Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

2 Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun välimuoto. Korostetaan haastateltavien elämysmaailmaa ja heidän määritelmiään siitä (Hirsjärvi 1988, 36). Haastattelut toteutettiin haastateltavalle tutussa kotiympäristössä. Haastattelut nauhoitettiin ja puhtaaksikirjoitettiin. Raportti Tarkastelunäkökulma yhteiskunta- ja hallintotieteellinen. Haastateltavat osallistuivat haastatteluun mielellään.

3 Aihe ja teemat Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta Teemaotsikot: 1. Varhaisempi ravun esiintymis- ja ravustushistoria 2. Rapustrategia ja sen tunnettuus 3. Rapustrategiasta tiedottaminen 4. Odotukset 5. Miten alueen ravustusasiat on järjestetty? 6. Rapurutto/jokirapu/täplärapu Rinnalla strukturoidut monivalinta-ja vaihtoehtokysymykset.

4 Haastateltavat Edustivat Etelä-Savon alueen vesistön ja kalatalouden parissa toimivien eri tasoja kalatalouden aluehallinnosta kalastajiin ja ravustajiin. Päätöksentekijäryhmä Osakaskunnat Hyödyntäjäryhmät Lisäksi rapukannaltaan ja historialtaan erilaisilta kohdealueilta.

5 Yhteistyö, vastuuntunto, sitoutuminen Luvattomat rapuistutukset antavat olettaa, että rapulinjausta ja muita istutuksiin liittyviä ohjeita ei tunneta tai niitä ei haluta noudattaa. Kansalaisen sitoutuminen viranomaisen päätökseen (strategian tavoitteet) edellyttää Tietoa Avointa keskustelua Luottamusta Mahdollisuutta muodostaa ja esittää mielipiteitä

6 Mistä nousee avoin keskustelu? Julkisuutta toteuttavat media, kansalaiset, järjestöt, julkinen keskustelu Julkisuusperiaate PL 12.2 Julkisyhteisöjen toiminnassa noudatetaan julkisuusperiaatetta. (JulkL 621/1999) Viranomaisen laadittava tarvittaessa oppaita, tilastoja ja muita julkaisuja Hyvä hallinto PL 21 Joustava ja vuorovaikutteinen hallintokäytäntö. (HL 434/2003) Valtionhallinnon viestintäsuositus Antaa julkisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon mukaisia ohjeita.

7 Mikä aiheuttaa epäilyjä ja epäluottamusta? avoimuus( ) mahdollistaa sen, että useiden näkökantojen eroavuuksista voidaan keskustella avoimesti, myötävaikuttaa toimielinten suurempaan legitimiteettiin suhteessa kansalaisiin ja lisää kansalaisten luottamusta. Näin ollen tiedon ja keskustelun puuttuminen on pikemminkin omiaan synnyttämään kansalaisissa epäilyjä paitsi tietyn toimenpiteen laillisuuden, myös koko päätöksentekomenettelyn legitimiteetin osalta. (Mäenpää 2008, 4 [EYT 2008]) Ihminen hyväksyy helpommin itselleen epämieluisankin päätöksen, jos hän on saanut osallistua sen valmisteluun.

8 Tekemisen puutteesta projekti Kyllä se yleensä vähän silleen on, että jos sitä tehdään jostakin tuolta Helsingistä päin joku tämmönen päätös eikä kuulla, mitä mieltä täällä ollaan, niin ei siitä välttämättä oikein pidetä. En oo kuullu, ja sinänsä ihmetyttää sitten, kun on käyny ihmisiä osakaskunnan vuosikokouksessa, niin ei ne oo ravuista puhunu... Ei ainakaan minulta oo kysytty milloinkaan. Siellä luodaan linjaukset, mitä lähdetään ajamaan eteenpäin. Ja sit tullaan tänne maakuntiin ja täällä otetaan näistä kalatalouspiireistä alueellisesti muutamia jeppejä, jotka on kunnanvaltuutettuja taikka muuten kymmenessä eri hommassa, niin ne otetaan sinne mukaan. No joskus tuntuu siltä, että tuolla hallintopuolella viranomaisilla tahtoo olla, että jos ei oo mitään muuta tekemistä, niin keksitään joku projekti

9 Kahdenlaista viestintää Yhteisöviestintää: kaikkea sitä tiedonvaihdantaa, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, joka syntyy organisaatioiden sisällä ja niiden käydessä vuoropuhelua ympäristönsä ja sidosryhmiensä välillä (Juholin 2009, 21). Joukkoviestintää: yksisuuntaista sanomien lähettämistä ennalta määräämättömälle, suurelle yleisölle (esim. Kunelius 2003, 17 ). Tehtävänä esim. luoda jäsennelty kuva yleisölleen Tavoittaa suuren yleisön

10 Tieto ei kulkenut Sekä yhteisö- että joukkoviestintä epäonnistunut rapustrategian tunnetuksi tekemisessä: rapustrategiasta ei tietoa Viranomaistoiminta jäi suljetuksi, tiedotusvälineissä ruttoasia jäi täplärapuhuuman jalkoihin. Kun sekä hallinnon julkisuus että median rooli vallan vahtikoirana petti, ravun ympärille ei syntynyt jokiravun selviämistä tukevaa julkisuutta. Ei myöskään rapua yleisellä tasolla tunnetuksi tekevää ja ravun kysyntää lisäävää julkisuutta. Rapulinjaus ja pyydysten puhdistuksen merkitys tiedettiin. Viranomaisten sitoutuminen?

11 Lopuksi Rapukulttuuri on vahvistumassa Etelä-Savon maakunnassa mm. paikallisten vapaa-ajan lisääntymisen ja kesäasukkaiden ansiosta. (Ennen hienon väen harrastus) Rapua kohtaan on odotuksia ja toiveita, esim. ammattikalastajat, uudisasukkaat ja nuoret. Tiedonkulun ongelmat näkyvät kaikissa rapuasioissa, esim. rutto ja istutukset