Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma- toimenpiteiden toteutuminen Liite 2. Tähän liitteeseen on koottu palautteita ja mittareita, jotka antavat viitteitä siitä miten toimet ovat toteutuneet ja vaikuttaneet. koottuja mittareita ja kyselyjä ovat mm. TEA - viisari TEA viisari on työväline kunnille sen tulokset kuvaavat terveydenedistämisaktiivisuutta eli kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Sosiaalitaidon toteuttama Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys. Selvitys on toteutettu lähes saman sisältöisenä vuosina 2010, 2012 ja 2014 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoite ja toimenpide osion toteutumista arvioiva kysely, joka tehtiin varhaiskasvatuksessa keväällä 2016 (vastaukset koottu: yhteensä 20 päiväkodin, avoimen ja kerhojen vastuksista) Valitettavasti Kouluterveyskyselyn tuloksia vuodelta 2015 ei saada ainakaan 8-9 luokkalaisten osalta. Th:ssä tapahtuneen teknisen virheen vuoksi 1. Lasten ja nuorten harrastaminen Lasten ja nuorten liikkumisen ja liikuntamahdollisuuksien lisääminen Omaehtoisen liikunnan lisääminen Lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistäminen ja kehittäminen
Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys TEA - viisari
Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys
Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys
Saako päiväkodissa/kerhossa liikkua mielestäsi riittävästi? Mistä liikkumisesta pidät eniten?(lapset) ylivoimaisesti eniten lapset vastasivat tähän kysymykseen: kyllä mieluisinta liikkumista päiväkodissa on lapsille juokseminen, kiipeily kiipeilytelineessä ja puolapuissa, hyppiminen, kuperkeikka, ulkona liikkuminen, päiväkodin sisätiloissa ohjattua jumppa, kävely, tanssi, uiminen, salissa patjoilla pomppiminen, kuperkeikat, jalkapallo ja taisteluliikkuminen
Päiväkotien liikuntaedellytysten parantaminen(huoltajat) liikunnan määrän lisäämistä toivotaan useassa vastauksessa ulkoilua, luistelua, hiihtämistä, uimahallikäyntejä, lapsen oma-aloitteisen liikkumisen sallimista päivän aikana, kysely, varhaiskasvatus ohjattu liikuntaa päiväkodin salissa ja ulkona tapahtuva liikunta- ja teemapäivien lisääminen päiväkotipäivän aikana lapsen liikkumisen mahdollistavat erilaiset tilajärjestelyt mm. Rajakaaren, koulujen liikuntasalien, puistojen ja metsien käytön lisääminen päiväkotien ja esiopetusyksiköiden piha-alueelle lasten liikkumista mahdollistavia välineitä enemmän uusien lajien rohkea kokeileminen päiväkotipäivän aikana yhteistyön aloittaminen paikallisten urheiluseurojen kanssa toivottavaa ta vo ite ja to i m en pi de os io n to te ut u m ist a ar vi oi va
tavoite ja toimenpide osion toteutumista arvioiva, kysely, varhaiskasvatus 2. Kouluruokailun kehittäminen Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys
Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys
Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys
Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys 3. Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Nuorille suunnattujen ennaltaehkäisevien sekä varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Varhaiskasvatuksen ennaltaehkäisevä työ Eri tulosalueiden konsultatiivinen ja jalkautuva tuki lasten ja nuorten arjen toimijoille Vertaisryhmätoiminnan kehittäminen Pop up toiminnan ohjausryhmänä toimii sosiaali- ja terveyspalvelujen johtoryhmä. Johtoryhmälle on annettu ensimmäinen raportti toiminnasta. Siitä käy ilmi että: Toiminnan käynnistäminen Toiminnan arviointia/ pohdintaa PopUp- nuorisoaseman käyttöönottoa on esitelty useissa tiedotustilaisuuksissa PopUp nuorisoaseman