S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006
Raportti 1 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 1 Selvitysalue ja tutkimusmenetelmät... 2 1.1 Selvitysalue... 2 1.2 Maastotyöt... 3 2 Viitasammakko... 4 3 Tulokset... 4 3.1 Västniemi-Heinäranta-Visanranta-Ohrasaari... 4 3.2 Hakokallio (Hakokallionlahti)... 7 3.3 Murakka (Vaimolahti, Myllylahti)... 8 3.4 Häränsaari (Turilosalmi)... 9 3.5 Kanteleenniemi (Siltalahti)...10 3.6 Suojoensuu (Suojoensuunlahti)...10 4 Yhteenveto...10 Karttapohja Maanmittauslaitos 2015 Valokuvat FCG/Tiina Mäkelä Kannen kuva: Ohrasaaren edustan luhta.
Raportti 2 (10) Jääsjärven rantayleiskaava-alueen viitasammakkoselvitys 1 Johdanto Tämä viitasammakkoselvitys palvelee Jääsjärven rantayleiskaavoitusta. Alueelta on laadittu luontoselvitys kesällä 2013, jonka maastotyöt tehtiin kesä- ja heinäkuussa (FCG 2013). Ajankohdasta johtuen selvityksessä ei voitu kartoittaa viitasammakoiden kutualueita kaava-alueelta. Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä. Tämä Jääsjärven luontoselvitystä täydentävä viitasammakkoselvitys on laadittu toukokuussa 2015. Selvityksen tavoitteena oli selvittää sijoittuuko kaavaratkaisussa rakennuspaikkoja viitasammakon lisääntymispaikoille. Selvityksen on laatinut FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n biologi FM Tiina Mäkelä. 1 Selvitysalue ja tutkimusmenetelmät 1.1 Selvitysalue Hartolan Jääsjärvi sijaitsee Hartolan ja Joutsan kuntien rajalla Päijät -Hämeessä. Selvitysalueeseen kuuluu Jääsjärven rantaviivaa noin 197 km, josta muunnettua rantaviivaa on noin 125 km. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 98,5 km², josta maapinta-alaa on noin 32,5 km². Vuoden 2013 luontoselvityksessä alueelta rajattiin useita luhta-alueita, jotka ovat viitasammakon potentiaalisia kutualueita. Viitasammakkoselvityksen maastotyöt kohdennettiin niille luhta-alueille, joille on kaavassa osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Kartoitettavia luhta-alueita oli kuusi. Kartoitukset kohdennettiin ensisijaisesti rakennuspaikkojen lähiympäristöön. Kartoituksen ulkopuolelle jätettiin mm. kaavassa suojelualueiksi (SL) merkittävät rantojensuojeluohjelman alueet sekä muut luhtaalueet, joille ei ole osoitettu rakennuspaikkoja. Selvitettävät kohteet (kuva 1): 1. alue: Västniemi-Heinäranta-Visanranta-Ohrasaari 2. alue: Hakokallio (Hakokallionlahti) 3. alue: Murakka (Vaimolahti, Myllylahti) 4. alue: Häränsaari (Turilosalmi) 5. alue: Kanteleenniemi (Siltalahti) 6. alue: Suojoensuu (Suojoensuunlahti)
Raportti 3 (10) Kuva 1. Jääsjärven rantayleiskaava-alue ja kartoitetut luhta-alueet (1-6). 1.2 Maastotyöt Maastotyöt suoritettiin 9-10.5. sekä 12. 13.5. Sää oli molempina päivinä ollut aurinkoinen ja edeltävää ajanjaksoa selvästi lämpimämpi (8-10 C). Yöt olivat selkeitä ja tuuli oli vähäistä eli noin 0-2 m/s. Maastotyöt tehtiin ilta- ja yöaikaan noin klo. 20.00 02.00 välisenä aikana, jolloin viitasammakoiden kutukäyttäytyminen on aktiivisinta. Tuulen tyyntyminen yön ajaksi helpotti myös äänihavaintojen tekemistä.
