PÄÄTÖS Nro 60/10/2 Dnro ISAVI/8/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 60/10/2 Dnro ISAVI/8/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. HAKIJA Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ASIA Vehkajoen keskiosan kalataloudellinen kunnostaminen ja töidenaloittamislupa, Hamina HAKEMUS Kaakkois-Suomen TE-keskus ( alkaen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) on Itä-Suomen ympäristövirastoon toimittamassaan, ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Haminan kaupungin alueella sijaitsevan Vehkajoen keskiosan kunnostamiseen Kalatieto J. Rinteen laatiman kunnostussuunnitelman mukaisesti. Hakija on samalla pyytänyt, että hakija oikeutettaisiin ryhtymään kunnostustoimiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hankkeen sijainti ja vesistöalueen kuvaus Vehkajoki laskee Suomenlahden itäosaan Haminan merialueella Kirkkojärven pohjoisosan kautta. Vehkajoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on 380 km 2 ja järvisyys 6 %. Vehkajoen keskivirtaama on noin 4,0 m 3 /s ja virtaamavaihtelut ovat suuria välillä 0,04 35 m 3 /s. Vehkajoen veden laatu on humuspitoista ja suurehkon fosforipitoisuuden johdosta rehevää. Hakemuksen kunnostuskohteet sijaitsevat Vehkajoen keskiosalla Vehkajärven ja Ihamaanjärven välisellä jokiosuudella. Vehkajoen vesistöä koskeneet uittosäännöt on kumottu Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 72/Va/76.

2 2 Kunnostustarve ja kunnostuksen tavoitteet Kunnostusmenetelmät Vehkajoessa on ollut luontaisesti lisääntyviä vaelluskalakantoja ja paikallinen taimenkanta. Ihmistoiminnan seurauksena joen taimen-, siika- ja nahkiaiskannat ovat joko voimakkaasti taantuneet tai ne ovat hävinneet. Nykyisin vaelluskalakannat ovat käytännössä istutusten varassa. Eniten haittaa vaelluskaloille on aiheutunut virta-alueiden perkauksista, patojen rakentamisesta ja veden laadun heikkenemisestä. Vaelluskalojen lisääntymisedellytyksiä voidaan parantaa kunnostamalla jokiuomaa ja poistamalla vaellusesteitä. Vehkajoen keskiosalla on jo toteutettu paikallisesti pienimuotoisia kunnostuksia. Hakemuksen liitteenä on kuuden Vehkajoen alueen osakaskunnan Kaakkois-Suomen TE-keskukselle osittama vetoomus, jossa on kiirehditty Vehkajoen kalataloudellista kunnostamista. Kunnostuskohteissa kutusoraikkojen muokkaus ja sorastus, kivien siirtäminen ja uoman muotoilu tehdään kaivinkoneella. Konetyöt kuitenkin viimeistellään käsityönä ja osa kivien asettamisesta ja sorastuksesta joudutaan tekemään käsityönä. Kunnostuksessa käytetään paikan päältä löytyvää kivimateriaalia, mutta soraa täytyy tuoda muualta. Sopiva sorapatjan paksuus on cm ja soraikkojen pinta-alan pitää olla 2 4 m 2 /paikka, jotta alueelta löytyy kutuaikaan oikeanlaista virtausnopeutta kulloisellakin virtaamalla. Koskien niska-alueiden sorastuksissa ja sorakynnyksissä kaivetaan ensin soralle kuoppa, jotta sorastettavalla alueella pohjan taso ei juurikaan nouse eikä vaikuteta veden korkeuteen ja varmistetaan soran pysyminen paikallaan. Kunnostuskohteiden yhteispituus on noin 900 metriä ja yhteispinta-ala 0,57 ha. Sorastuksiin käytetään soraa noin 185 m 3. Kunnostuskohteet ja niillä tehtävät toimenpiteet Seuraavassa kunnostuskohteet on kuvattu ylävirrasta alavirtaan päin. Hakemussuunnitelman liitteinä ovat kohteittain kunnostuskartat (MK 1:250), joihin toimenpiteet on merkitty. Rutaniva (Rutankoski) Rutaniva on noin 50 metrin pituinen ja 3 5 metrin levyinen perattu koski Ihamaanjärven luusuassa. Sen putouskorkeus on noin 0,3 metriä. Perkuukivikoita on runsaasti uoman molemmilla rannoilla. Kosken pohja ja rannat ovat osittain kallioisia.

