Ohjelmasuunnitelma: Osallistuva Espoo - kehitysohjelma

Ohjelmasuunnitelma: Osallistuva Espoo - kehitysohjelma 27.11.2013 Versio: 0.4 Kehitysohjelman omistaja: Kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja: Kehitysohjelman ohjelmapäällikkö: Jukka Mäkelä Simon Elo Mari Immonen

Ohjelmasuunnitelma i Ohjelmasuunnitelman versiohistoria ja hyväksyntä Versio Laatinut Päiväys Version lyhyt kuvaus 0.1 Mari Immonen 30.9.2013 0.2 Mari Immonen 9.10.2013 Ohjausryhmän hyväksyi suunnitelman luvut 1-6 0.3 Mari Immonen 13.11.2013 Esitys ohjausryhmälle luvuoista 7-15 0.4 Mari Immonen 27.11.2013 Ohjausryhmä hyväksyi suunnitelman 15.11. kokoukseen pienin korjauksin kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi 1.0 16.12.2013 Kaupunginhallitus Ohjelmasuunnitelman hyväksyntä Hyväksyjä Päiväys Linkki päätösasiakirjaan ja mahdolliset lisätiedot Kaupunginhallitus KH 16.12.2013 <pp.kk.vvvv>

Ohjelmasuunnitelma ii Tiivistelmä Espoo-tarinaan kuuluvat valtuustokauden visio, arvot, päämäärät ja tavoitteet ohjaavat osallisuuden kehittämistä merkittävästi. Niissä on suoraan kehitysohjelman ohjaavia linjauksia. Osallistuva Espoo -kehitysohjelman tavoitteena on: Toimiva päätöksenteko tehdään edustuksellinen demokratia paremmin tutuksi madalletaan osallistumisen kynnystä asukkaat ja yhteisöt otetaan paremmin mukaan valmisteluvaiheessa asukkaat ja asiakkaat otetaan paremmin mukaan palvelujen kehittämiseen Palkitseva lähitekeminen lisätään lähivaikuttamista mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja omatoimisesti lähiympäristössä vahvistetaan talkoohenkeä ja yhdessä tekemistä vahvistetaan Espoo-identiteettiä sekä ylpeyttä kotikaupungista ja omasta asuinalueesta vahvistetaan tunnetta, että osallistumalla voidaan vaikuttaa otetaan kasvava ikääntyneiden potentiaali paremmin käyttöön otetaan paremmin yritykset ja yhteisöt mukaan lähitekemiseen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus tunnistetaan erilaiset ryhmät ja heidän tarpeensa (lapset, nuoret, ikäihmiset maahanmuuttajat, syrjäytyneet, kansainväliset asukkaat) ja parannnetaan heidän osallisuuttaan arvostetaan kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista kehitetään osallistumis- ja vuorovaikutustapoja ja -kanavia käytetään aktiivisesti sosiaalista mediaa avataan tietoa yritysten ja yhteisöjen käyttöön paremmin otetaan uudet ideat käyttöön tavoitellen joustavuutta ja helppoutta Vuonna 2014 toteutetaan kolme - kuusi toimenpidettä, joista kärkinä ovat palkitseva lähitekeminen ja miten voin vaikuttaa Espoossa.

Ohjelmasuunnitelma iii SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta ja nykytila kehitysohjelman kohdealueella... 1 2 Yhteys Espoo-tarinaan... 1 3 Tavoitteet ja mittarit... 2 3.1 Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella... 2 3.2 Hyötytavoitteet ja mittarit... 3 3.3 Konkreettiset tuotokset... 6 4 Rajaukset... 6 5 Kehitysohjelman toteutus... 6 5.1 Osa-alueet ja vaiheistus... 6 5.2 Tulevien vuosien mahdolliset projektiaihiot ja ehdotukset... 8 6 Kustannukset ja rahoitus... 8 6.1 Ulkoiset kustannukset ja kustannustenhallinta... 8 6.2 Rahoitus... 8 6.3 Työmäärä ja resurssienhallinta... 8 7 Riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön... 9 8 Organisointi ja vastuut... 9 9 Sidosryhmät ja sidosryhmien hallinta... 10 10 Viestintä... 11 11 Kehitysohjelman hallintakäytännöt... 12 11.1 Projektien ja toimenpiteiden valinta ja niitä koskeva päätöksenteko...12 11.2 Seuranta ja raportointi...12 11.3 Ohjausryhmän käytännöt...12 11.4 Dokumenttienhallinta ja muut työtavat...13 12 Riskit ja riskienhallinta... 13 13 Edellytykset kehitysohjelman toteutukselle ja onnistumiselle... 13 13.1 Edellytykset toteutukselle...13 13.2 Edellytykset kehitysohjelman onnistumiselle...14 14 Kehitysohjelman arviointi, ohjelman lopetus ja jatkotoimenpiteet... 14 15 Määritelmät, käsitteet ja lyhenteet... 14 16 Liitteet... 14