toiminnasta on tiedotettu Nurmijärven uutisissa sekä Aamupostissa. toiminta ei ole vaatinut juurikaan enempää työaikaa kuin perustyö. Nuorisoasematiimiläisillä on ollut varattuna 2h/kk Facebook-sivujen kautta ei ole vielä tullut yhteydenottoja Toteutuneet palaverit ovat olleet hyviä ja ne ovat suurimmassa osassa tapauksia vieneet asioita eteenpäin ja lisänneet toiveikkuutta sekä työntekijöissä että asiakkaissa. Jatkossa toivotaan että PopUp kalenterivaraukset palvelisivat enemmän myös koulun henkilökuntaa. PopUp nuorisoasemamalli ja kalenterivaraukset ovat kuitenkin palvelleet suoraan lähinnä työntekijöitä ja vasta välillisesti nuoria ja
Kaikki kalenterivaraukset yhtä lukuunottamatta on käytetty Kaikista pidetyistä PopUp palavereista on kerätty palautetta sekä asiakkailta että työntekijöiltä. Sekä työntekijät että nuoret ja vanhemmatkin ovat kokeneet tilaisuudet hyödylliseksi he kokivat myös että heillä oli riittävä mahdollisuus kertoa omat ajatuksensa palaveri lisää osallistujien uskoa asioiden järjestymiseen työntekijät kokivat asiakasperheitä enemmän saaneensa tukea omaan tilanteeseen/toimintaan (4,2/3,8) samoin työntekijöillä oli tilaisuuden päättyessä hieman positiivisempi olo (4,2/3,9). Kaikki palaveriin osallistuneet sekä työntekijät että nuoret ja heidän vanhempansa olivat valmiita suosittelemaan ystävilleen samankaltaiseen palaveriin osallistumista. heidän perheitään. Matala kynnys Facebookissa ei ole toteutunut niin kuin toivottiin. Tähän toivotaan parannusta kehitteillä olevien kotisivujen ja mahdollisen blogin/chatin kautta. Nuoret kuitenkin toivovat helposti lähestyttävää aikuista lähelle omaa kasvuympäristöään (niin kuin kävi ilmi 11.2. valtuustosalin keskustelutilaisuudessa). lisäisikö työntekijän lähestyttävyyttä jos viestisimme nuorille olevamme kaikki PopUp nuorisoaseman työntekijöitä (esim. PopUp logo työhuoneen tai koulukahvilan ovessa, rintamerkissä yms.) ja näkyisimme enemmän koululaisten arjessa. Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys
Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys
TEA - viisari 4. Kannustavat kohtaamiset Myönteisten kasvatusmenetelmien kehittäminen kouluissa, päiväkodeissa ja kodeissa Dialogisen osaamisen ja yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden kesken Lapsille ja nuorille suunnatun viestinnän kehittäminen
Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys
Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys en luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys Viidenn
Mitkä asiat saavat sinut hyvälle mielelle päiväkodissa/kerhossa?(lapset) ylivoimaisesti eniten lapset vastasivat tähän kysymykseen: leikki (mainittiin dinosaurus-, koti-, lego-, ulko-, auto-, maja-, petshop-, Barbie-, hamahelmi- ja nukketaloleikki) kavereiden kanssa, liikunnan toteutuminen/ salissa patjoille hyppiminen ja hyvä päiväkotiruoka/ eväiden syönti kerhoissa aikuisen syli kaverit ja niiden kanssa leikkiminen hauskuus, nauraminen, kutittaminen ja hassut puheet askartelu, piirtäminen, kirjainten oppiminen, ipad-työskentely, metsäretket, salissa oleminen + karkin syönti saivat myös useita mainintoja päiväpiiri- kokoontuminen ja pelaaminen aikuisen seurassa oman lelun tuominen päiväkotiin ja sillä leikkiminen tavoite ja toimenpide osion toteutumista arvioiva, kysely, varhaiskasvatus
