Yhteisöllisyys vuokrataloyhtiöissä. 9.12.2010 Ossi Lång



Samankaltaiset tiedostot
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous

Kuluttajien luottamusmaailma

Asukastoiminta kannattaa

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Monipuoliset vaikutusmahdollisuudet Työnjako-, yhteistyö- ja vastuukysymykset huolloissa, korjauksissa ja rakentamisessa

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos

Eläkeläisvaltuusto VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Asukastoiminnan uusia tuulia VTS-kodeissa Reijo Jantunen. Puheenjohtajien kokous

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen

Mummot, muksut ja kaikki muut

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Asukastoiminta. Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai Hotel Arthur

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool

Asumisneuvonta ja maahanmuuttajien kotoutuminen

Asukastoimikuntien seminaari Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

Kolikon tie Koululaistehtävät

Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina

VUOKRALAISPÄIV KUOPIOSSA Asukasdemokratia Sosiaali-is Olavi Westerinen Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari

Asuinympäristön laadun kehitysnäkymiä. Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM

Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

Tunneklinikka. Mika Peltola

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Käsityö kulttuurisiltana

Miten ehkäistään alueellista eriytymistä. Erja Ylitalo

Asukas. toiminta OSALLISTUMISTA VAIKUTTAMISTA VIIHTYMISTÄ

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivä- toiminnan laatukriteerit

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

Mauno Rahikainen

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

AV = ALUS- TAVA VARAUS MYYDÄÄN VUOKRATAAN OSTETAAN ANNETAAN NOUTO

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Setlemen'asunnot Oy Uudenlainen yhteisöjen rakentaja Suomessa

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Yhteiset asemat - hanke

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

Somalien ja venäläisten näkökulma

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

ETELÄ-SAVON NUORET VAIKUTTAJAT

VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö

HANNA TOIVIAINEN MARI KIRA HANNA UUSITALO VAIVALLOINEN JA VOIMAANNUTTAVA VERKOSTOTYÖ

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät.

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Asukasdemokratia Lohjan Vuokraasunnot

VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana

Diakonian tutkimuksen päivä Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

Transkriptio:

Yhteisöllisyys vuokrataloyhtiöissä 9.12.2010 Ossi Lång

Agenda Tutkimusasetelma, aineisto ja toteutus Katsaus yhteisökeskusteluun Alustavia tuloksia ja havaintoja Keskustelua ja kysymyksiä?

Taustaa asuminen ja kestävä kehitys Kestävän kehityksen tasot: Kulttuurill inen Taloudellinen Ekologinen Sosiaalinen Sosiaalinen kestävyys Ilman sitoutumista, keskustelua ja oikeudenmukaisuutta ei kestävää kehitystä ole millään tasolla mahdollista saavuttaa (Niemenmaa, 1999, 13).

Tutkimusasetelma Millaista yhteisöllisyyttä vuokrataloissa? Mikä on merkitys asukkaille? Mitkä asiat vahvistavat tai heikentävät yhteisöllisyyttä? Pyrkimys kuvailevaan analyysiin ja yhteisöllisyyden teoretisointiin Viitekehyksenä sosiologinen yhteisökeskustelu ja Aikaisemmat tutkimukset

Aineisto & menetelmä Primaariaineisto 9 haastattelua 5 isännöitsijää (ammattinimikkeinä isännöitsijä, asumisneuvoja, toimitusjohtaja) 4 asukasaktiivia (talo/asukastoimikunnan pj) Aineisto on kerätty touko-kesäkuussa. Sekundaariaineisto 4v-hankkeen aikaisemman selvityksen laaja aineisto Laadullinen tutkimus & sisällönanalyysi

Mikä on yhteisö? Yhteisö on ihanne ihanneyhteisö Pyrkimys järjestää yhteiselämä tiettyjen ihanteiden mukaan (tasa-arvo, uskonnolliset koodit, suhde luontoon etc.) Luonnollinen yhteisö (pyyteettömyys) vs. välineellinen yhteiskunta (vaihdanta)? Ferdinand Tönnies (1887) Gemeinschaft und Gesellchaft

Yhteisö Kuinka moderni yhteisö on? Moderni ihminen etsii sopii yhteisöä Mitkä asiat määrittävät yhteisöä? Asuinpaikka Jaettu kokemus Yhteenkuuluvuudentunne Sosiaalisen vuorovaikutuksen yksikkö Toiminnallinen vs. symbolinen yhteisö

Yhteisö ja moderni elämäntapa Ihmisten sosiaalisilla verkostoilla ei välttämättä yhteyttä fyysiseen tilaan Ei tiivistä yhteisöä, vaan heikkoja siteitä Arvostetaan suvaitsevaisuutta, naapuriapua, positiivista anonymiteettia, me-henkeä Vastavuoroisuus ei välttämätöntä Yksityisyyttä arvostetaan Puolijulkisten tilojen merkitys korostuu

