Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2016-00546 KVR Tikkanen Joanna(VM) 27.10.2016 Asia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus; asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) voimassaoloajan pidentämisen osalta sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemiseksi Kokous U/E/UTP-tunnus E 139/2014 vp, EJ 11/2016 vp, E 159/2014 vp, U 46/2014 vp, UJ 4/2015 vp, E 0/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi 14.9.2016 ehdotuksen, jossa esitetään Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) toimintajakson pidentämistä sekä muita muutoksia ESIR-asetukseen. Komission ehdotusta käsitellään syksyn 2016 aikana neuvoston finanssineuvosten työryhmässä. Neuvoston puheenjohtajan tavoitteena on saada aikaan neuvoston yhteinen näkemys viimeistään joulukuussa 2016, jonka jälkeen käydään neuvottelut parlamentin kanssa. Ehdotuksen lopullinen hyväksyntä ajoittuu mahdollisesti alkukeväälle 2017. Riippumaton arvio ESIR:n tähänastisesta toiminnasta valmistuu ennakkotietojen mukaan 17.11.2016. Suomen kanta tässä U-jatkokirjelmässä on sama kuin 7.10.2016 päivätyssä E-kirjeessä komission tiedonannosta - Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen. Suomen kantaa tarkennetaan riippumattoman arvion valmistuttua ja neuvoston käsittelyn edettyä. Suomi pitää tervetulleena EU:n pyrkimyksiä kasvun vahvistamiseksi ja työllisyyden kohentamiseksi. Euroopan investointiohjelman osalta Suomi on painottanut kolmatta osaa, investointien esteiden purkamiseen ja yksityisen investointien edistämiseen tähtäävää työtä. Suomi pitää myönteisenä sitä, että Euroopan strategisten investointien rahasto on saatu nopeasti käyntiin. On tärkeää, että tähänastiset kokemukset rahaston toiminnasta ja sen hyödyistä arvioidaan huolellisesti ennen toimintakauden mahdollista pidentämistä. Rahaston toiminnassa tulisi selkeämmin toteutua asetuksen täydentävyyskriteeri, jolloin ESIR:n toimet kohdistuvat markkinapuutteisiin ja korkeamman riskiprofiilin hankkeisiin.
2(6) Lisäksi tulisi korostaa hankkeiden laatua suuren volyymin sijaan. Rahaston mahdollinen pidentäminen tulee toteuttaa nykyisen EU:n rahoituskehyksen puitteissa. Pääasiallinen sisältö Tausta Komission puheenjohtajan Juncker esitteli kolmiosaisen Euroopan investointiohjelman runsaat puolitoista vuotta sitten. Ohjelman ensimmäisen ja toisen osan alla on perustettu ESIR, Euroopan investointineuvontakeskus (EIAH) ja Euroopan investointihankeportaali (EIPP). Euroopan investointipankkiryhmä (Euroopan investointipankki EIP ja Euroopan investointirahasto EIR) käynnisti ESIR-toiminnan syksyllä 2015, mutta rahaston kokonaisvaltainen toiminta alkoi vasta tammikuussa 2016. Syyskuuhun 2016 mennessä ESIR-rahaston puitteissa on hyväksytty 27 jäsenvaltiossa 324 toimea, joiden odotetaan saavan aikaan yhteensä 127,2 miljardin euron investoinnit. Tämä on noin 40 % kokonaistavoitteesta (315 mrd. euron uudet investoinnit 2018 puoliväliin mennessä). ESIRtoimet ovat kohdistuneet eniten pk-yrityksiin (30%), energiasektoriin (22%) sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin (22%). Tähän mennessä sekä komissio että EIP ovat arvioineet ESIR:n ensimmäistä toimintavuotta ja marraskuussa 2016 valmistuu riippumaton arvio ESIR:stä. Komission arviossa 1 keskitytään kolmeen asiaan; ESIR-toimien vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja merkityksellisyyteen. Arviossa kuitenkin myönnetään, että näin varhaisessa vaiheessa voi esittää ainoastaan alustavia arvioita rahaston toiminnasta. Arvioissa komissio toteaa mm., että ESIR:n mahdollistama EU-takaus on ollut nopea, tehokas ja tuloksia tuottava tapa lisätä EIP:n korkeamman riskin erityisrahoitustoimia, joilla tuetaan infrastruktuuri- ja innovaatiohankkeita sekä EIF:n toimintaa, jolla vastataan pk-yritysrahoitustarpeeseen. Lisäksi todetaan, että ensimmäisen vuoden aikana ESIR:n pk-yritysrahoitustoimiin on kohdistunut erityisen suurta kysyntää. ESIRrahoitusjärjestelyiden heikkouksina mainitaan mm., että investointialustajärjestelyissä ESIR-takaus ei voi olla huonomman etuoikeiden asemassa, ja että EU-takaukseen ei voida sisällyttää valuuttavaihtelusta aiheutuvia vaikutuksia. Komission arvio sisältää myös arviolaskelman EU:n takuurahaston varautumisasteen riittävyydestä. Arviolaskelman mukaan noin 30% varautumisaste tappioiden varalle olisi tähänastisten kokemuksien perusteella riittävä. EIP:n arvio 2 sisältää komission arviota laajemman ja yksityiskohtaisemman selvityksen ESIR:n tähänastisesta toiminnasta ja siinä identifioidaan seikkoja, jotka parantaisivat ESIR:n toimivuutta. EIP toteaa arviossaan komission tapaan, että ESIR:n vaikutuksista on liian aikaista antaa selkeätä arviota. EIP toteaa arviossaan kuitenkin mm., että ESIR on asianmukaisesti perustettu lyhyessä ajassa, ja että asetettuun tavoitteeseen nähden edetään suunnitellusti. Lisäksi on luotu uusia korkeamman riskiprofiilin rahoitusinstrumentteja, tiivistetty yhteyttä EU-ohjelmien ja rahoitusinstrumenttien välillä sekä lisätty yhteistyötä kansallisten rahoitusinstituutioiden kanssa. ESIR:n toimivuutta ja vaikuttavuutta parantavina kehityskohteina EIP nostaa esille mm. investointisuunnitelman eri osien parempi täydentävyys, täydentävyyskriteerin 1 Commission staff working document Evaluation, SWD(2016) 297 final ja yhteenveto arviosta SWD(2016) 298 2 Evaluation of the Functioning of the European Fund for Strategic investments, Synthesis Evaluation Report, September 2016
3(6) selkeyttäminen, ESIR:n maantieteellisen jakauman parantaminen ja yksityisten investointien mobilisointiin panostaminen jatkossakin. ESIR:n jatkoesitys Komission esityksen mukaan edellytykset investointien lisäämiselle ovat parantuneet marraskuusta 2014, jolloin Euroopan investointiohjelma esiteltiin. Esityksessä todetaan, että investointiohjelman mukaisesti aloitetut kattavat toimet ovat jo tuottamassa konkreettisia tuloksia siitä huolimatta, että suurten investointihankkeiden makrotaloudelliset vaikutukset eivät vielä näy. ESIR:n jatkoesityksen taustalla on investointiohjelman aikaansaaman positiivisen muutosvauhdin säilyttäminen, jotta investoinnit voidaan palauttaa pitkän aikavälin kestävään trendikasvuun. Investointiohjelman mekanismeja olisi komission mukaan vahvistettava, jotta yksityiset investoinnit jatkuvat osa-alueilla, joilla yhä esiintyy markkinoiden toimintapuutteita tai epätyydyttäviä investointitilanteita. ESIR:n jatkoesityksen ehdotukset voidaan jakaa seuraaviin kolmeen osaan; 1) Rahoitus - rahaston voimassaoloaikaa ehdotetaan jatkettavaksi EU:n nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun asti (2020), jolloin tavoitteena olisi vähintään 500 mrd. euron kokonaisinvestoinnit - EU:n takausta ehdotetaan korotettavaksi 16 