Ohjelmasuunnitelma 1 1 Tausta ja nykytila kehitysohjelman kohdealueella Osallisuudella tarkoitetaan tässä kehitysohjelmassa kunnan edustuksellista demokratiaa sekä kuntalaisten suoraa osallistumista. Espoossa osallisuutta on edistetty pitkäjänteisesti hyödyntämällä uusia tapoja ja välineitä laajasti. Myös kuntademokratiaa on kehitetty vuosien varrella jatkuvasti. Osallisuus Espoossa nyt muistiossa on kuvattu nykytilaa tarkemmin. Tutkimustulosten mukaan espoolaiset ovat tyytyväisempiä kuntaansa ja osallistumismahdollisuuksiinsa kuin yleensä Suomen suurimmissa kaupungeissa. FCG Koulutus ja konsultointi Oy:n toteuttama tutkimus tehdään vuosittain kysymällä kuntalaisten tyytyväisyyttä yhteensä 74 palvelusta ja asiasta. (Kuntapalvelututkimus 2012). Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa päätöksiin, valintoihin ja palvelujen kehittämiseen edustuksellisen, suoran ja käyttäjälähtöisen demokratian ja osallistumisen kautta. Nämä eivät ole toisiaan korvaavia demokratian muotoja, vaan toisiaan täydentäviä. Kuntalaiselle on tärkeää, että hänelle annetaan mahdollisuus erilaisiin sekä pitkäaikaisiin että lyhytaikaisiin ja satunnaisiin vaikuttamisen keinoihin. Myös erilaisille kuntalaisryhmille on tarjottava mielekkäitä ja sopivia osallistumiskeinoja. Suora osallistuminen on saanut 2000-luvulla myös uusia kuntalaisia voimaannuttavia muotoja, kuten yhteisösuunnittelu, visiointi, fokusryhmätyöskentely, asukasraadit ja kuntalaisfoorumeihin osallistuminen. Uusimpana osallistumisen muotona puhutaankin jo tekemällä osallistumisesta. Kuntalaisten ja kunnan välisissä suhteissa on monia vivahteita ja kuntalaiset toimivat kunnassa erilaisissa kuntalaisen ja asiakkaan rooleissa. Tärkeää on, miten kunta palvelee, mutta myös se, miten kuntalaiset toimivat yhteisönä. (Sakari Möttönen: Kuntalaisen muuttuvat roolit, 2010) Osallisuus keskittyy usein aktiivisiin kuntalaisiin. Nuorten osallisuuden kehittämiseen on kiinnitetty viime vuosina huomiota, mutta ei kuitenkaan vielä riittävästi. Toinen tärkeä asia on ikäihmisten yksinäisyys, jolla on osoitettu olevan huonontava vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen. Erityisenä haasteena on Espooseen muuttavat uudet asukkaat. Miten he juurtuvat Espooseen ja kokevat sen omaksi kotikaupungikseen? Asukkaat haluavat vaikuttaa erityisesti lähiympäristöönsä. Sosiaalisen median kehitys antaa uusia mahdollisuuksia osallistumiseen. 2 Yhteys Espoo-tarinaan Kehitysohjelman tavoitteena on tukea ja kehittää toimintaa Espoo-tarinan mukaisesti. Espoo-tarina hyväksyttiin valtuustossa 10.6.2013. Espoo-tarinaan kuuluvat valtuustokauden visio, arvot, päämäärät ja tavoitteet ohjaavat osallisuuden kehittämistä merkittävästi. Niissä on suoraan kehitysohjelman ohjaavia linjauksia.

Ohjelmasuunnitelma 2 Espoon visio on: Espoo on verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Viimeinen lause liittyy suoraan kehitysohjelmaan. Espoon kolmesta arvosta ensimmäinen liittyy suoraan asukkaisiin ja osallisuuteen: Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Kaksi muuta arvoa liittyvät myös vahvasti osallisuuteen. Toinen arvo on: Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla.( ) Kolmas arvo on: Espoo on oikeudenmukainen. Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. Asukkaat ja palvelut -näkökulman päämäärä on: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteista osallisuuteen liittyy tavoite: Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulman päämäärä on: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteista osallisuuteen liittyvät tavoitteet: Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. ja Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Espoo-tarinan "Minne olemme menossa" -osassa oleva Kaikkien Espoo -luku ohjaa myös osallisuuden kehittämistä. Erityisesti suuntaviivoja asettavat seuraavat kappaleet: Espoolaiset huolehtivat aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Yhä useammat osallistuvat itselleen ja elämäntilanteeseen soveltuvaan vertaistoimintaan. ja Espoon poliittinen järjestelmä on avoin, demokraattinen ja helposti lähestyttävä. Kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. 3 Tavoitteet ja mittarit 3.1 Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella Haluamme, että espoolaiset tuntevat kotikaupunkinsa omakseen. Tätä kuvaa lauseet: Espoo meidän kotikaupunkimme! Tehdään Espoosta meidän näköinen. Osallistuva Espoo kehitysohjelman tavoitteena on: Osallistuvat espoolaiset ja Suomen toimivin demokratia.

Ohjelmasuunnitelma 3 3.2 Hyötytavoitteet ja mittarit Osallistuva Espoo -kehitysohjelman tavoitteena on: Toimiva päätöksenteko Palkitseva lähitekeminen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista Toimiva päätöksenteko Hyvän kuntademokratian tunnusmerkki on aktiivisesti osallistuvat kuntalaiset, jotka tuntevat luottamusta kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Lisäksi edustuksellisen demokratian toimivuus edellyttää, että luottamushenkilöt eivät etäänny kuntalaisista ja että he todella pystyvät vaikuttamaan kunnan päätösvallassa oleviin asioihin. Päätöksenteon toimivuutta tulee edelleen parantaa ja kehittää. Espoon kaupungin kuntademokratian osallisuustapoja on paljon ja välineet siihen ovat hyvät. Espoon on tärkeää käyttää ja kehittää olemassa olevia välineitä ja kanavia. Päätöksenteon prosessien on oltava avoimia ja helposti lähestyttäviä. On tärkeää, että kuntalaiset tietävät, miten voi osallistua Espoon kehittämiseen ja päätöksentekoon ja että heidät otetaan oikea-aikaisesti mukaan. Tavoitteet lyhyesti: - tehdään edustuksellinen demokratia paremmin tutuksi - madalletaan osallistumisen kynnystä - asukkaat ja yhteisöt otetaan paremmin mukaan valmisteluvaiheessa - asukkaat ja asiakkaat otetaan paremmin mukaan palvelujen kehittämiseen Palkitseva lähitekeminen Espoon vahvuus ovat aktiiviset kuntalaiset. Suomea on aina rakennettu talkoilla ja yhteisvastuulla. Sitä kannattaa edelleen vahvistaa. On tärkeää vahvistaa Espoohenkeä ja -identiteettiä. Saattamalla yritykset ja yhteisöt mukaan lähiympäristön toimintaan ja kehittämiseen meillä on suuria mahdollisuuksia onnistumiseen ja uudenlaiseen lähitekemiseen. Tavoitteet lyhyesti: - lisätään lähivaikuttamista mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja omatoimisesti lähiympäristössä - vahvistetaan talkoohenkeä ja yhdessä tekemistä - vahvistetaan Espoo-identiteettiä sekä ylpeyttä kotikaupungista ja omasta asuinalueesta - vahvistetaan tunnetta, että osallistumalla voidaan vaikuttaa - otetaan kasvava ikääntyneiden potentiaali paremmin käyttöön - otetaan paremmin yritykset ja yhteisöt mukaan lähitekemiseen

