TÖLBY, NORRSKOGEN KORTTELEIDEN 1 20 ASEMAKAAVA

Kaavaselostus TÖLBY, NORRSKOGEN KORTTELEIDEN 1 20 ASEMAKAAVA Kaavoitusosasto Ehdotus 1.2.2016 Tarkistettu ehdotus 29.8.2016 Asemakaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx xx

0 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Suunnittelualueen sijainti... 1 1.3 Asemakaavan tarkoitus... 2 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 1.5 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali... 2 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteutus... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Rakennettu kulttuuriympäristö... 9 3.1.5 Maanomistus... 10 3.1.6 Tekninen huolto... 10 3.1.7 Palvelut... 11 3.1.8 Erityistoiminta... 11 3.2 Suunnittelutilanne... 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen... 14 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 14 4.2.1 Osalliset... 14 4.2.2 Vireilletulo... 15 4.2.3 Osallistuminen kaavoitusprosessiin ja vuorovaikutus... 15 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 21 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 22 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 22 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 24 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus... 24 5.1.1 Liikennejärjestelyt... 24 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 25 5.3 Aluevaraukset... 25 5.3.1 Korttelialueet... 25 5.3.2 Muut alueet... 26 5.4 Kaavan vaikutukset... 27 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 27 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 28 5.6 Nimistö... 28 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 29 6.1 Toteuttamisen seuranta... 29

1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Mustasaari Kunnanosa: 231, Tölby Kiinteistöt: RN:o 27:0, 11:28, 26:1, 8:14, 1:73, 2:41, 2:73, 2:9, 2:19, 2:88, 2:98, 2:108, 2:110, 2:111, 2:89, 2:50, 2:114, 2:113, 2:101, 2:82, 2:99, 9:48, 9:52, 2:93, 2:60, 2:32, 2:82, 2:15, 2:45, 2:72, 2:91, 2:18 ja 2:10 Tölbyn kylässä. Kaavan nimi: Norrskogen Kortteleiden 1 20 asemakaava Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499-681/11 Yhteystiedot: Kaavoituspäällikkö Kaavoittaja Mustasaaren kunta Kaavoitusosasto Keskustie 4 65610 Mustasaari puh. 327 7111 (vaihde) Barbara Påfs barbara.pafs(at)mustasaari.fi Anne Holmback anne.holmback(at)mustasaari.fi 1.2 Suunnittelualueen sijainti Asemakaava koskee osittain rakennettua noin 30 hehtaarin aluetta keskeisellä paikalla Tölbyssä. Alue sijaitsee Tölbyn-Vikbyntien pohjoispuolella ja Bolotvägenin itäpuolella. Etäisyys kuntakeskukseen on noin 15 kilometriä. Kuva 1. Ote kunnan osoitekartasta, suunnittelualueen sijainti.

2 1.3 Asemakaavan tarkoitus Asemakaavan tavoitteena on luoda asuinalue, jolla on tilavia omakotitontteja ja pari- tai rivitalotontteja, alueelle, jolla tonteista on kysyntää. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Seurantalomake 1.5 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali Rakennuspaikkaselvitys, AIRIX Ympäristö Tölbyn rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennusinventointi 1997, Michael Ek, Mustasaaren kunta Muistio Norrskogenin asemakaavan työkokouksesta 9.9.2014 Muistio Norrskogenin asemakaavan työkokouksesta 12.2.2015 Luontoinventointi 2013, Nature-Invest Kulttuuriympäristöselvitys 2015, Tidorum Oy Arkkitehtuuri ja rakennussuojelu

3 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6.11.2012 140 Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyi, että selvitetään edellytykset asemakaavan laatimisen käynnistämiseen. 25.4.2013 18 Kehittämisjaosto hyväksyi ehdotuksen asemakaavan tavoitteiksi alueella. 13. 27.5.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä. 12.1. 11.2.2015 Kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta oli julkisesti nähtävillä. 8.3. 6.4.2016 Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä. xx.xx. xx.xx.2016 Tarkistettu kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä. xx.xx.xxxx xx Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan. xx.xx.xxxx xx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan. 2.2 Asemakaava Alue on kooltaan noin 30 hehtaaria, ja se sijaitsee keskeisellä paikalla Tölbyssä noin 15 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Asemakaavalla halutaan luoda asuinalue, jossa on omakotitontteja sekä pari- ja rivitalotontteja. Kaavoituksessa noudatetaan Tölbyn Vikbyn osayleiskaavan ja Mustasaaren kunnan strategisen yleiskaavan sekä maakuntakaavan aluevarauksia. Asemakaavalla laajennetaan ja tiivistetään jo rakennettua aluetta kylän keskustassa ja kehitetään luontevasti nykyistä asutusta. Ruotsinkielinen koulu ja päiväkoti ovat alueen välittömässä yhteydessä.

4 Kuva 2. Kaava-alueen likimääräinen rajaus. 2.3 Asemakaavan toteutus Suurin osa alueesta on yksityisomistuksessa, ja asemakaava edellyttää, että kunta tekee yksityisten maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset ennen kaavan hyväksymistä. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on hyväksytty ja hyväksymispäätös on saanut lainvoiman ja kun alueen toteuttamista varten on varattu talousarviovaroja kunnan investointiohjelmaan. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Tölby on pieni maaseutukylä Mustasaaren eteläosassa. Kylässä on alakoulu ja päiväkoti aivan asemakaava-alueen lähellä. Yhdyskuntarakennetta koskevassa ympäristöhallinnon tietojärjestelmässä Tölby luokitellaan taajamaksi. Alueeseen kohdistuu jonkin verran rakentamispaineita, sillä se sijaitsee lähellä Runsorin työpaikka-aluetta ja alueelta on nopea tieyhteys Vaasaan. Tölby on suurelta osin osoitettu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, ja kylä on luonteeltaan pohjalainen talonpoikaiskylä.