3 Kunnostuksessa lisätään taimenen elinympäristöjä palauttamalla siihen kivimateriaalia ja koskea sorastetaan kutupaikkojen lisäämiseksi. Vetokoski Vetokoski on pituudeltaan 72 metriä, sen leveys on 3 7 metriä ja putouskorkeus 1,8 metriä. Mutkittelevan kosken rannalla on runsaasti perkuukivikkoa, niska-alueella on hieman soraikkoa. Vetokoskessa on jäljellä jonkin verran taimenen poikaselle soveltuvaa elinympäristöä etenkin kosken alaosassa. Merkittävämmät kunnostukset ovat uoman kiveäminen ja sorastaminen. Niska-alueella soraikkoa harataan kuohkeammaksi ja soraa lisätään. Vaerannanniva Vaerannanniva on noin 30 metrin pituinen loiva virta-alue, jonka putouskorkeus on vain muutamia senttimetrejä. Uoman leveys on noin 5 metriä. Nivaa on ilmeisesti perkattu lievästi. Aluetta on aikaisemmin kunnostettu kiveämällä, kuoppia kaivamalla ja tuomalla alueelle hienoa soraa. Alueella ei ole nykyisellään taimenelle sopivia elinympäristöjä. Putouskorkeuden pienuuden vuoksi alue ei sovellu poikastuotantoon. Vaerannanniva kunnostetaan vapakalastuksen tarpeisiin kevyesti kiveämällä. Hansunlammenkoski Hansunlammenkoski on 146 metriä pitkä ja 3 8 metriä leveä melko jyrkkä koski, jonka putouskorkeus on noin 1 metri. Kosken uomaa on oikaistu ja perattu, perkuukivikoita on rannoilla erittäin paljon. Koskialueen pohja on kuitenkin melko kivinen ja koskessa on jäljellä jonkin verran taimenen poikasille soveltuvaa elinympäristöä, jota lisätään kunnostuksessa purkamalla uoman reunoilla olevia perkuukivikoita ja siirtämällä kiviä virranohjaimiksi ja suojapaikoiksi. Samalla uoma levenee ja kosken mutkaisuus lisääntyy. Kutupaikkoja tehdään sorastamalla. Osa koskialueesta jätetään muokkaamatta vesisammalien ja muun pohjakasvillisuuden sekä pohjaeläimistön säilyttämiseksi. Myllärinkoski Myllärinkoski on 260 metriä pitkä, kivikkoinen koski, jonka putouskorkeus on 3 metriä. Koskiuoman leveys on 3 20 metriä. Kosken alaosalla on noin 50 metrin pituinen jyrkähkö osuus, jonka yli kulkee puusilta. Myllärinkosken alaosa on kunnostettu Paijärven osakaskunnan toimesta ja se soveltuu nykytilassaan hyvin lohikalojen poikasalueeksi. Myllärinkoskessa merkittävimmät kunnostustyöt ovat soraikkojen muodostaminen ja kosken niska-alueen kunnostaminen. 3