mrd. eurosta 26 mrd. euroon ja tästä lisäyksestä 40% olisi kohdistettava parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta - EU:n takuurahaston 50% tavoitetasoa ehdotetaan laskettavaksi 35% - EU:n talousarviosta ehdotetaan siirrettävän EU:n takuurahastoon 500 milj. euroa Verkkojen Eurooppa -välineen käytettävissä olevista määrärahoista ja 150 milj. euroa marginaalista sekä rahaston arvioidun 450 milj. euron nettotulon käyttämistä takuurahaston rahoittamiseen 2) Hallinnointi ja hankkeiden valinta; - täydentävyyttä ehdotetaan parannettavaksi siten, että ESIR-rahaston mukaisilla toimilla on hankkeiden kelpoisuusvaatimusten perusteella puututtava selvästi määriteltyihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin - ilmastoystävällisille hankkeille ehdotetaan 40% vähimmäistavoitteen lisäämistä - infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunaan kuuluvien hankkeiden osalta ehdotetaan rajat ylittävien hankkeiden korostamista - parantaakseen ESIR:n maantieteellistä jakaumaa yleiseen soveltamisalaan esitetään lisättäväksi erityismaininta vähemmän kehittyneistä alueista sekä siirtymäalueista 3 ja esitetään erityismainintaa siitä, että ESIR:n avulla voidaan tukea koheesiomaiden moottoritiehankkeita, jos sitä tarvitaan tukemaan yksityisen sektorin investointeja tai rajat ylittäviä liikennehankkeita, joihin osallistuu vähintään yksi koheesiomaa - ehdotetaan maatalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn nimenomaista sisällyttämistä kelpoisuuskriteereihin - avoimuutta ehdotetaan lisättäväksi asettamalla investointikomitealle velvollisuus julkistaa syyt ESIR-takauksen myöntämiselle - verotusalan hyvän hallintotavan periaatteisiin ehdotetaan tiukennusta, jonka mukaan ESIR-toimissa tulisi noudattaa unionin lainsäädännön lisäksi myös komission suosituksia ja tiedonantoja - ESIR:n takauksen piiriin kuuluviin rahoitusjärjestelyihin ehdotetaan täsmennyksiä 3 Komission täytäntöönpanopäätös 2014/99/EU, annettu 18 päivänä helmikuuta 2014, Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston rahoitukseen oikeutettujen alueiden luettelon laatimisesta sekä koheesiorahaston rahoitukseen oikeutettujen jäsenvaltioiden luettelon laatimisesta kaudelle 2014 2020, EUVL L 50, 20.2.2014, s. 22.
4(6) 3) EIAH - teknistä apua ehdotetaan kohdistettavaksi tarkemmin hankkeille, joihin osallistuu useita jäsenvaltioita, COP21-kokouksen tavoitteiden saavuttamista edistäville hankkeille, digitaalisille infrastruktuureille ja muista unionin rahoituslähteistä saatavien varojen yhdistämiselle ESIR:n kanssa Komission jatkoesityksen johdanto-osioissa komissio pitää aiheellisena pohtia puolustusalaan liittyvien investointihankkeiden sisällyttämistä ESIR-rahaston rahoituksen piiriin ja näin ollen harkita EIP:n lainanantopolitiikan kelpoisuusehtojen muuttamista vastaavasti. Komissio ei kuitenkaan esitä ESIR-asetukseen tähän liittyviä muutoksia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotuksella on neljä oikeusperustaa, SEUT 172, 173 ja 175 artiklan 3 kohta sekä 182 artiklan 1 kohta, koska rahaston toiminta koskee useampaa politiikka-alaa ja asetuksella muutetaan sekä Horisontti 2020 puiteohjelmasta että Verkkojen Eurooppa -välineestä annettuja asetuksia. Neuvosto päättä ehdotuksesta määräenemmistöpäätöksellä ja sitä käsitellään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentin (EP) talous- ja