5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava käsittää noin 30 hehtaarin alueen, joka on osittain rakennettu jo aiemmin. Kaava-alueella on ennestään 20 asuintaloa ja yksi rivitalo. Asemakaava-alueen pohjoisosassa on toimintansa lopettanut turkistarha, ja kaavan eteläosassa on kanala, jonka toiminta on lopetettu pidemmän aikaa sitten. Lähimmät talot sijaitsevat vain 130 ja 150 metrin päässä lakkautetusta turkistarhasta. Entinen kanala sijaitsee myös keskellä alueen eteläosan vanhempaa asutusta. Alueen keski- ja itäosissa on uutta asutusta (2008 2012), ja Bolotvägenin varrella on vuonna 2007 rakennettu rivitalo. Alueen eteläosassa on vanhempaa asutusta (1980- ja 1990-luvuilta) sekä huomattavasti vanhempia ja arvokkaita rakennuksia, joita on syytä suojella. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue käsittää suurimmaksi osaksi eri-ikäistä talousmetsää, muutamia pienehköjä niittyalueita sekä yksittäisiä metsäpolkuja. Alueella on laadittu luontoinventointi vuonna 2013. Inventoinnin mukaan alueella ei ole uhanalaisia tai suojeltuja luontotyyppejä. Bolotvägenin alkupäässä on kivimuuri jäänteenä vanhasta kulttuuriympäristöstä. Kaava-alueen keskellä tarha-alueelle johtavan tien ja alueen keskellä sijaitsevien uusien talojen välissä on vanhaa niittymaata, jossa on piirteitä vanhasta kulttuuriympäristöstä, joka voitaisiin luontoinventoinnin mukaan säilyttää. Liito-oravia esiintyy ajoittain pienellä alueella. Ulkoilureitti Kirkonreitti lähtee kaava-alueen itäosasta kohti pohjoista. Kunnostettu ulkoilupolku noudattaa ikivanhaa reittiä. Polkua pitkin tölbyläiset ovat satoja vuosia kulkeneet matkallaan Santa Maria -kirkolle nykyisessä Vanhassa Vaasassa. Kirkko tuhoutui Vaasan palossa vuonna 1852.

6 Kuva 3. Näkymä kaava-alueen itäosasta, Kirkonreitti. Kuva 4. Näkymä Tölbyn-Vikbyntien suuntaan lakkautetulle turkistarhalle johtavalta tieltä.

7 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asemakaava-alueella on monenikäistä asutusta. Kauimpana idässä asutus ajoittuu 2000-luvun puolivälistä ja keskellä kaava-aluetta noin vuodesta 2010 tähän päivään. Bolotvägenin varrella oleva rivitalo on 2000-luvun puolivälistä. Kaava-alueen eteläosassa on vanhempaa asutusta. Osa vanhemmasta asutuksesta on mukana kunnan vanhojen rakennusten inventoinnissa vuodelta 1997. Kolmella näistä rakennuksista on arvioitu olevan rakennushistoriallista arvoa (kohteet 42, 44 ja 45). Viidellä muulla rakennuksella on selvityksen mukaan kulttuurihistoriallista arvoa. Alueesta on laadittu kulttuuriympäristöselvitys syyskuussa 2015. Selvityksen laati Ruusa Viljanen Rossi Tidorum Oy:stä (Arkkitehtuuri ja rakennussuojelu). Selvityksellä täydennetään ja päivitetään vuonna 1997 laadittua inventointia. Selvityksessä tarkastellaan kulttuuriympäristöä, joka koostuu rakennuksista ja rakennelmista maisemallisessa yhteydessään muodostaen kokonaisuuden, johon kuuluvat myös tiet, maasto, kasvusto, aukiot sekä muut visuaaliset elementit. Yksi uusi kohde on lisätty ja yksi jätetty pois. Tällä hetkellä alueella asuu noin 55 henkeä, ja kun koko alue on rakennettu, alueella asuu karkean arvion mukaan 165 henkeä. Kuva 5. Kunnan vanhojen rakennusten rakennusinventointiin kuuluvat rakennukset merkittynä.

8 Kuva 6. Inventoinnin rakennus nro 38 Bolotvägenin alkupäässä. Kuva 7. Näkymä alueen länsiosasta.

9 Kuva 8. Bolotvägenin rivitalo. 3.1.4 Rakennettu kulttuuriympäristö FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on laatinut Tölbyn rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen osana Tölbyn Vikbyn osayleiskaavatyötä. Asemakaavan eteläosat on merkitty osayleiskaavassa arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Selvityksessä painotettiin, että Vanhan Pohjanmaan rantatien (nykyisen Tölbyn- Vikbyntien) tielinjaus tulee huomioida tietä koskevien suunnitelmien yhteydessä. FCG:n selvityksen mukaan rakentaminen tulee sovittaa arvokkaaseen rakennusperintöön mittakaavan, massoittelun ja värityksen avulla. Uudisrakentamisen massoittelulla on huomioitava lähelle sijoittuvan arvokkaan rakennusperinnön kattokulma, runkosyvyys ja korkeus. Uudisrakentamisessa on kuitenkin vältettävä vanhojen julkisivuaiheiden, kuten ikkunoiden valeristikoiden, pinnallista kopiointia. Ruusa Viljanen Rossi teki syyskuussa 2015 Norrskogenin asemakaavaalueesta kulttuuriympäristöselvityksen. Selvityksessä painotetaan, että uudisrakentamisen sovittamiseksi arvokkaaseen rakennuskantaan tulee rakennusten yleismuotoa ja ulkoasua ohjata asemakaavassa erityisten rakennusmääräysten kautta. Kylärakenne tulee säilyttää, ja kylää tulee laajentaa perinteisen rakenteen luontevana jatkeena. Esimerkiksi rajaavia rakentamattomia osuuksia uuden ja vanhan kyläosan välillä vältetään. Ei säkkikatuja, vaan uudet alueet sovitetaan vanhan kylän rakenteellista logiikkaa noudattavaksi. Kaavoitetaan tiheää kylärakennetta tienvarsiasutuksineen ja rakennukset sijoitetaan ortagonaalisessa suhteessa teiden suuntiin. Tienläheisempi rakentaminen sallitaan (alle 12 metriä tien keskiviivasta), ja rakennukset sijoitetaan tontille pihapiirinmuodostusta mukaillen.

10 3.1.5 Maanomistus Kaavoitettava alue on pääosin yksityisomistuksessa. Mustasaaren kunta omistaa alueen itäosassa yhden palstan. Kuva 9. Kunnan omistama maa-alue on merkitty rasterilla. 3.1.6 Tekninen huolto Kunnallistekniikka on rakennettu osalle aluetta. Kaava-alueella olevat rakennukset on liitetty kunnan vesijohtoverkkoon sekä sähköverkkoon. Alueella on ainoastaan asuintaloille johtavia pihateitä sekä tie lakkautetulle tarhalle, jolta on tieoikeus edelleen pohjoisempana sijaitsevaan metsään. Myös kaava-alueen itäosassa olevan asutuksen ohitse on tieoikeus. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitealueet on päivitetty. Tölby toteutetaan suunnitelman mukaan myöhään, vuonna 2018. Siihen saakka on kuitenkin järjestettävä jonkinlainen vesihuolto. Tällä hetkellä Tölbystä kulkee paineviemärijohto Sulvalle ja sieltä edelleen Påttin puhdistamolle.