Kannustavat kohtaamiset(huoltajat) vuorovaikutus on onnistunutta henkilökunnan kanssa ja siihen on aikaa kasvattajien ihana asenne, joka tarttuu lapsiin lapset viihtyvät päiväkodissa, esiopetuksessa, kerhossa lapsi pääsee halutessaan aikuisen syliin päiväkodissa lapset kertovat päivän tapahtumista kotona hyvien tapojen oppiminen ilahduttaa päiväkodin aikuiset kertovat vanhemmille lapsen päivän kulusta positiiviseen sävyyn lapsen huomioiminen henkilökohtaisesti: kättely aamulla ja illalla lapsen kehityksen ja onnistumisten huomaaminen, näkyväksi tekeminen lasten erilaisten temperamenttien ymmärtäminen Ryhmän kautta sai monia työkaluja arjen lapsen kohtaaminen, silmiin katsominen, pyörittämisen pysähtyminen lisäävät helpottamiseksi Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhtenä tavoitteena on myönteisten kasvatusmenetelmien kehittäminen kouluissa, päiväkodeissa ja kodeissa. Ihmeelliset vuodet -menetelmän tausta-ajatus antaa eväitä lapsen ja aikuisen kannustaviin kohtaamisiin IHMEELLISET VUODET VANHEMMUUSRYHMÄ Saa hyviä ideoita arkeen, haastaviin tilanteisiin Saa varmana hyviä keinoja parantaakseen kotioloja ja vuorovaikutusta
Nurmijärvellä ihmeelliset vuodet vanhemmuusryhmiä on pidetty vuodesta 2013. Keväällä 2015 pidetyn alle kouluikäisten vanhempien ryhmä kokoontui elokuussa ryhmän jälkitapaamiseen. Tapaamisessa kysyttiin ryhmään osallistuneilta vanhemmilta ajatuksia ryhmätoiminnan hyödyllisyydestä, ryhmästä saaduista keskeisistä opeista ryhmätoiminnan suositeltavuudesta sekä kehitystoiveista. olen(olemme )saaneet kokea tämän ryhmän vaikutukset monessa alueessa elämässämme olen kasvanut ihmisenä omana itsenäni, vanhempana huomasi ettei ole yksin lasten kasvatuksen haastavaksi kokemassa maailmassa Kaikki jälkitapaamiseen osallistuneet(7 vanhempaa) pitivät ryhmään osallistumista erittäin hyödyllisenä. ryhmästä koettiin saavan käytännöllistä hyötyä moneen alueeseen elämässä. Vertaistuki koettiin arvokkaaksi ja ryhmässä käsitellyt asiat toivat vahvuutta vanhemmuuteen. Ryhmän toimintaan oltiin niin tyytyväisiä, että kehittämiskohteita ei juurikaan kysyttäessä osattu nostaa esiin. Aikaa teemojen käsittelyyn kaivattiin ehkä hieman lisää Oppeina ryhmästä koettiin saatu tieto lapsen kasvusta ja kehityksestä. Opettavaisena koettiin myös läsnä olevan vuorovaikutuksen merkitys lapsen ja aikuisen suhteessa Kaikki kysymyksiin vastanneet suosittelivat myös muille ryhmään osallistumista. Ryhmään osallistumista pidettiin kannattavana ja sitä suositeltiin, koska sen katsottiin tuovan arkeen apua niin lapsen kanssa toimimiseen kuin perhe-elämäänkin. YHDYSPINTAKESKUSTELUT Tavoitteena on ollut selkeyttää eri ammattilaisten yhteistyötä yhteisissä asiakkuuksissa. Yhdyspintakeskusteluja on toteutettu yhteistyössä johdon, esimiesten ja työntekijöiden kesken. Keskusteluissa opittua: Toimijoiden tulee oppia puhumaan yhdessä. Eri toimijat käyttävät erilaista kieltä ja tulkitsevat sanoja eri sisällöillä esim. konsultaatio ja sen eri tasot. Kun puhutaan asiakkaista viranomaisten kesken, on huomioitava, että käytetty kieli ja asenne siirtyvät helposti asiakastilanteeseen Työntekijöiden tutustuminen ja toisen työn tunteminen on hyvän yhteistyön edellytys Yhteistyökulttuurin luominen on pitkä prosessi, joka kehittyy vain dialogisella vuoropuhelulla. Toimintaohjeisiin luodut rakenteet antavat mahdollisuuden lisääntyvään dialogiin. Asiakkaan luottamus tulee vahvistaa kaikissa palveluissa alusta lähtien. Luottamus rakentuu osallisuuden kokemuksesta. Tämä pätee myös viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Kun on monta toimijaa, asiakkaan asian kuljettaminen on ydinkysymys, johon etsitään ja tulee löytää vastaus (koordinointivastuu) OMIN JALOIN - TOIMINTA Omin jaloin -toiminta on ehkäisevää lastensuojelutyötä, jolla pyritään lisäämään nuoren ymmärrystä omien valintojen vaikutuksesta nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen.