Ohjelmasuunnitelma 4 Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Erilaisten kuntalaisten tarpeet tulee ottaa huomioon. Kansainvälisten asukkaiden määrä kasvaa. Suvaitsevaisuus on tärkeää. Haluamme toivottaa uudet kuntalaiset tervetulleiksi. Vahvistamme Espoon ja espoolaisten identiteettiä myös erilaisten ryhmien osalta. Tavoitteet lyhyesti: - tunnistetaan erilaiset ryhmät ja heidän tarpeensa (lapset, nuoret, ikäihmiset maahanmuuttajat, syrjäytyneet, kansainväliset asukkaat) ja parannnetaan heidän osallisuuttaan - arvostetaan kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista Käytetään sähköisen asioinnin ja sosiaalisen median keinoja helpottamaan vaikuttamista ja omaehtoista ruohonjuuritason toimintaa. Kerätään asukkaiden ideoita, antaudutaan keskusteluun ja opitaan asukkaista palvelujen kehittämistä varten. Helppojen työkalujen myötä kynnys kertoa mielipiteensä on madaltunut. Sähköisistä tietoverkoista on tullut paikka olla aktiivinen. Organisaatioiden myös oletetaan olevan suoremmassa ja avoimemmassa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa kuin aiemmin. Kaupungilta tämä edellyttää herkkyyttä kuunnella, resursseja ja toimintatapojen muutosta. Tavoitteet lyhyesti: - kehitetään osallistumis- ja vuorovaikutustapoja ja -kanavia - käytetään aktiivisesti sosiaalista mediaa - avataan tietoa yritysten ja yhteisöjen käyttöön paremmin - otetaan uudet ideat käyttöön tavoitellen joustavuutta ja helppoutta Mittareista Mittarit on valittu siten, että ne kuvaavat osallisuuden ilmiötä yleisellä tasolla. Mittareiden valinnassa on huomioitu olemassa oleva tutkimustieto. Suurimmassa osassa mitareista on saatavilla tulokset useammalta vuodelta. Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkimus tehdään vuosittain. Poikkeuksena on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimustulokset alueellisesta hyvinvoinnista (ATH-tutkimus), joka on tehty vasta kerran.

Ohjelmasuunnitelma 5 Taulukko 1 Hyötytavoitteet ja mittarit Kehitysohjelman hyötytavoite Mittari Mittarin nykyarvo Toimiva päätöksenteko: Äänestysaktiivisuus kasvaa kunnallisvaaleissa Toimiva päätöksenteko: Äänestysaktiivisuus kasvaa kunnallisvaaleissa Toimiva päätöksenteko: Äänestysaktiivisuus kasvaa Toimiva päätöksenteko: Kuntalaiset ovat tyytyväisiä Espoon luottamushenkilöihin Toimiva päätöksenteko: Kuntalaiset tuntevat kuntademokratian toimintatavat ja ovat niihin tyytyväisiä Toimiva päätöksenteko: Luottamushenkilöiden oma käsitys vaikutusmahdollisuuksistaan Toimiva päätöksenteko: Koululaisilla on mahdollisuus vaikuttaa koulussa Palkitseva lähitekeminen: Aktiivisuuden lisääminen erityisesti alueilla, joilla on matalimmat aktiivisuudet Palkitseva lähitekeminen: Yksinäisyyden väheneminen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Kehitetään avoimuutta ja vaikuttamista Kehitetään avoimuutta ja vaikuttamista: viestintä kuntalaisille toimii hyvin Mittarin tavoitearvo 2016 lopussa Kunnallisvaalien äänestysprosentti 59.3 62 Ulkomaalaisten espoolaisten äänestysprosentti 16.9 20 Nuorisovaltuuston äänestysprosentti Kuntalaisten tyytyväisyys oman kunnan luottamushenkilöihin Kuntalaisilla on tunne, että he voivat vaikuttaa Luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuudet Tiedän miten koulussani voin vaikuttaa koulun asioihin Aktiivisesti osallistuvien osuus (%) 47.9 50 hyvä 19 % eos 63 % huono 18 % ka 3,01 (1-5) hyvä 26 % eos 39 % huono 34 % ka 2,79 (1-5) hyvät 61 % huonot 6 % samaa mieltä 50% eri mieltä 50 % Tapiola 36 % Leppävaara 34 % Kauklahti 30 % Matinkylä 27 % Vanha Espoo 23 % Espoonlahti 25 % Koko Espoo 29 % hyvä 30 % eos 55 % huono 15 % ka 3,20 (1-5) hyvä 40 % eos 35 % huono 25 % ka 3,0 (1-5) hyvät 70 % huonot 5 % samaa mieltä 60% erimieltä 40 % Tapiola 37 % Leppävaara 35 % Kauklahti 31 % Matinkylä 29 % Vanha Espoo 25 % Espoonlahti 27 % Koko Espoo 30 % Yksinäiseksi tuntevien osuus (%) 9% 7 % Kokeilujen määrä kartoitus määrä kasvaa Nettisivujen laatu (kokonaisarvosana) ka 7.94 8.00 Tiedottaminen kunnan palveluista hyvä 62 % eos 14 % huono 24% ka 3,46 (1-5) hyvä 70 % eos 10 % huono 20% ka 3,46 (1-5) Lisätietoja tietolähteestä Espoon kaupunki, v. 2012 ja 2016 Oikeusministeriö v. 2012 ja 2016 Espoon kaupunki,(2011,20 13 ja 2015) Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkitaan vuosittain Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkitaan vuosittain Kysely valtuutetuille valtuustokauden lopussa THL Kouluterveystutkimus 2010 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus v. 2012 Alueel. terveys- ja hyvinvointitutkimus v. 2012 Espoon kaupunki, toimialat Espoon kaupunki, viestintä Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2012 vuosittain

