Käsityö kulttuurisiltana

Transkriptio

1 Lahden Tiedepäivä Käsityö kulttuurisiltana Yhteisöllinen oppiminen käsityökohtaamisen edistäjänä KM, TaM, Anna Kouhia tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Saimaankatu 11, Lahti tel mobile anna.kouhia@helsinki.fi Lahden tiedepäivä

2 Tutkimuksen taustaa Käsityötieteen väitöskirjatutkimus, joka tutkii 1) käsityöhön liitettyjä merkityksiä 2) käsityötä yhteisöllisyyden rakentajana Tässä esitelmässä: 1) Käsityö - mitä muuta kuin materiaa? 2) Yhteisöllinen oppiminen käsityössä: Käsityö kulttuurien välisenä siltana 3) Narratiivinen kudelma? Metodologinen pohdinta Esimerkkejä aineistosta

3 Mitä muuta kuin materiaa? Bruce Metcalf (1997,70): käsityötä ei voi dematerialisoida: sen täytyy ensisijaisesti olla fyysinen objekti Ympäröivä kulttuurimme paikkamme maailmassa sosiaalisesti konstruoitunut - ihmisten välinen kanssakäyminen, yhteisöllisyys, jakaminen - arvostukset, traditio, symboliset merkitykset David Gautlett (2011): Making is connecting - erilaiset tasot yhteyksien luomiselle - kokonaisvaltainen käsityöprosessi yhdistäminen - tekemisen sosiaalisuus yhteydet - jaettavuus toisten kanssa yhteisöt

4 CASE kuvaus Käsityö kulttuuurien välisenä siltana kurssi 16 osallistujaa viidestä eri kulttuuritaustasta 1. Alkutapaaminen, orientaatio 2. Lankatyöt; neulonta, virkkaus 3. Paperityöt; kortit, taittelu 4. Huovutus 5. Punonta, kirjonta Viisi viikottaista käsityökurssikertaa vapaaehtoinen osallistuminen, ei kurssimaksua lyhyt kurssikuvaus ohjaajana tekstiilityön opettaja jaettu opettajuus osallistujien kesken

5 Käsityökohtaaminen tutkimuskohteena Käsityön kautta kohtaaminen miten saada tietoa? yhdeksän reflektiivistä haastattelua kurssin jälkeen Kohtaamisen kokemuksen kaksisuuntaisuus autoetnografinen tutkimustapa: - oma osallisuuteni kurssilla, kriittisen itsereflektion metodi - narratiivinen kudelma: merkitysten tuottaminen dialogisesti, yhdessä informanttien kanssa

6 odotukset ja motivaatio

7 Esimerkki 1 Täytyy sanoo, että ensimmäiset pari kertaa olin vähän silleen pettyny, ku - - jotenkin odotin - - jos nyt vähän liiotellaan, et opin tekemään siellä afrikkalaisia kaislahameita ja jotenkin näin, et siellä nyt sitten kulttuurit kohtaavat. Ja sit mä olin vähän pettyny, et siel on yks britti, jota, joka on asunu niin kauan Suomes, et häntä ei laske maahanmuuttajaks, ja sitten kaks maahanmuuttajaa, jotka taas nyt sit ei sen kurssin kannalta toinen, joka ei ollu harrastanu mitään käsitöitä ja toinen, jonka kans oli aika vahva kielimuuri. Ja mä olin vähän pettyny, että, mitä, missä on nyt ne kulttuurit kohtaavat. Mut sit se oli aika hauska, kun sit, totta kai sit ehkä sekin, et ku väki lämpeni ja tutustu toisiinsa, ni sittenkin rupes tapahtumaan. Mut sit myös ku et ne thaimaalaistytöt ku tuli, ni se jotenkin must toi vielä ihan siihen. Et sitten mä olin, ymmärsin, et no tää on tää juttu. Et sit se tavallaan must pääs vast käyntiin.

8 Esimerkki 2 V: selailin vain [kursseja] kotiin tulleesta mainoksesta - - ja löysin tämän käsityökurssin, jossa oli kulttuuri tai jotain, ja ajattelin että sinne osallistun, osallistun, koska on hyvä tuntea, on hyvä saada tietoa kulttuurista, siitä kuinka ihmiset käyttäytyvät K: ja tavata uusia ihmisiä, sitäkö tarkoitat? V: Kyllä - - Omasta kokemuksestani, kyllä, on alettava etsiä uusia keinoja, uusia tapoja löytää paikkansa yhteiskunnassa ja aloittaa normaali elämä täällä

9 ajatuksia siltojen rakentumisesta

10 Esimerkki 3 V: Jos ihminen ilmottautuu tälläselle kurssille ja se tulee sinne.. tietämättä itsekään, miks, minkä takia tulee - - musta se on tavallaan kuitenkin sit se semmonen kyl se käsityön tekeminen on kuitenkin semmonen yhdistävä tekijä. Mä tarkotan justiin sitä, että mä en lähtis mihkään leipomakurssille. Mä en lähtis mihinkään kakunteko-.. Vastaavanlaiseen, missä leivotaan pullaa tai kakkua, niin mä en edes harkitsis. Kyl tää käsityön tekeminen on kuitenkin siinä taustalla se yhdistävä tekijä. K: Millä taval? Miten se voi..? V: Määrätyllä lailla, jos ihminen on kiinnostunu käsitöistä, niin se lähtee tälläselle kurssille. Jos ihminen on kiinnostunu leipomisesta, niin se lähtee leipomiskurssille. Se mun mielestä on.. Sanotaan tälleen et samanhenkiset ihmiset.

11 Esimerkki 4 ei ollu yhteistä kieltä esimerkiks tän [yhden osallistujan] kanssa - - sen englanti oli tosi heikko, mut kyllä kun se kädestä pitäen näytettiin se kutominen niin kylhän hän sen oppi. Et - - jotakin tämmöstä konkreettista niin kylhän se helpottaa sitä sopeutumista ja näin, et siinäkin, et toikin kurssi, niin jos sitä aatellaan niinku siltojen luojana eri kulttuurien välillä niin kyl sen pitäis olla pitempi koska sitte se vaan vaatii aikaa. Mut [tauko 2s] en mä omalt kohaltani osaa sitä aatella silleen [tauko2s] olihan se sitten taas niinku vanhempien ihmisten - - näkemistä ja mä en ite - - tunne kauheesti - - et tavallaan voiko nyt sanoo et vanhemmat ihmiset tulee eri kulttuurista

12 Kohti yhteistä ymmärrystä? Halun ymmärtää toisia ihmisia on lähdettävä itsestämme: yhteisyys rakentuu jakamisen kautta Osallistujien toiveiden ja osaamisten mukaan rakennettu kurssisisältö sekä vertaisopettamisen metodi syvensivät yhteisöllisyyttä ja osallistumismotivaatiota Jaettu vastuu kurssisisällöistä, jaetut mielenkiinnon kohteet, jaettu onnistumisen kokemus Kollektiivisuuden kokemus vaatii ymmärrystä yhteisistä tavoitteista ja intentioista, toisten ihmisten lähtökohdista sekä motivaatiota jakaa oppimaansa

13 Kiitos! KM, TaM, Anna Kouhia tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Saimaankatu 11, Lahti tel mobile anna.kouhia@helsinki.fi