnoolle ominaista runsasta vuorovaikutusta osallisten kanssa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 21.09.2015 Sivu 35 / 45 i Suunnittelua koskee myös Espoon korkean rakentamisen periaatteet (kaupunkisuunnittelulautakunta 24.4.2013, rakennuslautakunta 6.6.2013). Päätös Tiedoksi : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Rakennusosakeyhtiö Hartela, kirje - Skanska Talonrakennus Oy, kirje

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 21.09.2015 Sivu 36 / 45 3971/02.07.00/2013 91 23.9.2013 86 8.9.2014 89 Yleisten rakennusten tontin varauksen jatkaminen Lintuvaarasta IL-Kiinteistöt Oy:lle, kortteli 50032 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo jatkaa 23.9.2013 91 päättämänsä ja 8.9.2014 86 jatkamansa korttelin 50032 tontin 1 varausta IL-Kiinteistöt Oy:lle 31.3.2016 saakka entisin ehdoin. Päätös Liite Oheismateriaali : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Kartta / tontti 50032/1 - Lausunto 6.9.2013 / Sosiaali- ja terveystoimi - Hakemus 3.9.2015 / tontti 50032/1 Selostus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 21.09.2015 Sivu 37 / 45 Aikaisemmat varauspäätökset päätti 23.9.2013 91 varata IL-Kiinteistöt Oy -nimiselle yhtiölle 50. kaupunginosan korttelin 50032 tontin 1 vaikeavammaisille tarkoitetun asumisyksikön suunnittelua ja toteuttamisedellytysten selvittämistä varten. Varaus oli voimassa 30.9.2014 saakka. jatkoi 8.9.2014 86 varausta 30.9.2015 saakka entisin ehdoin. Tontin kaavamerkintä on Lintukorpi II A -nimisessä asemakaavassa Y-K, II, e=0,25 (Yleisten rakennusten korttelialue, indeksi osoittaa, että alue on varattu kaupungin tarpeisiin). Tontin pinta-ala on 5 948 m 2 ja rakennusoikeus 1 487 k-m 2. Tontin osoite on Sinitiaisentie 14. Alueella on valmis kunnallistekniikka. Hakemus IL-Kiinteistöt Oy on 3.9.2015 päivätyllä hakemuksella pyytänyt kaupunkia jatkamaan sille varatun korttelin 50032 tontin 1 varausta siihen saakka, kunnes ARA:lta on saatu lopullinen hyväksyntä rahoitukselle. ARA on antanut ehdollisen varauspäätöksen rahoitukselle 12.2.2014. Suunnitelmat ja kustannukset ovat ARA:lla käsittelyssä ja IL-Kiinteistöt Oy odottaa päätöstä vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankkeelle on myönnetty rakennuslupa 25.6.2015. Tontin varauksen jatkaminen Sosiaali- ja terveystoimi on lausunnossaan 6.9.2013 puoltanut tontin varaamista hakijalle. tila- ja asuntojaosto on hyväksynyt hankkeen erityisryhmähaussa syksyllä 2014. Varausta esitetään jatkettavaksi 31.3.2016 saakka. Päätöshistoria 23.9.2013 91 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko varaa IL-Kiinteistöt Oy -nimiselle yhtiölle 50. kaupunginosan korttelin 50032 tontin 1 vaikeavammaisille tarkoitetun asumisyksikön suunnittelua ja toteuttamisedellytysten selvittämistä varten.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 21.09.2015 Sivu 38 / 45 Varausehdot: - Varaus on voimassa 30.9.2014 saakka. - Varauksensaajan tulee talon suunnittelun, rakentamisen ja käynnistämisen eri vaiheissa olla yhteistyössä Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoiden kanssa. - Varauksensaajalla tai sen valtuuttamalla on oikeus tehdä alueella hankkeen edellyttämiä maaperä- ym. tutkimuksia. - Varauksensaaja valtuutetaan tällä päätöksellä hakemaan rakentamiseen tarvittavia lupia. - Rakentamistoimenpiteitä ei saa aloittaa ennen kuin vuokrasopimus on allekirjoitettu. - Mikäli kaupungin arvion mukaan hankkeen taloudellinen toteuttaminen varattavalle alueelle realisoituu varausaikana ja hankkeelle saadaan tarvittavat rakentamiseen vaadittavat luvat, valmistellaan tontin vuokrauspäätös erikseen. - Jos varaus raukeaa tai tontinluovutusehdoista ei päästä sopimukseen, kaupunki ei vastaa varauksensaajille mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista tai vahingoista siinä tapauksessa, että varaus ei johda tontin vuokraukseen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8.9.2014 86 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko jatkaa 23.9.2013 91 päättämänsä korttelin 50032 tontin 1 varausta 30.9.2015 saakka entisin ehdoin. Päätös Tiedoksi : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - IL-Kiinteistöt Oy, kirje