Ohjelmasuunnitelma 6 3.3 Konkreettiset tuotokset Hyötytavoitteiden saavuttamiseksi on kehitysohjelmalle suunniteltu seuraavat tuotokset: 1. Toimiva päätöksenteko - laaditaan miten voin vaikuttaa Espoossa ohjeet - kirjataan avoimen valmistelun ja päätöksenteon periaatteet - sovitaan yhteistoimintamenettelystä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa - laajennetaan hyviä olemassa olevia ja pilotoidaan uusia käytänteitä 2. Palkitseva lähitekeminen - toteutetaan asuinalueiden lähitekemisen pilotteja - kartoitetaan ja arvioidaan osallistumisen mahdollisuudet, resurssit ja tilat - arvioidaan asukasfoorumitoiminta - aktivoidaan kaupunkitapahtumia ja massatapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa - saatetaan yhteen yrityksiä ja 3. sektoria 3. Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus - toteutetaan kokeiluja erilaisten ryhmien kanssa - lisätään toimintaa kansainvälisten asukkaiden kanssa 4. Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista - tunnistetaan sosiaalisen median mahdollisuudet ja lisätään kokeiluja - vahvistetaan dialogia (kuuntelu- ja keskustelukulttuuria) 4 Rajaukset Ohjelman tavoitteet koskevat yleisellä tasolla kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kuvaamista ja kehittämistä. Koska nuoria ja ikäihmisiä varten on omat poikkihallinnolliset ohjelmat, niissä käsitellään näiden ikäryhmien osallisuutta. 5 Kehitysohjelman toteutus 5.1 Osa-alueet ja vaiheistus

Ohjelmasuunnitelma 7 Toimenpiteet 6 kpl Kärki: Miten voin vaikuttaa Espoossa? Lyhyt kuvaus Kehitysohjelman hyötytavoite Laaditaan kuvaus. Kirjataan avoimen Toimiva valmistelun ja päätöksenteon periaatteet. päätöksenteko Sovitaan yhteistyömenettelyistä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Tunnistetaan ja laajennetaan olemassa olevia hyviä toimintatapoja ja pilotoidaan uusia. Tunnistetaan sosiaalisen median mahdollisuudet ja lisätään dialogia kuntalaisten kanssa. Vastuutaho alustava ehdotus Konserni-esikunta, Hallinto- ja lakiasiat Timo Kuismin Status Käynnisty mässä Ajoitus 2014 Kärki: Palkitseva lähitekeminen Toteutetaan talkoita ja muita asuinalueiden lähitekemisen pilotteja. Kehitetään lähitekemisen tapa uusille asuinalueille. Palkitseva lähitekeminen Tekninen- ja ympäristö-toimi, esikunta Olli Isotalo Käynnisty mässä 2014 Vahvistetaan Espoo - identiteettiä Lisätään asukkaiden mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä. Tehdään kartoitus tapahtumista. Arvioidaan tapahtumia Espoo tarinan näkökulmasta. Palkitseva lähitekeminen Vapaa sivistystyö Johanna Vepsä Käynnisty 2014 mässä, työryhmä on nimetty Näin Espoossa toimintaan! Tehdään yleisesite, jossa kaupungin palvelut. Vahvistetaan Espooidentiteettiä sekä ylpeyttä kotikaupungista. Palkitseva lähitekeminen Konserniesikunta, viestintä Johanna Pellinen Käynnisty 2014 mässä, työryhmä on nimetty Lasten osallisuus Käynnistetään valmistelu osallisuussuunnitelman tekemiseksi tekemällä selvitys lasten osallisuudesta. Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Sosiaali- ja terveystoimi ja Sivistystoimi Perhe ja sosiaalipalvelut, Varhaiskasvatus ja opetus, Päivi Petrelius Käynnisty 2014 mässä, työryhmä on nimetty Aktivoidaan vähän osallistuvia Käynnistetään vähän osallistutuvalla asuinalueella osallisuutta ja äänestysaktiivisuutta vahvistava kartoitus ja kokeilu. Huomioidaan erilasiten ryhmien osallisuus Sosiaali- ja terveystoimi, Perhe ja sosiaalipalvelut Tuija Norlamo Käynnisty mässä 2014

Ohjelmasuunnitelma 8 Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on - lisätä tietoisuutta erilaisista osallistumisen mahdollisuuksista ja - lisätään avoimuutta valmistelussa ja päätöksenteossa - tukea lähitekemistä Vuonna 2014 toteutetaan kolme - kuusi toimenpidettä, joista kärkinä ovat palkitseva lähitekeminen ja miten voin vaikuttaa Espoossa. 5.2 Tulevien vuosien mahdolliset projektiaihiot ja ehdotukset Jatketaan vuonna 2014 käynnistyneiden toimenpiteiden toteutusta. Lisäksi käynnisteään asukasfoorumitoiminannan arviointi. 6 Kustannukset ja rahoitus 6.1 Ulkoiset kustannukset ja kustannustenhallinta Vuoden 2014 kokonaiskustannukset: kokouskulut ja matkakustannukset 15 000 euroa materiaali- ja painatuskustannukset 10 000 euroa kumppanuustoiminta 100 000 euroa selvitykset ja pilotoinnit 80 000 euroa 6.2 Rahoitus Kansallisen rahoituksen mahdollisuudet käydään läpi ohjelmatyön aikana. 6.3 Työmäärä ja resurssienhallinta Arvion mukaan vuonna 2014 yhteensä kaksi henkilötyövuotta seuraavasti: - ohjelma- ja vietintäpäällikkö 0,3 htv - omistaja ja ohjausryhmä 0,1 htv - kumppanuustoiminnnan tuet 0,2 htv - selvitys ja kuvaustehtävät 1,0 htv - kartoitus- ja kokeilutoiminta 0,4 htv