4 4 Myllykoski Myllykoski on 92 metriä pitkä koski, jonka leveys on 2 10 metriä ja putouskorkeus 3,5 metriä. Kosken niska ja yläosa ovat kalliopohjaisia. Kallion alapuolella koski on kivikkoinen, mutta sitä on selvästi perattu. Pääuomasta länteen erkaneva sivu-uoma jää alivirtaama-aikoina vesittämättä. Pää- ja sivu-uoman välissä on perkuukivikoista muodostunut saareke. Kosken rannoilla on kaksi mökkiä ja saunaa. Myllykoskessa on jonkin verran taimenen poikasille soveltuvaa elinympäristöä. Merkittävimmät kunnostustoimenpiteet ovat sivu-uomien vesittäminen, uomien kiveäminen ja sorastukset. Kosken yläosan kalliokynnystä ei ole syytä poistaa, vaikka se voi olla kalojen nousueste alivirtaama-aikoina. Luotmusanniva Luotmusanniva on hyvin loiva ja hidasvirtainen niva-alue. Sen putouskorkeus on 55 metrin matkalla alle 0,1 metriä. Nivaa on perattu ja perkuukiviä on sillan alapuolella joen länsirannalla. Luotmusanniva on matalaa ja sen pohja on enimmäkseen hiekkaa, jonka päällä on muutamia kiviä. Rannalla on asuinrakennuksia, joiden pihaalueet ulottuvat joen rantaan asti. Alue ei sovellu vähäisen pudotuskorkeuden vuoksi nykyisellään kovin hyvin vaelluskalojen poikastuotantoon. Kunnostuksessa alueelle tehdään yksi sorapenkka ja niska-aluetta kivetään hieman. Muuten nivaan sijoitetaan harvakseltaan kiviä. Heikkilänniva Heikkilänniva on 160 metriä pitkä ja 8 10 metriä leveä niva, jonka putouskorkeus on 0,3 meriä. Niva on perattu ja uoman reunoja on pengerretty kivilohkareilla. Pohja on tasasyvyistä moreenia ja kalliopohjaa. Heikkilännivassa ei nykytilassaan ole juurikaan taimenen kutupaikkoja eikä poikasten suojapaikkoja. Heikkilännivaa ei voi leventää. Uomaan tehdään kutusoraikkoja ja kivetään poikasalueita sekä tehdään emokaloille suojakuoppia. Soran lisäksi alueelle täytyy tuoda myös kivimateriaalia muualta. Seuranta Kunnostukset toteutetaan niin, että niillä ei ole vaikutuksia veden korkeuksiin kunnostusalueen yläpuolella. Kunnostettavien koskien niskojen yläpuolisia veden korkeuksia seurataan kunnostusaikana. Veden laatua seurataan kunnostusaikana veden sameuden, kiintoainepitoisuuden ja väriluvun perusteella.

