YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 142/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 142/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Perhonjoen yläosan kunnostaminen, Perho Perhon kunta HAKEMUS Perhon kunta on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Perhonjoen yläosan kunnostamiseen 24. ja päivättyjen suunnitelmien mukaisesti. Suunnitelmat sisältävät neljän pohjapadon rakentamisen ja 18 kohteen kalataloudellisen kunnostamisen. SUUNNITELMAT Yleistä Perhonjoki on aikoinaan ruopattu uiton tarpeita ja tulvasuojelua varten. Ongelmana on nykyisin joen virtaaman pienuus ja vesipintojen alhaisuus kuivina aikoina. Perhonjoen alue on tulvaherkkää ja virtaama on tulva aikana suuri. Vedenlaadun muutokset ovat suuria ja joki on osittain pahoin liettynyt. Näkymät joelle ovat sulkeutuneet ja maisematilat pienentyneet pensoittumisen takia. Perhonjoen uittosäännön kumoaminen 1990 luvulla mahdollisti jokiuoman kunnostuksen käynnistämisen. Joen luonnontaloudellisia kunnostustoimia on toteutettu ala ja keskiosilla. Kunnostustoimilla, kuten pohjapadoilla, kutusoraikoilla, suisteilla ja uoman kiveämisillä on vähennetty mm. säännöstelystä aiheutuvaa haittaa ja palautettu joen kalataloudellista merkitystä. Suunniteltuja kunnostustoimenpiteitä ovat vesipintojen nosto ja jokiuoman entisöinti pohjapatojen avulla. Kalojen ja rapujen elinolosuhteita parannetaan lisäämällä ja kunnostamalla niiden luontaista elinympäristöä. Suunnittelualue on 30 km pitkä ja sijoittuu Perhon kunnan alueelle Kivikankaan ja Möttösen kylien väliin. Kunnostuksen tavoitteena on parantaa jokivarren ekologista ja maisemallista tilaa sekä parantaa ja lisätä jokiympäristön virkistyskäyttömahdollisuuksia. Valuma alue Perhonjoki on tyypillinen Pohjanmaan joki, jota luonnehtivat tasaisuus ja vähäjärvisyys. Joki saa alkunsa suunnittelualueeseen rajautuvasta pienten järvien ja lampien muodostamasta järviryhmästä.

2 2 Suunnittelualueella jokivarsi on asuttua noin 15 km:n matkalla. Jokilaaksoon sijoittuvat Kivikankaan, Kellokosken ja Möttösen kylät sekä Perhon kuntakeskus. Jokeen laskee muutamia pieniä järvettömiä metsäpuroja. Joen valuma alueen laajuus suunnittelualueen alaosasta lähtien on noin 250 km 2. Valuma alueesta peltojen osuus on noin 14 % ja järvisyys noin 1,7 %. Hydrologia Perhonjoen virtaamat ovat vertailuvesistön (Pahkaoja) avulla laskettuna seuraavat: Perhon keskusta: valuma alue F = 136,35 km 2 HQ 1/50 34,6 m 3 /s MHQ 19,9 m 3 /s MQ 1,3 m 3 /s MNQ 0,068 m 3 /s Haaraojan risteyksen alapuoli: valuma alue F = 180,9 km 2 HQ 1/50 46 m 3 /s MHQ 26,4 m 3 /s MQ 1,7 m 3 /s MNQ 0,097 m 3 /s Mato ojan risteyksen alapuoli: valuma alue F = 204,44 km 2 HQ 1/50 52 m 3 /s MHQ 29,9 m 3 /s MQ 1,95 m 3 /s MNQ 0,11 m 3 /s Vedenlaatu Kalasto Pohjapadot Perhonjoen yläosan vedenlaatu on lievästi hapanta, humuksen voimakkaasti värjäämää ja ravinteista. Happipitoisuudet vaihtelevat suuresti sekä ajallisesti että alueellisesti. Pitoisuudet ovat paikoin laskeneet alle 6 mg/l, jolloin ainakin korkeita happipitoisuuksia vaativien kalalajien elinolosuhteet ovat ajoittain heikentyneet. Happamuudesta ei todennäköisesti ole ollut haittaa kala ja rapukannoille. Merkittävimmät kuormittajat ovat metsä ja maatalous, haja asutus sekä turvetuotanto. Pistemäisiä kuormittajia suunnittelualueella on vain kunnallinen jätevedenkäsittelylaitos. Vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen vaikuttavat vesistökuormituksen lisäksi merkittävästi vesistörakentaminen ja vesien säännöstely. Ekologiselta tilaltaan Perhonjoen yläosa luokitellaan välttäväksi. Vuonna 2005 Perhonjoen yläosan kalataloudellisessa yhteistarkkailussa suoritetuissa sähkökalastuksissa saatiin koskialueilla pääasiassa ahvenia, kivennuoliaisia, kivisimppuja ja särkiä. Vähälukuisia tai satunnaisia saaliskaloja olivat lisäksi taimen, salakka, hauki ja made. Sähkökalastuksen yhteydessä havaittiin Perhon kunnan alueella myös rapuja. Jokeen rakennetaan neljä pohjapatoa: Koivukosken pohjapato, Pappilansillan pohjapato, Sahinkanavan pohjapato ja Kellokosken pohjapato. Pohjapatojen avulla nostetaan niiden yläpuolisten suvantojen vedenpintoja lähelle ennen uiton perkauksia vallinnutta tilannetta ja