Ohjelmasuunnitelma 9 7 Riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön Riippuvuudet arvioidaan ohjelmatyön aikana. Riippuvuudet ja yhteydet muiden kehitysohjelmien kanssa arvioidaan säännöllisissä ohjelmapäällikkötapaamisissa sekä ohjelmien ohjausryhmien yhteistapaamisessa 2 krt / vuosi jaetaan informaatiota ohjelmien kesken. Näillä keinoiolla pidetään rajapinnat näkyvissä ja elävänä tarpeen mukaan sekä huomataan riippuvuudet. 8 Organisointi ja vastuut Ohjausryhmän luottamushenkilöjäsenet ovat: Simon Elo puheenjohtaja, Mari Nevalainen varapuheenjohtaja, Kai Lintunen, Kaisa Alaviiri ja Anders Portin. Kaupunginhallitus on nimennyt ohjausryhmän luottamushenkilöt. Lisäksi asiantuntijajäsenä nuorisovaltuuston edustaja on Kasper Sukselainen. Ohjausryhmän viranhaltijajäsenet ovat: Jukka Mäkelä omistaja, Mari Immonen ohjelmapäällikkö, Tuija Norlamo, Martti Merra, Harri Tanska. Viestintävastaava on Johanna Pellinen. Ohjausryhmä Ohjausryhmän tehtävänä on luoda toiminnallaan edellytyksiä ohjelman onnistumiseksi. Ohjelman ohjausryhmä vastaa koko ohjelman etenemistä koskevien suunnitelmien valmistelusta ja ohjelman sisäisestä päätöksenteosta.tehtäviä ja vastuita: ohjelman valmistelu ja vuosittainen ohjelmatason suunnittelu projektien priorisointi ohjelman ja projektien edistymisen seuranta ja ohjaus Lisäksi ohjausryhmän luottamushenkilöiden tehtävänä on viestiä ohjelman tavoitteista kaikille luottamushenkilöille seminaareissa ja tapaamisissa sekä edistää espoolaisten luottamushenkilöiden sitoutumista ohjelman tavoitteisiin. Lisäksi ohjausryhmän viranhaltijajäsenten tehtävänä on viestiä ohjelman tavoitteista oman toimialansa johdolle ja työntekijöille sekä edistää johdon ja työntekijöiden sitoutumista ohjelman tavoitteisiin. Omistaja Omistajan tehtävänä on varmistaa, että ohjelman hyötytavoitteet toteutuvat. Ohjelman omistajalla on kokonaisvastuu ohjelmasta ja sen hyötytavoitteista. Omistaja tekee ohjelman etenemistä koskevat päätökset tai ehdottaa niitä toimivaltaiselle taholle. Omistaja tekee määrärahan käyttöä koskevat päätökset.omistaja vastaa projektin hyötyjen jälkiarvioinnista ja seurannasta projektin lopetuksen jälkeen.

Ohjelmasuunnitelma 10 Ohjelmapäällikkö Ohjelmapäällikön tehtävänä on mahdollistaa tavoitteiden toteutuminen ja valmistella ohjausryhmän kokoukset ja toimintaa. Ohjelmapäällikkö osallistuu ohjausrymän kokouksiin esittelijänä ja sihteerinä. Ohjelmapäällikkö vastaa ohjelman operatiivisesta johtamisesta ja raportoi edistymisestä ohjelman omistajalle ja ohjausryhmälle. Ohjelmapäällikön tehtäviä ovat: - ohjelmasuunnitelman laatiminen - osapuolten toiminnan koordinointi, motivointi ja kannustaminen - ohjelman toimenpiteistä vastaavien ja projektipäälliköiden ohjaus - ohjelman projektien välisten yhteyksien ja riippuvuuksien koordinointi - ohjelmatason riskien seurannan ja hallinnan dokumentointi - ohjelman taloushallinto - ohjelman etenemisen raportointi ja ennustaminen - ohjelman viestintä ja dokumentointi yhdessä viestintäpäällikön kanssa - ohjelman toteutustavoitteiden saavuttaminen Ohjelman viestintäpäällikön tehtävänä on: - ohjelman viestintä ja dokumentointi yhdessä ohjelmapäällikön kanssa - ohjelman toteutustavoitteiden saavuttaminen viestinnän keinoin 9 Sidosryhmät ja sidosryhmien hallinta Ohjelman sidosryhmällä tarkoitetaan organisaatiota, ryhmää tai tahoa, joka voi vaikuttaa ohjelman toteutukseen ja onnistumiseen ja/tai johon ohjelma tulee vaikuttamaan. Alla olevassa taulukossa on kuvattu lyhyesti kunkin sidosryhmän rooli kehitysohjelman onnistumisen kannalta. Lisäksi on esitetty suunnitellut toimenpiteet sidosryhmien osallistamiseksi ja huomioimiseksi. Sidosryhmät ovat usein ohjelman viestinnän kohderyhminä. Ohjelman viestintä kuvataan kappaleessa 10. Sidosryhmätaulukko päivitetään ohjelman kuluessa. Taulukko 2: Kehitysohjelman sidosryhmät ja niiden hallinta Sidosryhmä Asukas (lapset, nuoret, työikäiset, eläkeläiset, erityisryhmät) Asiakas Roolin kuvaus (kehitysohjelman onnistumisen kannalta) ohjelman hyötyjät eli osallistuvat espoolaiset ja Suomen toimivin demokratia. ohjelman hyötyjät eli osallistuvat espoolaiset ja Suomen toimivin demokratia. Toimenpiteet sidosryhmän huomioimiseksi tai osallistamiseksi asukasviestintä Vastuuhenkilö Johanna Pellinen asiakasviestintä Johanna Pellinen