11 Kuva 10. Alueen vesijohtoverkko. 3.1.7 Palvelut Tölbyssä on alakoulu ja päiväkoti kaava-alueen lähellä. Koululla on jääkiekkokaukalo ja pallokenttä. Suomenkielinen alakoulu ja päiväkoti sijaitsevat Tuovilassa. Lähin päivittäistavarakauppa on Sulvalla noin 4 kilometrin päässä. Sulvalla on myös kirjasto, terveysasema, ravintola, pankki, kukkakauppa, valaistu hiihtolatu, jääkiekkokaukalo ja pururata sekä kesäisin maauimala. 3.1.8 Erityistoiminta Asemakaava-alueen pohjoisosassa on lakkautettu turkistarha-alue, jonka sijoituslupa on kumottu. Sijoituslupa päättyi 15.5.2015. Lakkautetun turkistarha-alueen toteuttaminen asuinalueeksi tulee edellyttämään maanomistajalta toimenpiteitä kuten alueen saneerausta ja siistimistä. Kaava-alueen eteläosassa on entinen kanala, jota käytetään nykyisin varastona.

12 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet saivat lainvoiman 1.3.2009. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä on edistettävä ja luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Maakuntakaava Maakuntakaava on hyväksytty ympäristöministeriössä 21.12.2010. Maakuntakaavan mukaan asemakaava-aluetta koskevat seuraavat aluevaraukset: kylä (at), kaupunkikehittämisen vyöhyke Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) ja kaupunki maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke (kmk). Tölbyn-Vikbyntiellä on seuraavat aluevaraukset: kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokas tie tai reitti, kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus (Rantatien vanha tielinjaus) ja pyöräilyreitti. Alueen poikki kulkee myös ohjeellinen ulkoilureitti. K uva 11. Ote maakuntakaavasta. Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.6.2013 85. Tölbyhyn on osoitettu kaavassa laaja vaihtoehtoinen aluevaraus asumiseen (A/alt). Ohjeellinen/vaihtoehtoinen valtatie/kantatie; tieliikenteen yhteystarve Vaasan syväsatamaan on osoitettu kahdella vaihtoehtoisella linjauksella Sulvan pohjoispuolelta ja Tölbyn läpi. Ohjeellinen ulkoilureitti. Sulvan

13 itäpuolelle on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti arvokas alue. Kuva 12. Ote strategisesta yleiskaavasta. Yleiskaava Tölbyn Vikbyn osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 30.3.2015 20, mutta kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Osayleiskaavassa kyseisellä alueella on seuraavat merkinnät: AT-1 (kyläalue, nykyinen kyläalue), AT-2 (kyläalue, kyläasutuksen laajenemisalue) ja M (maa-ja metsätalousvaltainen alue). Kuva 13. Ote Tölbyn Vikbyn osayleiskaavasta.

14 Asemakaava Alueella ei ole ennestään asemakaavaa. Mustasaaren, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin ympäristönsuojelumääräykset Mustasaaren kunnanvaltuusto hyväksyi ympäristönsuojelumääräykset 22.9.2014 60, ja määräykset tulivat voimaan 3.11.2014. Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.6.2013. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa (1:2 000). Karttaa on täydennetty, ja kaavoituspäällikkö Barbara Påfs hyväksyi täydennetyn kartan 1.12.2014. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Asemakaava laaditaan yksityisen maanomistajan aloitteesta. Maanomistaja on jättänyt kuntaan hakemuksen, että kunta selvittäisi mahdollisuudet asemakaavoittaa osa hänen maa-alueestaan, joka sijaitsee osayleiskaavassa AT-2-alueella. Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto päätti 6.11.2012 140 selvittää edellytykset asemakaavan laatimiseen. Kehittämisjaosto hyväksyi 25.4.2013 18 ehdotuksen asemakaavan tavoitteiksi. Maanomistajat AT-2-alueelta kutsuttiin lokakuussa 2012 keskustelutilaisuuteen, johon osallistui seitsemän maanomistajaa. Maanomistajista moni osoitti olevansa kiinnostunut osallistumaan asemakaavoitukseen. Uusi kokous maanomistajien kanssa pidettiin lokakuussa 2014, ja tuolloin esiteltiin kaksi asemakaavaluonnosta. Alueen maanomistajien kanssa tehtiin asemakaavoitussopimukset keväällä 2016. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää myös, että yksityisten maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt kunnanhallitus yhdyskuntarakentamisen lautakunta rakennuslautakunta ympäristöjaosto sivistyslautakunta

15 Muut sosiaalilautakunta vanhusneuvosto vammaisneuvosto Etelä-Pohjanmaan ely-keskus Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjanmaan liitto Pohjanmaan museo Vaasan Sähköverkko Oy Anvia 4.2.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin Pohjalaisessa ja Vasabladetissa sekä kunnan verkkosivuilla (www.mustasaaari.fi) ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa. 4.2.3 Osallistuminen kaavoitusprosessiin ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 13. 27.5.2013. Suunnitelmaa voidaan päivittää ja täydentää tarvittaessa. Kaavaluonnos oli nähtävillä 12.1. 11.2.2015. Kaavaluonnoksesta tuli neljä lausuntoa ja kahdeksan mielipidettä. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 8.3. 6.4.2016. Kaavaehdotuksesta tuli kuusi lausuntoa ja kaksi muistutusta. Lausunnon antoivat Anvia, Vaasan Sähköverkko Oy, Pohjanmaan pelastuslaitos, ympäristöjaosto, rakennuslautakunta ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskus. Muistutukset tulivat kaava-alueen asukkailta. Lisäksi nähtävilläoloajan jälkeen tuli mielipide yksityishenkilöltä, joka asuu alueen ulkopuolella. Mielipiteessä nostettiin esiin muun muassa se, että kaava-aluetta käytetään ahkerasti virkistysalueena. Lisäksi mielipiteessä pohdittiin, mitä alue tarjoaa suomenkielisille perheille, sekä mietittiin yksityishenkilön hevosenpitoa kaava-alueen vieressä nyt ja tulevaisuudessa. Koska mielipide tuli määräajan jälkeen, yksityishenkilölle annettiin suoraan erillinen vastaus. Anvia on lausunnossaan huomauttanut telekaapeleistaan ja reitityksistään kaava-alueella. Anvia toivoo, että olemassa olevat kaapelit säilytetään ja että uusille tiealueille varataan riittävästi tilaa kaapelikanavien, kaivojen ja kaappien rakentamista varten. Vastine-ehdotus: Tarkistettua kaavaehdotusta täydennetään maanalaisten johtojen varauksilla niissä kohdissa, joissa on tällä hetkellä johtoja. Uudet asemakaavakadut ovat 12 14 metriä leveitä, joten Anvian tilatarve kaapelikanavia, kaivoja ja kaappeja varten on otettu huomioon. Vaasan Sähköverkko Oy antaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa.