Omin jaloin - toimintaan ohjataan nuoria pääsääntöisesti lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi tiimin kautta(ennen lasten suojelun palvelun tarpeen arviointitiimi). Omin jaloin toimintaa toteuttavat nuorisopalvelujen työtekijät. Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi tiimin kautta(ennen lasten suojelun palvelun tarpeen arviointitiimi) on ajalla 1.1.2011-31.12.2015 ohjattu toimintaan 49 nuorta, joista saatujen tietojen mukaan 10 ei ole tullut tapaamiseen(suurin osa ei halunnut tai oli jo asiakkuus mm. nuorisoperheneuvolassa tai perhetyössä). Syitä yhteyden ottoon lastensuojeluun ovat olleet päihteet, näpistykset, lievät vahingon teot, lievät väkivaltatilanteet sekä mopon kortitta ajot ja mopon virittämiset. Vuosien 2011-2015 aikana omin jaloin toimintaan ohjatuista nuorista(49kpl) on lastensuojeluun lastensuojeluntarpeen arviointiin tullut uudestaa 5 nuorta, joista kaksi siirtyi työskentelyn jälkeen lasten suojelun avohuoltoon. Avohuoltoon siirtyneistä toisen nuoren tilanne johti sijoitukseen. 5. Lasten ja vanhempien eroauttaminen Lapsen suhteet kumpaankin vanhempaan säilyvät ja arki sujuu erosta huolimatta Lapsi saa tarvittaessa tukea kasvuympäristössään, kun arki ei suju eron jälkeen Tiedottaminen eroon liittyvien päätösten vaikutuksesta lapsen arkeen Eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus Lasten ja nuorten eroauttaminen LASTEN JA NUORTEN EROAUTTAMISRYHMÄT
Kesällä 2015 käynnistettiin eroperheiden lapsille ja nuorille vertaistukiryhmätoiminta. Eronneille vanhemmille on Nurmijärvellä ollut tarjolla vertaisryhmätoimintaa jo vuodesta 2009. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on määritelty vertaisryhmätoiminnan aloittaminen 7-18 vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden vanhemmat ovat eronneet. Tikkurilan Laurean ammattikorkeakouluun tehtiin opinnäytetyö, jossa selvitettiin ryhmiin osallistuneiden lasten ja nuorten, heidän vanhempiensa sekä ryhmien ohjaajien kokemuksia vertaisryhmätoiminnan käynnistämisestä. Työn toteutti Laureassa opiskeleva Nurmijärven kunnan perheohjaaja Taru Kosonen, joka myös toimi toisena nuorille suunnatun -ryhmän ohjaajana. Kokemukset lasten ja nuorten -vertaisryhmätoiminnan käynnistämisestä olivat positiivisia. Tukimuoto koettiin toimivaksi ja siitä saatavaa hyötyä kuvailtiin monipuolisesti keskeisimmäksi hyödyksi osoittautui ryhmästä saatu vertaistuki sekä ymmärrys siitä, ettei ole yksin tässä tilanteessa. Kaikki haastatellut lapset, nuoret ja heidän vanhempansa suosittelisivat toimintaa muille, ja kehittämisehdotuksista kaikki vastaajaryhmät nostivat kärkeen ryhmäkertojen määrän lisäämisen toimintaan oltiin siis varsin tyytyväisiä. PERHEASIANSOVITTELU Nurmijärven perheneuvolassa oli vuosina soviteltavana vuosina 2014 ja 2015 yhteensä 39 sovittelutapausta/perhettä(2014, 15 kpl ja 2015, 24 kpl). Sovittelutapahtumia oli kaiken kaikkiaan 