raha-asiat valiokunnalla (ECON) on päävastuu ESIR:n jatkoesityksestä, mutta ehdotusta käsitellään myös muissa valiokunnissa, kuten esim. budjettivaliokunnassa (BUDG). EP:n valmistelijoita ei vielä ole nimetty. Talouspolitiikan koordinointi ja kansainväliset rahoituskysymykset -jaosto, kirjallinen menettely 19. - 25.10.2016 EU-ministerivaliokunta 28.10.2016 Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asetus on suoraan velvoittavaa oikeutta, jota ei ole tarpeen saattaa erikseen kansallisesti voimaan, eikä se edellytä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Asia kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 59 a :n perusteella valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset ESIR:n jatkoesitys kasvattaisi Suomen nykyistä 311,5 milj. euron ESIR-järjestelyiden enimmäisvastuuosuutta 186,8 milj. eurolla. Vastuu muodostuu EU:n talousarvion lisäyksistä ja EIP:n mahdollisesta ESIR:iin sijoittamasta lisäpääomasta. Vastuun
5(6) toteutuminen edellyttäisi tappioiden realisoitumista täysimääräisesti. Tämä tarkoittaisi, että kaikki ESIR-rahoitusjärjestelyt epäonnistuisivat täysin. Mikäli takuurahaston pääoman lisäys toteutuisi komission ehdottamalla tavalla, kasvaisivat Suomen maksut EU:lle noin 2,3 milj. euroa. Tämä johtuisi 150 milj. euron EU:n budjetin marginaalin käyttöönotosta. Kahdeksan suomalaista tai Suomeen kytkeytyvää hanketta on saanut rahoitusta ESIR:in tuella lokakuuhun 2016 mennessä. Näiden myötä, Suomi on yhteensä hyötynyt ESIR:stä arviolta 600 milj. euroa ja ESIR:in monikansallisista hankkeista Suomeen odotetaan yli 100 milj. euron osuutta. ESIR:n infrastruktuuri- ja innovaatiorahoituksen puolella neljä hanketta ovat saaneet ESIR:in takaamaa rahoitusta: Äänekosken biojalostamohanke, Pasilan aseman TRIPLA-rakennushanke, sekä VVO:n ja SATO:n energiatehokkaan rakentamisen hankkeet. Lisäksi EIR on sijoittanut ESIR:n tuella kahteen pääomasijoitusrahastoon, jotka sijoittavat myös Suomeen. Näiden lisäksi Suomi hyötyy yhdestä media-alan monikansallisesta hankkeesta. ESIR-takauksen pk-yritysten lainoihin on Suomessa tällä hetkellä saanut yksi liikepankki, OP Ryhmä. OP Ryhmän yritystakauksen avulla rahoitusta pk-yrityksille on voitu tarjota keväästä saakka. Sen avulla on rahoitettu tähän mennessä yli 30 yritystä. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön ohjaamilla julkisilla rahoitusorganisaatioilla Finnveralla, Tekesillä ja Teollisuussijoituksella on kasvava rooli ESIR:n hyödyntämisessä. Mm. Finnvera neuvottelee ensimmäisten joukossa EIP:n kanssa ESIR:iä hyödyntävän rahoituksen välittämisestä 250 3000 henkeä työllistäville suomalaisille yrityksille. Syksyn 2016 pk-yritysbarometritulosten mukaan rahoitus koetaan esteistä suurimpana voimakkaasti kasvua hakevien, kansainvälisten ja digitaalisten yritysten joukossa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaoloajan pidentämisen osalta sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemiseksi {SWD(2016) 297 final} {SWD(2016) 298 final} COM(2016) 597 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/KVR, neuvotteleva virkamies Joanna Tikkanen, puh. +358 29 55 3009, joanna.tikkanen@vm.fi VM/BO, erityisasiantuntija Vesa Kulmala, puh. +358 29 553 0548, vesa.kulmala@vm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1472 Liitteet Viite
6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi