HARJUKSEN KUTUALUEIDEN

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "HARJUKSEN KUTUALUEIDEN"

Aila Hakala
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ ELOKUUSSA JA SYYSKUUSSA 2010 TEHTYJEN KARTOITUSTEN TULOKSET Puruveden Harjus ry 2011

2 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ Koosteen laatinut: PURUVEDEN HARJUS RY Yhteystiedot: Ossi Tynkkynen, pj Puh Puruveden Harjus ry 2011

3 PURUVESI, HARJUSTEN EMOKALAPANKKI Puruveden yleiskartasta selviää, että jääkauden vaikutuksesta saaret, niemet ja lahdelmat ovat luode-kaakkoissuuntaisia. Keskikohtaa karttaa näkyy harjanne muodostelma, joka on osin veden alla ja osin saarina ja nieminä yhdistäen siten mantereet. Saarien ja niemien välissä on syvänteitä ja sorakkoiset rannat syvenevät hyvinkin nopeasti. Saarten, harjanteiden ja syvänteiden samansuuntaisuus tuo tuulen myötävaikutuksella virtauksia järveen. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 327/MML/11 Harjus on kalalaji, joka viihtyy hapekkaassa virtaavassa vedessä. Tästä syystä harjus viihtyy Puruvedessä.

4 KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN Tukkeutuneet kivien välit ovat uhkana harjuksen luontaiselle kudulle (Mari Nykänen, Pekka Sundell, Richard Hudd, Pauliina Louhi, 2009) Veden suuri happipitoisuus on oleellista harjuksen alkiokehityksen onnistumisen kannalta, joten vesien rehevöityminen ja kutupohjien liettyminen ovat uhkatekijöitä ( Limouttuneet ja mutapohjaiset rannat harjus hylkää viipymättä (Seppovaara 1969,1977) Hienojakoinen aine vaikuttaa soravälien tukkeutumiseen ja sitä myöten soraikon sisäiseen happipitoisuuteen (Pauliina Louhi) Hienojakoisen aineksen pitoisuus kutualueella vaikuttaa osaltaan mädin tuulettumiseen (Mari Nykänen)

5 EEVAN LUODOT Keskellä Etelä-Puruvettä olevat Eevan luodot ovat erittäin sopivia harjuksen kutupaikkoja. Mantereelle on yli 10 km matka. Eevan keskiluoto Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 327/MML/11

6 EEVAN LUODOT Vaikka olemme kaukana mantereesta, levien aiheuttamia heikkouksia on havaittavissa ja syvemmällä liettymistä. Eevan luodoilla on selvästi näkyvissä raja, johon ei aaltojen ja jäiden puhdistava vaikutus yllä. Eevan keskiluodolla on havaittavissa aaltojen puhdistava vaikutus. Levät ovat tiukasti kiinnittyviä

7 KÖMPYRÄ Kömpyrän niemenpää on ollut pilkkijöiden suosima kalastuspaikka. Alueella on yksi puhdas kutupaikka. Muuten alue on liettynyt. Hyvä kutupaikka Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 327/MML/11

8 KÖMPYRÄ Alakuvassa on liettynyt pohja, johon on kasvanut ruskoärviästä. Ruskoärviä on yleinen kasvi Puruvedellä matalikoilla. Oikealla alhaalla on Honkasalon eteläpuolen tilanne.

9 TIIRALUOTO Tiiraluoto, Eevan luotojen jatke on myös vedenjakaja. Tiiranpää on perinteinen harjuksen kutupaikka, nyttemmin liettynyttä. Tiiran pään nuhruista pohjaa Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 327/MML/11

10 Tyttöpää on ollut yksi Puruveden parhaimpia harjuksen elinympäristöjä. Luontaiset virtaukset läheisen Läpisyöstön ja Pekan välisen salmen vaikutuksesta ovat harjukselle mieluisia. TYTTÖPÄÄ Tyttöpään matalikon kiviä. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 327/MML/11

11 Oikea kuva, harjuksen kudulle sopivia suojapaikkoja. Alla Vasemmalla lähikuva oikean kuvan alueelta, selvästi tukkeutuneita kivien välejä. TYTTÖPÄÄ

12 LYLLÖNKALLIO Lyllönkallio, perinteinen harjuksen kutualue. Kallion jatkeena oleva kivikko antaa suojaa harjukselle. Kallion viereinen kivikko näyttää tältä Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 327/MML/11

13 ISO AAPRAMINSAARI Aapramin, Mustanselän kupeella. Harjuksen suosima kutualue. Kaislikko leviämässä. Pohja liettynyttä. Aapramin pää, harjusaluetta. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 327/MML/11

14 ISO AAPRAMINSAARI Alla vasemmalla kuva kuvaliettyneestä kutupohjasta Alla oikealla kuva harjukselle suotuisasta suojapaikasta, liettynyt.

15 MYKKII Mykkii, hienoja virtauksia harjukselle salmen takia. Läheiset Raeluodot myös harjusaluetta. Kuva: Liettynyt pohja Mykkiissä. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 327/MML/11

16 MYKKII Ensimmäinen harjuksen kutualueen ennallistamiskohde yhdistyksellämme. Vasen kuva, kivet raivattu pois, puhdas sora paljastui. Oikea kuva, paikka sorastuksen jälkeen. Huom! sama kivi kummassakin kuvassa.