Ohjelmasuunnitelma 11 Asukasfoorumien jäsenet asukasfoorumien oman toiminan kehittäminen ja arviointi Asukasyhdistykset lähitekemisen kehittäminen ja edistäminen. ohjausryhmä tutustuu ja seuraa toimintaa aktiiviseesti hyvä yhteistyö keskusjärjestöjen ja yhdistysten kanssa ohjausryhmä ja Mari Immonen tulosyksiköt toimenpiteiden vastuuhlöt Paikallistoimijat, yhdistykset, seurat, kansalaisjärjestöt lähitekemisen edistäminen sidosryhmäviestintä tulosyksiköt toimenpiteiden vastuuhlöt Oppilaitokset, korkeakoulut, yliopistot tutkimuksen ja kokeilujen kohdistaminen osallisuuteen hyvä yhteistyö toimenpiteiden vastuuhlöt Kauppakeskukset lähitekeminen hyvä yhteistyö toimenpiteiden vastuuhlöt Uskonnolliset yhteisöt lähitekeminen hyvä yhteistyö toimenpiteiden vastuuhlöt Yritykset lähitekeminen hyvä yhteistyö toimenpiteiden vastuuhlöt Suuret kaupungit, Helsingin seudun kunnat Henkilöstö (toimialajohtajat, tulos-yksiköt, esimiehet, henkilöstö) osallisuuden kehittäminen hyvä yhteistyö toimenpiteiden vastuuhlöt ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen ja tavoitteiden edistäminen viestintä toimenpiteiden vastuuhlöt Toiset ohjelmaryhmät yhteinen katselmointi tavoitteista hyvä yhteistyö ohjausryhmä Nuorisovaltuusto nuorten osallisuuden vahvistaminen hyvä yhteistyö ohjausryhmä ja toimenpiteiden vastuuhlöt Viestintä Ohjelman viestinnän keskeinen tehtävä on kertoa ohjelman tavoitteiden eteen kaupungissa tehdystä työstä ja ohjelman onnistumisista. Tässä keinovalikoimana ovat uutiset, tiedotteet, mediatapaamiset ja -haastattelut, verkkosivut, esitteet, ja muut vastaavat keinot. Aktiivisella ja selkeällä viestinnällä lisätään asukkaiden tietoisuutta kaupungin nykyisistä osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista. Viestintä ohjelman tekemästä työstä lisääntyy sitä mukaa, kun ohjelman projekteissa syntyy konkreettisia toimia ja tuloksia. Keskeistä ohjelmassa on myös kiteyttää ohjelman tavoitteet ja viestiä ne luottamushenkilöille ja ohjelman tavoitteiden toteutumisen kannalta oleellisille kaupungin työntekijöille. Ohjausryhmä on hionut ohjelman kuvaukseen pääviestit, joilla ohjelman tavoitteista kerrotaan. Tavoitteiden viestinnässä keinovalikoima painottuu

Ohjelmasuunnitelma 12 ohjelman verkkosivuihin, seminaareihin ja ohjausryhmän jäsenten henkilökohtaisiin tapaamisiin eri sidosryhmien kanssa. Ohjelman ja sen projektien organisoitumisesta, tavoitteista, haasteista, päätöksistä ja etenemisen vaiheista kerrotaan avoimesti läheisille kohderyhmille ja kaikille muille ohjelmasta kiinnostuneille. Ohjelman keskeinen materiaali kuten kuvaukset ja suunnitelmat julkaistaan tultuaan hyväksytyksi ohjelman verkkosivuilla osoitteessa espoo.fi/osallistuvaespoo. Asukas- ja mediaviestinnän painopiste on kuitenkin ohjelman konkreettisissa tuloksissa ja tietoisuuden lisäämisessä siitä, miten Espoossa voi osallistua ja vaikuttaa. Ohjausryhmä käyttää sisäisessä viestinnässään yhteistä extranettia, jonne kokous- ja muu materiaali tallennetaan. Ohjausryhmä käyttää extranettia halutessaan myös ideoiden ja taustatiedon jakokanavana. 10 Kehitysohjelman hallintakäytännöt 10.1 Projektien ja toimenpiteiden valinta ja niitä koskeva päätöksenteko Ohjelmasuunnitelmaan on kirjattu tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet koko ohjelmalle. Ohjelman ohjausryhmä on käsitellyt kehittämisohjelman priorisointia kokouksissaan syksyn 2013 aikana. Vuodelle 2014 ohjelman ohjausryhmä on valinnut kuusi toteutettavaa toimenpidettä (luku 5). Kullekin toimenpiteelle tehdään suunnitelma ja suunnitelmat hyväksytään ohjausryhmän kokouksissa helmikuun 2014 loppuun mennessä. Toimenpiteen suunnitelman tekemisestä vastaa kunkin työryhmän puheenjohtaja tai nimetty vastuuhenkilö. Vuoden 2015 suunnitelman tekeminen käynnistetään ohjausryhmässä lähetekeskustelulla keväällä 2014 ja tarkennetut suunnitelmat hyväksytään ohjausryhmässä ja sen jälkeen kaupunginhallituksessa syksyllä 2014, jotta ne voidaan ottaa huomioon toimialojen toimintasuunnitelmissa. 10.2 Seuranta ja raportointi Vuoden 2014 toimenpiteiden suunnitelmissa on kuvattu milloin ohjelman ohjausryhmä saa tilannekatsauksen etenemisestä. Ohjelman ohjausryhmä seuraa toteutumista aktiivisesti. Koko ohjelmalle määriteltyjen tavoitteiden ja mittareiden seurantakokous on joulukuussa. 10.3 Ohjausryhmän käytännöt Ohjausryhmä pitää kokoukset 1 2 kk välein. Kokousten materiaalit tallennetaan Espoon kaupungin ekstranetiin, johon jokaisella ohjausryhmän jäsenellä on pääsy. Ohjelmapäällikkö lähettää kokouskutsun ja esityslistan sähköpostilla. Kokoukset pidetään kello 17.00 jälkeen. Kokouksesta kirjataan lyhyt muistio. Lisäksi tehdään tarvittaessa myös muistiinpanoja keskusteluista jatkotyötä varten.