5 5 TIEDOKSIANTO Muistutukset Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Haminan kaupungissa. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on tullut toimittaa ympäristölupavirastolle kirjallisesti viimeistään Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että ympäristökeskus ei näe estettä hakemuksessa esitettyyn Vehkajoen keskiosan kunnostukseen ja töidenaloittamisluvan myöntämiseen. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti ympäristökeskukselle. Haminan kaupungin ympäristölautakunta on puoltanut luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämistä Vehkajoen keskiosan kunnostukseen. AA (Lehtola RN:o 1:184 ja Rötikkö RN:o 1:228) on lausunut, että hänen kantansa esitettyihin toimenpiteisiin tilojensa kohdalla Myllärinkoskessa on kielteinen. Esitetyt kunnostustoimet ovat tilojen kohdalla tarpeettomia ja niistä tulee luopua. Vehkajoki on Myllärinkoskessa muistuttajan tilojen kohdalla säilynyt jokseenkin luonnonmukaisena, virkistävänä koskimaisemana. Joen ylittää kaunis holvattu pyörökivisilta ja sen yläpuolella sijaitsevat vanhan vesimyllypadon jäänteet. Vuosina 2006 ja 2007 tehdyt "pienimuotoiset" kalataloudelliset toimenpiteet eivät ole saaneet muistuttajaa vakuuttuneeksi siitä, että kunnostuksissa kunnioitettaisiin edellä kuvattuja arvoja ja niiden säilymistä. Joki liittyy saumattomasti muistuttajan pihapiiriin ja joessa oleva niva (ponni) toimii uimapaikkana. Koski soveltuu ainakin ennen kiveämistä melontaan. Joessa on muistuttajan tilojen vedenottamo, josta saadaan kiinteistöjen tarvitsema talous- ja puutarhan kasteluvesi. Kosken maisemallisilla, virkistyksellisillä ja hyötykäyttöön liittyvillä arvoilla on ratkaiseva merkitys muistuttajan tilojen ja niillä sijaitsevan kahden talon arvon muodostukseen. Koskessa jo suoritetut kalankulkua ja kutumahdollisuuksia parantavat toimenpiteet turvaavat nämä tarpeet ja lisätoimenpiteillä vain riskeerattaisiin edellä lueteltujen, muistuttajalle tärkeiden arvojen säilyminen Myllärinkoskessa. BB (Myllypelto RN:o 3:146) on ilmoittanut, että Myllykoskella kunnostushanke kohdistuu suoraan muistuttajan kesämökin pihapiiriin ja rannalla sijaitsevaan grillialueeseen. Jokiuoman ja kaivetun vanhan myllyn juoksutusuoman välinen maa-alue on täysin luonnon itsensä muovaama saareke eikä sitä ole tehty keinotekoisesti perkuukivistä. Alue on pysynyt muuttumattomana useiden sukupolvien ajan. Muistuttaja haluaa kiinteistönsä ranta-alueen säilyvän entisellään luonnonvaraisessa tilassa. Muutostoimenpiteillä ei tulisi siirtää joen virtausta vanhan myllyn uomaan eikä muuttaa jokiuoman rantaviivoja. Muistutukseen on liitetty piirros rakennuksen ja grillipaikan sijainnista ja valokuvia.

6 6 Hakijan selitys Merkintä Hakija on tehnyt yksityisten muistuttajien kanssa maastokäynnit kohteilla ja havainnot on kirjattu muistioiksi. TE-keskus on tehnyt muistuttajien kanssa kirjalliset sopimukset muistutuksissa esitettyjen epäkohtien ratkaisemisesta kunnostuksessa. AA:n (Lehtola RN:o 1:184 ja Rötikkö RN:o 1:228) kanssa on sovittu, että Myllärinkosken kunnostuksessa jätetään toteuttamatta kaikki muut suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet paitsi kosken niskaosalle suunniteltu sorastus. BB:n (Myllypelto RN:o 3:146) kanssa on sovittu, että - vanhaa myllyuomaa koskevat toimenpiteet jätetään toteuttamatta kokonaan, - kiveämisessä ja sorastuksessa jokiuoman länsipuolen rantaviivaa ei muuteta, - kosken niskalle tehdään kutusoraikko (plv ), - kosken alaosan itäreunassa (plv ) olevaa kivikkoa levitetään uomaan ja samalla tehdään kutusoraikkoja ja - kunnostustöiden aloittamisesta ilmoitetaan muistuttajalle, jotta hän voi valvoa toimenpiteiden toteutusta. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt päätöksellään nro 15/10/2 Haminan kaupungille luvan Vehkajoen alaosalla sijaitsevan Töytärinkosken säännöstelypadon muuttamiseen kiinteäksi padoksi. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallintooikeuteen, joten se ei ole lainvoimainen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Asia ratkaistaan voimaan tulleen valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 2 momentin mukaisesti Itä-Suomen aluehallintovirastossa, koska kyse on lain voimaan tullessa Itä- Suomen ympäristölupavirastossa vireillä olleesta, asianosaisille kuuluttamalla tiedoksi annetusta asiasta. Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle luvan Vehkajoen keskiosan virtavesialueiden kalataloudelliseen kunnostukseen Haminan kaupungissa. Töidenaloittamislupapyyntö hylätään. Vesistössä tehtävistä kunnostustoimenpiteistä ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa haittaa, vahinkoa tai edunmenetystä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan tuonnempana ohjaus.