17 PUTKINIEMI Ratikanluodot Putkiniemen päässä ovat olleet hyviä harjuspaikkoja perinteisesti. Suojapaikkoja löytyy harjukselle. Levän valtaama ruskoärviä Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 327/MML/11

18 PUTKINIEMI Oikealla alhaalla yleiskuva luodosta. Vasemmalla alhaalla lähikuva samasta paikasta. Näissä kuvissa on nähtävissä koko Putkiniemen pään huolestuttava tilanne.

19 HARJUKSEN KUTUTAPAHTUMA SAAVUTETTUAAN KUTUPAIKAN KOIRAAT RYHTYVÄT PUOLUSTAMAAN LAAJAHKOA, JOPA 16M² SUURUISTA ALUETTA, KUTUPIIRIÄ. VIEREKKÄISILLÄ KOIRAILLA PITÄÄ YLEENSÄ OLLA JOKIN NÄKÖESTE. KUN KUTUUN VALMIS NAARAS SAAPUU KOIRAAN KUTUPIIRIIN, KOIRAS UI SEN VIERELLE LEVITELLEN EVIÄÄN JA ASETTAA SELKÄEVÄNSÄ NAARAAN TAKARUUMIIN PÄÄLLE. KOIRAS VÄRISYTTÄÄ RUUMISTAAN, VÄHÄN AJAN PÄÄSTÄ MYÖS NAARAS, JA PARI HIEROO SELKÄEVIÄ VASTAKKAIN. TÄMÄ JOHTAA SIIHEN, ETTÄ NAARAS KAIVAA PYRSTÖÄÄN HEILUTTAMALLA SYVENNYKSEN SORAPOHJAAN, MINKÄ JÄLKEEN ENSIMMÄINEN MÄTIMUNAERÄ HEDELMÖITETÄÄN. MÄTIMUNIA EI KUTUPAIKALLA NÄY, KOSKA NE OVAT JOUTUNEET 4-12 CM PAKSUISEN SORAKERROKSEN SISÄÄN. PARITTELUN JÄLKEEN KOIRAS KARKOTTAA NAARAAN REVIIRILTÄÄN. NAARAALLA ON VIELÄ MÄTIMUNIA JÄLJELLÄ JA SE ETSII KUTUALUEELTA TOISEN KOIRAAN. Veikko Pulkkinen, Harjushistoriikki 1999

20 KUTUALUEIDEN PIENENTYMISEN VAARAT HARJUKSELLE HARJUS ON REVIIRIKALA JA PYSYY SUPPEALLA ALUEELLA KOKO ELÄMÄNSÄ AJAN. SE EI YLITÄ SUURIA SELKIÄ, VAAN PYSYY OMAN SAARENSA TAI NIEMENSÄ LUONA. VAHVA HARJUSUROS HALLITSEE VOIMALLAAN JA ESTÄÄ MUIDEN UROIDEN KUTUTAPAHTUMAN KARKOTTAEN NE POIS PUHTAALTA KUTUALUEELTA. KUTUALUEIDEN PIENENTYESSÄ VOI SEURAUKSENA OLLA GENEETTISIÄ HÄIRIÖITÄ, SILLÄ TIETTY VAHVA HARJUSUROS PYSTYY HALLITSEMAAN VUODESTA TOISEEN PIENENTYVÄÄ KUTUALUETTA, JA SEN PERIMÄ SIIRTYY SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE. TÄTEN SEN VIAT JA POIKKEAMATKIN VOIVAT KERTAUTUA. LISÄKSI KUTUALUEIDEN PIENENTYESSÄ HARJUS EI PYSTY LISÄÄNTYMÄÄN LUONTAISESTI RIITTÄVÄSTI, JOTEN HARJUKSEN OLEMASSAOLOA JOUDUTAAN TUKEMAAN ISTUTUKSIN. TULEVAISUUDESSA PITÄÄKIN TURVATA LISÄÄNTYMISALUEITA HARJUKSELLE PURUVEDESSÄ. TARPEEKSI LUONTAISIA

21 HARJUS (THYMALLUS, THYMALLUS), KUULUU LOHEN HEIMOSSA OMAAN ALAHEIMOON. HARJUS ON LOHIKALA, JOKA KUTEE KEVÄISIN, VEDEN LÄMPÖTILAN OLLESSA 4-6 ASTEISTA.

Samankaltaiset tiedostot

Puruveden Harjus ry. Emokalojen pyyntiä. Vastakuoriutuneiden. Kesän vanhojen poikasten istutusta. Tilastointia. Kutupaikan kunnostusta

Puruveden Harjus ry. Emokalojen pyyntiä. Vastakuoriutuneiden. Kesän vanhojen poikasten istutusta. Tilastointia. Kutupaikan kunnostusta Puruveden Harjus ry 2010 Emokalapyynnin 49. vuosi Yhdistyksen 1. toimintavuosi Emokalojen pyyntiä Kesän vanhojen poikasten istutusta Tilastointia Vastakuoriutuneiden poikasten istutusta Kutupaikan kunnostusta