16 Vastine-ehdotus: Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Pohjanmaan pelastuslaitos on todennut lausunnossaan, että se on antanut lausunnon kaavasta luonnosvaiheessa ja että sen mielipiteet on otettu huomioon ehdotusvaiheessa. Pelastuslaitoksella ei ole muuta huomautettavaa. Vastine-ehdotus: Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Ympäristöjaosto on lausunnossaan todennut, että lakkautetun turkistarhan sijoituslupa on kumottu keväällä 2015. Ympäristöjaosto puoltaa ehdotusta, eikä sillä ole muuta huomautettavaa. Vastine-ehdotus: Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Rakennuslautakunta on todennut lausunnossaan, että maanomistajia, joiden alueille on osoitettu suojelumerkinnät sr-3 ja sr-9, on informoitava merkinnöistä ja annettava mahdollisuus antaa palautetta. Lautakunta ehdottaa, että kaavamääräyksistä poistetaan määräys 1 Rakennusten tavoiteltava runkosyvyys on 7 metriä, ja rakennusten julkisivun korkeuden tulee olla vähintään 3 metriä, koska alueelle on pidemmän aikaa rakennettu moderneja rakennuksia, joiden runkosyvyys on vähintään 8 metriä. Edelleen lautakunta ehdottaa, että kaavamääräyksiä 7 8, joissa asetetaan määräyksiä rakennusten väritykselle, muutetaan niin, että julkisivuvärin tulee olla ympäristöön sopiva matta väri. Lautakunta ehdottaa myös, että sanamuotoa kaavamääräyksessä 4, jonka mukaan päärakennus ja autotalli on sijoitettava erillisiin rakennuksiin, muutetaan niin, että tulee pyrkiä. Edelleen lautakunta toivoo, että rakennusvalvonta käy alueella yhdessä mittausteknikoiden kanssa ja ottaa suunnittelulle kortteleittain lähtökohdaksi rakennuspaikkojen korkeusaseman. Lisäksi lautakunta katsoo, että alueelle ehdotettujen tiennimien pitäisi olla monipuolisempia, koska lautakunnan mielestä tiennimet ovat aivan liian samanlaisia. Vastine-ehdotus: Maanomistajat, joiden rakennukset on osoitettu kaavaehdotuksessa suojelumerkinnöillä sr-3 ja sr- 9, ovat saaneet tästä tiedon kirjeitse kaavaehdotuksen nähtäville asettamisen yhteydessä. Kaavamääräys 1 runkosyvyydestä ja julkisivun korkeudesta säilytetään tarkistetussa kaavaehdotuksessa, mutta kirjoitetaan toisin niin, että se tulkitaan määräykseksi eikä suositukseksi. Kaavamääräykset 7 8 päärakennuksen ja autotallin värityksestä alueella säilytetään myös tarkistetussa kaavaehdotuksessa. Koska alue sijaitsee seudullisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä, on toivottavaa, että rakennusten muotokieli runkosyvyyden ja julkisivun

17 korkeuden osalta säilyy ja että rakennusten väritys sopii hyvin alueella ennestään olevaan rakennuskantaan ja kulttuuriympäristöön. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti kokouksessa 29.8.2016 kaavamääräyksistä 1 ja 7 8 valmistelijan ehdotuksesta poiketen. Kaavamääräyksiä muutetaan niin, että ne ovat vain suosituksia. Kaavamääräys 4 päärakennuksen ja autotallin sijoittamisesta erillisiin rakennuksiin säilytetään tarkistetussa kaavaehdotuksessa, koska se on edellytys sille, että tonteilla olevat rakennukset voivat muodostaa pihapiirin. Kun alueen tiesuunnittelu on valmis ja teiden korkeudet on päätetty, rakennusvalvonta voi yhdessä kunnan mittausteknikkojen kanssa käydä alueella ja päättää korttelikohtaiset sokkelikorkeudet. Mustasaaren kunnan tiennimistöryhmä on keskustellut ehdotuksista alueen uusiksi tiennimiksi, ja ehdotukset esitellään tarkistetussa kaavaehdotuksessa. Tiennimet ovat sidoksissa lähialueen paikkoihin ja vanhaan maatalouskulttuuriin. Etelä-Pohjanmaan ely-keskus on antanut lausuntonaan, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei käy ilmi, onko kunta tehnyt maankäyttösopimukset maanomistajien kanssa. Edelleen ely-keskus katsoo, että kaavaselostus on vajanainen ja että siinä pitäisi selvittää lähemmin kaavaratkaisuja, esimerkiksi kaavoitettavien tonttien määrä, kaavamääräykset ja aluetta koskevat Tölbyn Vikbyn osayleiskaavan aluevaraukset. Lisäksi ely-keskus huomauttaa, että alue on ympäristöhallinnon rekisterin (YRK) mukaan taajamaa eikä hajaasutusaluetta kuten kaavaselostuksessa mainitaan. Ely-keskus katsoo, että alueesta tehty kulttuuriympäristöselvitys on oikein hyvin laadittu ja että selvityksen mukaiset kylän kehittämisperiaatteet ovat tavoiteltavia mutta tekevät alueen suunnittelusta erittäin vaativaa. Ely-keskus toteaa, että suunnittelussa on yritetty noudattaa suosituksia mutta että siinä ei ole kaikilta osin onnistuttu. Kaavan kortteli 15 on ruutukortteli, joka erottuu kokonaisuudesta ja luo mielikuvan lähiörakentamisesta. Ely-keskus huomauttaa myös, että on erittäin tärkeä muotoilla olennaisia rakennusmääräyksiä, jotta uudisrakennukset sulautuvat kulttuuriympäristöön. Rakennusohjeiden ja -suositusten liittämistä asemakaavaan voitaisiin harkita. Lisäksi kaavassa olevat määräykset pitäisi muotoilla niin, että ne tulkitaan määräyksiksi eikä suosituksiksi. Sanamuoto tulee pyrkiä pitäisi korjata.