7 7 Lupamääräykset Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä: Kunnostussuunnitelma 1. Kunnostus toteutetaan päivätyn hakemussuunnitelman kunnostuskartoilla (liitteet 6 21) esitetyillä koskijaksoilla ja hakemussuunnitelmasta sekä tässä päätöksessä jäljempänä määrätyllä tavalla. Kunnostusten toteutuksessa on otettava huomioon Myllärinkosken osalta tilojen Lehtola RN:o 1:184 ja Rötikkö RN:o 1:228 omistajan kanssa tehty sopimus ja Myllykosken osalta tilan Myllypelto RN:o 3:146 omistajan kanssa tehty sopimus. 2. Kunnostukset on tehtävä niin, että koskialueiden purkautumiskyky ja vesistön vedenkorkeudet eivät haitallisesti muutu. Rakentamistyöt 3. Ennen töiden aloittamista luvan saajan on sovittava toisten omistamien alueiden työnaikaisesta käyttöoikeudesta. Työnaikaiset vahingot on korvattava viipymättä. Jos työnaikaisten vahinkojen, joista luvan saaja on vesilain nojalla vastuussa, korvaamisesta ei päästä sovintoon, voidaan asia saattaa hakemuksella Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 4. Työt on tehtävä sellaisena aikana ja siten, että vesistön käytölle ei aiheudu tarpeetonta haittaa. Kunnostukseen käytettävän soran ja kiviaineksen on oltava puhdasta. 5. Työt on tehtävä siten, etteivät ne vaurioita Vehkajoen uoman yli tai ali kulkevia sähköjohtoja ja kaapeleita eivätkä uomassa olevia siltojen rakenteita. Kunnostustöiden jäljet ympäristössä on siistittävä ja alueet on saatettava asianmukaiseen kuntoon. Tarkkailu ja seuranta 6. Vedenkorkeutta hankealueilla ja työnaikaisia vaikutuksia veden laatuun on seurattava Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Toteutusaika 7. Työt on aloitettava neljän ja tehtävä kuuden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa katsotaan rauenneeksi.

8 8 Ilmoitukset Ratkaisun perustelut 8. Töiden aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa. Hankkeen tarkoituksena on kunnostaa Vehkajoen keskiosan koski- ja virtapaikkoihin virtakutuisten kalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi soveltuvia elinympäristöjä. Hankkeella edistetään myös Vehkajoen maisemallisia ja virkistyksellisiä arvoja. Vesistössä tehtävät toimenpiteet eivät tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Maa-alueella työskentelystä sovitaan ennen töiden aloittamista maanomistajien kanssa. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Oikeutta töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei voida myöntää, koska töidenaloittamisluvan myöntämiselle ei ole vesilain 2 luvun 26 :n 1 momentin 1) tai 2) kohtien mukaisia perusteita. Töidenaloittamislupaa ei voida myöntää 3) kohdankaan perusteella, koska vesistössä tehtävät kunnostustoimet vaikuttavat vesioloihin sanottavaa enemmän. Lausunto muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin Lainkohdat Luvan saaja ja yksityiset muistuttajat ovat tehneet kirjalliset sopimukset kunnostusten toteutuksesta muistuttajien omistamien tilojen kohdalla. Sopimukset on otettu lupamääräyksissä huomioon. Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti, 12, 14a, 15 ja 16 luvun 30

9 9 Käsittelymaksu MUUTOKSENHAKU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 770 euroa (muu vesilain 2 luvun mukainen hanke). Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Esa Meriluoto Viljo Mikkonen Antti Ylitalo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Esa Meriluoto, Viljo Mikkonen ja Antti Ylitalo (asian esittelijä). AY/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh

10 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.