Toiminnan suunnittelu Asukkaat vastaavat toiminnan suunnittelusta Isännöitsijät tukevat tarvittaessa Ne tulee ihan heiltä itseltään että se on ihan, talotoimikunta itse päättää mitä he, kuinka he toimii ja miten he toimii. Me annetaan tietty määrä rahaa vuosittain, jonka puitteissa he voivat järjestää sitten sitä toimintaa siellä H Suunnittelu ja talotoimikunnan perustaminen erityisen tärkeitä asioita yhteisöllisyyden kannalta Tärkeää ylipäänsä saada talotoimikunta ja tehdä toimintasuunnitelma ja osallistua, nämä sit lisäävät sitä yhteishenkeä. H Ongelmia: pienet taloyhtiöt, asukasrakenne

Toiminnan suunnittelu Vuokralaistoimikunta toimii tukiryhmänä asukasaktiiveille Ja jos tarttee täl tavalla niinku apua muilta talotoimikunnilta niin kyllä sitä tulee. A jos sielä tavallisesti on joku voimakas persoona joka vähän myrkyttää ja jyrää, tai ei muista minkälainen rooli meillä itse kullakin on aina eri yhteisöjen jäsenenä --- H5

Asukastoimikuntien järjestämä toiminta Talkoot Pikkujoulut/joulukahvit Grillausta kesäisin Lapsiparkki Kerhotoiminta (esim. taide/askartelu/käden taidot, nuorten peli-illat, ) Korttelibileet/elonkorjuujuhlat/laskiaisrieha Asukaskahvitus Teemailtoja (esim. turvallisuus, kierrätys) Tukiopetusta maahanmuuttajille Seurakunnan järjestämät illanvietot Kirpputori Pihan/yhteisten tilojen kunnostus Kesäjuhlat Biojätepussien jakaminen Uudenvuoden juhla Talvirieha Yhteisöllisyyttä voi olla monenlaista, ja vuokratalot jo kokonsakin puolesta voivat pitää sisällään monenlaisia yhteisöjä. Toiminnan suunnittelussa tulisi huomioida erilaiset asukasryhmät. Kaikkea kaikille vai jokaiselle jotain?

Muu toiminta Asukkaiden välille muodostunut vakiintuneita yhteisen toiminnan muotoja, jotka viestivät yhteisöllisyydestä. Heikkoja siteitä Asukasaktiivit pystyivät huomattavasti yksilöidymmin kertomaan taloyhtiönsä asukkaiden elämästä, myös isännöitsijöillä on hyvä yleiskäsitys asukkaiden välille muodostuvista siteistä. Vanhemmilla rouvilla on iät ajat ollu sellanen kahvikerho, mikä on joka kuukauden ensimmäinen maanantai.--- He sanoo et he on sit semmosii jotka on jo eläkkeellä ketkä, päivällä ei oo sitten muuta toimintaa niin he istuu sit kahvilla tuolla ja rupattelevat siinä. A vanhempien kanssa että niillä on omat sosiaaliset verkostot ja auttavat toinen toisiaan, käyvät yhdessä sitten lähibussilla kaupassa ja muutenkin ovat yhteyksissä. H No joillain saattaa tulla yks kaks mieleen että järjestetään joku ulkotapahtuma ja voidaanko paistaa lettuja joo, kyllä se käy. Laitetaan onnistumaan [vastaa itse] H

Asukasaktiivien roolit Mukaan lähdetään yleensä muutaman vuoden asumisen jälkeen Halu muuttaa ongelmalliseksi koettuja asioita Positiiviset aikaisemmat kokemukset Ajautuminen asukastoimintaan pitkään talossa asuneilla Lähin sit mukaan ihan pyynnöstä jotta saatas ees --- jos ei oo talotoimikuntaa niin ei oo mahollista saada minkäänlaisia avustuksia mihinkään suuntaan. A mä aattelin, että en kyllä lähe, että mieluummin täytyy muokkaa tätä meiän asuinympäristöä ku antaa periksi ja lähtee --- meillä on yks kännikämppä tossa --- ja siis se meteli oli ihan tajutonta että ihan niinku, ei ollu mitään väliä oliko päivä, yö ilta vai viikonloppu --- niin mä aattelin että pirulauta jos mä tän kautta pystysin vaikuttaa. A

Asukasaktiivien roolit Aktiivien panos/innostuminen/persoona ratkaisevia asukastoiminnan kannalta toiset on hirveen aktiivisia, niillä on kutomakoneita ja niillä on askarteluporukoita ja on tikkaporukoita --- Se on hirveen pitkälti siitä luottamushenkilöstä, miten motivoitunut se on henkilönä. H Asukasaktiivit voivat olla viestinviejiä, edunvalvojia, luottamushenkilöitä, talonmiehiä ja järjestyksenvalvojia Et jos on siivous mistä maksetaan, niin kyllhän meillä on oikeus vaatia että täällä siivotaan hyvin A Päivittäin mä oon tuolla ulkonakin niin kyllä ne kyselee ja valittaa tai tulee noin sanomaan [muut asukkaat] --- ja oon yhteyksissä isännöitsijään ja huoltomiehiin täällä. A

Asukasyhteisön piirteitä Tuttuus joka syvenee ajan myötä Tunnen suurin piirtein ne alkuasukkaat täältä niinku nimeltä, ja sit ku näkee kasvoja niin tietää suurin piirtein et missä pihalla ne asuu. A Pitkään taloyhtiössä asuneet voidaan tällöin erottaa omaksi ryhmäkseen, kuten edellisessä lainauksessa mainittuihin alkuasukkaisiin.

