1 LUPAPÄÄTÖS Nro 2/12/2 Dnro PSAVI/4/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.1.2012 ASIA Vääräjoen kalataloudellinen kunnostus, Sievi LUVAN HAKIJA Sievin osakaskunta/ Veli-Pekka Naukkarinen Karjulanmäentie 25 85470 KIISKILAMPI
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Suunnitellut työt ja menetelmät... 3 Kunnostustoimenpiteet kohteittain... 5 Töiden toteuttaminen ja kustannukset... 21 Arvio työajasta... 21 HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET... 21 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 21 Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat... 21 Vedenlaatu... 23 Vesistön käyttö... 24 Kalasto ja kalastus... 25 Alue ja kohteet, joihin hanke voi vaikuttaa... 25 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 26 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja vedenlaatuun... 26 Vaikutukset kalojen ja rapujen elinolosuhteisiin... 28 Vaikutukset vesi- ja rantamaisemaan sekä rakenteisiin... 28 Työnaikaiset vaikutukset... 28 Arvio hankkeen hyödyistä... 29 Arvio hankkeesta aiheutuvista vahingoista... 29 VAHINKOJEN ESTÄMIS- JA VÄHENTÄMISTOIMENPITEET... 29 Työnaikaiset järjestelyt... 29 KORVAUSESITYS... 29 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 29 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 29 Muistutukset ja vaatimukset... 30 Hakijan selitys... 32 MERKINTÄ... 33 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 33 Pääasiaratkaisu... 33 LUPAMÄÄRÄYKSET... 33 Kunnostusta koskevat määräykset... 33 Työaika... 34 Työnaikaisten haittojen minimointi... 34 Viimeistely- ja maisemointityöt... 35 Tarkkailumääräykset... 35 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus... 35 Rajamerkkien siirtoa ja rajankäyntiä koskevien toimitusten hakeminen... 36 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 36 RATKAISUN PERUSTELUT... 36 Luvan myöntämisen perustelut... 36 Lupamääräysten perustelut... 37 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 37 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 38 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 38 KÄSITTELYMAKSU... 39 Ratkaisu... 39 Perustelut... 39 Oikeusohje... 39 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)... 39 MUUTOKSENHAKU... 40
3 HAKEMUS Sievin osakaskunta on 1.2.2011 aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Vääräjoen kalataloudelliseen kunnostamiseen Sievin kunnassa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Vesistöjärjestelyjen seurauksena Vääräjoen koskien ja nivojen määrä on vähentynyt ja hitaasti virtaavien suvantojen osuus on kasvanut. Koskien niskojen perkaaminen on aiheuttanut suvantojen vedenkorkeuksien laskun. Pääosin tulvasuojelua varten tehtyjen perkausten seurauksena joki on muuttunut yksipuoliseksi, monin paikoin rännimäiseksi veden juoksukanavaksi. Luonnontilainen jokiympäristö oli monipuolinen pohjarakenteeltaan ja virtausoloiltaan ja tarjosi sopivan elinympäristön monille erilaisen ympäristön tarvitseville vesieliöille. Perkausten seurauksena virtaavassa vedessä viihtyvien kalojen elintila on pienentynyt ja olemassa olevan laatu on heikentynyt. Suunnitelman tarkoituksena on kunnostaa maankuivatusta ja tulvasuojelua varten perattuja Vääräjoen koskia siten, että ne tarjoavat paremmin suojaa vaelluskalojen eri-ikäisille poikasille ja ravuille. Samalla myös kalastusmahdollisuudet paranevat. Kunnostettavia kohteita on Patramankosken ja Rautatiesillankosken välillä 23. Kunnostettavista alueista tulee maisemallisesti moni-ilmeisiä ja virtavesiekologialtaan monipuolisia. Kunnostettavan vesialueen omistaa hakija. Kunnostus on jatkoa Raution alueella vuosina 2004 2006 tehdylle Vääräjoen kalataloudelliselle kunnostukselle. Suunnitellut työt ja menetelmät Perkausten merkittävin haittavaikutus on ollut lohikalojen lisääntymismahdollisuuksien heikentyminen. Purotaimenien ja harjusten elinmahdollisuuksia parannetaan varsinkin Kallion ja Torvenperän välillä. Kunnostetaan kutualueita ja poikasille sopivia elinalueita sekä rakennetaan uusia. Kutu- ja poikasalueiden kunnostaminen on tarpeen myös sen takia, että merestä kudulle nousevien lohien, meritaimenien sekä nahkiaisten vaellusreitti Kala- ja Siiponjokea Vääräjokeen Sieviin saakka on avoin. Sievin kirkonkylältä alavirtaan kunnostuksen päätavoite on parantaa jokea kalastuspaikkana. Pyyntikokoiset kalat tarvitsevat syvempiä kuoppia suojapaikoiksi. Kirjolohet viihtyvät koskien läheisyydessä rauhallisemmin virtaavissa syvänteissä, montuissa ja muissa virtauksen katvepaikoissa. Taimenen tai harjuksen voi kalastaja tavoittaa matalastakin vedestä tai vaahtoavasta koskesta. Kunnostuksesta hyötyvät myös ravut suojapaikkojen lisääntyessä. Rapu viihtyy parhaiten kovalla kivipohjalla. Peratuilla mutapohjaisilla jokiosuuksilla sopivan elinympäristön puute rajoittaa rapukannan kokoa ja leviämistä. Kivimateriaalin lisääminen joen pohjalle lisää ravun suojapaikkojen määrää ja parantaa sille ravinnoksi sopivan kasvimateriaalin kerääntymistä kivenkoloihin ja virtauksen katveisiin.
Kunnostuskohteet on valittu maastotöiden ja jokivarren asukkaiden toivomusten perusteella. Kohteet valokuvattiin maasta ja ilmasta myöhempää tarkastelua varten sekä syvyys- ja virtausolosuhteet tutkittiin kahlaten. Aikaisempien vesistöjärjestelysuunnitelmien pituus- ja poikkileikkaustietoja käytettiin soveltuvin osin hyväksi. Aiemmin vaa ittamattomat alueet ja kaikki kunnostuskohteiden määräävät poikkileikkaukset mitattiin syksyllä 1997. Alueittain vaihtelevat virtaama-arvot ja karkeuskertoimet saatiin Vääräjoen vesistösuunnitelmasta. Vanhaa karttamateriaalia käytettiin apuna parhaiden kunnostustoimenpiteiden löytämiseksi ja maisema sekä jokikunnostus nivottiin toimivaksi kokonaisuudeksi maisemasuunnittelijan avustuksella. Töissä käytettiin ympäristökeskuksen laitteita ja asiantuntemusta ja apuna paikallista talkooväkeä. Tulvasuojelu on suunnittelussa otettu erityisesti huomioon Vääräjoen vesistösuunnitelman perkausalueilla ja todetuilla tulva-alueilla ja pääosasta aiemmissa kunnostussuunnitelmissa olleista suvantoalueiden vedenkorkeuksien nostoista on luovuttu. Pohjakohoumien ja pohjapatojen paikkoja valittaessa huomioitiin alueella esiintyneet tulvat ja alavat pellot. Suunnittelun lähtökohtana on, että ylivirtaama-aikana vedenkorkeudet eivät nouse. Tulvatilanne huomioon ottaen on koskien ylävirran puoleisten suvantojen vedenkorkeuden nosto suunniteltu mahdollisimman vähäiseksi. Vaikutukset vedenkorkeuksiin ovat kohteesta riippuen alivirtaamakautena vain noin 10 15 cm. Kunnostustoimenpiteillä on tarkoitus parantaa Vääräjoen vesiolosuhteita alivirtaamien aikana. Koski- ja virta-alueita monipuolistetaan, tehdään niiden syvyyssuhteista