3 Koivukosken pohjapato 3 estetään vedenpintojen lasku liian alas kuivina kausina. Vedenpinnan noston avulla parannetaan rantojen maisemallista arvoa ja parannetaan niiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Pohjapadoilla saadaan lisää koskialueita ja kaloille lisää suojapaikkoja sekä kutu ja poikastuotantoalueita. Kunnostuksella parannetaan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia, maisemallisia arvoja, kalojen, rapujen ja linnuston elinolosuhteita sekä kalastusmahdollisuuksia koko kunnostettavalla alueella. Perhon kunnan keskustan alapuolella joen vanhassa uomassa Sahipakan lenkissä ei virtaa pysyvästi vettä. Vanha uoma kunnostetaan ja siihen palautetaan jatkuva virtaus. Kunnostus ja pohjapadot tehdään siten, etteivät ne nosta suurimpien tulvien aikaisia vedenkorkeuksia. Pohjapato rakennetaan Koivukosken kylään 190 metriä Koivukosken sillan yläpuolelle. Pato on rakenteeltaan luonnonmukainen pohjapato. Padon harjan pituus on 17,5 metriä. Padon harjalla on purkausaukko kalankulkua, alivirtaamaa ja veneliikennettä varten. Aukon pohjan leveys on 2,0 metriä ja korkeustaso N ,19 m. Pohjapadon harjan korkeus on alivirtaama aukon vieressä N ,35 m ja rannalla N ,42 m. Padon tiivisteosa tehdään soramoreenista tai sorasta. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on noin 1:30. Luiska muotoillaan luonnonkoskimaiseksi kiveämällä ja allastamalla luiskaa ja asettamalla suuria yksittäisiä asentokiviä. Pohjapadolla nostetaan yläpuolisen suvannon keskivedenkorkeutta 20 cm. Keskialivirtaamalla vedenpinta nousee 28 cm. Ylivirtaamalla HQ 1/50 vedenpinta nousee noin 0,3 cm. Vedenpinnan noston vaikutus yltää noin 2,4 km ylävirtaan. Pohjapadon rakentamisen jälkeen vedenkorkeudet padon yläpuolella tulevat olemaan seuraavat: HW 1/50 MW MNW N ,37 m N ,50 m N ,28 m Pohjapadon alle jäävän alueen kokonaispinta ala on 460 m 2, josta vesialueella oleva osuus on 335 m 2. Vesialue on yhteistä vesialuetta. Padon alle jäävä maa alue kuuluu yhteiseen vesialueseen (vesijättö, 41 m 2 ) ja kiinteistöön Vanhakoski RN:o 19:27 (Perhon kunnan Perhon kylä, 84 m 2 ), jonka omistaa Paavo Koivukoski. Veden alle jää maa aluetta molemmilla rannoilla yhteensä 960 m 2. Rantatilojen ja vesialueen rajat on määritetty isojaossa 1890 luvulla. Nykyinen keskivedenpinta on huomattavasti alempana kuin se on ollut rantatilojen perustamisen aikana, koska jokiuomaa ja koskia on perattu useita kertoja. Keskivedenkorkeuden noston peittämät maaalueet ovat yhteiseen vesialueeseen kuuluvaa vesijättöä.