109 kpl. Vuoden 2016 alun sovittelutapahtumat antavat olettaa että sovittelujen trendi on edelleen nouseva OLOSUHDESELVITYKSET Olosuhdeselvitys on lakiin perustuva prosessi. Selvitys tehdään vanhempien ja lapsen tilanteesta silloin, kun vanhemmat ovat erimielisiä huoltoriidassa ratkaistavana olevista merkittävistä kysymyksistä. Perheoikeudellisesta yksiköstä valmistuneet selvitykset: * v.2013: Nurmijärven osalta 15kpl (yhteensä yksikössä 41kpl) * v.2014: Nurmijärven osalta 11kpl (yhteensä yksikössä 26kpl) * v.2015: Nurmijärven osalta 10kpl (yhteensä yksikössä 35kpl)
Ryhmään kuuluminen ja yhteisön merkitys Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys
Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys
Kuuntelevatko päiväkodin/kerhon aikuiset sinua, kun sinulla on asiaa? (Mistä sen huomaa?)(lapset) lapsia kuunnellaan melkein aina ja tämän lapsi huomaa siitä, että katsotaan silmiin/ lapseen ja aikuinen sanoo joo joo aikuinen katsoo lapseen ja lapsi saa vastauksen aikuiselta lapsi huomaa nyökytyksen voi taputtaa aikuista olkapäälle aikuisen suu alkaa liikkua viitatessa saa vastauksen aikuiselta aikuinen sanoo lapsen nimen tai kysyy: mitä asiaa? no? no, mitä? aikuinen on hiljaa leikkiessä kun lasta sattuu, niin silloin aikuinen huomaa aikuisen korvat kuuntelevat kun lasta ei kuunnella, sen huomaa siitä, että Viidennen luokan oppilaiden hyvinvointi selvitys
Ryhmään kuuluminen ja yhteisön merkitys(huoltajat) lapsen positiivinen kannustaminen ja positiiviset toimintatavat näkyvät arkitilanteissa - lapsi otetaan iloisesti ja kiinnostuneesti vastaan hoitoon/kerhoon tullessa - lapsi pääsee aikuisen syliin niin halutessaan - aikuiset ovat lasten kanssa, saatavilla ja heitä on helppo lähestyä - hoitajilla on kiireetön olo - lapsi saa oppia vuorovaikutustaitoja turvallisesti aikuisen ohjauksessa - päiväkodin henkilökunta miettii ammattitaidolla ja hyvässä yhteistyössä vanhempien kanssa erilaisia myönteisiä kasvatusmenetelmiä/keinoja haasteisiin, joita lapsen kanssa mahdollisesti kohdataan pienryhmätoiminnan koetaan vahvistavan lasten viihtymistä ja luottamusta kavereihin, sekä kuulluksi tulemista (useita mainintoja) auttaa lasta hahmottamaan/ oppimaan kuulumistaan eri ryhmiin ja siihen, että ihmisiä on erilaisia ja heidän kanssaan on hyvä tulla toimeen lapsen sosiaaliset taidot ovat vahvistuneet lasten osallistaminen toiminnan suunnitteluun koetaan hyväksi toimintatavaksi - lapsi on iloinen päivän jälkeen - innokas ja motivoitunut päiväkodissa vasu-keskustelut, vanhempainvartit ja kerhoissa yhteisöllisyys saavat kiitosta: lisäävät kodin ja päiväkodin/kerhon yhteistyötä ja myönteistä ilmapiiriä ryhmien toiminta koetaan monipuoliseksi: retkiä, ulkoilua, liikkumista, tapahtumia kirkossa ja tapahtumapäiviä kiiteltiin vertaissovittelutoimintaa pidettiin hyvänä ja ilahduttavana toimintatapana oppia sosiaalisia ja kaveritaitoja
Osallisuus