Raportti 4 (10) 2 Viitasammakko 3 Tulokset Maastossa viitasammakon tunnistus tapahtuu äänen ja kudun perusteella. Tutkittav illa kohteilla kuunneltiin hiljaa noin 15 min useassa pisteessä. Matalia vesialueita tutkittiin myös kutumunien löytämiseksi. Kutevien sammakoiden yksilömäärästä muodostettiin karkea arvio äänihavaintojen perusteella. Suomessa viitasammakkoa tavataan lähes koko maamme alueella. Pohjoisin havainto on Ivalosta. Pohjoisessa vitasammakko on kuitenkin eteläosia harvalukuisempi. Järvi- Suomen alueella laji on paikoin jopa sammakkoa runsaslukuisempi. Viitasammakoita tapaa kosteilla niityillä, viidoilla, kedoilla, metsissä, soilla ja puutarhoissa. Laji suosii kosteampaa ympäristöä kuin tavallinen sammakko. Viitasammakko on paikkauskollinen laji, eikä lähde kauaksi kutuvetensä lähistöstä. Viitasammakon kutu alkaa etelässä huhti-toukokuun vaihteessa, jolloin sammakot kokoontuvat suurina joukkoina tulvivien järvien ja lampien reheväkasvuisille rannoille. Isoissa vesistöissä laji suosii matalia tulvarantoja, missä on pieniä lampareita. Kutuaikaan viitasammakon tunnistaa äänestä. Sen ääni on pulputtava kun tavallisella sammakolla ääni on kurnuttava. Kutu kestää useita vuorokausia. Naaras laskee 2-3 munaryhmää, jotka painuvat pohjaan ja jäävät sinne (päinvastoin kuin tavallisen sammakon munat, jotka kohoavat pintaan). Munat ovat halkaisijaltaan pari millimetriä ja väritykseltään päältä mustia, alta vaaleita. 3.1 Västniemi-Heinäranta-Visanranta-Ohrasaari Jääsjärven länsirannalle sijoittuvien Västniemen, Heinärannan ja Visanrannan alueilta löydettiin yhteensä viisi erillistä kutualuetta. Lisäksi Ohrasaareen johtavan pengertien pohjois- ja eteläpuolilla olevilta ruovikkoluhdilta löydettiin kaksi kutualuetta. Kutualueet ja niissä kutevien sammakoiden arvioitu määrä on esitetty alla olevassa taulukossa ja kuvissa 2-5. Kutualue Yksilöiden määrä 1 10 50 2 yli 10 3 5-10 4 5-10 5 1-5 6 5-10 7 5-10
Raportti 5 (10) Kuva 2. Kutualue 1 Heinärannan alueella. Luhta-alue on rajattu sinisellä. Kuva 3. Kutualueet 2-4 Visankankaan alueella.
Raportti 6 (10) Kuva 4. Kutualue 5 Visan alueella. Kuva 5. Kutualueet 6 ja 7 Visainniemen-Ohrasaaren alueella.
Raportti 7 (10) Kuva 6. Viitasammakon kutualuetta Heinärannan alueella. 3.2 Hakokallio (Hakokallionlahti) Hakokallion ympäristöstä löydettiin kaksi erillistä kutualuetta. Kutualueet ja kutevien sammakoiden keskimääräinen runsaus on esitetty alla olevassa taulukossa ja kuvassa 7. Kutualue Yksilöiden määrä 1 yli 10 2 yli 10
Raportti 8 (10) Kuva 7. Kutualueet 1 ja 2 Hakokallionlahdella. Luhta-alue on rajattu sinisellä. 3.3 Murakka (Vaimolahti, Myllylahti) Murakan alueelta löydettiin kaksi erillistä kutualuetta, joista toinen sijoittuu luontoselvityksessä 2013 rajaamattomalle, pienelle luhta-alueelle. Vaimolahden alueella havaittiin erittäin merkittävä määrä kutevia viitasammakoita ja alue on todennäköisesti Jääsjärven tärkeimpiä viitasammakon kutualueita. Kutualueet ja kutevien sammakoiden keskimääräinen runsaus on esitetty alla olevassa taulukossa ja kuvassa 8. Kutualue Yksilöiden määrä 1 yli 100 2 yli 10
Raportti 9 (10) Kuva 8. Kutualueet 1 ja 2 Murakan alueella. Luhta-alue on rajattu sinisellä. 3.4 Häränsaari (Turilosalmi) Häränsaareen johtavan pengertien molemmin puolin levittäytyvältä luhta-alueelta löydettiin kolme erillistä kutualuetta. Kutualueet ja kutevien sammakoiden keskimääräinen runsaus on esitetty alla olevassa taulukossa ja kuvassa 9. Kutualue Yksilöiden määrä 1 5-10 2 yli 10 3 yli 10
Raportti 10 (10) Kuva 9. Kutualueet 1-3 Häränsaaren edustalla. Luhta-alue on rajattu sinisellä. 3.5 Kanteleenniemi (Siltalahti) Ei havaintoja viitasammakosta. Sara- ja ruokoluhta on vähäinen. 3.6 Suojoensuu (Suojoensuunlahti) 4 Yhteenveto Ei havaintoja viitasammakosta. Sara- ja ruokoluhta on luonteeltaan liian tiivis ja kohteella on liian vähän pieniä allikoita. Selvityksen ajankohtana viitasammakon kutu oli aktiivisimmillaan Jääsjärven alueella ja maastokartoituksilla voitiin muodostaa hyvä kuva lajin esiintymisestä alueella. Kartoitus kohdennettiin niille luhta-alueille, joille on kaavassa osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Selvitystulosten perusteella viitasammakko esiintyy Jääsjärven alueella hyvin yleisenä. Erillisiä kutualueita havaittiin 14 kappaletta. Laatinut: FM Tiina Mäkelä, biologi