18 Kaavaehdotuksessa voitaisiin harkita, että Tölbyn-Vikbyntien varrelle kortteleiden 18 ja 19 väliin osoitetaan lisärakentamista, sekä päättää puiden istuttamisesta tonttirajojen varrelle teitä vasten. Kaavaan pitäisi lisätä nuolet, jotka osoittavat rakennusalan sen sivun, johon päärakennus on rakennettava kiinni, Tölbyn-Vikbyntietä ja Bolotvägeniä vasten rakennettaessa. Lisäksi Tölbyn-Vikbyntien ja Bolotvägenin pitäisi sisältyä asemakaava-alueen rajaukseen. Ehdotetut uudet kadunnimet muistuttavat uusien, nykyaikaisten asuinalueiden kadunnimiä. Olemassa olevat tiennimet, kuten Nissustået ja Jåfstået, voisivat toimia lähtökohtana alueen uusille tiennimille. Kulttuuriympäristöselvityksessä annetaan tarkkoja suosituksia arvokkaiden rakennusten suojelumääräyksiksi, mutta kaavoitusmateriaalista ei käy ilmi, kuka tai ketkä ovat arvioineet rakennukset. Lisäksi huomautetaan, että kulttuuriympäristöselvityksen tiedoissa on virhe: suojellun rakennuksen purkaminen edellyttää poikkeuslupaa kunnalta ja lausuntoa ely-keskukselta maankäyttö- ja rakennuslain 173. :n mukaisesti. Lisäksi ely-keskus painottaa, että suojeltujen rakennusten kortteli pitäisi osoittaa merkinnällä /s, alue, jolla ympäristö säilytetään, muun muassa koivukujien huomioimiseksi. Vanha kivimuuri, joka mainitaan luontoinventoinnissa, pitäisi myös osoittaa suojelumerkinnällä. Lisäksi ely-keskus toteaa, että luontoinventointi on riittävä kaava-alueen kannalta ja että kaavaratkaisut ovat kokonaisuudessaan perusteltuja eivätkä uhkaa luontoarvoja. Ely-keskus katsoo myös, että tontit ovat turhan suuria asemakaavoittamiseen. Tonttikoon puolesta tontille pitäisi sallia kaksi asuntoa. Tonttikoko on myös suhteutettava vaatimukseen viemäriverkon toiminta-alueista. Alueen asemakaavoittamisen myötä alueelle on varauduttava vahvistamaan vesi- ja viemäriverkon toimintaalue. Lopuksi ely-keskus kommentoi, että kunta vastaa hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella ja että kaavamateriaalista ei käy ilmi, miten tämä on ajateltu järjestää. Vastine-ehdotus: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään maankäyttösopimuksia koskevilla tiedoilla. Lisäksi kaavaselostusta täydennetään tarkemmalla selvityksellä kaavaratkaisuista ja aluevarauksista sekä siitä, mitä Tölbyn-Vikbyn osayleiskaavassa on osoitettu alueelle. Kaavaselostusta täydennetään myös sillä, että alue on ympäristöhallinnon rekisterin mukaan taajamaa. Kortteli 15 säilytetään, vaikka se ei ole alueelle ominainen. Jotta aluetta ei koettaisi ruutukortteliksi, tontit ovat suuria, tonteilla on istutusvyöhykkeitä ja tonteille rakennetaan erillisiä rakennuksia, jotka muodostavat pihapiirin. Asemakaavaan ei liitetä erillisiä rakennusohjeita, mutta kaavamääräyksiä tarkistetaan niin, että niitä ei tulkita pelkästään suosituksiksi vaan määräyksiksi.

19 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti kokouksessa 29.8.2016 kaavamääräyksistä 1 ja 7 8 valmistelijan ehdotuksesta poiketen. Kaavamääräyksiä muutetaan niin, että ne ovat vain suosituksia. Alue kortteleiden 18 ja 19 välissä on osoitettu Tölbyn Vikbyn osayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, minkä vuoksi se on osoitettu asemakaavaehdotuksessa viheralueeksi (VL). Tarkistettuun kaavaehdotukseen on kuitenkin varattu uusi tontti kortteleiden 18 ja 19 väliin. Kulttuuriympäristöselvityksestä käy ilmi, että uudisrakentamisen tulee muodostaa tiheää kyläkudosta ja sijoittua teiden varsille, samaan tapaan kuin aikaisemminkin, minkä vuoksi tontin sijoittaminen kortteleiden väliin on perusteltua. Nuolia, jotka osoittavat rakennusalan sen sivun, johon päärakennus on rakennettava kiinni, ei lisätä Tölbyn- Vikbyntiehen ja Bolotvägeniin rajautuville tonteille, koska maatalouskoneet liikennöivät ahkerasti teillä tiettyinä aikoina vuodesta. Jotta asemakaavan tietila sopii kylän vanhojen osien tietilojen luonteeseen, Tölbyn-Vikbyntietä ja Bolotvägeniä vasten on osoitettu istutusvyöhykkeitä. Tarkistettuun kaavaehdotukseen täydennetään kaavamääräyksiin, että näille istutusvyöhykkeille tulee istuttaa koivurivi. Tällä tavoin vahvistetaan perinteistä kyläkuvaa ja luodaan viihtyisä kyläympäristö. Tölbyn-Vikbyntietä ja Bolotvägeniä ei oteta mukaan asemakaavaan, koska tiet ovat pitkiä ja vain lyhyet osuudet sijaitsevat kaava-alueen rajauksen myötäisesti. Lisäksi kunnalla on tapana asfaltoida asemakaavoitetut kadut, mikä ei myöskään kulttuuriympäristön näkökulmasta olisi optimaalista Tölbyn-Vikbyntiellä. Mustasaaren kunnan tiennimistöryhmä on keskustellut ehdotuksista alueen uusiksi tiennimiksi, ja ehdotukset esitellään tarkistetussa kaavaehdotuksessa. Tiennimet ovat sidoksissa lähialueen paikkoihin ja vanhaan maatalouskulttuuriin. Kulttuuriympäristöselvityksen laatinut Ruusa Viljanen Rossi on antanut ehdotuksia suojeltavista rakennuksista ja ympäristöistä käydyn arvokeskustelun pohjalta. Arviointityö on tehty yhteistyössä, ja siihen ovat osallistuneet kaavoituspäällikkö Barbara Påfs ja kaavoittaja Anne Holmback Mustasaaren kaavoituksesta, johtava rakennustarkastaja Michael Ek Mustasaaren rakennusvalvonnasta sekä Pohjanmaan museon