Ohjelmasuunnitelma 13 Ohjausryhmän työssä pyritään yksimielisyyteen. Ryhmän jäsenten yhteisenä vastuuna on tuoda asiantuntemustaan ohjelman käyttöön ja etsiä yhdessä toteuttamiskelpoisia ja kestäviä ratkaisuja. 10.4 Dokumenttienhallinta ja muut työtavat Ohjelman dokumentit tallennetaan ekstranetiin. 11 Riskit ja riskienhallinta Ohjelman riskillä tarkoitetaan epävarmaa tapahtumaa, joka toteutuessaan uhkaa ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Ohjausryhmä on tunnistanut riskejä, joille on laadittu suunnitelma niiden hallitsemiseksi. Riskienhallintasuunnitelma käsitellään joulukuun kokouksessa ja aina tarvitaessa ohjelman ohjausryhmän kokouksessa. Riskit: Kehittämistyössä emme tavoita vähiten osallistuvia. Aktiiviset kuntalaiset uupuvat osallistumiseen. Osallistuminen ei koeta mielekkääksi. Kuntalaiset eivät tiedä hyviä keinoja miten vaikuttaa. Kuntalaiset kokevat, että vaikuttamisella ei ole merkitystä. Kehittämistyössä konkretia puuttuu. Emme pysty rajaamaan kehitysohjelman tehtävää. Ymmärrämme eri tavoin termit ja käsitteet. 12 Edellytykset kehitysohjelman toteutukselle ja onnistumiselle 12.1 Edellytykset toteutukselle Keskeinen edellytytys ohjelman toteutukselle on, että valitut toimenpiteet käynnistyvät ja toteutuvat. Tämän takia valitut toimenpiteet ovat konkreettisia ja rajattuja. Toimenpiteiden toteutumiseksi on nimetty vastuuhenkilöt ja tarvittavat työryhmät ja niillä on tarvittaessa määrärahaa. Ohjausryhmän kannustus ja kiinnostus toimenpiteiden toteutuksessa on tärkeää. Lisäksi viestintä ja tiedotus tuloksista on keskeisessä roolissa. Ohjelman ohjausryhmän toimintaa tulee kehitettää eteenpäin ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ohjelmasuunnitelma 14 12.2 Edellytykset kehitysohjelman onnistumiselle Tavoitteiden hyötyjen ja vaikutusten toteutuminen edellyttää valmistelulta ja ohjelmaryhmältä sekä toimenpiteet ovat oikein valittuja että kuntalaiset ja Espoon viranhaltijat sitoutuvat ohjelmassa kehitettyihin asioihin. Pidetään kiinni sovituista toimista ja rajauksista, ettei lähde rönsyilemään. Eli seurataan edistymistä tarkkaan suhteessa toimintaympäristön muutokseen ja hyötytavoitteisiin. 13 Kehitysohjelman arviointi, ohjelman lopetus ja jatkotoimenpiteet Kehitysohjelman vuosittainen arviointi tehdään joulukuussa ja seuraavan vuoden ohjelmasuunnitelma päätetään tammikuuussa. Kehitysohjelma lopetetaan vuonna 2016 syyskuussa. Lopetuksen yhteydessä arvioidaan kehitysohjelma kokonaisuutena alusta loppuun. Kehitysohjelmasta laaditaan loppuraportti. Arvioinnin perusteella tehdään mahdolliset jatkotoimenpide-ehdotukset vuoden 2017 suunnitelmiin. Hyötytavoitteiden jälkiarviointi (joka tehdään yleensä 1-2 vuoden päästä lopetuksesta,) on omistajan vastuulla. 14 Määritelmät, käsitteet ja lyhenteet 15 Liitteet Osallisuudella tarkoitetaan tässä kehitysohjelmassa kunnan edustuksellista demokratiaa sekä kuntalaisten suoraa osallistumista. Riskienhallintasuunnitelma.

Ohjelman riskienhallintasuunnitelma 27.11.2013 Versio: 0.2 Kehitysohjelman omistaja: Kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja: Kehitysohjelman ohjelmapäällikkö: Jukka Mäkelä Simon Elo Mari Immonen

Ohjelman riskienhallintasuunnitelma Osallistuva Espoo i Riskienhallintasuunnitelman versiohistoria ja hyväksyntä Versio Laatinut Päiväys Version lyhyt kuvaus 0.1 Mari Immonen 7.11.2013 Ohjausryhmä määritteli keväällä 2013 ohjelmatyön riskit. Riskienhallintasuunnitelma on laadittu sen mukaan. 0.2 Mari Immonen 27.11.2013 Ohjausryhmässä 13.11.2013 käsitelty ja sen perusteella tehty muutokset. <pp.kk.vvvv> 1.0 16.12.2013 KH <pp.kk.vvvv> <pp.kk.vvvv> <pp.kk.vvvv> Ohjelman riskienhallintasuunnitelman tarkoitus Ohjelman riskienhallintasuunnitelma dokumentoi kehitysohjelman riskianalyysin ja kuvaa, kuinka ohjelman riskejä hallitaan. Riskienhallintasuunnitelma täydentää ohjelmasuunnitelmaa. Riskienhallintasuunnitelma (versio 1.0) laaditaan kehitysohjelman suunnitteluvaiheessa ja sitä päivitetään aktiivisesti ohjelman toteutusvaiheen aikana. Riskienhallintasuunnitelma on ohjelman hallinnan keskeisiä työkaluja. Riskienhallintasuunnitelmaan on listattu tunnistetut riskit, esitetty arviot riskien vakavuudesta (toteutumistodennäköisyydestä ja vaikutuksesta) sekä kuvattu riskien varalle suunnitellut toimenpiteet ja niitä koskevat vastuut. Lisäksi on kuvattu riskienhallinnan käytännöt, mm. kuinka ja kenen toimesta riskitilannetta seurataan ja miten usein riskianalyysi päivitetään. Ohjelmatasolla hallitaan ohjelmakokonaisuuteen liittyviä riskejä, eli koko ohjelmaa tai ohjelman useita projekteja ja toimenpiteitä koskevia riskejä. Toimenpide- ja projektikohtaisia riskejä hallitaan projektitasolla.

Ohjelman riskienhallintasuunnitelma 1 Osallistuva Espoo 1 Riskikartoitus ja suunnitellut toimenpiteet Ohjelman riskillä tarkoitetaan epävarmaa tapahtumaa, joka toteutuessaan uhkaa ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Ohjausryhmä on tunnistanut riskejä, joille on laadittu suunnitelma niiden hallitsemiseksi. Riskienhallintasuunnitelma käsitellään joulukuun kokouksessa ja aina tarvitaessa ohjelman ohjausryhmän kokouksessa. Kehitysohjelman toimenpiteet on valittu ottaen huomioon tunnistetut riskit. Osallistuva Espoo kehitysohjelman riskit ovat: Kehittämistyössä emme tavoita vähiten osallistuvia. Aktiiviset kuntalaiset uupuvat osallistumiseen. Osallistuminen ei koeta mielekkääksi. Kuntalaiset eivät tiedä hyviä keinoja miten vaikuttaa. Kuntalaiset kokevat, että vaikuttamisella ei ole merkitystä. Kehittämistyössä konkretia puuttuu. Emme pysty rajaamaan tehtävää. Ymmärrämme eri tavoin termit ja käsitteet.