4 Pappilansillan pohjapato 4 Pohjapato rakennetaan Pappilansillan yläpuolelle heti nykyisen kosken jatkeeksi. Pato on rakenteeltaan luonnonmukainen pohjapato. Padon harjan pituus on 13 metriä. Padon harjalla on purkausaukko kalankulkua, alivirtaamaa ja veneliikennettä varten. Aukon pohjan leveys on 2,0 metriä ja korkeustaso N ,96 m. Pohjapadon harjan korkeus on alivirtaama aukon vieressä N ,12 m ja rannalla N ,19 m. Padon tiivisteosa tehdään soramoreenista tai sorasta. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on noin 1:40. Luiska muotoillaan luonnonkoskimaiseksi kiveämällä ja allastamalla luiskaa ja asettamalla suuria yksittäisiä asentokiviä. Pohjapadolla nostetaan yläpuolista keskivedenkorkeutta ja keskialivedenkorkeutta 20 cm. Ylivirtaamalla HQ 1/50 vedenpinta nousee noin 0,2 cm. Vedenpinnan noston vaikutus yltää Koivukosken pohjapadolle asti (matkaa noin 2,6 km) siten, että keskivirtaamalla Koivukosken sillalla vedenpinnan nousu on 13 cm ja Koivukosken pohjapadon alapuolella 9 cm. Pohjapadon rakentamisen jälkeen vedenkorkeudet Pappilansillan padon yläpuolella tulevat olemaan seuraavat: HW 1/50 MW MNW N ,06 m N ,29 m N ,09 m Pohjapadon alle jäävän alueen kokonaispinta ala on 102 m 2, josta vesialueella oleva osuus on 87 m 2. Vesialue ja padon alle jäävä maa alue (vesijättö, 15 m 2 ) kuuluu yhteiseen vesialueeseen. Veden alle jää maa aluetta molemmilla rannoilla yhteensä m 2. Keskivedenkorkeuden noston peittämät maa alueet ovat yhteiseen vesialueeseen kuuluvaa vesijättöä. Sahinkanavan pohjapato Pohjapato rakennetaan 60 m Sahin oikaisukanavan sillan alapuolella. Padon harjan pituus on 8 metriä. Padon harjalla on purkausaukko alivirtaamaa varten. Aukon pohjan leveys on 1,5 metriä ja korkeustaso N ,40 m. Pohjapadon harjan korkeus on alivirtaamaaukon vieressä N ,56 m ja rannalla N ,62 m. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on noin 1:6. Pohjapadolla nostetaan yläpuolista keskivedenkorkeutta 22 cm. Keskialivesi nousee noin 37 cm. Ylivirtaamalla HQ 1/50 vedenpinta nousee noin 0,7 cm. Vedenpinnan noston vaikutus yltää Pappilansillalle asti (matkaa noin 1,1 km) siten, että keskivirtaamalla sillan alapuolella vedenpinnan nousu on 13 cm. Sahin vanhan uoman sillan kohdalla vedenpinnan nousu on keskivirtaamalla 16 cm. Pohjapadon rakentamisen jälkeen vedenkorkeudet Sahinkanavan padon yläpuolella tulevat olemaan seuraavat:

5 5 HW 1/50 MW MNW N ,83 m N ,70 m N ,40 m Kellokosken pohjapato Pohjapadon alle jäävän alueen kokonaispinta ala on 179 m 2, josta vesialueella oleva osuus on 145 m 2. Vesialue ja etelärannalla padon alle jäävä maa alue (11 m 2 ) kuuluu kiinteistöön Mäkelä RN:o 14:155 (Perhon kunnan Perhon kylä), jonka omistaa AA. Pohjoisrannalla padon alle jäävä maa alue (23 m 2 ) kuuluu kiinteistöön Koskenniemi RN:o 14:147 (Perhon kunnan Perhon kylä), jonka omistaa BB. Veden alle jää maa aluetta molemmilla rannoilla yhteensä 770 m 2. Keskivedenkorkeuden noston peittämät maa alueet ovat yhteiseen vesialueeseen kuuluvaa vesijättöä. Pohjapadon avulla saadaan vesi johdettua myös vanhaan uomaan "Sahin lenkkiin". Vanhan uoman korkein kohta leikataan tasoon N ,30 m ja pohjan leveydeksi tulee 1,5 m. Muilta osin vanhan uoman pohja harataan ja puhdistetaan siten, että sen korkein kohta jää tason N ,10 m alapuolelle. Pohjapato rakennetaan Kellokosken harjan yläpuolelle kosken jatkoksi noin 500 m Ilmolan sillan alapuolelle. Padon harjan pituus on 17 metriä. Padon harjalla on purkausaukko alivirtaamaa varten. Aukon pohjan leveys on 2,5 metriä ja korkeustaso N ,19 m. Pohjapadon harjan korkeus on alivirtaama aukon vieressä N ,36 m ja rannalla N ,42 m. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on noin 1:40. Luiska muotoillaan luonnonkoskimaiseksi kiveämällä ja allastamalla luiskaa ja asettamalla suuria yksittäisiä kiviä suojaksi kaloille sekä tuomaan luonnonmukaisuutta. Pohjapadolla nostetaan yläpuolista keskivedenkorkeutta 20 cm. Alivirtaamalla vedenpinta nousee 25 cm. Ylivirtaamalla HQ 1/50 vedenpinta nousee noin 0,5 cm. Vedenpinnan noston vaikutus yltää Oksakoskelle asti (matkaa noin 3,2 km) siten, että keskivirtaamalla kosken alapuolella vedenpinnan nousu on 4 cm. Pohjapadon rakentamisen jälkeen vedenkorkeudet Kellokosken padon yläpuolella tulevat olemaan seuraavat: MW MNW N ,55 m N ,36 m Pohjapadon alle jäävän alueen kokonaispinta ala on 164 m 2, josta vesialueella oleva osuus on 140 m 2. Vesialue ja padon alle jäävä maa alue (vesijättö, 24 m 2 ) kuuluu yhteiseen vesialueeseen. Veden alle jää maa aluetta molemmilla rannoilla yhteensä m 2. Keskivedenkorkeuden noston peittämät maa alueet ovat yhteiseen vesialueeseen kuuluvaa vesijättöä.