vaihtelevampia ja laajennetaan alivirtaamakauden vesipinta-alaa. Kunnostettavia alueita kivetään, rakennetaan pohjakohoumia, sopivaa sora- ja kivimateriaalia sijoitetaan uudelleen ja paikoin lisätään sekä uomaan kulkeutunutta ylimääräistä ainesta poistetaan. Tulvasuojelua ja järvien kuivattamista varten tehdyt perkaukset on paikoin tehty niin syvälle, että alueilla olleiden koskien putouskorkeus on tasoittunut pitkälle matkalle. Tämän vuoksi kosken rakentaminen alkuperäiselle paikalle ei onnistu luonnon kivimateriaalilla. Voimakkaasti peratuilla alueilla on tavoitteena luoda mahdollisimman luonnontilainen kalojen elinympäristö ja virkistyskalastuspaikka, missä on kaikki toimivan ekosysteemin osatekijät. Pohjakohouma on tiivis kivivalli tai virtauksen suunnassa pidempi tiheän kiveyksen alue. Pohjakohouman avulla ehkäistään koskipinta-alan pienentymistä alivirtaamakausina ja voidaan nostaa vedenkorkeutta kohoumasta ylävirtaan, mikäli rakenteesta tehdään riittävän tiheä ja koko uoman yli ulottuva. Pohjakohoumat muotoillaan monipuolisiksi. Muotoilulla vaikutetaan myös virtauksen suuntautumiseen alavirran puolella. Suvantojen vedenkorkeuden vähäisetkin nostot lisäävät suurten kalojen suojapaikkoja ja syvemmät alueet ovat myös talvehtimisalueita. Lisäksi vedenkorkeuden nostot parantavat kalojen ja niiden ravintokohteiden elämisen edellytyksiä sekä kalastamismahdollisuuksia. Kohoumat muotoillaan siten, että kalat voivat uida niiden yli myös alivirtaamien aikana. Pohjakohoumasta alavirtaan kiveys on suunniteltu siten, ettei veden purkautuminen kohoumalta muutu. Vaihtelevan kokoisesta kivimateriaalista rakennettujen pohjakohoumien on todettu toimivan myös taimenen ja harjuksen poikasten elinalueena. Matalan, kivisen kosken kynnystäminen vähentää hyytämistä ja voi helpottaa paikallisesti tulvaongelmia. 4
Kevyempiä rakenteita ovat virranohjaimet (suisteet, virtauskarikot), erikokoiset kiviryhmät ja yksittäin uomaan sijoitettavat lohkareet. Virranohjain on pohjakohoumaa pienempi, yleensä kivimateriaalista tehty rakenne, jolla veden virtausta voidaan ohjata haluttuun suuntaan uomassa. Virranohjain ei ulotu koko uoman yli, joten sillä ei vaikuteta vedenkorkeuksiin. Tavoitteena on virtausolosuhteiden monipuolistaminen. Koste on pienialainen, lähiympäristöään syvempi kuoppa, joka toimii myös kalojen suojapaikkana. Kutualueita tulisi olla 0,5 2 % kosken pinta-alasta. Hyvällä kutualueella on sorapohja, jossa soran läpimitta on 1 4 cm. Rakennettavalle kutusoraikolle laitetaan soraa 30 40 cm:n kerros. Paikat valitaan mahdollisuuksien mukaan pienille poikasille sopivien elinalueiden läheisyydestä. Poikastuotantoalueen vesisyvyys on noin 20 40 cm ja siinä on erikokoisia kiviä tarjoamassa suojapaikkoja kaikenkokoisille poikasille. Perattu kivimateriaali on paikoin siirretty kauas rantaviivasta ja kivikon päälle on kasvanut puita. Kunnostusmateriaali otetaan rantapenkoista niin, että puustovahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Jos jokirannassa tai joen pohjassa ei ole riittävästi kivimateriaalia tai kiviaineksen otto rannalta aiheuttaisi maisemallisen haitan, tuodaan se muualta. Vedenkorkeuden aleneminen on haitannut myös joen virkistyskäyttöä. Kunnostustoimenpiteet jäävät usein vedenpinnan alapuolelle ja eivät ole aina silmin havaittavia, mutta kunnostuksen seurauksena myös jokimaisema muuttuu vaihtelevammaksi ja kaunistuu. Kunnostuksella on myönteinen vaikutus kaikkeen alueen virkistyskäyttöön muun muassa veneilyyn, melomiseen ja uimiseen. Kunnostettavat kohteet ovat seuraavat: 1. Patramankoski, 2. Hirvikämpän kohta, 3. Myllykoski, 4. Kiiskilänkoski, 5. Kangaskoski, 6. Kortejärven niskan kivipato, 7. Kortejärven alapuoli, 8. Sikalankoski, 9. Valkamaa, 10. Karikonkoski, 11. Kallionkoski, 12. Kakarinperä, 13. Aholankari, 14. Kaivoskoski, 15. Jyrinki, 16. Fiskaalinkoski, 17. Vanhakirkko, 18. Kirkkoniva, 19. Sahakoski, 20. Kukonkoski, 21. Saarenpäänkoski, 22. Peurasaarenkoski ja 23. Rautatiesillankoski. Seuraava kunnostuskohdejärjestys ja kohteen kuvaus etenee ylävirrasta alavirtaan päin. 5 Kunnostustoimenpiteet kohteittain 1. Patramankoski, plv 862+85 863+75, pituus 90 m, kunnostussuunnitelman liite 23a ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 25 Patramankoski alkaa paalulta 863+75. Kosken ensimmäiset 30 m on nopeaa virtaa. Tämän jälkeen virtaus hidastuu. Paalulla 862+15 on käsin tehty noin 2 m pitkä kynnys, jonka putouskorkeus on noin 0,3 m. Lisäksi paalulla 862+90 on matala kynnys, jonka jälkeen uoma laajenee noin 15 m leveäksi suvannoksi. Kosken putouskorkeus on alivirtaamalla noin 1,2 m. Kosken leveys on 2 4 metriä. Noin 200 m koskesta alavirtaan on Sakastinkoski. 1) Kosken niskalle, pl 863+75, rakennetaan siirrettävästä kivimateriaalista pohjakohouma siten, että se korottaa alivedenkorkeutta välittömästi koskesta ylävirtaan noin 0,1 m.
2) Pohjakohoumasta alavirtaan, plv 863+75 862+90, uomaa levennetään 6 10 m leveäksi siirtämällä kiviä jokeen pääasiassa uoman oikealta puolelta. 3) Plv:llä 863+65 863+50 osa kivipenkereen kivistä jätetään saarekkeeksi ja osa vedestä ohjataan penkereen oikealle puolelle, jossa pohja on ilmeisesti alkuperäistä koskenpohjaa. Koko koskialue kivetään ja kynnystetään monipuolisesti siten, että muodostuu elinalue erikokoisille lohikaloille, erityisesti purotaimenille ja ravuille. Alueelle tehdään muutamia kutusoraikkoja. 2. Hirvikämpän kohta, plv 850+10 849+50, pituus 100 m, kunnostussuunnitelman liite 23a ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 29 Hirvikämpän kohdalla, pl 850+00, oikealla puolella oleva sivu-uoma laskee takaisin pääuomaan. Yhtymäkohdassa ja siitä alavirtaan, plv 850+10 849+50, kivet on siirretty uomasta rannoille. Leveys on 3 5 m ja koskijaksojen välissä vuorottelevat syvemmät, hitaasti virtaavat jaksot ovat pari metriä leveämpiä. Polut jokirannassa ja nuotiopaikat osoittavat asutuksen ulkopuolella olevalle alueelle kohdistuvan kalastus- ja virkistyskäyttöä. Sivu-uoman laskukohdasta alkaen keskiuomasta rannoille siirrettyjä kiviä sijoitellaan koskeen, jolloin virtaus- ja syvyysolosuhteet monipuolistuvat. Rakennetaan myös pienialainen syvempi paikka uoman kiveystä ja rantapenkkaa oikealla muotoillen, plv 850+10 849+50. 3. Myllykoski, plv 813+40 812+80, pituus 60 m, kunnostussuunnitelman liite 23b ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 32 Myllykosken putouskorkeus on noin 0,5 m, plv 813+40 812+80. Virtaus alkaa nopeutua paikalla aiemmin olleen myllypadon kynnyksen kohdalla, plv 813+35 813+20. Kynnys ulottuu oikealta rannalta kohtisuoraan pääuoman yli Saunasaaren yläpäähän. Padosta ylävirtaan uoman leveys on 7 9 m ja syvyys 0,7 1 m. Kivipohjaisella osuudella on myös muutama suurempi lohkare. Vasen ranta on asuinrakennuksen pihapiiriä, oikealla on pelto-aluetta ja rantapenkka on jyrkkä ja korkea. Päävirta kulkee Saunasaaren oikealla puolella, plv 813+20 821+80. Yläosa, plv 813+20 813+00) on 0,4 0,6 m syvä, 3 m leveä ja nivamaisesti virtaava. Alaosalla, plv 813+00 812+80, uoma mataloituu ja virtaus kiihtyy jonkin verran. Saunasaaren vasemmalla puolella olevassa haarassa, plv 813+20 812+85, on leveyttä 3 m ja syvyyttä 0,2 0,3 m. Keskivaiheilla on hieman kynnysmäisyyttä, muuten entinen myllyuoma on syvyys- ja virtausolosuhteiltaan yksipuolinen. Alaosa on hieman syvempi. 1) Kosken niskaa, plv 813+35 813+20, ja uoman yläpäätä Saunasaaren vasemmalla puolella korotetaan alueelle tuotavalla kivimateriaalilla. Alivedenkorkeutta nostetaan noin 0,1 m välittömästi kynnyksestä ylävirtaan. Niskan kiveys muotoillaan siten, etteivät saunan käyttömahdollisuudet heikkene. 6
2) Kynnyksestä ylävirtaan, plv 813+60 813+30, syvempään osaan sijoitetaan muutamia suuria kiviä. Myös syvempiä kohtia jätetään. Rakenteet muotoillaan siten, että kalojen liikkuminen niiden yli on mahdollista myös alivirtaamakaudella, plv 813+60 813+15. 3) Saunasaaren vasemmalla puolella kunnostustavoitteena on poikasille sopivan elinympäristön lisääminen. Rantaviivaa muotoillaan kevyesti, uomaa kivetään ja virtausta ohjataan virtaus- ja syvyysolosuhteiden monipuolistamiseksi. Alaosalle rakennetaan kutusoraikko, plv 813+20 812+85. 4) Pääuomaan ohjataan vettä saman verran kuin aikaisemminkin. Tavoitteena on suurten kalojen suojapaikkojen lisääminen ja kalastusmahdollisuuksien parantaminen sekä taimenen ja harjuksen lisääntymisen tehostaminen. Muutamia pienalaisia kutusoraikkoja ja poikasalueita rakennetaan, matalia kynnysrakenteita ja suisteita rakentamalla sekä uomaa kiveämällä monipuolistetaan virtausolosuhteita, plv 813+20 812+80. 5) Alaosalla oikean puoleinen, suvantoon laskeva sivu-uoma avataan ja muotoillaan riittävä vedenkorkeus alivirtaamakaudella varmistaen, plv 812+80 812+60. 4. Kiiskilänkoski, plv 807+55 806+90, pituus 65 m, kunnostussuunnitelman liite 23b ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 35 Kiiskilä Reisjärvi -tien sillan tasolla on kapea, suoraan uoman yli suuntautuva kivikynnys, plv 807+55 807+50, joka nostaa alivedenkorkeutta Kiiskilammessa noin 0,4 m. Alavirtaan, plv 807+50 807+35, uoma on 5 6 m leveä ja syvyyttä on noin 0,3 m. Koskimainen virtaus kohdistuu koko uoman leveydeltä suoraan alaspäin, vain muutama suurempi kivi saa aikaan hieman pyörteisyyttä ja aaltoilua pinnassa. Pohja on pääosin pientä kiveä. Uoma levenee, plv 807+35 807+25, ja jakautuu kolmeen haaraan. Reunimmaiset haarat, plv 807+25 806+90, ovat yläosiltaan matalampia ja koskimaisia, alaosilla virtaus hidastuu hieman. Suuret kivet on siirretty uomista pois. Pohja on valtaosin kiveä. Keskimmäinen haara, plv 807+25 806+90, levenee alaspäin (leveys 1 2 m, syvyys 0,2 0,3 m) ja on heinittynyt. Haarat yhtyvät ja koski loppuu suvantoon, missä lumme- ja ulpukkakasvustot ulottuvat tiheinä loppukesällä uoman yli. Oikeanpuoleisessa haarassa on viime vuosisadan puolella ollut mylly, jonka rakenteita ei ole havaittavissa. 1) Sillasta alavirtaan, plv 807+35 807+25, rakennetaan uomassa ja rannoilla olevista kivistä matala pohjakohouma, joka nostaa vedenkorkeutta sillan alla noin 0,1 m. Sillan alle syntyy suurille kaloille sopiva syvempi ja varjoisa suojapaikka. Kohouma muotoillaan siten, että vesimäärät eivät muutu alavirtaan olevassa haaroittuneessa uomassa. 2) Rantaviivaa muotoillaan ja syvyys- ja virtausolosuhteita monipuolistetaan uoman kiveystä muotoilemalla, plv 807+25 806+90. 3) Keskimmäisessä uomassa veden riittävyyttä alivirtaamakaudella parannetaan avaamalla uoman yläpäätä hieman, plv 807+25 806+90. Kunnostuksen ensisijaisena tavoitteena on kauniin koskimaiseman palauttaminen ja kalastusmahdollisuuksien parantaminen. 7
5. Kangaskoski, plv 800+10 799+25, pituus 85 m, kunnostussuunnitelman liite 23b ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 39 Kosken putouskorkeus on noin 0,7 m. Niskan leveys on 7 m ja siitä ylävirtaan on suvannossa syvyyttä 0,8 1 m. Loppukesällä molemmat rannat heinittyvät voimakkaasti, etenkin vasemman rannan puoleinen lahdelma on liettynyt ja tiheän kortteikon peittämä. Vasemmalla myllyuoman, plv 799+90 799+60, yläpää on tukittu suurilla kivillä, jotta jäät eivät vahingoittaisi myllyrakennusta. Veden virtausta harva kivipato ei estä kokonaan. Mylly ei ole toiminnassa, mutta sen entisöinti on vireillä. Myllyuoma on 2,5 m leveä, noin 0,5 m syvä, kivi- sekä sorapohjainen. Myllyn oikealla puolella sijaitseva kivikkoinen Kangaskoski näyttää niskaa lukuunottamatta välttyneen voimakkailta perkauksilta. Virtausolosuhteet vaihtelevat rikkonaisen rantaviivan, kynnysmäisyyden ja pohjan kivikkoisuuden takia, plv 800+00 799+65. Kosken leveys on 3 5 m ja syvyys 0,3 0,4 m. Oikealla asuinrakennuksen pihapiiri ulottuu rannan läheisyyteen. Virtaus jatkuu sillasta alavirtaan yksipuolisempana, suoraan alaspäin suuntautuvana. Uoma levenee vasemmalla pienen poukaman kohdalla, plv 799+55 799+35. Kohde päättyy rannan sortuman kohdalle muodostuneeseen kapeikkoon, plv 799+35 799+25. 1) Kosken niskalle, pl 799+90, rakennetaan pohjakohouma alueella olevasta kivimateriaalista siten, että alivedenkorkeus nousee noin 0,1 m. 2) Kangaskosken niskalta ylävirtaan, plv 800+15 799+95, oikealle puolelle tehdään syvempi alue penkkaa sekä uoman pohjaa muotoilemalla. Syvempi alue toimii myös kalojen lepo- ja talvehtimispaikkana. 3) Myllyn uoman yläpäätä, plv 799+90 799+85, korotetaan tarvittaessa kiveämällä siten, että myllyn uomaan ohjautuu saman verran vettä kuin nykyisin. Niskan pehmeitä rantoja tuetaan kiveyksellä. 4) Kosken, plv 799+85 799+60, kiveystä muotoillaan ja virtausta ohjataan olemassaolevia rakenteita sekä uomassa ja rannoilla olevaa kivimateriaalia käyttäen siten, että kosken yläosan luonnonmukainen ja monimuotoinen ilme säilyy. Lisäksi suurille kaloille sopivien syvempien suojapaikkojen määrä kasvaa. 5) Sillasta alavirtaan, plv 799+60 799+25, nopeammin virtaavissa paikoissa uoman ja rantojen kiveystä muotoillaan ja virtausta ohjataan. Poukaman kohdalla tavoitteena on suurille kaloille sopivan elinympäristön lisääminen ja kalastamismahdollisuuksien parantaminen. Kohteen alimmainen kapea, vasemmalta puolelta sortunut kohta, plv 799+30 799+25, tuetaan rantapenkan puolelta. 6. Kortejärven niskan kivipato, plv 762+70 762+00, pituus 70 m, kunnostussuunnitelman liite 23b ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 44 Kortejärven vesijätöstä ylävirtaan olevaan suvantoon on rakennettu suoraan 13 m leveän uoman yli kivipato, plv 762+70 762+50, joka nostaa alivedenkorkeutta noin 0,5 m. Kynnyksen kohdalla virtaus kiihtyy lyhyellä matkalla. Padon molemmin puolin on mutapohja. Vesi on kuluttanut rantoja padon kohdalta, etenkin vasenta rantaa. Rantapenkat ovat korkeat ja jyrkät. Padon kivet ovat myös todennäköisesti liikkuneet alkuperäisiltä 8
paikoiltaan, mikä on yhdessä rantasyöpymien kanssa laskenut suvannon vedenkorkeutta ja heikentänyt näin olosuhteita. Toimenpiteillä pyritään olosuhteet palauttamaan padon rakentamisen aikaiseen tilanteeseen. 1) Kivipatoa, pl 762+60, korotetaan alueelle tuotavalla kivimateriaalilla niin, että alivedenkorkeus kynnyksestä ylävirtaan nousee 0,15 m. Kynnyksen kohdalla rantoja kivetään lisäsyöpymisen estämiseksi. Suisteita rakentamalla, kiviä ja pieniä kiviryhmiä uomaan sijoittamalla tehdään suurille kaloille sopivia suoja- ja lepopaikkoja sekä monipuolistetaan virtaus- ja syvyysolosuhteita, plv 762+55 762+35. 2) Kivipadosta alavirtaan, plv 762+35 762+30, rakennetaan matalampi pohjakohouma ja kohde viimeistellään nivamaiseksi tavoitteena kalastusmahdollisuuksien parantaminen. Samalla kaikenkokoisille ravuille syntyy suojapaikkoja. 7. Kortejärven alapuoli, plv 724+00 703+00, pituus 2 100 m, kunnostussuunnitelman liite 23c ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 47 Kuivatusta Kortejärvestä alavirtaan, plv 724+00 703+00, joki on voimakkaasti perattu, 5 6 m leveä ja jyrkästi heti rantaviivasta alkaen syvenevä sekä kohtalaisen nopeasti virtaava. Putouskorkeutta 2,1 km:n matkalla on noin 2,4 m. Virtausnopeus on samaa suuruusluokkaa kuin niva-alueilla, mutta virtausolosuhteet ovat yksipuoliset lukuunottamatta viittä matalaa kynnyskohtaa, joiden kohdalla virtaus nopeutuu ja vesi pyörteilee hieman. Virtaus kohdistuu suoraan alavirtaan koko uoman leveydeltä. Rannat ovat jyrkät ja uomasta nostetut kivet on kasattu korkeiden rantapenkereiden päälle. Alueella rannan läheisyydessä on kaksi kesämökkiä. Voimakkaasti perattua kivi- ja mutapohjaista uomaa kivetään pääosin suurilla lohkareilla ja virtausta ohjaillaan kulkemaan vaihtelevasti uomassa, plv 723+00 703+00. Yläosalle, plv 724+00 719+00, sijoitellaan yksittäisiä kiviä ja alempana, plv 719+00 703+00, käytetään myös suurempia rakenteita, suisteita ja lohkareryhmiä. Jyrkkää rantapenkkaa muotoillaan heittokalastuspaikoiksi. Voimakkaasti peratulla alueella on runsaasti kivimateriaalia. Uomaan lisättävä kivimateriaali pudotetaan ensin jokeen ja siirretään sen jälkeen paikalleen. Pohjan kovuuden takia kiveyksen pysymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kunnostuksen tavoitteena on suurille kaloille sopivan elinympäristön lisääminen ja kalastamismahdollisuuksien parantaminen sekä luonnontilaisen jokimaiseman palauttaminen. 8. Sikalankoski, plv 703+00 696+60, pituus 640 m, kunnostussuunnitelman liite 23c ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 50 Paikallistien sillasta, pl 702+95, alavirtaan, plv 702+95 702+60, joki mataloituu ja kivipohjaisessa uomassa on leveyttä 5 m. Vasemmalta haarautuu vanha myllyuoma. Muutamat suuret kivet saavat aikaan pyörteisyyttä muuten yksipuolisissa virtausolosuhteissa. Haaran jälkeen koskimainen virtaus hidastuu. Vesisyvyyttä on 0,3 0,5 m. Pokensaaren kohdalla, plv 702+60 700+40, pääoman pintakivet ja matalat kynnykset tekevät virtausolosuhteet hieman vaihtelevimmiksi. Alueella esiintyy satunnaisesti hyydetulvia. Kivien lomassa on vesisyvyyttä paikoin 9
yli 0,5 m. Oikealla puolella on tukkeutunut sivu-uoma, plv 701+70 701+45. Myllyuoman laskusta alavirtaan, plv 699+50 699+00, uoma levenee 1 2 m ja siitä alavirtaan peltoon rajoittuvaa pohjoisrantaa on vahvistettu kiveyksin. Rantasaunan kohdalla, pl 699+00, on kapea, suoraan uoman yli tehty kynnys, joka nostaa alivedenkorkeutta lyhyellä matkalla noin 0,2 m. Vanhan paikallistien sillan kohdalla virtaus hidastuu, plv 699+00 698+30. Myllyn uomaan ei tehdä toimenpiteitä, koska myllyluvan haltijalla on tiettävästi omia suunnitelmia uoman hyödyntämiseksi. Vanhan paikallistien sillasta alavirtaan joki on 10 12 m leveä ja 0,4 0,6 m syvä, plv 698+30 696+60. Pintakiviä on kohtalaisen paljon ja ne monipuolistavat koskimaisia virtausolosuhteita. Suurimpien kivien alavirran puolelle on kerääntynyt hiekkaa ja soraa. Syvyys- ja virtausolosuhteet ovat suurille virtavesikaloille kohtalaisen suotuisat. Vuosisadan alkupuoliskolla oli alueella mylly, josta on jäljellä oikealla puolella jokea myllyyn vettä johtanut uoma ja sen kivisiä tukirakenteita, plv 697+55 697+00. 1) Yksityistien sillan ja Sikalankosken myllyuoman yläpään välillä, plv 702+90 702+60, pääuomaa kivetään myllyn uomaan ohjautuvan veden määrää muuttamatta. 2) Pokensaaren kohdalla, plv 702+60 700+30, pääuoma kunnostetaan ns. kynnystys-täyttö -menetelmällä rannoilla ja uomassa olevalla kivimateriaalilla. Kunnostuksen seurauksena alivirtaamakaudella muodostuu noin 15 metrin mittaisia syvempiä hitaasti virtaavia jaksoja, joiden välissä on lyhyt nopeasti virtaava jakso. Kynnystäminen tehostaa jääkannen muodostumista alueella, jolloin hyytöongelma pienenee. Suuret kalat, etenkin pyyntikokoiset kirjolohet, viihtyvät syvennyksessä virtapaikan välittömässä läheisyydessä. 3) Tukossa oleva sivu-uoma oikealla, plv 701+70 701+45, avataan ja muotoillaan poikasalueeksi. 4) Myllyn uomaan ja siitä alavirtaan pääuomaan myllyluvan piiriin kuuluvalle osalle, plv 700+25 699+05, ei tehdä toimenpiteitä mahdollisen muun käytön takia. 5) Rantasaunan kohdalla olevaa kynnystä vahvistetaan alavirran puolelta ja kiveystä muotoillaan siten, että kalojen kulku rakenteen yli on mahdollisella alivirtaamakaudella, plv 699+00 698+30. Saunan kohdalla uintimahdollisuus säilytetään nykyisellään. 6) Siltojen välillä, plv 698+30 696+60, uoman kiveystä muotoillaan, rakennetaan muutamia matalia kynnyksiä ja pohjakohoumia. Virtausta ohjaillaan olemassa olevia rakenteita hyväksikäyttäen tavoitteena riittävän vedenkorkeuden ja monipuolisen koskimaiseman säilyttäminen alivirtaamien aikana sekä kalastusmahdollisuuksien parantaminen. 7) Tukkeutunut sivu-uoma, plv 697+55 697+00, avataan. 9. Valkamaa, plv 694+50 691+60, pituus 290 m, kunnostussuunnitelman liite 23c ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 57 Kohde alkaa kivikosta, pl 694+50, joka rajoittuu molemmista päistään pieneen saarekkeeseen. Joen leveys on tällä kohtaa 15 m. Alavirtaan päin 10
suvantomaisesti virtaavassa joessa on muutamia suuria pintakiviä, plv 694+50 694+20. Alatalon tilan kohdalla, pl 693+50, 15 m leveässä uomassa on kivikko, jonka niskalla syvyys on 0,3 0,4 m. Virtaus kiihtyy ja on koko uoman leveydellä suoraan alavirtaan suuntautunut, vain muutama suurempi kivi aikaansaa hieman pyörteisyyttä. Kynnyksen kohdalta alkaen vasemmalla puolella on tulvauoma, plv 693+50 693+10. Alavirtaan oleva saari jakaa uoman kahteen haaraan. Oikean puoleisen haaran, plv 693+10 692+40, leveys on noin 3 m, syvyys useimmiten 0,2 0,5 m ja virtausolosuhteet kynnysmäisyyden sekä syvyysmuutosten takia melko vaihtelevat. Virtausnopeus on kohtalainen. Saaren vasemmalla puolella kulkeva pääuoma, plv 693+10 692+40, on saaren kohdalla noin 10 m leveä, hidasvirtainen. Keskiosalla syvyyttä on tavallisesti 0,4 m. Saaren jälkeen haarat yhtyvät ja noin 10 m leveä joki kaartuu vasemmalle. Virtaus on melko nopea, ja hieman vaihteleva kivipohja saa aikaan veden pyörteilyä, plv 692+40 692+05. Uoma levenee ja alimmalla osalla virtaus kiihtyy koskimaiseksi. Oikea puoli uomasta on heinikkoinen ja noin 1/4 vedestä kulkee heinätuppaiden ja pintakivien lomassa. Virtauksen katvepaikkoihin on kerääntynyt jonkin verran hiekkaa ja soraa, plv 692+05 691+60. 1) Matalikkoa, plv 694+50 694+20, muotoillaan vedenkorkeutta nostamatta siten, että kalojen kulku mahdollistuu alivirtaamien aikana ja kalastusmahdollisuudet paranevat. Suvantojaksolle ei esitetä toimenpiteitä, plv 694+20 693+50. 2) Alatalon tilan kohdalle, plv 693+55 693+45, rakennetaan pohjakohouma, jolla alivedenkorkeus nouse välittömästi kohoumasta ylävirtaan noin 0,17 m. Korotuksen seurauksena kivikkoinen osuus, plv 694+00 693+50, jää vedenpinnan alapuolelle myös alivirtaamakaudella. 3) Niskaa ja kivikkoa vasemmalla, plv 693+45 693+10, muotoillaan siten, että virtausolosuhteet monipuolistuvat, kalojen liikkuminen kynnyksen yli helpottuu ja myös kalastusmahdollisuudet paranevat. Saaren kohdalla pääuomaan johdetaan hieman lisää vettä. 4) Oikea haara, plv 693+10 692+40, kunnostetaan tavoitteena poikasille sopivan elinalueen lisääminen. Kynnysmäisyyttä vahvistetaan riittävän vedenkorkeuden ylläpitämiseksi. Saaren vasemmalla puolella koskimaisen jakson yläpäähän, plv 692+60 692+50, rakennetaan matala kynnys uomassa ja rannoilla olevasta kivimateriaalista, jolloin virtausolosuhteet monipuolistuvat ja tiheän pohjakasvillisuuden kasvumahdollisuudet heikkenevät. 5) Alavirtaan ennen haarojen yhtymäkohtaa kivikkoa muotoillaan ja virtausta ohjaillaan monimuotoisemmaksi, plv 692+50 692+40. Vasemmalle rannalle saaren alapään kohdalle, plv 692+40 692+05, rakennetaan pienialainen kutusoraikko ja uoman kiveystä sekä rantapenkkaa muotoillaan. 6) Heinittyneeseen ja matalaan kohtaan, plv 692+05 691+70, rakennetaan uomassa ja rannoilla olevasta kivimateriaalista pohjakohouma tai virtausta ohjaava kivikko, jonka avulla koski pysyy paremmin vesitettynä myös pienen virtaaman aikana. Vesi ohjataan laskemaan suvantoon 11
pääosin vasenta puolta. Tämä ehkäisee kelluslehtisten kasvien kasvua suvannossa. 7) Vasemmalle rannalle kosken alle rakennetaan syvempi paikka, plv 691+70 691+60. 10. Karikonkoski, plv 659+70 659+25, pituus 45 m, kunnostussuunnitelman liite 23d ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 61 Karikonkoski sijaitsee Jokikylän ja Kallion kylien välillä, plv 659+70 659+25. Peltojen keskellä rannat ovat suorat ja pajukkoa kasvavat penkat ovat korkeat. Uoman leveys on 15 m. Yläosalla uoman keskellä on noin 20 metrin mittainen ja 10 m leveä kortteikkoinen matalikko, plv 659+70 659+50. Kortteikon vasemmalla puolella uoma on 3 m leveä, syvä ja hitaasti virtaava. Kortteikon oikea puoli ja matalikosta alavirtaan on matalaa, kivikkoista, hieman nopeammin virtaavaa ja kasvillisuuden peitossa loppukesällä olevaa aluetta. Alaosalla on heinäsaarekkeita ja pintakiviä noin 1/3 pinta-alasta, plv 659+50 659+25. Kortteikkoa koossapitävää kivikkoa levitetään ja virtausolosuhteita monipuolistetaan alivedenkorkeutta muuttamatta, plv 659+70 659+50. Alaosalla uomassa olevia kiviä siirrellään siten, että syvyys- ja virtausolosuhteet monipuolistuvat, jolloin ylitiheän kasvillisuuden kehittyminen estyy ja kalastusmahdollisuudet paranevat, plv 659+50 659+25). 11. Kallionkoski, plv 649+80 645+60, pituus 420 m, kunnostussuunnitelman liite 23d ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 65 Kallion koskijakson ylimmällä niskalla, plv 649+80 649+40, uoman leveys on 20 23 m. Ylävirtaan olevassa suvannossa syvyyttä on 0,4 0,5 m. Niskan jälkeen vapaana virtaava uoma kapenee. Päävirtaus kulkee aluksi vasemman rannan läheisyydessä noin 10 metrin matkan ohi matalan ja voimakkaasti heinittyneen niemekkeen oikealla puolella. Syvyyttä on 0,3 0,4 m. Oikea puoli uomasta kuivuu alivesikaudella louhikoksi ja vettä on vain muutamassa virtaavasta vedestä eristyksessä olevassa lammikossa. Kosken jälkeen on kivipohjainen suvantojakso. Leveyttä tällä kohtaa on 7 10 m ja syvyys useimmiten 0,5 0,7 m, plv 649+40 647+70. Saaren kohdalla loivasti vasemmalle kääntyvässä kaarteessa on kaksi matalaa kynnystä, plv 648+70 648+60. Vasemmalla puolella on tukkeutunut ja liettynyt muinoin paikalla olleen myllyn uoma, plv 649+25 648+00. Uoman yläosalla on rantasauna, jonka kohdalla on virtauksen alivesikaudella estävä kivipato, plv 648+80 648+00. Kallion kosken pituus on 240 m ja pudotuskorkeutta on noin 1 m, plv 648+00 645+60. Virtaus kiihtyy myllyn uoman laskun kohdalla koskimaiseksi. Keskiuomassa on kivikkoinen ja loppukesällä voimakkaasti heinittyvä saari, plv 647+65 647+00, joka peittää yli puolet uoman leveydestä. Päävirtaus kulkee vasemmalla puolella, missä leveys on noin 3 m ja syvyys tavallisimmin 0,4 0,5 m. Oikea puoli saaren kohdalla on yläosalta kivikkoisempi ja matalampi. Noin 10 m sillasta ylävirtaan oikealla uoma syvenee ja virtaus on suvantomainen. Sillasta alavirtaan jatkuvan saaren kohdalla on muutamia suurehkoja pintakiviä, plv 647+30 647+00. Uoma levenee ja virtaus hidastuu, plv 647+00 646+20. Seuraa koskimainen osuus, plv 646+15 645+90, missä päävirta kulkee mutkitellen valtaosin 12
vasemmalla puolella. Syvyyttä on noin 0,4 m. Kosken loppuosa on matala, heinätuppaiden sekä pintakivien takia pirstaleisesti hajaantunut koko 25 m leveässä uomassa, plv 645+90 645+60. Loppuosalla vasemmalla rannalla on lyhyt, molemmista päistään tukossa oleva sivu-uoma, plv 645+90 645+85. Kallion koskesta alavirtaan oleva suvanto heinittyy koko leveydeltään loppukesällä. 1)Koskijaksolla, plv 649+65 649+40, uomassa ja rannoilla olevia kiviä sijoitellaan syvyys- ja virtausolosuhteita monipuolistamaan. Samalla uoman heinittyminen vähenee ja kalojen liikkuminen koskessa helpottuu alivesikaudella. 2) Kynnystä, plv 648+70 648+60, korotetaan 0,1 0,15 m ja siitä ylävirtaan isojen kalojen suojapaikkoja lisätään siirtämällä jokeen suuria kiviä rannoilta. Myös virtaus- ja syvyysolosuhteita monipuolistetaan kiveämällä kynnyksen molemmin puolin, jolloin myös kalastusmahdollisuudet paranevat. 3) Myllyuoman yläpäätä ja sen keskivaiheilla olevaa kivipatoa, plv 649+25 648+00, avataan niin, että veden virtaus säilyy myös alivirtaamakaudella. 4) Myllyuoman laskun kohdalla, plv 647+90 647+80, kynnystä vahvistetaan siten, että ylävirran puolelle syntyy noin 10 metrin mittainen syvempi paikka. Myös virtaus- ja syvyysolosuhteita monipuolistetaan kosken kiveystä muotoilemalla ja suisteita rakentamalla. Tavoitteena on riittävän vedenkorkeuden säilyttäminen suurille kaloille sekä kalastusmahdollisuuksien parantaminen. Myös muutamia pienialaisia poikasalueita ja kutusoraikkoja rakennetaan. 5) Saaren kohdalla, plv 647+70 646+70, oikean puoleiseen haaraan ohjataan vettä hieman nykyistä enemmän. Pääuomassa, plv 646+70 646+20, uoman kiveys muotoillaan monipuoliseksi. Loppuosalla, plv 646+20 646+00, kiveyksen muotoilun (suisteita, pohjakohoumia) tavoitteena on koskipinta-alan ylläpitäminen alivirtaamakaudella. 6) Vasemmalle rannalle kosken alle, plv 646+00 645+80, rakennetaan syvempi paikka. 12. Kakarinperä, plv 620+40 620+10, pituus 30 m, kunnostussuunnitelman liite 23d ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 68 Kakarinperän sillasta ylävirtaan, plv 620+40 620+10, joki on matala ja hitaasti virtaava. Tämä mahdollistaa tiheän kasvillisuuden kehittymisen koko uoman yli. Uoma on noin 10 m leveä ja 0,4 0,5 m syvä. Rantojen läheisyydessä kortteikot ja kivet pysäyttävät veden virtauksen miltei kokonaan. Keskiuomassa on myös muutama suurempi lohkare. Sillan läheisyydessä joki levenee hieman. Syvyys- ja virtausolosuhteita monipuolistetaan uoman kiveystä muotoilemalla sekä virtausta ohjailemalla. Kunnostamisen tavoitteena on suurten kalojen suojapaikkojen lisääminen ja kalastusmahdollisuuksien parantaminen, plv 620+40 620+10. 13
13. Aholankari, plv 608+00 607+00, pituus 100 m, kunnostussuunnitelman liite 23d ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 71 Yläosalla, plv 608+00 607+80, 10 12 m leveä, 0,4 0,6 m syvä ja savipohjainen joki alkaa kaventua sekä virtaus nopeutua. Vasemmalla puolella on myös muutama suuri pintakivi. Suorarantaisella ja tasalevyisellä melko nopeavirtaisella jaksolla, plv 607+80 607+10, pienet pohjakivet saavat aikaan hieman pyörteisyyttä muuten yksipuolisissa virtausolosuhteissa. Alaosalla, plv 607+10 607+00, pintakivien osuus on suuri. Kunnostustavoitteena on monipuolisemman jokimaiseman muodostaminen ja kalastusmahdollisuuksien parantaminen. 1) Yläosalle, plv 608+00 607+80, sijoitetaan muutamia lohkareita uomaan suurten kalojen suojapaikoiksi. 2) Kapealle, nopeavirtaiselle osuudelle, plv 607+80 607+10, rakennetaan matalia kynnyksiä uomassa ja rannoilla olevista kivistä riittävän vedenkorkeuden säilyttämiseksi. Uoman kiveystä muotoillaan monipuolisemmaksi. 3) Loppuosan, plv 607+10 607+00, kivikkoa muotoillaan monimuotoisemmaksi kalastusmahdollisuuksia parantaen. 14. Kaivoskoski, plv 519+00 517+80, pituus 120 m, kunnostussuunnitelman liite 23e ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 74 Suorarantaisen Kaivoskosken niskalla, plv 519+05 518+95, syvyys on 0,7 0,8 m ja leveyttä on 6 m. Suoraan alavirtaan koko uoman leveydellä suuntautunut virtaus kiihtyy joen mataloituessa ja vaihteleva kivipohja saa veden pyörteilemään, plv 518+90 518+40. Alavirran puolella joki syvenee ja virtaus muuttuu pyörteettömäksi, plv 518+40 518+20. Loppuosuus on nopeammin virtaavaa, nivamaista osuutta. Oikealla rannalla on muutama pintakivi, plv 518+20 517+80. 1) Pääosin vasemman rannan puolelle uomaan, plv 518+45 518+55, rakennetaan luonnonmukainen pohjakohouma. Sillä korvataan nykyinen kynnys siten, että vedenkorkeus alivirtaamien (0,15 m 3 /s) aikana nousee noin 0,37 m. Toimenpiteen alivedenkorkeutta nostava vaikutus ulottuu 20 m ylävirtaan pl:lle 522+50 eli nykyiselle kynnykselle. Virtaus- ja syvyysolosuhteita monipuolistetaan kiveämällä sekä virranohjaimia rakentamalla. Yläosalla, plv 517+60 518+40, kiveäminen on voimakkaampaa kuin alempana, plv 518+40 517+80, missä kivipohjan osuus on suurempi. Kunnostukseen tarvittavaa kivimateriaalia on uomassa ja rantojen läheisyydessä riittävästi. Osa rakenteista sijoitellaan ja muotoillaan siten, että ne soveltuvat heittokalastuspaikoiksi. Myös syvempiä alueita jätetään tai tarvittaessa muutama kostekuoppa tai syvempi alue kaivetaan. Kunnostuksen tavoitteena on kalastusmahdollisuuksien parantaminen ja suurille kaloille sopivien suojapaikkojen lisääminen sekä luonnontilaisen jokimaiseman palauttaminen peratulle alueelle. 14
15. Jyrinki, plv 511+25 510+50, pituus 75 m, kunnostussuunnitelman liite 23e ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 77 Kokkola Kajaani -maantien parkkipaikan kohdalla joki virtaa suvantomaisesti, pyörteettömästi koko uoman leveydellä, plv 511+25 510+50. Rannat ovat molemmin puolin jyrkät ja heinittyneet. Alaosalla uomassa on tehty kallioleikkauksia. Perkauksissa joesta poistettu kivimateriaali on vasemman rannan läheisyydessä parkkipaikan ja joen välissä. 1) Parkkipaikan kohdalla rannalla olevia kiviä siirretään ja sijoitellaan uomaan kalojen suojapaikkojen lisäämiseksi ja syvyysolosuhteiden monipuolistamiseksi. Kivimateriaalista rakennetaan rannan lähelle muutamia lyhyitä virranohjaimia ja kiviä sijoitetaan myös rannan läheisyyteen heittokalastuspaikoiksi. 2) Rantapenkkaa muotoillaan kalastamisen ja liikkumisen helpottamiseksi rannan läheisyydessä, plv 511+25 510+50. 16. Fiskaalinkoski, plv 502+10 501+50, pituus 60 m, kunnostussuunnitelman liite 23e ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 80 Suvantomaisesti virtaava joki kääntyy Kokkola Kajaani -maantien lähellä jyrkästi oikealle maantiestä poispäin, mataloituu ja virtaus kiihtyy. Fiskaalinkosken niskalla joen leveys on 12 m, syvimmillään se on 0,5 m, ja uoma mataloituu nopeasti rantoja kohti, plv 502+15 502+05. Niskalta alavirtaan on lyhyt syvempi jakso, plv 502+05 501+65, jonka jälkeen on matalaa, plv 501+65 501+50. Rannat ovat jyrkät. Niskalla ja alaosalla virtaus kiihtyy hieman, rannan läheisyydessä sekä pohja kivet saavat aikaan pyörteisyyttä. Joesta poistettua kivimateriaalia on kosken vasemmalla rannalla. 1) Kosken niskalle, plv 502+20 502+00, rakennetaan pohjakohouma rannoilla ja uomassa olevasta kivimateriaalista siten, että alivedenkorkeus välittömästi kohoumasta ylävirtaan nousee noin 0,1 m. 2) Kohoumasta alavirtaan, plv 502+05 501+50, uomaa kivetään ja koko uoman leveydeltä ja suoraan alaspäin kohdistuvaa virtausta muutetaan monimuotoisemmaksi rakentamalla muutamia kivisuisteita. Myös pienialaisia syviä alueita jätetään. Jyrkkiä rantapenkkoja muotoillaan joen saavutettavuuden ja kalastusmahdollisuuksien parantamiseksi. Kunnostuksen tavoitteena on kalastusmahdollisuuksien parantaminen, virtavedessä viihtyvien pyyntikokoisille kaloille sopivan elinympäristön lisääminen ja luonnontilaisemman koskimaiseman palauttaminen perattuun Fiskaalinkoskeen. 17. Vanhakirkko, plv 471+75 467+50, pituus 425 m, kunnostussuunnitelman liite 23e ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 84 Eskolan paikallistien sillasta, pl 471+75, ylävirtaan joki virtaa suvantomaisesti. Sillan kohdalla on kynnys, joka nostaa alivedenkorkeutta noin 0,3 m. Kynnys purkautuu uoman vasemmalle puolelle ja virtaus jatkuu sitten pyörteilevänä tasaantuen suvantomaiseksi noin 25 m päässä kynnyksestä alavirtaan. Syvyyttä on 0,8 1 m ja leveyttä 7 9 m, plv 471+75 471+50. Joki kääntyy sitten vasemmalle, mataloituu ja virtaus nopeutuu hieman, plv 471+50 470+00. Oikealla puolella lahdelmassa, plv 470+00 469+60, on 15
aikaisemmin ollut uima- ja matonpesupaikka, joka nykyisellään on pehmeäpohjainen ja madaltunut. Lahdelman alapuolelta Ojanperän sillalle saakka, plv 469+60 467+60, ulottuu noin 0,5 m syvä, nivamaisesti virtaava jakso, jolla on myös muutamia suurempia kiviä. Pohjamateriaali on monin paikoin räjäytetystä ja jokeen levitetystä silta-ankkurista peräisin olevaa teräväsärmäistä pienikokoista kiveä. Joesta nostettua kivimateriaalia on vasemmalla rannalla. 1) Eskolan ja Ojanperän siltojen välillä, plv 471+75 467+60, uomaa kivetään tavoitteena lohikaloille sopivan elinympäristön luominen, kalastusmahdollisuuksien parantaminen sekä kauniimman jokimaiseman muodostaminen virtaus- ja syvyysolosuhteita monipuolistamalla. Kalliopohja rajoittaa kivien sijoittamista paikoittain, plv 471+75 471+00. 2) Vasemmalle kääntyvästä mutkasta alavirtaan, plv 471+00 470+20, rakennetaan vasemmalla rannalla olevista kivistä matala kivikynnys ja virtausolosuhteita monipuolistetaan kiveämällä sekä muutamia suisteita rakentamalla. Myös syvempiä alueita ja kuoppia joko tehdään tai olemassa olevia monttuja jätetään kiveämättä. Lisäksi virtausta ohjataan oikealle puolelle veden virtauksen tehostamiseksi alavirtaan olevassa syvemmässä lahdelmassa. 3) Lahdelmasta alavirtaan, plv 469+80 469+60, rakennetaan matala kivikynnys, joka muotoillaan siten, että kalojen liikkuminen sen yli on mahdollista myös alivirtaamakaudella. Virtaus- ja syvyysolosuhteita monipuolistetaan muutamia matalia kynnyksiä rakentamalla sekä uoman ja rantojen kiveystä muotoilemalla Ojanperän yksityistien sillalle saakka, plv 469+60 467+60. Myös syvempiä alueita ja kuoppia tehdään tai olemassa olevia monttuja jätetään kiveämättä. Vasemmalla rannalla on uomasta nostettua kivimateriaalia kunnostamiseen riittävästi. 18. Kirkkoniva, plv 378+00 377+00, pituus 100 m, kunnostussuunnitelman liite 23f ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 88 Kirkkoniva on voimakkaasti peratulla Sahankosken Kaakkurinkoskien alueella ainoa nopeammin virtaava jokiosuus. Nivasta ylävirtaan Sievinmäen alueella on esiintynyt kevättulvia, jonka takia nivamaisesti virtaavan alueen ylintä osaa ei esitetä kunnostettavaksi. Kohteen yläpäässä, plv 378+00 377+50, on oikealla rannalla noin 3 metrin mittainen, alivirtaamien aikana vedenpinnan tasolla oleva kivisuiste, joka ohjaa virtausta vasemmalle puolelle. Syvyyttä on noin 0,3 0,4 m ja alueella on kivipohja. Suisteen takana on syvempää ja virtaus on hidasta, pyörteilevää. Uoma alkaa kaventua ja virtaus nopeutuu. Vasemman rannan kivikkoisuus kääntää päävirtauksen kohti keskiuomaa. Alaosalla, plv 377+50 377+00, on myös muutama pintakivi. Joen oikealla puolella hieman rantatöyrään takana on runsaasti uomasta poistettua kivimateriaalia. Uomasta rannoille nostettuja kiviä sijoittelemalla jokeen monipuolistetaan virtausolosuhteita vedenkorkeuksia muuttamatta. Muutamien suisteiden ja lohkareryhmien ja yksittäisten lohkareiden avulla suoraan alavirtaan suuntautuvaa virtausta ohjataan kulkemaan hieman myös uoman sivusuunnassa. Rakenteet kiinnitetään kovapohjaiseen uomaan huolellisesti. Paikoin 16
jyrkkiä rantapenkkoja muotoillaan uoman molemmin puolin joen saavutettavuuden parantamiseksi ja kalastusmahdollisuuksien parantamiseksi, plv 378+00 377+00. Kunnostuksen tavoitteena on luonnonmukaisen ja monimuotoisen suurten kalojen elinympäristön, virkistyskalastuspaikan sekä jokimaiseman muodostaminen yksitoikkoiseksi peratulle jokiosuudelle. 19. Sahakoski, plv 365+00 363+90, pituus 110 m, kunnostussuunnitelman liite 23f ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 90 Sahakosken kohdalla joki on 13 15 m leveä ja suorarantainen. Uomasta poistetut kivet on nostettu vasemmalle puolelle jyrkkään rinteeseen. Vaihtelevat pohjanmuodot aikaansaavat pyörteisyyttä melko hitaaseen virtaukseen, plv 365+00 364+40. Alaosalla joki mataloituu hieman. Syvyys on usein 0,5 0,6 m ja joki levenee ennen alavirran puoleista suvantoa, jonka keskivaiheilla oikealla puolella on kortteikkoinen saareke, plv 364+40 363+90. Oikealla puolella talon pihapiiri ulottuu jokirantaan asti. Uomasta poistettuja kiviä siirretään uomaan tavoitteena virtausolosuhteiden monipuolistaminen ja kalastusmahdollisuuksien parantaminen, plv 365+00 364+40. Samalla myös jokimaisema monipuolistuu. Lasku suvantoon, plv 364+40 363+90, muotoillaan kiveämällä siten, että virtaus suuntautuu nykyistä enemmän oikealle puolelle tavoitteena suvannon yläpään mataloitumisen ehkäiseminen. Korkeissa rantapenkoissa olevia kiviä pudotetaan ensin jokeen ja niistä muotoillaan kunnostusrakenteet. Koko alueen saavutettavuutta parannetaan muotoilemalla penkkaa vesirajassa heittokalastuspaikoiksi. 20. Kukonkoski, plv 357+10 355+40, pituus 170 m, kunnostussuunnitelman liite 23f ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 94 Koskesta ylävirtaan oleva suvanto on etenkin vasemmalta rannalta kivikkoinen ja alueella on paljon vesikasvillisuutta. Niskalla vasemmalla puolella on hiekka- ja sorapohjainen noin 1 m leveä sivu-uoma, jossa ei yläpään tukkeutumisen takia ole vettä kuin keskivirtaamaa suurempien virtaamien aikana, plv 357+10 356+70. Kivipohjaisella niskalla joen eveys on 10 m ja syvyys keskiuomassa 0,3 0,5 m. Oikealta rannalta haarautuu pl:lta 357+10 myllyn yläkanava, joka suljetaan lankkupadolla virtaaman laskiessa loppukesällä. Mylly ei ole käytössä, mutta sen rakenteet ovat entisöidyt ja hyväkuntoiset, plv 357+10 356+90. Pääuoma kapenee, plv 356+90 356+65, 5 metrin levyiseksi ja syvyyttä on 0,2 0,4 m. Rannat ovat suorat ja koskijakson virtausolosuhteet ovat yksitoikkoiset. Virtaus on koko uoman leveydellä suoraan alaspäin pyörteillen ja aaltoillen hieman keskiuomassa. Uoma levenee ja virtaus hidastuu sillasta ylävirtaan olevassa suvannossa, plv 356+65 356+50, missä on muutama vedenpinnan yläpuolelle ulottuva suuri lohkare. Kukon paikallistien sillasta alavirtaan on kivikynnys, jossa on putousta noin 0,25 m. Vesi purkautuu kynnyksestä vasemman rannan puolelta ja virtaus kääntyy sitten oikealle. Erikokoiset pohjakivet aiheuttavat aaltoilua ja pyörteilyä etenkin oikean rannan puolella. Syvyys on noin 0,3 m ja leveys 10 12 m. Alueella on paikoittain sorapohjaa, plv 356+45 355+80. Vasemmalta rannalta alkaa kaksi matalaa kivikynnystä, plv 17
355+80 355+55, joista ylempi on vino alavirtaan päin. Kynnykset yhtyvät oikealla puolella uomaa ja niiden välissä syvyyttä on enimmillään 0,6 0,7 m. Virtaus hidastuu ja myllyn alakanava laskee jokeen, plv 356+55 356+50. Laskukohdasta alavirtaan kohde päättyy matalaan, kohtisuoraan uoman yli ulottuvaan matalaan kynnykseen, plv 355+50 355+40. Tukossa oleva sivu-uoma avataan veden riittävyyden varmistamiseksi myös alivirtaamakausina. Sivu-uoman lähtökohdassa kivikkoa muotoillaan veden ohjaamiseksi sivu-uomaan. Tavoitteena on kosken poikastuotannon tehostaminen ja jokimaiseman monipuolistaminen, plv 357+10 356+70. Kosken niskalle, plv 357+10 356+90, rakennetaan luonnonmukainen pohjakohouma siten, että vedenkorkeus alivirtaamakaudella nousee noin 0,1 m. Kohoumasta alavirtaan, plv 356+90 356+65, kosken kiveystä muotoillaan ja muutamia suisteita rakennetaan uomassa ja rannoilla olevista kivistää suurten kalojen suojapaikkojen lisäämiseksi ja virtausolosuhteiden monipuolistamiseksi. Suvantoon sillasta ylävirtaan, plv 357+65 356+50, sijoitellaan muutamia suuria lohkareita/lohkareryhmiä ja jätetään pienialaisia syviä alueita tavoitteena kalastusmahdollisuuksien parantaminen. Kynnystä sillasta alavirtaan, plv 356+40 356+25, muotoillaan siten, että alivirtaaman aikana virtaus kulkee myös silta-ankkurin oikealla puolella. Nykyinen alivedenkorkeus säilytetään. Mataluuden takia suurten kalojen elinympäristöksi heikommin sopiva alue, plv 356+25 355+90, kunnostetaan poikasalueeksi ja rakennetaan myös muutamia pienialaisia kutusoraikoita alueelle tuotavasta sorasta. Virtausta ohjataan vaihtelevamman ja monimuotoisemman koskimaiseman rakentamiseksi ja koskipinta-alan säilyttämiseksi nykyistä paremmin alivirtaamakaudella, plv 356+25 355+90. Loppuosalla, plv 355+90 355+40, olevia matalia kynnyksiä vahvistetaan ja niiden purkautumista muotoillaan veden riittävyyden parantamiseksi alivirtaaman aikana. Toimenpiteiden seurauksena myös virtausolosuhteet monipuolistuvat. 21. Saarenpäänkoski, plv 351+50 349+95, pituus 155 m, kunnostussuunnitelman liite 23f ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 98 Kukon sillasta alavirtaan 450 metrin päässä uoman kahtia jakavan saaren kohdalla on Saarenpäänkoski. Saaren ylävirran puolella suvantomainen osuus päättyy joen mataloituessa ja virtauksen kiihtyessä. Vasemman puoleisessa 3 4 m leveässä, kivipohjaisessa ja sammaloituneessa haarassa on matalikko, jossa on kaksi matalaa kivikynnystä. Putousta on kaikkiaan noin 0,25 m. Alivirtaamakaudella etenkin vasemman rannan läheisyydessä kivikko on kuivillaan kynnysten kohdalla, plv 351+50 351+35. Matalikon jälkeen vasen ranta kaartuu, uoma syvenee, levenee ja virtaus hidastuu, plv 351+35 351+10, ennen lyhyttä koskijaksoa, plv 351+10 349+95. Oikeanpuoleinen haara, plv 351+45 351+15, on 0,5 0,6 m syvä, 5 6 m leveä ja koskimaisesti virtaava. Virtausolosuhteet ovat suorarantaisuuden takia melko yksipuoliset, vain muutamat suuremmat pohjakivet saavat aikaan veden pyörteilyä. Joen oikeanpuoleinen ranta on pihapiiriä. Ylä- ja alaosan matalilla jaksoilla uoman kiveystä muotoillaan vedenkorkeutta muuttamatta siten, että koskimainen virtaus säilyy ja vesipinta-ala 18
kasvaa alivirtaamakaudella, plv 351+50 351+35 ja plv 351+10 349+95. Vasemman haaran kunnostuksen tavoitteena on kalastusmahdollisuuksien parantaminen. Samalla kalan poikasille ja pienille ravuille sopiva elintila kasvaa. Edellisten jaksojen väliin jäävä hitaasti virtaava, leveämpi osuus saaren kohdalla on syvyys- ja virtausolosuhteiltaan varsin hyvä suurten kalojen syönnös- ja lepopaikka. Toimenpiteet siellä rajoittuvat yksittäisten kivien sijoittamiseen, plv 351+35 351+10. Oikealla puolella koskijakson kunnostuksen tavoitteena on virtausolosuhteiltaan vaihtelevamman, paremmin suurille kaloille sopivan elinympäristön pinta-alan lisääminen. Kiveystä muotoillaan ja virtausta ohjataan kulkemaan vaihtelevasti uomassa ja rannoilla olevalla kivimateriaalilla, plv 351+45 351+15. 22. Peurasaarenkoski, plv 349+25 348+75, pituus 50 m, kunnostussuunnitelman liite 23f ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 102 Peurasaaren kohdalla vasemman puoleinen haara on yläosaltaan suvantomaisesti virtaava. Uoman keskellä olevan suuren kalliolohkareen kohdalla virtaus alkaa nopeutua, plv 349+25 349+20. Saaren kohdalla haara on suorarantainen, 4 m leveä ja 0,2 0,3 m syvä. Virtausolosuhteet ovat yksitoikkoiset. Puromainen virtaus suuntautuu koko uoman leveydellä suoraan alaspäin, vain muutamat kivet saavat aikaan pientä veden pyörteilyä, plv 349+20 348+80. Vasemmalla rannalla on kuivana oleva, niemekkeen läpi suoraan alavirran puoleiseen suvantoon johtava sivu-uoma, plv 349+00 348+75. Oikea haara on vasenta leveämpi. Pintakiviä on jonkin verran. Peurasaaren yläpään tasolla joen leveys on 7 m ja syvyys noin 0,5 m, plv 349+35 349+20. Keskiosalla virtaus kiihtyy uoman madaltuessa, oikea ranta kaartuu ja uoman leveys kaksinkertaistuu. Päävirta kulkee oikeaa puolta ja saaren rannalla kivikossa vettä on 0,2 m, plv 349+20 349+05. Sitten uoma kaventuu, syvenee ja virtaus hidastuu. Oikealla rannalla on muutama suuri lohkare, joiden vieressä on paikoin syvyyttä 1 m, plv 349+05 348+95. Ennen laskua suvantoon on lyhyt kivikkoinen, koskimainen jakso, plv 348+95 348+90. 1) Uomassa ja rannoilla olevia kiviä siirrellään vaihtelevien, monipuolisten syvyys- ja virtausolosuhteiden muodostamiseksi saaren vasemmalla, plv 349+25 348+80, ja oikealla, plv 349+20 348+80 puolella. Virtausta ohjaillaan kulkemaan mutkitellen vedenkorkeuksia muuttamatta. 2) Oikeassa haarassa alaosalla oikean rannan läheisyydessä oleva syvempi jakso säilytetään nykyisellään, plv 348+95 348+85. 3) Vasemmalla rannalla niemekkeen läpi kulkevan kuivan sivu-uoman suulla olevaa kivikkoa muotoillaan siten, että sivu-uoma pysyy vesitettynä myös alivirtaamakaudella, plv 349+00 348+75. 23. Rautatiesillankoski, plv 343+60 341+90, pituus 170 m, kunnostussuunnitelman liite 23f ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 106 Rautatiesillankoskella, pl 342+66, on putouskorkeutta 0,8 m. Noin 90 m rautatiesillasta ylävirtaan on 10 metrin mittainen ja suoraan koko 15 m leveän uoman yli ulottuva kosken niska. Kivisen, sammaloituneen kynnyksen kohdalla on putousta 0,35 m ja syvyyttä on tavallisesti 0,3 0,5 m, plv 343+50 343+40. Vasemmalla puolella on alivirtaaman aikaan 19