20 rakennustutkija Outi Orhanen. Etelä-Pohjanmaan ely-keskus oli myös kutsuttu arvokeskusteluun, mutta ely-keskuksen edustaja ei ollut paikalla. Virheellinen tieto kulttuuriympäristöselvityksessä todetaan. Tarkistetussa kaavaehdotuksessa niille tonteille, joilla on suojelunarvoisia rakennuksia, on lisätty merkintä /s eli alue, jolla ympäristö säilytetään. Lisäksi kivimuuri korttelin 1 tontilla 1 on saanut merkinnän s-1 alueen osa, jolla tulee säilyttää miljöön kannalta tärkeät kiviaidat. Tontit on suunniteltu suuriksi vastaamaan lähiympäristön tontteja sekä mahdollistamaan rakennusten sijoittelu entiseen tapaan pihapiiriksi. Määräys, jonka mukaan tontille saa rakentaa yhden asunnon, poistetaan tarkistetusta kaavaehdotuksesta, jotta AO-korttelialueille on mahdollista rakentaa kaksi asuntoa/talo. Koska alue asemakaavoitetaan, se otetaan automaattisesti osaksi kunnan vesi- ja viemäriverkon toiminta-aluetta, jonka yhdyskuntarakentamisen lautakunta vahvistaa. Asemakaavaselostusta täydennetään kuvauksella alueen hulevesien hallinnan järjestämisestä. Mielipide yksityishenkilöiltä, 1. Yksityishenkilöt, jotka asuvat kaavaalueella, vaativat, että kunta maksaa korvauksen sen pihatien töistä ja materiaaleista, jonka he ovat rakentaneet Bolotvägeniltä kaava-alueelle, sillä tie siirtyy nyt kunnan kaduksi. He katsovat myös, että kylämäisyys häviää, jos alueelle suunnitellaan nyt enemmän tontteja verrattuna tonttimäärään luonnoksessa A ja luonnoksessa B. Vastine-ehdotus: Kustannuksista maksettavista mahdollisista korvauksista päätetään tietoimituksessa, kun alueen tiet siirtyvät kunnan omistukseen. Tietoimituksen yhteydessä maanomistajilla ja muilla osallisilla on oikeus esittää korvausvaatimuksia. Suurilla tonteilla ja erityisillä kaavamääräyksillä halutaan pyrkiä säilyttämään kylämäisyys ja sopeuttamaan uudisrakentaminen kylämiljööseen. Alue on osoitettu osayleiskaavassa kyläasutuksen laajentumisalueeksi, mitä nyt toteutetaan asemakaavoituksella. Mielipide yksityishenkilöiltä, 2. Yksityishenkilöt, jotka asuvat kaavaalueella, vaativat, että kunta maksaa korvauksen sen pihatien töistä ja materiaaleista, jonka he ovat rakentaneet Bolotvägeniltä kaava-alueelle, sillä tie siirtyy nyt kunnan kaduksi. He katsovat myös, että tontit voisivat olla suurempia, jolloin asutustiheyttä saataisiin rajoitettua ja tasapaino olemassa olevan Tölbyn alueen ja uuden laajenemisalueen välillä olisi

21 parempi. Vastine-ehdotus: Kustannuksista maksettavista mahdollisista korvauksista päätetään tietoimituksessa, kun alueen tiet siirtyvät kunnan omistukseen. Tietoimituksen yhteydessä maanomistajilla ja muilla osallisilla on oikeus esittää korvausvaatimuksia. Alueen tontit ovat yleisesti ottaen suuria. Rakentamattomat AO-5-tontit ovat noin 1 600 3 300 m² eli keskimäärin noin 2 150 m². Kunnallistekniikan laajentamisen kannalta ei ole taloudellisesti kestävää suunnitella aivan liian suuria tontteja. Tarkistettu asemakaavaehdotus oli nähtävillä xx.xx. xx.xx.2016. Tarkistetusta ehdotuksesta tuli x muistutusta ja x lausuntoa. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä ja asianomaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä kaavaluonnoksesta että kaavaehdotuksesta. Asemakaavasta pidettiin ensimmäinen työkokous ely-keskuksessa Vaasassa 9.9.2014. Työkokouksessa keskusteltiin muun muassa siitä, että Vaasan satamatien ympäristövaikutusten arviointi on aloitettu ja että tie melualueineen on otettava huomioon asemakaavoituksessa. Lisäksi keskusteltiin siitä, että alue sijaitsee strategisesti hyvällä paikalla ja että on positiivista, että aluetta tiivistetään Tölbyn Vikbyn osayleiskaavan mukaisesti. Vanhojen rakennusten / Tölbyn-Vikbyntien linjauksen suojelu on otettava huomioon, koska alue on seudullisesti arvokasta kulttuurialuetta. Todettiin, että alueella laaditusta luontoinventoinnista ei tule esiin erityisiä luontoarvoja. Lopuksi todettiin, että entisen kanalan / lakkautetun tarha-alueen sijoituslupa on tarkistettava ja peruttava, jos se on vielä voimassa. Asemakaavasta pidettiin toinen työkokous ely-keskuksessa Vaasassa 12.2.2015. Työkokouksessa keskusteltiin muun muassa siitä, että alue kuuluu seutukaavan mukaan seudullisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja että alueen vanha rakennuskanta on inventoitava tarkemmin, koska rakennukset on suojeltava alueen statuksen vuoksi. Todettiin myös, että alue sijaitsee strategisesti hyvällä paikalla ja että on positiivista, että alueelle laaditaan asemakaava. Lisäksi keskusteltiin siitä, miten kunta on ajatellut toteuttaa infrastruktuurin vesihuollon kannalta. Lopuksi keskusteltiin lakkautetusta tarha-alueesta ja miten pitäisi toimia, jos kyseiselle alueelle on tarkoitus osoittaa uusia tontteja. Alueen kulttuuriympäristöselvityksen laati vuonna 2015 Ruusa Viljanen Rossi. Selvityksen johdosta käytiin arvokeskustelu Mustasaaren kunnassa 16.9.2015. Keskusteluun osallistuivat inventoija Ruusa Viljanen Rossi, Outi Orhanen Pohjanmaan museosta sekä Barbara Påfs, Michael Ek ja Anne Holmback Mustasaaren kunnasta. Arvokeskustelussa käytiin läpi selvityksen laatijan ehdotukset

22 suojeltavista rakennuksista alueella. Selvityksessä on ehdotettu, että 15 rakennusta suojellaan. Tarkistetussa asemakaavaehdotuksessa 14 rakennuksella on suojelumerkintä. Tarvittaessa pidetään useampia työkokouksia/viranomaisneuvotteluja. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla pyritään luomaan terveellinen, viihtyisä ja turvallinen ympäristö käyttäjiensä tarpeisiin. Lisäksi asemakaavoituksella pyritään tiivistämään asutusta olemassa olevien rakenteiden yhteydessä. Asemakaava avaa myös mahdollisuuksia saada kylään uusia asukkaita, joita maaseutualueet tarvitsevat kipeästi. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Luonnosvaiheessa esiteltiin kaksi vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta. Kaavaluonnokset oli laadittu useiden hahmotelmien pohjalta. Asemakaavaehdotus laadittiin ottaen huomioon saadut lausunnot ja mielipiteet sekä kulttuuriympäristöselvityksen suositukset. Kuva 14. Kaavaluonnos A.