6 Kalataloudellinen kunnostaminen 6 Kalataloudellisella kunnostuksella lisätään ja parannetaan rapujen ja lohikalojen poikas ja lisääntymisalueita. Samalla myös aikuisille ravuille ja lohikaloille sopivan elinympäristön määrä kasvaa ja laatu paranee. Kunnostuksessa otetaan huomioon myös matalat ja osaksi umpeenkasvaneet ranta alueet. Näiden kohteiden osalta uomaa syvennetään ja raivataan. Kalataloudelliset kunnostustoimenpiteet sisältävät koskien ja nivamaisten kohteiden kiveämisen, liettyneiden alueiden puhdistamisen ruoppaamalla (4 kohdetta) sekä kutusoraikkojen rakentamisen (6 kohdetta). Kiveäminen tehdään siirtämällä jokiuomaan takaisin sieltä perkausten aikana pois siirretyt kivet. Tarvittaessa kiviä tuodaan muualta muodostamaan karikkoja, louhikkoisia pohja alueita sekä koste ja suojapaikkoja ravuille ja lohikaloille. Kynnysten ja kostepaikkojen alapuolelle kaivetaan tarvittaessa 0,4 0,8 m syviä kuoppia. Sopivissa paikoissa kaivetaan 0,8 1,5 m syviä ja 5 20 m pitkiä syvänteitä kalojen oleskelupaikoiksi ja talvehtimismahdollisuuksien parantamiseksi. Kutusoraikot rakennetaan virtauksellisesti sopiville paikoille pitkänomaisiksi 0,20 0,30 m paksuiksi sorasaarekkeiksi, joiden kohdalla vesisyvyys kutuaikana on noin 0,5 m. Yhteensä kunnostettavia kohteita on 18 kokonaispituudeltaan noin metriä. Kunnostuskohteet, niiden pituudet ja keskeiset toimenpiteet ovat seuraavat: PAALU KOHDE PITUUS TOIMENPITEET Kivikangas 200 m kunnostus Kivikangas 250 m kunnostus Ahvenkoski 450 m kunnostus, kutusoraistus Myllykoski m kunnostus, kutusoraistus Kellokosken 550 m kunnostus, lietteenpoisto alaosa Kellokosken 50 m kutusoraikko niska Oksakosken 50 m kunnostus pohjapato sillan alapuoli 150 m rapukunnostus Sahipakka 900 m kunnostus, lietteenpoisto, kutusoraistus Enkvistinkoski 200 m kunnostus, kutusoraistus Kruununojan 300 m kunnostus alapuoli Kruununojan 200 m kunnostus alapuoli Jokiahon sillan 100 m kunnostus alapuoli