Ohjelman riskienhallintasuunnitelma 1 Osallistuva Espoo Taulukko 1 Osallistuva Espoo - kehitysohjelman riskianalyysi Arviointiasteikot: Riskin toteutumistodennäköisyys: 1 = erittäin epätodennäköinen 4 = erittäin todennäköinen Riskin vaikutus: 1= hyvin pieni vaikutus 4 = erittäin suuri vaikutus Riskin numero ja/tai lyhyt nimi 1. Vähän osallistuvat Riskin kuvaus Kehittämistyössä emme tavoita vähiten osallistuvia. Seuraukset/vaikutukset riskin toteutuessa Osallistumisaktiivisuus Espoossa ei nouse halutulle tasolle tai vähiten osallistuvien tarpeita ja toiveita ei saada kuuluviin. Toteutumistodennäk. 1-4 Toteutumisen vaikutus 1-4 Riskiluku (toden dennäk. * vaikutus) ja väri 3 3 9 Toimenpiteet riskin poistamiseksi tai pienentämiseksi Ohjelman toimenpiteet arvioidaan uudelleen ja linjataan uudelleen: vaihdetaanko kärkiprojekteja, lopetetaanko joku projekti turhana, muutetaanko projektin sisältöä tms. Vastuuhenkilö Tilanne ja lisätiedot Kirjattu/ päivitetty (pvm) Ohjelman omistaja 31.10.2013 2 Aktiiviset uupuvat Aktiiviset kuntalaiset uupuvat osallistumiseen. Osallistumisaktiivisuus Espoossa ei nouse halutulle tasolle. Esim. demokratian taso/laatu/määrä vähenee. 2 2 4 Keskitytään osallisuuden kannalta tärkeimpiin projekteihin. Ohjelman toimenpiteet arvioidaan uudelleen ja linjataan uudelleen: vaihdetaanko kärkiprojekteja, Ohjelman omistaja 31.10.2013 lopetetaanko joku projekti turhana, muutetaanko projektin sisältöä tms.

Ohjelman riskienhallintasuunnitelma 2 Osallistuva Espoo Riskin numero ja/tai lyhyt nimi Riskin kuvaus Seuraukset/vaikutukset riskin toteutuessa Toteutumistodennäk. 1-4 Toteutumisen vaikutus 1-4 Riskiluku (toden dennäk. * vaikutus) ja väri Toimenpiteet riskin poistamiseksi tai pienentämiseksi Vastuuhenkilö Tilanne ja lisätiedot Kirjattu/ päivitetty (pvm) 3. Mielekkyys, merkitys ja keinot Osallistumista ei koeta mielekkääksi. Kuntalaiset kokevat, että vaikuttamisella ei ole merkitystä. eivätkä tiedä hyviä keinoja miten vaikuttaa Osallistumisaktiivisuus vähenee. 2 4 8 Esim. Viestinnällisin keinoin nostetaan esiin nimenomaa kuntalaisilta tulleita kehittämisehdotuksia ja mitä niiden hyväksi on tehty eli tehdään näkyväksi vaikuttamisen tulokset Viestintäpäällikkö 31.10.2013 4. Konkretia Kehittämistyössä konkretia puuttuu. Osallistumisaktiivisuus Espoossa ei nouse halutulle tasolle 1 3 3 Ohjelman toimenpiteet arvioidaan uudelleen ja linjataan uudelleen: vaihdetaanko kärkiprojekteja, lopetetaanko joku projekti turhana, muutetaanko projektin sisältöä tms. Ohjelman omistaja 31.10.2013

Ohjelman riskienhallintasuunnitelma 3 Osallistuva Espoo Riskin numero ja/tai lyhyt nimi 5. Rajaus Riskin kuvaus Emme pysty rajaamaan tehtävää. Seuraukset/vaikutukset riskin toteutuessa Ohjelman vaikutukset jäävät hajanaisiksi. Osallistumisaktiivisuus Espoossa ei nouse halutulle tasolle. Toteutumistodennäk. 1-4 Toteutumisen vaikutus 1-4 Riskiluku (toden dennäk. * vaikutus) ja väri 1 3 3 Toimenpiteet riskin poistamiseksi tai pienentämiseksi Ohjelmasuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota tähän asiaan. Kehittäämiskohteet on tehty konkreettisiksi, prioorisoitu ja ja rajattu. Ohjelman toimenpiteet arvioidaan uudelleen ja linjataan uudelleen: vaihdetaanko kärkiprojekteja, lopetetaanko joku projekti turhana, muutetaanko projektin sisältöä tms. Vastuuhenkilö Tilanne ja lisätiedot Kirjattu/ päivitetty (pvm) Ohjelman omistaja 31.10.2013 6. Termit Ymmärrämme eri tavoin termit ja käsitteet. Ohjelmat vaikutukset eivät saavuta parasta mahdollsita tulosta. 1 1 1 Asiaan tulee kiinnittää huomiota. Tehdään termien ja käsitteiden määrittelyä ohjelmatyön aikana. Ohjausryhmä 31.10.2013

Ohjelman riskienhallintasuunnitelma 1 Osallistuva Espoo 2 Riskienhallinnan käytännöt Vakavimmille riskeille nimetyt vastuuhenkilöt seuraavat heille nimettyjä riskejä ja raportoivat riskiensä tilanteesta ohjelmapäällikölle seurannan yhteydessä eli kolme kertaa vuodessa. Ohjausryhmän kokousagendalla on pysyvästi otsikko riskienhallinta. Jos ei ole mitään käsiteltävää, voidaan kohta ohittaa. Riskienhallinnan kautta pidetään tekemisen fokus paremmin kohdennettuna kun kerran teillä ollaan huolissaan konkretiasta a rajauksista. Ohjelmapäällikkö ylläpitää riskikartoitusta kokonaisuutena ja koordinoi riskienhallintaa. Riskikartoitus päivitetään kokonaisuudessaan vuosittaisten väliarviointien yhteydessä.