23 Kuva 15. Kaavaluonnos B. Kuva 16. Kaavaehdotus 1.2.2016.

24 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Asemakaava käsittää erillispientalojen rakennuspaikkoja (AO, AO-3, AO- 5 ja AO-5/s), asuinpientalojen rakennuspaikkoja (AP-5) ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten rakennuspaikkoja (AR). Lisäksi asemakaavassa on seuraavia aluevarauksia: lähivirkistysalue (VL), ulkoilureitti, ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le), ohjeellinen rakennusala yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia varten (et), tie- ja katualueita, ajoyhteyksiä (ajo), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1), alueen osa, jolla tulee säilyttää miljöön kannalta tärkeät kiviaidat (s-1), sekä suojeltava rakennus (sr-9/sr-3). Asemakaavassa on yhteensä 63 tonttia, joista 21 ovat rakennettuja. Tontit on jaettu 20 korttelialueelle. 5.1.1 Liikennejärjestelyt Alueen poikki Tölbyn-Vikbyntien ja Bolotvägenin välille on suunniteltu tie (Norrskogen) helpottamaan teiden nykyistä risteystä sekä sen välttämiseksi, että kaikki liikenne ei ohjaudu koulun ohi. Norrskogenilta on pienempiä sivuteitä uusille rakennuspaikoille. Pienviljelijäntien kautta pääsee myös koululta alueen läpi. Tieoikeudet Kaavan yhteydessä muutetaan useita vanhoja tieoikeuksia: Kiinteistöjen RN:o 2-50, 2-82, 2-99, 2-101, 2-106, 2-113 ja 2-114 tieoikeus 000-2010-K41726 (4 metriä) kiinteistöjen RN:o 9-48 ja 2-101 poikki korvataan kaavaehdotuksessa Norrskoginraitilla. Kiinteistöjen RN:o 2-113 ja 2-114 tieoikeus 000-3013-K26292 (6 metriä) kiinteistöjen RN:o 2-82, 2-101, 2-113 ja 9-48 poikki korvataan Norrskogenilla ja Norrskoginraitilla. Kiinteistön RN:o 2:82 vanha, 4 metriä leveä tieoikeus kiinteistöjen RN:o 9:48 ja 2:101 välisen rajan suuntaisesti mutta kiinteistön RN:o 2:101 puolella korvataan Norrskoginraitilla sekä 4 metriä leveällä ajo-oikeudella kiinteistöjen RN:o 2:82 ja 2:101 väliselle rajalle. Kiinteistöjen RN:o 1-73, 2-73, 2-88, 2-89, 2-99, 2-101, 2-108, 2-110 ja 2-111 tieoikeus 000-2008-K42523 (6 metriä) korvataan Pienviljelijäntiellä. Alueen muut vanhat yhteistiet ja tieoikeudet korvataan olemassa olevilla kaavateillä ja osoitetaan muilta osin ajoyhteyksin (ajo). Norrskogen, Norrskoginraitti ja Pienviljelijäntie ovat leveydeltään 14 metriä. Alueen tuloliikenne ja sisäinen liikenne lisääntyy. Kouluteistä tulee tehdä turvallisia niin, että osalla alueen poikki kulkevista teistä

25 (Norrskogen/Pienviljelijäntie) on kävelytie. Alueen osayleiskaavaan on merkitty uusi ajoliittymä Tölbyn-Vikbyntieltä Rantatielle 900 metriä alueesta (koulusta) pohjoiseen. Ajoliittymän rakentaminen vähentää liikennettä Tölbyn-Vikbyntiellä etelään ja myös Vikbyn läpi. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavassa on osoitettu alueita merkinnällä luo-1. Alueet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeitä. Alueet on varattu liito-oravan kulkuväylänä. Muilta osin aluevaraukset on tehty teiden ja asuinrakennusten rakentamisen sopeuttamiseksi alueen luonteeseen ja korkeuseroihin. Viheralueiden osuus koko kaava-alueesta on ~35 prosenttia. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa 13 tonttia, joista 10 on rakennettu. AO-tonttien rakennusoikeudeksi on osoitettu 300 m² + 100 m². Kerrosluvut ovat vaihdellen 1, 2 ja 1⅔. Kerrosluvut perustuvat siihen, mitä tonteille on tällä hetkellä rakennettu. AO-tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 4,7294 hehtaaria. Erillispientalojen korttelialue (AO-3) Alueelle tulee rakentaa talo, joka noudattaa alueelle perinteistä tyyliä. Rakennuslupa voidaan myöntää vasta, kun alue on saneerattu ympäristöviranomaisten vaatimuksien mukaisesti. Tämä kaavamääräys on osoitettu alueelle, jolla on lakkautettu turkistarha. Tällä merkinnällä on varattu kaksi tonttia. AO-3-tonttien rakennusoikeudeksi on osoitettu 300 m² + 100 m² ja kerrosluvuksi 1⅔. AO-3-tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 0,4661 hehtaaria. Erillispientalojen korttelialue (AO-5) Alueelle tulee rakentaa talo, joka noudattaa alueelle perinteistä tyyliä. Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa 37 tonttia, joista kolme on rakennettu. Kaikilla rakentamattomilla tonteilla rakennusoikeudeksi on osoitettu 300 m² + 100 m² ja kerrosluvuksi 1⅔. Kolmella rakennetulla tontilla rakennusoikeudeksi on osoitettu 300 m² + 100 m² kahdella tontilla, ja kolmannen tontin tehokkuusluku on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,30. Tontilla, jonka rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla, on suurehko rakennus, jossa on aiemmin ollut kanala. Kaikilla rakennetuilla tonteilla kerrosluvuksi on osoitettu 1⅔. AO-5-tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 8,1252 hehtaaria. Rakentamattomia AO-5-tontteja on 34, ja niiden keskimääräinen pintaala on noin 2 150 m².