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 21.09.2015 Sivu 39 / 45 3882/02.07.00/2015 90 Omakotitontin maanvuokrasopimuksen päättäminen Kurttilassa, korttelin 45033 tontti 8 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo päättää, että korttelin 45033 tontin 8 maanvuokrasopimus voidaan sopia päättymään. Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja Päätös on voimassa 31.3.2016 saakka, johon mennessä maanvuokrasopimuksiin on tehtävä päättymistä koskeva lisäys. Tontin vuokralainen vastaa hakemuksen laittamisesta vireille ja kustannuksista, jotka aiheutuvat vuokraoikeuteen rakennuksineen vahvistetun kiinnityksen kuolettamisesta ja vuokraoikeutta koskevan kirjaamismerkinnän poistamisesta. Purkamisajankohdan jälkeiseltä ajalta mahdollisesti maksettu vuokra palautetaan. Vuokralainen on maksanut tontille johtavan rasitetien ja johtojen rakennuskustannuksina yhteensä 10 095,38 euroa. Kaupunki maksaa rakennuskustannukset tontin vuokranneille ja perii kustannukset tulevalta tontinsaajalta. Tonttipäällikkö valtuutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan vuokrasopimuksiin tehtävä päättymistä koskeva lisäys. Päätös Liite Oheismateriaali : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Kartta / tontti 45033/8 - Hakemus 30.8.2015 / tontti 45033/8

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 21.09.2015 Sivu 40 / 45 Selostus Pientalotonttien luovuttamisesta on päätetty kaupunginhallituksen n kokouksessa 8.10.2012 91. Päätöksen perusteella Espoon kaupungin 45. kaupunginosan (Kurttila) korttelin 45033 tontin 8 pitkäaikainen maanvuokrasopimus on allekirjoitettu 6.5.2013. Kyseessä on omatoimiseen rakentamiseen tarkoitettu pientalotontti, jonka asemakaavamerkintä Saunaniemi II A -nimisessä asemakaavassa on AO, II, e=0.25 (erillispientalojen korttelialue). Tontin pinta-ala on 796 m 2 ja rakennusoikeus 199 k-m 2. Tontin osoite on Maakauppiaantie 3b, 02780 Espoo. Ajoyhteys, vesihuolto sekä sähköjohto tontille tulevat rasitealueen kautta. Vuokralainen on maksanut ajoyhteyden ja johtojen rakennuskustannuksina yhteensä 10 095,38 euroa. Kaupunki maksaa rakennuskustannukset tontin vuokranneille. Kaupunki perii kustannukset tontin tulevalta vuokralaiselta tai ostajalta. Maanvuokrasopimukseen sisältyy normaali rakentamisvelvoite sekä luovutusrajoitus ennen rakentamisvelvoitteen täyttämistä. Rakentamista tontilla ei ole vielä aloitettu. Tontin vuokralaiset ovat pyytäneet tontin maanvuokrasopimuksen päättämistä 30.8.2015 päivätyllä hakemuksella. Hakemus (Salassa pidettävä, JulkL 24.1 ) on nähtävissä kokousasiakirjoissa.) Vuokrasopimus esitetään päätettäväksi. Tiedoksi - Tontin 45033/8 vuokralaiset, kirje