7 Jokiahon sillan yläpuoli Taipaleen sillan alapuoli Taipaleen sillan yläpuoli Taipaleen sillan yläpuoli Uusimäki RN:o 20: m kunnostus 100 m lietteenpoisto 400 m kunnostus, kutusoraistus 100 m lietteenpoisto 100 m kunnostus Töiden suorittaminen Pohjapatojen rakentaminen ja kalataloudelliset kunnostukset ajoitetaan kesän ja syksyn alivirtaamakauteen. Alivirtaamakauden pienet virtaamat vähentävät rakennustöistä aiheutuvaa veden samentumisaluetta ja hienon aineksen kulkeutumista alavirtaan. Padot tehdään mahdollisuuksien mukaan kuivatyönä. Käsiteltävä ja siirrettävä materiaali on pääasiassa suvantokohdissa lietettä sekä koskialueilla kiviä ja karkeaa kiviainesta. Läjitysalueina käytetään Perhon kunnan omistamia maa alueita ja maankaatopaikkoja. Vaikutukset Hyödyt Haitat Kustannusarvio Hakijan mukaan vedenpinnan nosto pohjapadoilla ja kalataloudellinen kunnostus eivät vaikuta virtaamiin eikä niillä ole merkitystä suurimpiin havaittuihin tulvakorkeuksiin. Pohjapadot nostavat ali ja keskivedenkorkeuksia. Kunnostustoimet eivät myöskään vaikuta pysyvästi veden laatuun, kulkuyhteyksiin tai muuhun yleiseen etuun. Patorakenteet tullaan tekemään osittain kuivatyönä ja osittain märkätyönä. Kalataloudelliset kunnostustoimet tehdään märkätyönä. Märkätyön seurauksena hienorakeinen maa aines kulkeutuu veden mukana alavirtaan. Samentuminen on tilapäistä ja sitä voidaan vähentää valitsemalla rakentamisajankohdaksi aika, jolloin vedenvirtaus joessa on mahdollisimman vähäistä. Hankkeesta saadaan pitkäaikainen hyöty joen virkistyskäyttöön, maisemaan ja vesiluontoon. Pohjapatojen avulla lisätään koskipintaalaa ja parannetaan lohikalojen ja rapujen elinympäristöä sekä lisätään kutualueita. Vedenpintojen nostolla parannetaan myös vesistön maisemaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia kuten kalastusta ja veneilyä. Myös lintujen pesimisolosuhteet paranevat. Kalataloudellinen kunnostus parantaa merkittävästi rapujen elinolosuhteita ja lisää niiden elinalueita, lisää taimenten lisääntymisalueita, parantaa vedenlaatua sekä kalastuksen ja veneilyn olosuhteita. Pohjapatojen rakentamisesta ja kalataloudellisesta kunnostuksesta ei aiheudu erityistä haittaa muualla kuin rakennuskohteissa ja välittömästi niiden alapuolella, missä voi esiintyä veden samentumista. Haitat ovat tilapäisiä ja vain rakennusaikana esiintyviä. Pohjapatojen rakentamisen kustannusarvio on ja kalataloudellisen kunnostuksen kustannusarvio vuoden 2005 hintatasossa.

8 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 8 Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Perhon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että suunnitelman mukaiset toimet eivät ympäristökeskuksen käsityksen mukaan heikennä tai vaaranna alueeseen sisältyviä luontoarvoja, vaan kohentavat jokiuoman vesistöllistä ja maisemallista tilaa. Kunnostaminen ei aiheuta sellaisia vesilain tarkoittamia haittoja, ettei hankkeelle voisi myöntää lupaa. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa. Suunnitelmassa on hyvin otettu huomioon kalatalouden erityisvaatimuksia turvaamalla kulkumahdollisuudet, rakentamalla suojapaikkoja sekä kaloille että ravuille sekä lisäämällä kalojen käyttöön kutusoraikoita. Hankkeen luparatkaisussa ja käytännön toteuttamisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että vesistötyöt tulisi toteuttaa kalaston kannalta vähiten haittaa aiheuttavalla tavalla ja ajankohtana. Tarkkailu tai muuta kalataloudellista velvoitetta ei tarvita, mutta mahdollinen vesistötarkkailuraportti on lähetettävä kalatalousviranomaiselle tiedoksi. HAKIJAN SELITYS TÄYDENNYS Hakija ei ole antanut selitystä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on ja toimittanut ympäristölupavirastoon täydennyksinä pohjapatojen ja keskivedenkorkeuden nousun alle jäävien maa ja vesialueiden omistajien suostumukset hankkeen toteuttamiseen hakemuksen mukaisesti. Suostumukset koskevat myös pysyvää käyttöoikeutta kyseisiin maa ja vesialueisiin korvauksetta. Suostumus on seuraavilta omistajilta ja tiloilta: Perhon kalastuskunta (osakaskunta) yhteiset maa ja vesialueet, Olavi Lassila tila Mäkelä RN:o 14:155, Markku Sahipakka tila Koskenniemi RN:o 14:147 ja Paavo Koivukoski tila Vanhakoski RN:o 19:27. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Perhon kunnalle luvan Perhonjoen yläosan kunnostamiseen, joka käsittää neljän pohjapadon rakentamisen ja 18 kohteen kalataloudellisen kunnostamisen mukaan lukien niihin liittyvä lietteen poisto ruoppaamalla, hakemukseen liitettyjen 24. ja päivättyjen suunnitelmien ja niiden liitteiden mukaisesti. Kaikki kunnostuskohteet on merkitty päivättyihin kahteen yleiskarttapiirrokseen (1:40 000). Harjun kohteen nro 1 kalataloudellinen kunnostus ei sisälly lupaan. Pohjapadot rakennetaan