Fokusryhmä (Scott L. Feld 1981) Asukkaita yhdistää fyysinen ja sosiaalinen tila, vuokratalo ja sen asukkaat Fokusryhmän olemassaolo perustuu yhteiseen toimintaan, eikä se edellytä sosiaalista samankaltaisuutta Ryhmän sisäisiä suhteita määrittää tuttavuus ja jonkin asteinen luottamus, joka mahdollistaa yhteistoiminnan Yhteisö joka muodostuu yhteisen intressin ympärille on usein tiiviimpi kuin pelkkään naapuruuteen perustuva yhteisö

Sosiaaliset normit Haastatteluissa asukkaat peilasivat yhteisössä vallitsevia sääntöjä huhu- ja juorupuheissa Yhteisö luo heikkoja sääntöjä (tervehtiminen, siisteys, muiden huomioiminen) Talotoimikunta toimii yhteisön moraalisena äänenä. Talotoimikunnan kantojen tulkittiin edustavan yhteisön mielipidettä. jos joku on väärin pysäköiny niin kyllä siit sit aina tavallaan tulee se semmonen yhteisöllinen painostus [kun talotoimikunta ottaa asiaan kantaa] A3

Sosiaaliset normit Isännöitsijöille yhteisön sosiaalinen kontrolli näkyy lisääntyneenä informaationa Siellä [suuri taloyhtiö] on hyvin paljon niinkun asukkaiden kesken, tuntuvat tuntevan toisensa ja se heijastuu tännekin päin että niinkun asiat kulkeutuu, huhut kulkeutuu tänne sieltä päin. Kyllähän he varmasti havaitsevat siellä paikan päällä jos siellä on vähän tämmöstä ylimääräistä liikehdintää. Kyllä se esille tulee siellä. Ja kyllä niistä ilmoitetaan tänne. H

Isännöitsijä ja asukkaat Isännöitsijät tekemisissä asukkaiden kanssa päivittäin Suhde asukasaktiiveihin henkilökohtaisempi (tässä eroja) ketkä ovat aktiiveja niin heidän kanssa sillä tavalla tuttuja ollaan kyllä. H Mä tunsin niiden lapset ja lapsenlapsetkin suurin piirtein H Isännöitsijät fasilitoivat asukastoimintaa. Yleensä luonteeltaan teknistä apua.

Aktiivit resurssina Meidän mielestä tärkeetä meidän yhtiöön päin on se että on toimiva talotoimikunta, jotka sitten käsittelee näitä talousarvioihin liittyviä asioita. Että tavallaan tätä hallintoa mitkä heidän vuokranmääritykseen ja vuokraan vaikuttavat asiat, että he ovat niistä kiinnostuneita. Ja niitä yhteisiä asioita siellä talossa tuovat esille, niitä tarpeita mitä heillä on. Niin kyllä se on tärkeetä yhtiön kannalta, se tiedottaminenkin menee niitten talotoimikuntien kautta sinne asukkaille. H Asukkaiden ja isännöitsijöiden välillä molemminpuolinen hyötysuhde. Aktiivit helpottavat isännöitsijöiden työtä, jotka puolestaan fasilitoivat asukastoimintaa

Tilat Suunnitteluvaiheen ratkaisuilla on vaikutusta siihen millaista toimintaa yhteisössä on mahdollista järjestää Kulttuurillisilla ja sosiaalisilla erityispiirteillä on vaikutusta tilojen käyttöön Merkitys asukastoiminnalle korostuu erityisesti talviaikaan Piha-alueet mahdollistavat yhteisen vapaa-ajan vieton, lasten leikit, pihatalkoot ym. tilaisuudet joissa on mahdollista rakentaa suhteita asukkaiden kesken. Yhteisyys naapurustossa on ehkä mahdollista juuri silloin, kun asukkaat voivat itse valita mitä asioita elämästään toisille paljastavat ja peittävät....sielä just nippa nappa voidaan pitää talotoimikunnan kokous. Sielä ei pysty järjestämään [toimintaa]. A

Huomioita Yhteisöllisyys lisää huolenpitoa ja ympäristöstä välittämistä Asukasyhteisö on hybridi, jossa on perinteisen ja modernin yhteisön piirteitä Moderni elämäntapa lisää valinnanmahdollisuuksia Yhteisö voi vaikuttaa ympäristöönsä Yhteisö voi yksittäisen asukkaan näkökulmasta olla myös kontrolloiva, minkä vuoksi sen ulkopuolelle halutaan jättäytyä. Osallistuminen ei saa muodostaa pakkoa. Passiivisuuteen voi olla monta syytä