26 Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AO-5/s) Alueelle tulee rakentaa talo, joka noudattaa alueelle perinteistä tyyliä. Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa seitsemän tonttia, joista kaikki on rakennettu. Aluevaraus on osoitettu sellaisille tonteille, joilla on suojeltava rakennus / suojeltavia rakennuksia. Suojelunarvoiset rakennukset on osoitettu suojelumerkinnällä sr-9 (maisemakuvallisesti arvokas rakennus) tai sr-3 (kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus). Yhteensä kuusi rakennusta on saanut suojelumerkinnän sr-9 ja kahdeksan rakennusta suojelumerkinnän sr-3. Lisäksi vanha kiviaita korttelin 1 tontilla 1 Bolotvägenin varrella on saanut s-1-merkinnän, joka osoittaa, että kiviaita tulee säilyttää. Rakennusoikeus on osoitettu sen mukaan, mitä tonteille on rakennettu ja kuinka suuri tontti on. Näin ollen tonttien rakennusoikeus vaihtelee. Kahdella tontilla rakennusoikeudeksi on osoitettu 250 m², neljällä tontilla 300 m² + 100 m² ja yhden tontin rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,20. Kaikilla tonteilla kerrosluvuksi on osoitettu 1⅔. AO-5/s-tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 2,0509 hehtaaria. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yksi tontti. Bolotvägenin varrella sijaitseva tontti on rakennettu. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,30, ja kerrosluvuksi on osoitettu 1⅔. Tontin pintaala on 0,4507 hehtaaria. Asuinpientalojen korttelialue (AP-5) Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, joissa on korkeintaan kolme asuntoa/rakennus, kytkettyjä pientaloja ja erillispientaloja asumistarkoituksiin. Rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus ja noudattaa alueelle perinteistä tyyliä. Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa kolme tonttia. Kaikki tontit ovat rakentamattomia. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,30, ja kerrosluvuksi on osoitettu 1⅔. Tontit sijaitsevat AR-tontilla olevan rivitalon yhteydessä, ja näin ollen alueen rivitalot keskitetään asemakaavassa yhdelle alueelle. AP-tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 1,1538 hehtaaria. 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Alueelle saa sijoittaa aluetta palvelevia yhdyskuntateknisiä, korkeintaan 10 m²:n suuruisia laitteita. Laitteet tulee sijoittaa vähintään 5 metrin etäisyydelle asuintonttien rajoista. VL-alueille on osoitettu ulkoilureitti, ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le), ohjeellinen rakennusala yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia varten (et), tie- ja katualueita, ajoyhteyksiä (ajo) ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1).

27 Lähivirkistysalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 10,1667 hehtaaria. Tie- ja katualueet Tie- ja katualueita on varattu asemakaavassa yhteensä noin 1 800 metriä. Tie- ja katualueiden pinta-ala on 2,3202 hehtaaria. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan toteuttaminen vaikuttaa lähinnä olemassa olevaan asutukseen, joka osittain kuuluu rakennettuun kulttuuriympäristöön, sekä kouluun ja päiväkotiin. Väestömäärä kasvaa merkittävästi, kun alue rakennetaan, mutta voidaan olettaa, että rakentaminen tapahtuu vaiheittain, sillä alueesta suurin osa on yksityisomistuksessa. Liikenne lisääntyy Tölbyn- Vikbyntiellä ja Bolotvägenillä. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavassa huomioidaan rakennettu kulttuuriympäristö siten, että uudisrakennusten tulee noudattaa alueelle perinteistä tyyliä niin että runkosyvyys on enintään 7 metriä ja julkisivukorkeus vähintään 3 metriä. Myös värien, kattokaltevuuden ja julkisivumateriaalin on noudatettava perinteistä tyyliä. Uusien tonttien rakennukset tulee sijoitella niin, että ne rajaavat piha-alueen ja tiealueen sekä muodostavat viihtyisän pihapiirin. Vanhan, tyypillisen kylärakenteen säilyttämiseksi alueen toteuttamisessa voidaan säilyttää vanhaa puustoa ja myös istuttaa uutta puustoa uusien kyläteiden varsille. Asemakaavassa on osoitettu istutusalueita. Tiealuetta vasten voidaan esimerkiksi istuttaa koivuja. Kulttuuriympäristöselvityksessä mainitaan, että tienvarren koivurivit ja yksittäiskoivut, pihoille johtavat koivukujat sekä asuinrakennusten läheisyydessä kasvavat pihakoivut ovat kylälle luonteenomaisia maisemaelementtejä.

28 Kuva 17. Ote kulttuuriympäristöselvityksestä. Kaavalla on suuria vaikutuksia kylän kouluun ja päiväkotiin. Koulussa on tällä hetkellä noin 60 oppilasta, ja suuren tulomuuton myötä vuosiluokat kasvavat nopeasti. Myös päiväkotipaikat täyttyvät nopeasti. Pidemmällä aikavälillä muodostetaan mahdollisesti suurempi oppimiskeskus Sulvalle, mikä saattaa tarkoittaa, että ainakin osa Tölbyn vuosiluokista siirretään Solf skolaan. 5.4.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemakuva muuttuu, kun alueelle tulee lisää rakennuksia ja avoimia aloja. Kortteleiden väliin on jätetty useimmiten metsäisiä viheralueita tilanjakajiksi ja lisäämään viihtyvyyttä. Osa niittymaasta säilytetään luo-1- merkinnällä, koska niillä on kulttuurialueen piirteitä ja ne ovat yhtenevät liito-oravan kulkuväylän kanssa etelä pohjoissuunnassa. Hulevesien hallinnan on tapahduttava niin, ettei sillä ole haitallista vaikutusta ympäristöön. Koska tontit ovat suhteellisen suuria, suuri osa imeytymisestä tapahtuu jo tonteilla. Kaavassa on myös laajoja viheralueita, joilla osa hulevesistä imeytyy. Teiden varsilla kaava-alueen hulevedet johdetaan ojien kautta edelleen suurempiin ojiin. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät esitellään kohdassa 5.3 Aluevaraukset. 5.6 Nimistö Osaa kaava-alueesta kutsutaan kansan suussa Norrskogeniksi, mistä syystä nimestä tuli alueen kaavaprosessin työnimi. Mustasaaren kunnan tiennimistöryhmä on keskustellut eri vaihtoehdoista alueen tiennimiksi ja

29 todennut, että esimerkiksi Norrskogsvägen on jo käytössä naapurikunnassa. Muita nimiä, joilla on yhteys alueeseen mutta jotka eivät ole käytössä naapurikunnissa, oli hankala löytää, minkä vuoksi tiennimistöryhmä päätti, että alueen tiennimet pohjautuvat sienien nimiin. Tiet nimettiin siis ehdotusvaiheessa eri sienilajien nimillä. Sen jälkeen, kun kaava oli ollut nähtävillä ja lausunnot ja muistutukset oli saatu, tiennimistöryhmä päätti uusista tiennimistä, jotka liittyvät lähialueen historiaan tai paikkoihin. Alueen uusiksi tiennimiksi on ehdotettu seuraavia: Norrskogen, Norrskoginraitti, Kanabackinraitti, Pienviljelijäntie, Löjnintie, Löjninraitti ja Metsälaiduntie. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen ja puusto), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Asemakaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa edellyttää, että yksityisten maanomistajien kanssa on tehty maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksessa kunnallistekniikan laajentamiselle esitetään alustava aikataulu. Kunnallistekniikan laajentaminen aloitetaan kunnanvaltuuston hyväksymän investointiohjelman mukaisesti. Mustasaaressa 1.2.2016, 29.8.2016 Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs Kaavoittaja Anne Holmback Kaavoittaja Martina Bäckman