9 päivättyjen piirustusten nro 1 8 (1:500 ja 1:100) mukaisesti. Hanke ei ennalta arvioiden aiheuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Töiden suorittaminen 1) Työt on tehtävä sellaisena aikana ja siten, ettei niillä aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa kuin töiden suunnitelman mukainen toteuttaminen välttämättä vaatii. Työt on pyrittävä tekemään kalojen kutuajan ulkopuolella ja noudattaen kalatalousviranomaisen töiden aikana antamia ohjeita. Toteutuksessa voidaan tehdä sellaisia vähäisiä muutoksia tai lisäyksiä, jotka havaitaan kunnostukselle asetettujen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisiksi. 2) Hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisista kulkuyhteyksistä on sovittava erikseen maanomistajien kanssa. 3) Töiden päättyessä rakennustöiden jäljet on siistittävä ja rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen kuntoon. Kunnossapito Korvaukset Tarkkailu Luvan voimassaolo Ilmoitukset 4) Luvan saajan on pidettävä hankkeeseen kuuluvat laitteet ja rakenteet asianmukaisessa kunnossa. 5) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko ja haitta on korvattava viipymättä asianomaisille. Sellaisten työnaikaisten vahinkojen ja haittojen osalta, joista luvan saajan ja asianomaisten kesken ei voida sopia, voidaan asia saattaa hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 6) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vedenkorkeuksiin Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailun tulokset on toimitettava ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava kolmen ja saatettava olennaisin osin loppuun viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. 8) Töiden aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

10 10 Töiden suorittamisesta on tiedotettava hyvissä ajoin niiden kiinteistöjen omistajille, joiden alueilla töitä tehdään tai joiden alueita käytetään työkoneiden liikkumiseen. 9) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Hankkeen toteuttaminen lisää Perhonjoen yläosan virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä parantaa kalojen ja rapujen elin ja lisääntymisolosuhteita. Lisäksi hanke on jokimaiseman kannalta edullinen. Hankkeen toteuttamisesta voi aiheutua lyhytaikaista haittaa joen eliöstölle pohjan häiriintymisen ja joen virkistyskäytölle veden samentumisen vuoksi, mutta ajan mittaan hanke parantaa joen tilaa ja eliöstön elinolosuhteita. Niiden kiinteistöjen omistajat, joiden maa ja vesialueille pohjapadot rakennetaan, ovat antaneet suostumuksen pysyvin käyttöoikeuksin hankkeen toteuttamiseen. Pohjapatojen aiheuttamat enimmillään cm:n keskivedenkorkeuden nousut niiden yläpuolella tapahtuvat Perhon osakaskunnan omistamalla vesijättöalueella, ja osakaskunta on antanut suostumuksen pysyvin käyttöoikeuksin hankkeen toteuttamiseen. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava erityisesti yleiseltä kannalta katsottuna. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 11 ja 14 a Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Länsi Suomen ympäristökeskuksen sekä Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön muistutukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 1 039,50 euroa

11 11 Perustelut Sovellettu säännös Jos päätösasiakirja sisältää useita maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita koskevia päätöksiä, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Käsittelymaksu on määrätty maksutaulukon kohdan "pohjapato tai muu kiinteä pato, jolla padotetaan vesialuetta enintään 0,5 km 2 " mukaan. Käsittelymaksu on 35 % taulukon mukaista maksua korkeampi, sillä hanke on laajamittainen ja asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää suurempi. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista /1238

12 12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Mika Seppälä Heikki Penttinen Esko Vähäsöyrinki Olli Matti Verta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Heikki Penttinen ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Olli Matti Verta. OMV/sl

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.